7/2025 Lentopallo - kurinpito - kurinpitomenettely - kuuleminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                     
Nro 7/2025
13.3.2025                                 
Diaarinro 4/2025
 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Lentopalloliitto ry:n työvaliokunnan päätös 19.12.2024

ASIA
Valitus määrätystä sakosta

MUUTOKSENHAKIJA
Raision Loimu ry

KUULTAVA
Suomen Lentopalloliitto ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Lentopallon Mestaruusliiga (jäljempänä myös LML) on 15.11.2024 päättänyt määrätä Raision Loimu ry:lle (jäljempänä myös Loimu tai seura) 500 euron sakkorangaistuksen Mestaruusliigan käsikirjan määräysten rikkomisesta. Se on todennut seuran käyttäneen Mestaruusliigan käsikirjan kohdan 17.1. vastaisesti käytössä olleen yhteisen lipunmyyntijärjestelmän Lippu.fi:n rinnalla toista lipunmyyntijärjestelmää, eikä se ole Lippu.fi:n pyynnöstä huolimatta lopettanut toisen järjestelmän käyttöä. Seura on velvoitettu korjaamaan asia 22.11.2024 mennessä uhalla, että jokaista myöhästynyttä viikkoa kohden määrätään uusi 500 euron suuruinen sanktio.

Seura on saamansa valitusosoituksen mukaisesti valittanut päätöksestä Suomen Lentopalloliitto ry:n työvaliokunnalle, joka on 19.12.2024 hylännyt valituksen.  

Työvaliokunnan päätöksessä on todettu valiokunnan perehtyneen Mestaruusliigan päätökseen, seuran muutoksenhakuun ja Mestaruusliigalta pyydettyyn vastineeseen. Työvaliokunta on todennut seuran liigalisenssisopimuksen solmittuaan olleen tietoinen sopimuksen velvoitteista, joiden toteuttaminen on ollut sen vastuulla. Seuralla olisi ollut mahdollisuus toimia siten, että sopimusvelvoitteiden laiminlyönti loppuu, mutta se on siitä huolimatta päättänyt jatkaa velvoitteiden laiminlyöntiä.  Työvaliokunta on todennut Mestaruusliigan päätöksen olevan perusteltu ja määrätyn sanktion liigalisenssisopimuksen mukainen. Päätöksen keskeinen perustelu on liigaseurojen tasa-arvoinen kohtelu.

VALITUS PERUSTEINEEN

Raision Loimu ry on valituksessaan vaatinut, että Lentopalloliiton työvaliokunnan 19.12.2024 antamaa päätöstä muutetaan siten, että Lentopallon mestaruusliigan 15.11.2024 antama kurinpitopäätös kumotaan kokonaisuudessaan ja jo maksettu sakkomaksu 500 euroa palautetaan, että Lentopalloliiton työvaliokunnan päätöksen valitusmaksu 300 euroa palautetaan, että Urheilun oikeusturvalautakunnan valitusmaksu 800 euroa palautetaan ja liitto tai Mestaruusliiga velvoitetaan korvaamaan seuran asiamieskulut urheilun oikeusturvalautakunnassa  3 275,55 eurolla (sis. alv 25,5 %).

LML:n käsikirjan kohdan 17.1. mukaan liigaseura sitoutuu käyttämään Mestaruusliigan osoittamaa lipunmyyntijärjestelmää kaikissa Mestaruusliigakauden otteluissa. Liigan osoittama järjestelmä on Lippu.fi. Muita rinnakkaisia järjestelmiä ei ole sallittua käyttää. Järjestelmän käyttöönotossa on kuitenkin ollut teknisiä ongelmia, eikä Lippu.fi ole esimerkiksi kyennyt toimittamaan järjestelmän käyttöönoton kannalta tarvittavia laitteita siten, että järjestelmän käyttö olisi ollut

mahdollista liigakauden alkaessa. Lippu.fi:n Loimulle kertoman mukaan heillä on ollut ovimyynnin käyttöönotto tällöin ”vielä vaiheessa”, ja Loimu on saanut Lippu.fi:ltä luvan käyttää toistaiseksi rinnakkaista järjestelmää lipunmyynnin turvaamiseksi kunnes Lippu.fi on saanut järjestelmänsä toimimaan.

Huolimatta siitä, että Loimulla on ollut palvelun tarjoajan lupa edellä mainituista syistä käyttää toista järjestelmää, LML on antanut Loimulle 15.11.2024 kurinpitoseuraamuksena sakon. Loimulle ei ole annettu missään vaiheessa mahdollisuutta lausua näkemystään kyseisestä kurinpitopäätöksestä ennen päätöksen antamista, vaan ensimmäinen yhteydenotto koko kurinpitomenettelyyn liittyen on ollut itse päätös.

Loimu on liigalisenssisopimuksen allekirjoittaessaan sitoutunut myös LML:n sääntöihin sekä niihin liittyvään kurinpitoon. Valituksenalainen päätös ja määrätty kurinpitoseuraamus on kuitenkin kumottava menettelyssä tapahtuneiden olennaisten virheiden ja myös päätöksen sisällöllisen virheellisyyden vuoksi. 

Kurinpidossa noudatettavia menettelyllisiä periaatteita ovat ainakin kuulemisperiaate, jonka mukaan sille, johon aiotaan kohdistaa kurinpitoseuraamus, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa ennen päätöksen tekemistä. Muita kurinpidossa noudatettavia menettelyvaatimuksia ovat ainakin päätöksen riittävä

perusteleminen ja jäsenten tasa-arvoisen kohtelun periaate. Päätöksentekoon ei saisi myöskään osallistua esteellisiä henkilöitä. Lisäksi urheilun kurinpidossa tulee huomioida kurinpidollinen legaliteettiperiaate. 

