2/2025 Frisbeegolf - tukiurheilijan valinta - jäsenoikeuksien rajoittaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                     
Nro 2/2025
21.1.2025                                 
Diaarinro 37/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Frisbeegolfliitto ry:n hallituksen päätös 10.10.2024 siitä, että A:lle ei tarjota varasijapaikkaa kahdelle liiton tukiurheilijoiden (Disc Golf Team Finland) leirille
 

ASIA

Tukiurheilijoiden valitseminen, jäsenoikeuksien rajoittaminen

MUUTOKSENHAKIJA
 A

KUULTAVA
Suomen Frisbeegolfliitto ry

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS
Suomen Frisbeegolfliitto ry:n (SFL) hallitus on päättänyt 10.10.2024, että A:lle ei tarjota varasijapaikkaa kahdelle SFL:n tukiurheilijoiden (Disc Golf Team Finland, DGTF) leirille.

VALITUS PERUSTEINEEN
A on frisbeegolfliiton maajoukkuevalmentajan A:lle lähettämällä epävirallisella tiedonannolla eli WhatsApp-viestillä 18.10.2024 suljettu pois frisbeegolfliiton maajoukkuetoiminnasta. A ei ole saanut virallista päätöstä eikä valitusosoitusta asiassa. A:ta on kohdeltu syrjivästi ja epäyhdenvertaisesti. Päätös tarkoittaa samalla sitä, että A ei voi osallistua vuoden 2025 EM-kilpailuihin.

A:n äiti on A:n valtuuttamana 9.11.2024 pyytänyt SFL:lta selvitystä siitä, miksi A oli jätetty maajoukkuetoiminnan ulkopuolelle. SFL on vastannut selvityspyyntöön vasta muistuttamisen jälkeen 15.11.2024. Koska SFL:n oli tuonut esille vastineessaan asioita, joista A ei ollut tietoinen ja jotka vaativat lisäselvitystä, liitolta oli 19.11.2024 pyydetty tarkennusta asioihin. Tähän viestiin SFL ei ole reagoinut millään tavalla. 

SFL on alun perin perustellut päätöstään sulkea A maajoukkuetoiminnan ulkopuolelle kuluneen kilpailukauden usealla kurinpitoilmoituksella (kevät–syksy 2024). Sittemmin päätöksen perusteena onkin ilmoitettu käytetyn kahdelta eri kilpailukaudelta eli vuosilta 2023 ja 2024 kerättyjä jo käsiteltyjä sekä suljettuja tapauksia. SFL:n toimittamassa selvityksessä mainituista 5 tapauksesta kaksi on sellaisia, joista oli SFL:n mukaan tehty kurinpitoilmoitus, toinen vuonna 2023 ja toinen 2024. Yksikään tapauksista ei ole johtanut jatkotoimenpiteisiin eikä rangaistuksiin. Ainoastaan vuoden 2023 loppuun eli menneen kisakauden ja frisbeegolfin ulkopuolelle ajoittuneen tapauksen tiimoilta SFL on ollut yhteydessä A:han. Muista perusteena käytetyistä tapauksista SFL ei ole tiedottanut A:ta millään tavalla. 

SFL:ltä 15.11.2024 saadun selvityksen perustella vaikuttaa, että A on joutunut erityistarkkailuun SFL:n toimesta. SFL:n toiminta ei ole läpinäkyvää ja urheilijan oikeusturvan mukaista, jos urheilija ei itsekään tiedä toimineensa väärin tietyissä tilanteissa, mutta tapauksia kerätään SFL:ssä jonkinlaiselle sanktiolistalle. On outoa, että SFL nostaa esille sellaisia jo loppuun käsiteltyjä tapahtumia, joista ei ole seurannut minkäänlaisia rangaistuksia.  Mikäli SFL:n toiminta hyväksytään, ura ja ammatti frisbeegolfissa on uhattuna. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että SFL käyttää samoja tapauksia päätöstensä perusteluna myös tulevina vuosina.