Kuulemisesta
Loimulle ei ole annettu mahdollisuutta tulla kuulluksi asiassa ennen kurinpitopäätöksen tekemistä. Lipunmyyntijärjestelmän käyttöönotto on ollut sekavaa, ja Lippu.fi oli antanut Loimulle luvan käyttää toisen palveluntarjoajan palveluita toistaiseksi. Toisin kuin LML:n alkuperäisessä päätöksessä väitetään, rinnakkaisen palvelun käyttöä ei ole missään vaiheessa luvan antamisen jälkeen Loimulta kielletty. Kuulemisvaatimus on siinä määrin ehdoton, että sen laiminlyönnin tulisi jo itsessään aiheuttaa päätöksen kumoamisen.

Tämän lisäksi nyt käsillä olevassa asiassa Loimu on kuitenkin myös ollut perustellusti siinä käsityksessä, että se voi käyttää rinnakkaista lipunmyyntijärjestelmää. Viimeinen tarvittava laite, lipputulostin, on toimitettu Loimulle Lippu.fi:n toimesta vasta noin kaksi viikkoa kurinpitopäätöksen tekemisen jälkeen (28.11.). 

Kurinpitopäätös on tullut Loimulle täysin yllättäen, ilman minkäänlaista pyyntöä tai huomautusta menettelyn muuttamisesta ja ennen kaikkea ilman mahdollisuutta lausua näkemystään asiassa ennen kurinpitopäätöksen tekemistä. Loimu ei ole myöskään sittemmin saanut tietoonsa Mestaruusliigan lentopalloliitolle antamaa vastinetta.

Päätöksen perustelemisesta

Annettua kurinpitopäätöstä ei ole perusteltu riittävästi. Alkuperäinen LML:n päätös on sinänsä muodollisesti sisältänyt perusteluja, mutta siinä ei esimerkiksi ole avattu lainkaan sitä, missä yhteydessä ja miten Lippu.fi olisi pyytänyt Loimua lopettamaan rinnakkaisen järjestelmän käytön. Toisaalta päätöksen lyhyet perustelutkin ovat monilta osin virheelliset. Näihin väitteisiin Loimu ei ole kuitenkaan voinut aiemmin ottaa kantaa, sillä sitä ei ollut edellä kerrotusti asiassa kuultu.  Valituksenalainen liiton päätös ei sisällä perusteluita senkään vertaa. Loimulla ei ole vieläkään tarkempaa tietoa siitä, miksi päätökseen on päädytty, miten Loimun esittämät näkemykset on tosiasiassa huomioitu ja miten se olisi voinut Lentopalloliiton ja LML:n näkemyksen mukaan toimia rikkomatta velvoitteitaan.

Kurinpidollisesta legaliteettiperiaatteesta ja yhdistyksen jäsenten tasa-arvoisesta kohtelusta

Teon tai toiminnan, josta kurinpitoseuraamus annetaan, tulee olla riittävän täsmällisesti määritelty yhdistyksen säännöissä. Sinänsä LML:n käsikirjan kohdan 17.1. kirjaus ottelulipunmyynnin toteuttamisesta ainoastaan Mestaruusliigan virallisen lipunmyyntijärjestelmän kautta on selkeä. Kun kuitenkin huomioidaan käsillä olevan tapauksen edellä kuvatut olosuhteet, voidaan perustellusti todeta, että tapauksessa on epäselvää, täyttyykö mainittu täsmällisyysvaatimus. 

Koska Loimu oli ollut perustellusti siinä käsityksessä, että sillä on lupa käyttää toista järjestelmää, on päätöksen katsottava olevan myös kurinpidollisen legaliteettiperiaatteen vastainen, sillä kyseisessä tapauksessa eivät säännöt, siten kuin ne laajassa merkityksessä ymmärretään, ole antaneet selkeää vastausta siihen, millainen toiminta tai teko on kurinpitoseurauksen perusteena. Siinä missä sääntökohdan sanamuoto on sanonut toisin, on Loimulle käytännön syistä annettu lupa olla noudattamatta kyseistä sääntökohtaa. Tällöin ei voida katsoa olevan selkeää, millainen teko tai toiminta on kurinpitoseuraamuksen perusteena. Loimulle olisi tullut tällaisessa tilanteessa ainakin selkeästi ilmoittaa se, että LML:n näkemyksen mukaan palveluntarjoajan toimitushäiriö on korjattu ja lupa rinnakkaisjärjestelmän käyttöön päättyy. Sen sijaan Loimulle on ensimmäisenä yhteydenottona toimitettu asiaa koskeva sakko. Pelkkä ilmoituskaan ei kuitenkaan poistaisi kuulemisen noudattamatta jättämisen aiheuttamaa menettelyvirhettä.

Toiseksi Loimu huomauttaa, että osalle seuroista on mahdollistettu lippujen myyminen joko yhteistyökumppaneiden kautta tai irtolippuina, eli vanhanaikaisella järjestelmällä. Edellä kerrottu tarkoittaa, että Loimua on kohdeltu eriarvoisesti suhteessa muihin seuroihin. Kurinpidossa on noudatettava yhdenvertaisuutta. Mikäli katsottaisiin, että kyseinen irtolippujen myynti tai yhteistyökumppaneiden kautta tapahtuva myynti ei olisi lipunmyyntijärjestelmä siinä merkityksessä kuin LML:n käsikirjan kohta 17.1. tarkoittaa, olisi sääntö itsessään siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei se täyttäisi kurinpidollisen legaliteettiperiaatteen asettamia vaatimuksia. Kun toisille seuroille on sallittu lipunmyynti muulla tavalla kuin Lippu.fi:n kautta, on Loimulla ollut tästäkin syystä perusteltu syy olettaa, että se voi toimia myös siten kuin se on toiminut, eikä LML:n käsikirjan kohta 17.1. tällöin täyttäisi kurinpidossa edellytettävää täsmällisyysvaatimusta.

Päätöksen sisällön virheellisyydestä

Siinäkin tilanteessa, että valituksenalainen päätös olisi ollut menettelyllisesti virheetön, olisi päätös kumottava sen sisällöllisen virheellisyyden takia.

Valituksenalaisessa päätöksessä on viitattu alkuperäiseen päätökseen ja todettu sen olevan perusteltu. Alkuperäisen päätöksen perustelut, kuten edellä on todettu, ovat

kuitenkin olleet puutteelliset ja suppeat sekä sisällöllisesti virheelliset. Ensinnäkään Loimua ei ole pyydetty lopettamaan rinnakkaisen lipunmyyntijärjestelmän käyttöä. Loimulle ei ole myöskään toimitettu Lippu.fi:n järjestelmän käyttöön tarvittavia laitteistoja kokonaisuudessaan 8.10. kuten alkuperäisessä päätöksessä on väitetty, vaan vasta 28.11. Loimulle on Lippu.fi:n toimesta annettu lupa käyttää rinnakkaista järjestelmää toistaiseksi, kunnes Lippu.fi:n palvelu on saatu toimintakuntoiseksi. Loimu toteaa kuitenkin, että järjestelmä ei ole vielä tänäkään päivänä toimintakuntoinen, sillä Lippu.fi:n toimittamaa tulostinta ei ole saatu toimimaan, eikä tukea Lippu.fi:ltä asian ratkaisemiseksi, ole saatu.

Loimun tietojen mukaan myös muilla seuroilla on ollut ongelmia kyseisten lipputulostimien kanssa, eikä niitä ole saatu ainakaan kaikkialla toimintakuntoon. Loimu onkin joutunut käyttämään LML:n kieltämän rinnakkaisen järjestelmän tulostinta myös Lippu.fi:n lippujen tulostamiseen, mikä on mahdollistanut lipunmyynnin. Lupaa rinnakkaisen järjestelmän käytölle ei ole myöskään missään vaiheessa peruttu.

Näin ollen, vaikka Loimun katsottaisiinkin toimineen sinänsä vastoin LML:n käsikirjan sääntökohtaa 17.1., on kyseisen säännön noudattaminen ollut mahdotonta edellä kuvatuista syistä, ja näin ollen kurinpitoseuraamuksen määrääminen olisi oikeustoimilain 36 §:n tarkoittamalla tavalla kohtuutonta ja valituksenalaista päätöstä pitäisi tästäkin syystä muuttaa. 

Sääntökohdan soveltaminen olisi kohtuutonta myös siitä syystä, että koko tilanne lipunmyyntijärjestelmän käyttöönottoineen ja sen sivujuonteineen on ollut edellä kuvatulla tavalla siinä määrin kaoottinen ja sekava, että kurinpitoseuraamuksen antaminen olisi myös tästä syystä kohtuutonta. Loimu on perustellusti ollut siinä käsityksessä, että se voi käyttää toista lipunmyyntijärjestelmää toistaiseksi. Se, arvioidaanko mainittua epäselvyyttä kohtuuttomuuden vai säännöksen puutteellisen täsmällisyyden kautta, ei muuta asian lopputulosta.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Lentopalloliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus ja siinä esitetyt vaatimukset hylätään.

Asian luonne ja menettely
Asiassa ei ole kyse kurinpidollisesta menettelystä, vaan liigalisenssisopimuksen ja siihen liittyvän Mestaruusliigan käsikirjan ehtojen ja määräysten tulkinnasta ja soveltamisesta.

Mestaruusliigan Loimulle päättämä sakkorangaistus perustuu Mestaruusliigan Käsikirjaan ja sen kanssa kaikkia Mestaruusliigaan osallistuvia seuroja sitovaan Liigalisenssisopimukseen. Liiton ja Mestaruusliigan kirjoittamien sopimusvelvoitteiden ja toisaalta käsikirjaan kirjatun menettelyiden noudattaminen ja toisaalta ymmärtäminen oikein edellyttää Käsikirjan ja Liigalisenssisopimuksen yhtäaikaista lukemista, tulkitsemista ja soveltamista. 

Käsikirjaan kirjatut määräykset ovat hyvin suurelta osin urheilukilpailun järjestämiseen suoraan liittyviä määräyksiä. Aikaisemmin tätä osuutta Käsikirjaan sisältyvistä määräyksistä kutsuttiin Mestaruusliigan sarjamääräyksiksi. Liigalisenssisopimus on puolestaan hyvin merkittävä lisä kaikille Liigaseuroille ja tässä asiassa myös ratkaiseva. Liigalisenssisopimus on saman sisältöinen kaikille Mestaruusliigaan osallistuville seuroille, ja sen keskeinen tavoite on saattaa kaikki Liigaseurat keskenään tasavertaiseen asemaan sillä, että jokainen seura noudattaa yhteisesti sovittuja velvoitteita ja toteuttaa sarjakausikohtaisesti sovitut ja määrätyt velvoitteet sekä sisällöllisesti niiltä edellytetyllä tavalla ja mm. sovitussa aikataulussa. Jos jonkin liigaseuran annettaisiin toimia jossain yksittäisessä velvoitteen täyttämisessä tai äärimmäisesti kaikissa velvoitteissaan toisin kuin muilta seuroilta edellytetään, saisi se mitä ilmeisemmin etua sellaisessa asiassa, jolla voisi olla myös vaikutusta kilpailuun tai urheiluun. Liiton työvaliokunnan päätöksessään viittaama maininta liigaseurojen tasavertaisesta kohtelusta onkin nimenomaisesti ymmärrettävä tulkinnaksi käsikirjan ja liigalisenssisopimuksen yhtäaikaisesta soveltamisesta.

Loimu on Mestaruusliigaan kaudelle 2024–2025 ilmoittautuessaan allekirjoittanut omalta osaltaan liigalisenssisopimuksen ja ollut siten hyvin tietoinen sen sisällöstä sekä yhteiseen lipunmyyntijärjestelmän liittyvän käsikirjamääräyksen 17.1 perusteista, tavoitteesta sekä sen noudattamisen tarpeesta ja yksityiskohdista.