VALITUKSEN TÄYDENNYS PERUSTEINEEN

Oikeusturvalautakunta on sääntöjensä 11 §:n 7 kohdan nojalla pyytänyt A:ta täydentämään valitustaan ilmoittamalla, minkä sääntökohdan nojalla valittaja katsoo lautakunnan olevan toimivaltainen asiassa.

A on ilmoittanut lautakunnan olevan toimivaltainen ensinnäkin sääntöjensä 2 §:n 2 a) -kohdan nojalla, koska kysymys on kilpailutoimintaa järjestävän liigan päätöksestä, jossa on kysymys kurinpidosta, sillä A:n sulkemista pois maajoukkuetoiminnasta perustellaan kurinpidollisilla asioilla. A on lisäksi katsonut lautakunnan olevan toimivaltainen sääntöjen 2 §:n 3 a) ja b) -kohtien nojalla, koska kysymys on urheilijan arvokilpailuihin valitsemista tai valitsematta jättämistä koskevasta päätöksestä.

Oikeusturvalautakunta on lisäksi sääntöjensä 10 §:n nojalla pyytänyt A:ta täydentämään valitustaan ilmoittamalla seikat, joiden perusteella hän katsoo lautakunnan voivan tutkia valituksen siitä huolimatta, että tieto valituksen kohteena olevasta päätöksestä on valituksen mukaan toimitettu A:lle 18.10.2024 ja valitus on tehty vasta 4.12.2024 eli säännöissä määrätyn 30 päivän valitusmääräajan jälkeen.

A on tältä osin todennut, että hän ei ole saanut asiasta lainkaan virallista päätöstä valitusoikeuksineen. Asia tuli hänelle tiedoksi WhatsApp-viestillä. A on nuori, 20-vuotias urheilija, joka on urallaan ensimmäistä kertaa kohdannut syrjivää ja epäyhdenvertaista kohtelua. Hän ei ollut tietoinen urheilun oikeusturvalautakunnan olemassaolosta ja siitä, että sinne voi tämän kaltaisista asioista ja päätöksistä valittaa.  Asiaa on yritetty edistää ja selvittää sovinnollisesti SFL:n kanssa ja valitukseen on turvauduttu vasta sen jälkeen, kun on käynyt ilmi, ettei SFL vastaa sille esitettyihin tiedusteluihin.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Frisbeegolfliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

A:ta ei ole suljettu ulos maajoukkueesta. Hänen osallistumistaan EM-kilpailuihin 2025 ei ole estetty. Päinvastoin hänet on nimetty mahdolliseksi henkilökohtaisen paikan saajaksi tuleviin EM-kilpailuihin. A on suljettu pois SFL:n tukiurheilijoiden DGTF:n kahdelta leiriltä, joihin hänellä olisi voinut olla varasija, mikäli varsinaiset tukiurheilijat olisivat peruneet osallistumisensa. Leirikokoonpanolla ei ole merkitystä EM-kilpailujen pelaajavalinnoissa.

Disc Golf Team Finland

Suomen frisbeegolfliitolla on ollut vuodesta 2022 alkaen Disc Golf Team Finlandiksi (DGTF) nimetty huippupelaajien joukko, jolle on järjestetty maajoukkueleiritystä 2–4 kertaa talvikaudella. DGTF-joukkoon on kuulunut 6 kärkiurheilijaa ja 10 muuta tukiurheilijaa. Top 6 sai laajempaa tukea kuin muut 10 urheilijaa. Vuonna 2024 maajoukkuetoimintaa arvioitiin ja liiton hallitus päätti muuttaa toimintaa niin, että DGTF-pelaajien määrää supistettiin ja samalla kaikkien tiimin pelaajien saama tuki yhtenäistettiin. Samalla myös nimitys vaihtui maajoukkuepelaajista DGTF

tukiurheilijoiksi. DGTF-tukiurheilijat ovat SFL:n lippulaiva ja tuote, jonka avulla pyritään saamaan liitolle ja lajille lisärahoitusta kumppanuusmyynnin kautta. Pelaajille tarjotaan pientä rahallista tukea valmennukseen oman valintansa mukaan. Pääasiallinen tukimuoto on leiritys, joka sisältää muun muassa fysiikkavalmennusta ja testausta. Leirejä järjestetään talvella 2024–2025 kaksi kappaletta. Leirit ovat urheilijoille maksuttomia.