Liigalisenssisopimus ja käsikirja, ja Mestaruusliigan toteuttama menettely ovat johdonmukaisia ja sovitun ja kirjoitetun säännön mukaisia. Mestaruusliigan päätös sakkorangaistuksesta on sovitun mukainen seuraamus ilman huomautusta, eli tosiasiassa ei kurinpidollisen menettelyn ratkaisu lainkaan. Tätä tukee asianmukaisesti käsikirjan seuraamusten luettelokin. Kolmessa ensimmäisessä luettelon seuraamuksessa ei edes puhuta kurinpidollisuudesta tai siihen liittyvistä toimista. Luettelon viimeisissä kohdissa viitataan selkeästi nimenomaisesti tällaisiin seuraamuksiin tai menettelyihin.

Loimu viittaa valituksessaan siihen, että työvaliokunnan päätös olisi puutteellisesti perusteltu. Työvaliokunnan päätöksessä on kuitenkin viitattu ko. liiton sisäisen valitusprosessin ensimmäiseen Mestaruusliigan päätökseen, Loimun valitukseen ja Mestaruusliigan toimittamaan vastineeseen asiassa. Kyseisten asiakirjojen sisältöjen toistamista päätöskirjauksessa ei voine pitää tarkoituksenmukaisena eikä Loimun oikeusturvan kannalta olennaisena asiana. 

Menettelyn osalta Loimun valituksessa viitataan asianosaisen oikeuteen saada käyttöönsä myös edellä mainittu ja viitattu vastine osana kuulemismenettelyä. Vaikka kyseinen asiakirja onkin nimetty vastineeksi, sitä ei voida pitää ns. asianosaiskirjelmänä tai sellaisena vaatimuksia tai väitteitä sisältävänä asiakirjana, joka miltään osin olisi ollut vaikuttamassa työvaliokunnan harkintaan asiassa.

Loimu viittaa valituksessaan siihen, ettei sitä ole sen itsensä havaitsemien ja saamien tietojen mukaan käsitelty yhdenvertaisesti muiden vastaavassa sopimus- ja Mestaruusliigaan osallistuvina käsikirjan velvoittavuus -asemassa olevien seurojen kanssa. Tältä osin Liitto toteaa Mestaruusliigan soveltavan mainittuja liigalisenssisopimuksia ja käsikirjan määräyksiä kaikkiin liigaseuroihin yksittäisiin tapauksiin soveltuvien relevanttien tietojen ja toimien perusteella, eikä muiden päätöksien tai ratkaisujen eroilla Loimun tilanteeseen voida katsoa olevan mitään merkitystä nyt käsiteltävänä olevan asian menettelyn oikeellisuuden arviointiin tai Loimun oikeusturvalautakuntaan tekemän valituksen ratkaisuun.

Päätöksen sisällöllinen arviointi

Mestaruusliigan 15.11.2024 tekemässä päätöksessä määrätään seuraamus, josta on sovittu liigalisenssisopimuksessa ja yhteisesti myös Liigaseurojen hyväksymissä käsikirjan määräyksissä määrätty. Kun seuraamuksena listatulle ja sakoksi kutsutulle rahalliselle seuraamukselle asetettu 300–10 000 euroa on myös sovittu kehikko, ei Mestaruusliigan määräämää 500 euron sakkoa voida pitää miltään osin kohtuuttomana päätöksenä ja soveltamisena sitovista sopimuksista tai määräyksistä.

Seuraamuksen määräämistä Mestaruusliigan toimesta voidaan jossain määrin verrata taloudellisissa sopimuksissa tavanomaisesti määrättyjen viivästysseuraamuksien tai sopimussakkojen vaatimiseen. Sopimusrikkomuksen tai velvoitteen laiminlyöntiin liittyen ei ole tavanomaista vaatia tai edellyttää sopimusosapuolten kuulevan toista ennen sovittujen seuraamuksien toimeenpanemista ja niiden suorittamista koskevien vaatimusten esittämistä. Sopimuksen ja siinä sovittujen seuraamusten täyttämistä on toisella osapuolella oikeus vaatia. 

Loimu viittaa valituksessaan siihen, ettei sitä ole kielletty toimimasta kuten se on toiminut tai se on saanut oman käsityksensä mukaisen luvan Lippu.fi:ltä ja oikeutuksen toiminnalleen. Liiton kannalta on kuitenkin kyse siitä, minkä Loimu tosiasiassa omilla selvityksillään ja mm. valituksessaan toteamilla toimintansa kuvauksillaan myös myöntää oikeaksi, että Loimu ei ole toiminut liigalisenssisopimuksen ja sen perusteella kohtaan 17.1. käsikirjassa kirjatun velvoitteen mukaisesti, josta Liitto on määrännyt ko. sopimuksen ja käsikirjan mukaisen seuraamuksen. Loimu ei ole myöskään oman selvityksensä mukaan hakenut eikä saanut Mestaruusliigalta tai Liitolta lupaa laiminlyödä ko. velvoitetta, tai hakenut tai saanut lisäaikaa velvoitteidensa täyttämiseen ko. tahoilta.

Loimu on valituksessaan ja siihen liittämissä selvityksissään kuvannut monisanaisesti vaiheita lipunmyyntijärjestelmän käyttöönottamiseksi ja siinä kohtaamiaan vaikeuksia. Loimu oli laiminlyönyt liigalisenssisopimuksen velvoitteiden noudattamista ja käsikirjan 17.1. mukaista lipunmyyntijärjestelmän käyttövelvoitetta LML:n antamaan päätökseen saakka, mutta kuitenkin noin 10 arkipäivän kuluessa Mestaruusliigan päätöksen jälkeen pystynyt saattamaan toimintansa ko. velvoitetta vastaavaan tasoon. Tämä laiminlyönnin korjaaminen nopeasti sopimuksen mukaisen seuraamuksen toimeenpanon tiedoksi saatuaan osoittaa Liiton käsityksen mukaan selkeästi, että sisällöllisesti asiassa on Liiton puolesta toimittu sekä sopimusten, että liigaseuroja velvoittavien sääntöjen ja määräysten mukaan, ja myös Loimu on kyennyt oman toimintansa virheet ja velvoitteidensa laiminlyönnit nopeasti korjaamaan, ja siten sekä sopimus- ja seuraamuskehikko on toiminut myös Loimun toiminnan saattamiseksi sellaiseksi mitä kaikilla muilla samoihin velvoitteisiin sitoutuneilta seuroilta sekä liitto että kaikki muut liigaseurat voivat toisiltaan edellyttää.