Maajoukkue

SFL lähettää maajoukkueen joka toinen vuosi järjestettäviin frisbeegolfin EM-kilpailuihin sekä joka toinen vuosi järjestettäviin joukkuefrisbeegolfin MM-kilpailuihin. Muihin arvokisoihin, kuten MM-kilpailuihin ja ammattilaiskiertueille pelaajat valitaan ilman kansallista liittoa ja he edustavat siellä pääosin sponsoreitaan.

EM-kilpailuja järjestää European Disc Golf Federation (EDGF), joka määrittelee omalta osaltaan pelaajien valintakriteerejä. Pelaajat EM-kilpailuihin valitaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa EDGF myöntää henkilökohtaiset paikat urheilijan omiin suorituksiin perustuvan rating-arvon perusteella. Tulevien EM-kilpailujen paikkalista on muodostettu lokakuun 2024 ratingin perusteella. Tasapisteissä olevat pelaajat on laitettu järjestykseen edellisen ratingin perusteella. Kussakin luokassa on Suomelle varattu tietty määrä paikkoja, jotka jaetaan pelaajille järjestyksessä. Esimerkiksi avoimessa luokassa Suomen 10 paikkaa menevät 10 parhaalle avoimen luokan pelaajalle. Mikäli joku Suomen pelaajista peruu, henkilökohtaisen paikan saa seuraavaksi jonossa oleva suomalaispelaaja.

Toisessa vaiheessa pelaajia valitaan maapaikoille. Nämä paikat ovat jaossa muille kuin henkilökohtaisen paikan saaneille. SFL on järjestänyt maapaikoista avoimen haun kaikille kiinnostuneille. Maapaikoille valitaan pelaajat hakuvaiheessa ilmoitettujen kriteereiden mukaisesti.

EM-kilpailuissa ja muissa kilpailuissa, jonne SFL lähettää maajoukkueen, SFL maksaa osallistumismaksut ja peliasut sekä huolehtii matkajärjestelyistä. Pelaajat maksavat itse matkat ja majoituksen.

SFL:n kurinpito

Frisbeegolfin kurinpitoprosessi on kaksiosainen. Kansainvälisen kattojärjestö Professional Disc Golf Associationin (PDGA) sanktioi ns. viralliset kilpailut ja kaikki sanktioiduissa kilpailuissa tapahtuvat kurinpidolliset asiat käsitellään PDGA:n kurinpitolautakunnassa. Suomessa kilpailuissa tapahtuvat ongelmatilanteet on lähetettävä ensin SFL:n hallitukselle. Mikäli raportoidun tapahtuman katsotaan vaativan käsittelyn, se ohjataan liitosta tietoineen edelleen PDGA:n kurinpitokomitealle. Mikäli liitto päättäisi olla ohjaamatta kurinpitoasiaa eteenpäin,

yksittäinen jäsen voi toimittaa PDGA:n kurinpitokomitealle lomakkeen vähintään kymmenen nykyisen PDGA-jäsenen allekirjoituksella. SFL ei saa väliaikatietoja PDGA:n kurinpitoprosessin etenemisestä. Tapausten käsittely voi kestää useita kuukausia.

Muussa kilpailutoiminnassa tai sen ulkopuolella tapahtuvat asiat käsitellään SFL:n toimesta. SFL on perustanut kurinpitolautakunnan syyskokouksessa 2024 ja se aloittaa toimintansa vuoden 2025 alussa. Siihen asti kurinpidosta vastaa SFL:n hallitus.