VASTASELITYS

Raision Loimu ry on antanut vastaselityksen asiassa.

Lentopalloliiton lausunnon mukaan kyseessä ei olisi ollut kurinpitoasia, eikä näin ollen esimerkiksi kurinpitomenettelyn menettelyllisillä puutteilla asian käsittelyssä olisi merkitystä. Kyseessä on kuitenkin kaikkien ulkoisten tunnusmerkkien mukaisesti nimenomaan kurinpitoasia, eikä sillä, miksi Lentopalloliitto haluaa menettelyä kutsua tai muuksi selittää, ole merkitystä. Liitonkin lausunnossaan kuvaama sitoutumismekanismi osoittaa selvästi, että kyse on

yhdistysoikeudellisen kurinpidon perusteena olevasta sääntöketjutuksesta, jonka varaan myös urheilun kurinpito myös seurojen sanktioiden osalta perustuu. Asiaa arvioidaan sen tosiasiallisen sisällön mukaan, ei sen mukaan, miksi asiaa halutaan kutsua. 

Loimu on lisäksi todennut, että vaikka lupa toisen järjestelmän ei olekaan tullut Mestaruusliigalta vaan palveluntarjoajalta, ei se muuta sitä tosiasiaa, että Loimu on perustellusti ollut siinä käsityksessä, että se voi toimia kyseisellä tavalla. Loimu toteaa vielä, että siinä missä lupa toisen järjestelmän käyttöön on tullut kirjallisesti Lippu.fi:ltä, on lipunmyynnistä vastaavalle Loimun toimitsijalle myös erikseen suullisissa keskusteluissa todettu, että Lippu.fi ilmoittaa, kun järjestelmä on toimintakuntoinen (tulostin toimii) ja Lippu.fi:n käyttö voidaan aloittaa. Loimulle on siis annettu lupa toimia siten kuin se on toiminut siihen saakka, kunnes Lippu.fi ilmoittaa järjestelmän olevankunnossa.

Päätöksentekoon on lisäksi Loimun näkemyksen mukaan osallistunut esteellinen henkilö, sillä liiton vastineen antanut ja myös valituksenalaisen päätöksen tehneessä kokoonpanossa on ollut henkilö, joka on ollut puheenjohtajana seurassa, jolle irtolippujen myynti oli ollut sallittua.

Siinä, missä Loimu on ollut perustellusti käsityksessä, että se voi käyttää toista järjestelmää, on Mestaruusliiga yhtäkkiä päättänyt antaa sakon. Vaikka Liigan itse kirjoittamat säännöt mahdollistavat seurauksen antamisen ilman huomautusta, tai ilmeisesti mitään muutakaan yleisesti länsimaisessa sivistysvaltiossa tunnustettua menettelyä, ei kyseiset säännöt kuitenkaan voi kävellä pakottavien yhdistysoikeudellisten säännösten ja UOL:n käytännön yli. 

Hyviin käytänteisiin ainakin olisi kuulunut, asian kokonaisuus huomioiden, että Loimulle olisi annettu mahdollisuus muuttaa toimintaansa ennen sakon antamista, puhumattakaan kuulemismahdollisuudesta itse kurinpitoprosessin aikana. Liitto on lausunnossaan todennut, että sakon antaminen on auttanut saattamaan Loimun toiminnan vaaditulle tasolle. Kyseinen vaikutus oltaisiin varmasti saavutettu myös toimimalla asiallisesti, eli esimerkiksi huomauttamalla siitä, että nykyisen toiminnan jatkaminen aiheuttaa kurinpitomenettelyn käynnistymisen. Kuitenkin Liitto on päättänyt sekavassa tilanteessa antaa sakon suoraan Loimulle, mikä lisää vaikutelmaa siitä, että kyseessä on mielivaltainen toimi, jonka tarkoitus on ainoastaan ollut rahastaa seuraa.

LAUSUMA

Lentopalloliitto on antanut Oikeusturvalautakunnan siltä pyytämän lausuman seuran esittämän kuluvaatimuksen johdosta.

Liiton käsityksen mukaan Loimun valitus on perusteettomana kokonaisuudessaan hylättävä, eikä valituksen tullessa hylättyä Liittoa tule miltään osin velvoittaa korvaamaan Loimun asiamieskuluja Urheilun oikeusturvalautakunnassa.

Jos Urheilun oikeusturvalautakunta Liiton odotuksien vastaisesti päätyisikin ratkaisussaan toiseen lopputulokseen, eli Loimun valituksen hyväksymiseen, Liitto pitää Loimun valitsemalla tavalla hoidettua valitusmenettelyä selvästi kustannuksiltaan ylimitoitettuina, ja asiamiehen esittämät kulut ovat suhteettomia.

Tässä tapauksessa Liitto pitäisi ammattimaisen asiamiehen käyttöä hyväksyttävänä valitusasian käsittelyssä kokonaisuutena tarpeen viiden tunnin laskutettavan työpanoksen mukaisena, ja Loimun käyttämän asiamiehen julkisen hinnaston ja kuluerittelyssään ilmoittaman mukaan korvaus tällaisesta työpanoksesta olisi 180 € tunnilta, eli yhteensä 900 € + alv.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Lentopalloliitto on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään hylännyt seuran muutoksenhaun, joka on kohdistunut Lentopallon mestaruusliigan sille määräämään sakkorangaistukseen.

Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivalta ei ole urheiluun liittyvissä oikeusturvakysymyksissä yleinen vaan siihen kuuluvat vain lautakunnan sääntöjen 2 §:ssä mainitut asiat. Oikeusturvalautakunta ei sääntöjensä 3 §:n mukaan voi tutkia ja ratkaista muita kuin kyseisessä säännössä mainittuja asioita. Edes asianosaisten yhteneväinen käsitys asian kuulumisesta lautakunnan toimivaltaan taikka lautakuntaan annettu muutoksenhakuohjaus ei perusta oikeusturvalautakunnalle toimivaltaa, vaan toimivalta määrittyy lautakunnan sääntöjen perusteella (ks. esim. UOL 3/2017).