Frisbeegolf on lajina tuore, kuten myös SFL:n kurinpitoprosessi. Kurinpitosäännöt on hyväksytty kevätkokouksessa 2020. Monessa tapauksessa erilaiset tilanteet tulevat vasta ensimmäistä kertaa vastaan, kun niistä tehdään kurinpitoilmoitus. Tästä johtuen kurinpitosääntöjen tulkinta ja tapausten käsittely on usein reaktiivista ja käytäntöjä luodaan ja kehitetään sitä mukaan, kun tapauksia tulee esiin. Prosessi kehittyy edelleen ja kurinpitolautakunnan ja sen tuoman lisäresurssin myötä on myös tarkoitus tuoda prosessia entistä näkyvämmäksi.

DGTF-tukiurheilijat

DGTF:n tukiurheilijat on valittu SFL:n hallituksen kokouksessa 10.10.2024. Pelaajien valinta perustui taulukkoon ”SFL Maajoukkueen pisteytysjärjestelmä 2024”, johon on arvotettu pelaajien suorituksia vuosina 2023 ja 2024. Tukiurheilijoiden sopimuksen mukaan ”Urheilijan tulee tukiurheilijana esiintyä kaikissa tilanteissa sekä kentällä että sen ulkopuolella asiallisesti ja esimerkillisesti”. Urheilijoita arvioitiin myös tämän ehdon osalta tutkimalla, onko pelaajista käynnissä tai onko kuluvan tai edellisen vuoden aikana ollut käsittelyssä kurinpitotapauksia, joka voisi aiheuttaa riskin sille, että urheilija ei käyttäytyisi kaikissa tilanteissa asiallisesti.

Tukiurheilijoihin valittiin 4 naisurheilijaa ja 6 miesurheilijaa. Suurin SFL:n tarjoama tuki urheilijoille ovat leiritykset. Mikäli tukiurheilija ei osallistu leirille, hänen tilalleen nostetaan varaurheilija, jotta leiri ei jää vajaaksi. Tukiurheilijoiden valinnan lisäksi leirille valittiin varasijalista saman taulukon perusteella. Urheilijat valitaan varasijoilta leirille luokittain, eli peruuttaneen naisen tilalle valitaan nainen ja peruuttaneen miehen tilalle mies.

A:n valitsematta jättäminen

A sijoittui valintataulukossa suoritustensa perusteella kokonaisuudessaan sijalle 15 ja miehissä sijalle 9. Näin ollen hän olisi ollut kolmannella varasijalla leirille miesten luokassa. Kun hallituksen kokouksessa käytiin valittavien pelaajien listaa läpi, todettiin, että A:sta on vuosien 2023 ja 2024 aikana useita kurinpitoilmoituksia, joista kaksi oli päätöshetkellä edelleen PDGA:n kurinpitolautakunnan käsittelyssä.

Ensimmäinen kurinpitoilmoitus tuli liitolle syksyllä 2023. A oli silloin mennyt vieraan paikkakunnan lukiolle kavereidensa kanssa ja käyttäytynyt siellä huonosti. Heidät oli tunnistettu frisbeegolfareiksi, minkä takia koululta tehtiin ilmoitus liitolle. Tapaus käsiteltiin SFL:n hallituksessa ilmoituksen tekijöiden kertomuksen ja urheilijoiden antamien vastineiden perusteella. SFL:n hallitus totesi, että urheilijoiden käytös oli huonoa, mutta tästä tapauksesta ei annettu rangaistuksia. Urheilijoille viestittiin, että heidän kannattaa jatkossa huomioida, että heidät voidaan tunnistaa ja huonolla käytöksellä voi olla vaikutusta heidän pelaajauraansa.

Toinen kurinpitotapaus sijoittui kesälle 2024 SM-kilpailuihin, jossa kilpailunjärjestäjä teki A:sta kurinpitoilmoituksen pelin aikaisesta käyttäytymisrikkeestä. Ilmoituksen mukaan A ilmoitti finaalikierroksella viralliselle toimitsijalle, että kesken kierroksen hänen mukaansa ilmestynyt kaveri on toisen pelaajan caddie, vaikka tämä ei ollut. Pelaajalla voi olla vain yksi caddie ja A:lla oli jo yksi. SM-kilpailut ovat PDGA:n sanktioimat kilpailut, joten kurinpitotapaus käsiteltiin PDGA:n kurinpitolautakunnassa. Tapauksen käsittely oli kesken vielä päätöstä tehdessä. Päätöksen rankaisematta jättämisestä saapui 17.10.2024.

Kolmas kurinpitotapaus oli vielä PDGA:n arvioitavana, kun valinta varasijoille tehtiin. Tapaus koski parifrisbeegolfin SM-kilpailuja, joissa ilmoituksen mukaan A heitti palkintojen jaon jälkeen hopeamitalinsa maahan, talloi sen päälle ja hakkasi mitalia lipputankoon. Kilpailunjärjestäjä koki ko. käytöksen epäurheilijamaisena ja teki tapauksesta ilmoituksen. Tilanteen alku ja mitalin heitto maahan näkyy kilpailuiden videotuotannossa. Koska kyseessä oli PDGA:n sanktioima kilpailu, kurinpitoilmoitus lähetettiin PDGA:n kurinpitolautakunnalle. Lautakunta ei ottanut tapausta käsittelyyn, koska heidän näkökulmastaan kilpailu oli siinä kohtaa jo ohi ja tapaus kuuluu SFL:n käsiteltäväksi. SFL ei ottanut tapausta enää käsittelyyn, koska A oli jo jätetty pois tukiurheilijoiden leirin varasijalta.

Virallisten kurinpitoilmoitusten lisäksi liiton tiedossa on tapauksia, joista ei ole tehty kurinpitoilmoitusta, mutta jotka kertovat jotain käytöksestä. Esimerkiksi EM-kilpailuissa 2023 A joutui sanaharkkaan kilpailunjärjestäjän edustajan kanssa harjoituskierroksella. Kilpailunjärjestäjän mukaan A oli haistatellut hänelle. Asia selvitettiin kilpailupaikalla joukkueen kapteenin toimesta.

Näiden kurinpitoilmoitusten takia hallituksen kokouksessa arvioitiin, että A:n kykyä esiintyä kaikissa tilanteissa sekä kentällä että sen ulkopuolella asiallisesti ja esimerkillisesti voitiin pitää riskitekijänä. Vaikka häntä ei oltu valitsemassa varsinaiseksi tukiurheilijaksi, kuvataan leireiltä muun muassa videomateriaalia, josta käy ilmi, keitä leireille osallistuu. Tukiurheilijatoiminta ja leirit ovat liitolle suuri kustannuserä, joka kiinnostaa jäsenistöä. Mikäli tuetaan urheilijoita, jotka eivät käyttäydy liiton arvojen mukaisesti se aiheuttaa nopeasti yhteydenottoja liittoon ja saattaa vaikuttaa DGTF:n maineeseen haitallisesti. Kun urheilijoita valitaan liiton resursseilla merkittävästi tuettuun joukkoon, on voitava käyttää laajempaa kriteeristöä käyttäytymisen arvioinnissa. Varsinaiseen kilpailuihin lähetettävään maajoukkueeseen valittavien pelaajien osalta valintakriteeristö on erilainen ja poisjättäminen käyttäytymisen perusteella vaatii sitä, että pelaajalle on annettu useampia kurinpitorangaistuksia tai toimintakielto.

Varasijalta poistaminen koskee vain tätä vuotta, joka sisältää kaksi leiriä. A on tervetullut halutessaan mukaan ensi vuonna, mikäli hän täyttää ehdot ja uusia kurinpitotapauksia ei ilmene kuluvan vuoden aikana.