Oikeusturvalautakunta voi sääntöjensä 2 §:n perusteella käsitellä valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys kurinpitoseuraamuksesta (2 § 1 b-kohta) sekä myös sellaisiin lautakunnan toimivaltaan sitoutuneen liigan päätöksiin kohdistuvia valituksia, joissa on kysymys kurinpidosta (2 § 2 a-kohta). Sen sijaan esimerkiksi sopimusriita- ja vahingonkorvausasioita ei voida saattaa oikeusturvalautakunnan tutkittavaksi.

Oikeusturvalautakunnan on siten ensiksi otettava kantaa siihen, onko se toimivaltainen tutkimaan muutoksenhaun kohteena olevaan päätökseen kohdistuneen valituksen.

Toimivaltaa koskeva arviointi

Esitetty selvitys säännöistä ja seuraa sitovista velvoitteista

Lentopallon mestaruusliigan käsikirjan kohdan 4.1. mukaan Liigalisenssisopimuksen allekirjoittanut liigaseura sitoutuu noudattamaan Suomen Lentopalloliiton sääntöjä, Mestaruusliigan käsikirjan linjauksia, määräyksiä ja ehtoja, kilpailusääntöjä, Liittohallituksen ja sen alaisuudessa toimivien ryhmien sekä Liiton, Mestaruusliigan ja Urheilun Oikeusturvalautakunnan tekemiä päätöksiä. Mikäli Liigaseura ei noudata velvoitteita, on kyseessä sopimuksen rikkominen tai laiminlyönti, josta seuraa käsikirjan kohdassa 18 SANKTIOINTI JA SEURAAMUKSET mainittu seuraamus. Liigaseura on allekirjoittamalla Liigalisenssisopimuksen sitoutunut hyväksymään ja täyttämään kaikki sopimukseen liittyvät velvoitteet sekä niiden laiminlyönneistä määrätyt seuraamukset.

Lentopallon mestaruusliigan käsikirjan kohdan 17.1. mukaan Liigaseura sitoutuu käyttämään Mestaruusliigan osoittamaa lipunmyyntijärjestelmää kaikissa Mestaruusliigakauden otteluissa (ennakko ja ovilipunmyynti) lisäksi Seuran on mahdollista hoitaa lipunmyyntijärjestelmän kautta kausikorttimyynti. Keskitetty lipunmyyntijärjestelmä mahdollistaa kootusti asiakasdatan kerryttämisen markkinointikäyttöön Liigaseuralle ja Mestaruusliigalle. Lisäksi katsojamäärän raportointi on reaaliaikaista. Ottelulipunmyynti toteutetaan Mestaruusliigan virallisen lipunmyyntijärjestelmän kautta eikä liigaseuralla voi olla toista järjestelmää käytössä lipunmyyntiin.

Lentopallon mestaruusliigan käsikirjan kohdassa 18 on otsikolla ”Sanktiointi ja seuraamukset” määrätty seuraavaa:

 ”Sanktioita, joita Mestaruusliiga voi päättää̈ Liigaseuralle asettaa, ovat muun muassa: 

• Kirjallinen huomautus. 

• Sakko (300–10 000e). 

• Pistemenetykset. 

• Liigaseuran Mestaruusliigatoimintaan osallistumiseen tai kilpailujen järjestämiseen vaikuttavat määräykset ja/tai rajoitukset määräaikaisesti tai toistaiseksi kurinpidollisina toimina; 

• Liigaseuran toimihenkilöön tai toimintoon kohdistuvat velvoittavat määräykset ja/tai rajoitukset määräaikaisesti tai toistaiseksi kurinpidollisina toimina; 

• Muut Mestaruusliigan päättämät kurinpidolliset toimet; ja 

• Mestaruusliigasta poissulkeminen määräajaksi tai toistaiseksi”

Lentopallon mestaruusliigan käsikirjan kohdan 18.1. mukaan määrätessään sanktioita Mestaruusliiga antaa päätöksen yhteydessä muutoksenhakuosoituksen. Mahdollinen valitus, joka on tehtävä 14 vrk:n kuluessa päätöksestä tai itse päätöksessä mainitussa ajassa, katkaisee määräajan kulumisen. Pääsääntöisesti Mestaruusliigan operatiivisen tiimin päätöksistä valitetaan Sääntöryhmälle tai Liiton hallitukselle (työvaliokunnalle). Mahdollinen muutoksenhakuosoitus voidaan osoittaa Liigaseuran toimesta myös suoraan Urheilun Oikeusturvalautakuntaan.

Liigalisenssisopimuksen 4.1. kohdan mukaan liigaseuran tulee täyttää tämän Liigalisenssisopimuksen ja siihen kiinteästi liittyvien liitteiden mukaiset velvoitteet ja sitoutua niihin.  Liigaseura ja Liigaseurayhteisö, joka on määritetty Mestaruusliigan käsikirjassa, sitoutuvat noudattamaan lisäksi Mestaruusliigan, Liittohallituksen, Liiton sääntöryhmän ja Urheilun Oikeusturvalautakunnan tekemiä päätöksiä.  Mikäli Liigalisenssiehtoja ei noudateta tai täytetä, voi seurauksena olla tässä Sopimuksessa mainitut sanktiot tai muut kurinpidolliset päätökset. Sanktioista tai muista kurinpidollisista päätöksistä Liigalisenssiehtojen rikkomustapauksissa päättää Mestaruusliiga. 

Liigalisenssisopimuksen kohdan 4.2 mukaan jos Liigaseura ei huolehdi Mestaruusliigan käsikirjassa määritetyistä määräaikaan sidotuista tehtävistään, on kyseessä sopimuksen rikkominen ja laiminlyönti tai rike, joista Mestaruusliiga voi määrätä Liigaseuralle seuraamuksen ilman huomautusta. Vastaavasti jos Liigaseura ei täytä mitä tahansa Sopimuksessa ja siihen kiinteästi liittyvissä liitteissä mainittuja velvoitteita ja joita Liigaseura ei huomautuksen jälkeen pysyvästi korjaa, on kyseessä sopimuksen rikkominen ja laiminlyönti tai rike, joista Mestaruusliiga voi määrätä Liigaseuralle seuraamuksen.