A:lle viestittiin valitsematta jättämisestä SFL:n nuoriso- ja koulutuskoordinaattorin toimesta lokakuussa WhatsApp-viestillä, koska kokemus on, että urheilijat eivät lue aktiivisesti sähköpostejaan. Jatkossa tullaan käyttämään sähköpostia ja tarvittaessa lähetetystä sähköpostista viestitään pikaviestimillä.

VASTASELITYS

A on antanut vastaselityksen asiassa.

SFL:n vastineessa kuvataan seikkaperäisesti, miten DGTF ja maajoukkue sekä maajoukkuetoiminta ovat kaksi erillistä asiaa. SFL:n nettisivuilla asia on ilmaistu hyvin eri tavoin ja myös pelaajien keskuudessa DGTF-toiminta mielletään maajoukkuetoiminnaksi. Verkkosivujen mukaan ”Disc Golf Team Finland on Suomen frisbeegolfmaajoukkue, joka edustaa lajimme kirkkainta kotimaista huippua. Maajoukkueen kärkiryhmän muodostaa kuuden pelaajan Team Finland, jonka lisäksi maajoukkuerinkiin kuuluu 10 muuta urheilijaa. Toiminnan päätavoite on maajoukkuepelaajien kehityksen ja menestysmahdollisuuksien edistäminen.”

SFL on kerännyt tarkoitusperäisesti A:ta vastaan hyvin eri tasoisia asioita, joista vain osaa on edes käsitelty kurinpitoelimissä ja mistään tapauksesta ei ole tullut minkäänlaisia rangaistusseuraamuksia. SFL ei ole pystynyt erottamaan kaikissa esille tuomissaan tapauksissa A:n ja muiden frisbeegolfaajien toimintaa, vaan A:ta on rankaistu myös muiden tekemisistä ja sanomisista.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Valituksen tutkimisen edellytykset

Suomen Frisbeegolfliitto ry on päättänyt, ettei se tarjoa A:lle varasijapaikkaa liiton tukiurheilijoiden leiriltä. Ennen päätöksen asianmukaisuuden arviointia on asiassa kuitenkin otettava kantaa siihen, onko oikeusturvalautakunta toimivaltainen tutkimaan valituksen.

Valitusmääräaika 

Valituksen vireillepanosta määrätään oikeusturvalautakunnan sääntöjen 10 §:ssä, jonka 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa valituksen kohteena olevan päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli valittaja saattaa todennäköiseksi, että hän ei ole laillisen tai siihen rinnastettavan esteen vuoksi voinut noudattaa määräaikaa, valitus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa esteen lakkaamisesta, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä. Pykälän 3 momentin mukaan valitus, jota ei ole tehty määräajassa, jätetään tutkimatta.

A:n valituksesta käy ilmi, että hän oli saanut tiedon valituksen kohteena olevasta päätöksestä 18.10.2024.

A on tehnyt valituksen oikeusturvalautakuntaan 4.12.2024. Frisbeegolfliiton hallituksen 10.10.2024 tekemän päätöksen tiedoksisaannista oli siten kulunut yli 30 päivää valituksen vireille tullessa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että esitetyn selvityksen mukaan A ei ole WhatsApp-viestin lisäksi saanut erillistä päätöstä asiassa eikä myöskään muutoksenhakuohjausta tehtyyn päätökseen. Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään (ks. esim. UOL 13/2008 ja UOL 10/2012) katsonut, että tällaisessa tilanteessa päätöksen valituskelpoisuus ei välttämättä ole ollut selvä eikä valitusmääräajan alkaminen ole ollut päätöksen tiedoksiantamisen jälkeenkään välttämättä selvää. Nämä ovat seuran toiminnasta aiheutuvia epävarmuustekijöitä, jotka olisivat olleet helposti poistettavissa ilmoittamalla, miltä osin päätöksiin on mahdollista hakea muutosta oikeusturvalautakunnalta. Tällaisissa tilanteissa oikeusturvalautakunta on tutkinut myös valitusmääräajan jälkeen vireille saatettuja valituksia.