Liigalisenssisopimuksen kohdan 10 mukaan tähän sopimukseen liittyvät kiinteästi ja erottamattomana seuraavat asiakirjat esitetyssä pätemisjärjestyksessä: 

1. Tämä sopimus

2. LIITE 1 Mestaruusliigan käsikirja

3. LIITE 2 Lentopalloliiton kilpailusäännöt

4. LIITE 3 Suomen Lentopalloliiton säännöt

 Toimivaltaa koskevat johtopäätökset

Seura on katsonut lautakunnan olevan toimivaltainen tutkimaan valituksen sillä perusteella, että kysymys on kurinpitoseuraamuksen määräämisestä. Edellä kerrotusti lautakunta onkin toimivaltainen käsittelemään valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys kurinpitoseuraamuksesta (2 § 1 b-kohta) sekä myös sellaisiin lautakunnan toimivaltaan sitoutuneen liigan päätöksiin kohdistuvia valituksia, joissa on kysymys kurinpidosta (2 § 2 a-kohta).

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitotoimiin kuuluvat muun muassa erilaiset urheilun toimintakiellot, rahasanktiot sekä varoituksen ja huomautuksen antaminen urheilijalle tai seuralle. Toimintakiellon, rahasanktion, varoituksen tai huomautuksen määrääminen edellyttää sitä, että niiden määräämisestä on määrätty yhdistyksen säännöissä tai kurinpitosäännössä. Lautakunta on aikaisemmassa käytännössään katsonut, että epäselvissä tapauksissa on perustellumpaa katsoa toimi kurinpitotoimeksi kuin muuksi, lautakunnan oikeudellisen kontrollin ulkopuoliseksi toimeksi. (UOL 13/2008)

Mestaruusliiga on käsitellyt asiaa mestaruusliigan käsikirjan rikkomisena. Työvaliokunta on puolestaan tarkastellut asiaa liigalisenssisopimuksen velvoitteiden laiminlyönnin sanktiointina. Seuran mukaan kyse on kurinpitoasiasta ja kuultavana olevan liiton mukaan sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta. Myöskään liitto ei kuitenkaan sinänsä ole kiistänyt urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaa asiassa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Mestaruusliigan käsikirjan edellä kuvatusta kohdasta 18 ei nimenomaisesti ilmene, että nyt kysymyksessä olevassa sakon määräämisessä olisi kysymys kurinpitorangaistuksesta. Sakko on kuitenkin Mestaruusliigan päätöksessä nimetty ”sakkorangaistukseksi” ja myös käsikirjassa ”sanktioksi”, mitkä sanamuodot viittaavat vahvasti kurinpidollisiin seuraamuksiin. Myös käsikirjan kohdan 18 luettelossa oleva maininta ”muista Mestaruusliigan päättämistä kurinpidollisista toimista” viittaa lautakunnan käsityksen mukaan siihen, että kaikkien mainitussa kohdassa luetellut sanktiot ovat kurinpitoseuraamuksia.

Ottaen huomioon edellä lausutut seikat ja lisäksi myös sen, että rahallinen sanktio on määrätty mestaruusliigan päätöksellä, oikeusturvalautakunta katsoo seuralle määrätyn sakon olevan kurinpitoseuraamus. Näin ollen lautakunta on sääntöjensä nojalla toimivaltainen tutkimaan siihen kohdistuvan valituksen.

Kurinpitoa koskeva arviointi

Asiassa on tämän jälkeen kysymys siitä, onko valituksen kohteena oleva päätös sekä sitä edeltänyt Mestaruusliigan määräämä sakkorangaistus menettelyvirheen vuoksi taikka muusta syystä kumottava.

Asiassa on sinänsä riidatonta, että seura on Mestaruusliigan käsikirjan kohdan 17.1 vastaisesti käyttänyt yhteisen lipunmyyntijärjestelmän Lippu.fi:n kanssa rinnakkain toista järjestelmää. Riidatonta on sekin, että Mestaruusliiga ei ollut kuullut seuraa ennen sakkorangaistuksen määräämistä. Seura onkin valituksessaan vedonnut erityisesti kuulemisvirheeseen ja siihen, että ensimmäinen yhteydenotto asiassa oli ollut tieto määrätystä sakosta. Näin oli siitä huolimatta, että myös Lentopalloliitossa oltiin seuran ja myös sen lautakunnassa esittämän selvityksen perusteella tietoisia siitä, että Lippu.fi:n käyttöön oli liittynyt ongelmia.

Esitetyn selvityksen perusteella Mestaruusliigan käsikirjassa ei ole tarkempia määräyksiä siitä, millaisessa menettelyssä käsikirjan kohdassa 18 tarkoitetut sanktiot ja seuraamukset määrätään. Liigalisenssisopimuksen kohdan 4.2. mukaan mestaruusliiga voi seuran rikkoessa käsikirjan mukaisia määräaikaan sidottuja tehtäviään määrätä liigaseuralle seuraamuksen jopa ilman huomautusta. Muissa tilanteissa edellytetään huomautuksen antamista.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilua koskevissa kurinpitoasioissa on voimassa tietyt yleiset oikeusturvan vähimmäisedellytykset. Perustuslain 21 §:ssä säädetään jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja oikeudesta saada perusteltu päätös. Kurinpitoseuraamuksen määrääminen edellyttää lisäksi lähtökohtaisesti aina, että kurinpidon kohteelle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Kurinpitomenettelyyn liittyvä asianmukaista kuulemista koskeva periaate on niin keskeinen oikeusturvan tae, että sitä on noudatettava riippumatta siitä, onko lajiliiton säännöissä nimenomaisesti edellytetty menettelyn kohteena olevan henkilön kuulemista.

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (esim. UOL 12/2022) lausunut, että kuulemisperiaatteen tarkoituksena on taata se, että kurinpitomenettelyn asianosaisella on aito mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa tai oma selvityksensä asiassa. Tämä voi toteutua ensinnäkin vain siten, että kurinpidon kohteena olevan henkilön kuulemisen yhteydessä hänelle annetaan tieto häneen kohdistuneesta kurinpitomenettelystä. Toiseksi asianosaisen tulee saada tieto kaikesta siitä aineistosta, jonka perusteella kysymyksessä olevaa asiaa arvioidaan ja johon kurinpitoasiassa annettava päätös perustetaan. Kolmanneksi asianmukaisesti suoritettuun kurinpitokuulemiseen on katsottu kuuluvan muun muassa se, että kuulemispyynnössä on ilmoitettu kurinpitomenettelyn kohteena oleva teko ja että käsiteltävänä oleva teko tai tapahtuma on selostettu riittävän yksityiskohtaisesti. Neljänneksi kuulemispyynnössä tulisi myös riittävällä tavalla selostaa tai muuten esittää ne kurinpitomääräykset, joiden nojalla kurinpitoseuraamuksen määräämistä harkitaan. Kuulemisvelvoitteen muu kuin vähäinen loukkaaminen on usein merkinnyt kurinpidon kohteen oikeusturvan merkittävää ja korjautumatonta heikentymistä, mistä on tyypillisesti seurannut kurinpitopäätöksen kumoaminen ja kurinpitomenettelyssä määrätyn seuraamuksen poistaminen (UOL 8/2023).

Asiassa on edellä kerrotulla tavalla riidatonta, että seuralle ei ollut annettu tietoa kurinpitotoimien käynnistymisestä ennen sakon määräämistä. Sille ei myöskään ollut varattu tilaisuutta antaa vastinetta ja selvitystä asiaa koskevan harkinnan perusteista. Ottaen huomioon se selvitys, mitä seura on oikeusturvalautakunnassa esittänyt rinnakkaisen järjestelmän käyttämiseen johtaneista tapahtumista ja syistä, kuulemisella olisi voinut olla merkitystä asiaa koskevassa harkinnassa. Oikeusturvalautakunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että lipunmyyntijärjestelmän käyttämisessä ei sitä koskevan käsikirjan kohdan 17.1. mukaan ole kysymys sellaisesta ”määräaikaan sidotusta tehtävästä”, josta edes liiton vetoaman lisenssisopimuksen 4.2. kohdan sanamuodon mukaan voitaisiin määrätä seuraamus ilman huomautusta.  Näillä perusteilla Oikeusturvalautakunta katsoo, että määräämällä seuralle kurinpitoluonteisen sakkorangaistuksen sen määräämistä koskevan menettelyn käynnistämisestä ilmoittamatta ja seuraa kuulematta Mestaruusliiga on menetellyt vastoin urheilun kurinpitoa koskevia yleisiä oikeussuojaperiaatteita.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä tapauksessa seuraa ei ole lainkaan kuultu kurinpitoseuraamuksen määräämiseen johtaneessa kurinpitomenettelyssä. Kurinpitomenettelyssä noudatettava sen kohteena olevan oikeusturvan kannalta keskeinen kuulemisperiaate menettäisi kokonaan merkityksensä, jos sanotunlaisen laiminlyönnin katsottaisiin korjautuvan sillä, että kurinpidon kohde on valittanut kurinpitoratkaisusta oikeusturvalautakuntaan. Kuulemista koskeva virhe ei ole korjautunut myöskään liiton sisäisessä muutoksenhaussa työvaliokuntaan ottaen huomioon tässä myös se, että työvaliokuntakaan ei ollut antanut tiedoksi mestaruusliigan lausumaa asiassa.

Johtopäätöksenään oikeusturvalautakunta toteaa, että sakkorangaistuksen määrännyt Mestaruusliiga on menetellyt virheellisesti jättäessään ilmoittamatta seuralle kurinpitomenettelyn aloittamisesta ja jättämällä varaamatta seuralle mahdollisuuden esittää oma näkemyksensä asiasta ja vaikuttaa asian ratkaisuun ennen sakon määräämistä. Menettelyvirhe on koskenut keskeistä oikeusturvan taetta eikä se ole korjautunut asian käsittelyn myöhemmässäkään vaiheessa. Näin ollen asiaa ei ole syytä palauttaa Lentopalloliiton työvaliokunnan eikä myöskään Mestaruusliigan käsiteltäväksi, vaan virheellisessä menettelyssä syntynyt päätös on kumottava ja sakkorangaistus poistettava kokonaan.

Asian näin päättyessä oikeusturvalautakunnan ei ole tarpeen ottaa kantaa muihin seuran esittämiin väitteisiin.

Lautakuntakulut

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n mukaan jos asian voittaneelle asianosaiselle on asian ajamisesta lautakunnassa aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

Valituksen kohteena oleva päätös kumotaan asiassa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi. Seura on siten voittanut asian oikeusturvalautakunnassa, ja liitto on sen vuoksi velvoitettava korvaamaan sille aiheutuneet lautakuntakulut, joita on määrällisesti pidettävä kohtuullisina.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään. Lentopalloliiton työvaliokunnan 19.12.2024 antama päätös kumotaan ja Lentopallon mestaruusliigan 15.11.2024 määräämä sakkomaksu 500 euroa poistetaan.

Lentopallon Mestaruusliigan ja Lentopalloliiton on huolehdittava siitä, että Raision Loimu ry:lle palautetaan sen maksama edellä mainitun suuruinen sakkomaksu sekä Lentopalloliiton työvaliokunnan valitusmaksu 300 euroa.

Suomen Lentopalloliitto ry velvoitetaan korvaamaan Raision Loimu ry:n lautakuntakulut asiassa 3 275,55 eurolla.

Urheilun oikeusturvalautakunnan valitusmaksu palautetaan.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                                                     

Paula Jutila
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Niko Jakobsson ja Mika Väyrynen.