Käsillä olevassa asiassa valitusmääräaika on ylitetty muutamalla viikolla. A on esittänyt selitykseksi sen, ettei hän ollut tiennyt oikeusturvalautakunnan olemassaolosta ja päätöksen valituskelpoisuudesta ja että hän oli yrittänyt selvittää asiaa liiton kanssa sovinnollisesti.

Oikeusturvalautakunta toteaa sille esitetyn asiakirja-aineiston perusteella, että A on alusta asti riitauttanut tehdyn päätöksen ja pyrkinyt selvittämään asiaa sekä samaan sen liiton sisällä uudelleen käsiteltäväksi. Sanotuissa olosuhteissa sekä puuttunut muutoksenhakuohjaus huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo, että lautakunnan sääntöjen mukainen muutoksenhakuaika ei ole valitusosoituksen puuttumisen vuoksi alkanut kulua ja että valitus on tehty ilman aiheetonta viivytystä siitä ajankohdasta, jolloin varmistui, että liitto ei käsittele asiaa uudestaan. Lautakunta ottaa valituksen tutkittavakseen.  

Lautakunnan asiallinen toimivalta

A on katsonut lautakunnan olevan toimivaltainen ensinnäkin sääntöjensä 2 §:n 2 a) -kohdan nojalla, koska kysymys on kilpailutoimintaa järjestävän liigan päätöksestä, jossa on kysymys kurinpidosta, sillä A:n sulkemista pois maajoukkuetoiminnasta perustellaan kurinpidollisilla asioilla.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymyksessä ei ole kilpailutoimintaa harjoittavan liigan päätös eikä vedottu toimivaltaperuste siten voi tulla sovellettavaksi. Oikeusturvalautakunta on kuitenkin sääntöjensä 2 §:n 1 b) kohdan nojalla toimivaltainen käsittelemään myös valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys kurinpitoseuraamuksesta.

Oikeuskirjallisuudessa (Halila – Norros: Urheiluoikeus, 2017, s. 319) on todettu, että urheilutoiminnassa voi esiintyä seuraamuksia, joita ei voida käsitteellisesti pitää kurinpitotoimina mutta jotka helposti koetaan sellaisiksi. Esimerkkinä tällaisesta toimesta oikeuskirjallisuudessa mainitaan joukkueeseen valitsematta jättäminen, jota koskeva seuraamus ei ole kurinpitotoimi. Joukkueeseen voidaan valita urheilijat vapaasti, ellei mihinkään muuhun ole sitouduttu. Valitsematta jättämistä ei tarvitse perustella asianomaisen huonon urheilumenestyksen tai käyttäytymisen perusteella. Joukkueeseen valitsematta jättämistä kohtaan ei voida käyttää samanlaisia oikeussuojakeinoja kuin kurinpidon osalta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Frisbeegolfliiton hallituksen päätös tukiurheilijoiden valinnasta liittyy jäljempänä tarkemmin selostettavalla tavalla ennen kaikkea liiton tarkoituksenmukaisuusharkinnan käyttämiseen. Vaikka A:n valitsematta jättämistä on perusteltu myös vireillä olleilla kurinpitoilmoituksilla, päätöstä ei voida pitää sellaisena tosiasiallisena kurinpitotoimintana, jonka johdosta asia voisi tulla oikeusturvalautakunnan arvioitavaksi kurinpitoasiaa koskevan sääntöjen 2 §:n 1 b) kohdan toimivaltaperusteen nojalla.

A on lisäksi katsonut lautakunnan olevan toimivaltainen sääntöjensä 2 §:n 3 a) ja b) -kohtien nojalla, koska kysymys on urheilijan arvokilpailuihin valitsemista tai valitsematta jättämistä koskevasta päätöksestä.

Liitto on oikeusturvalautakunnalle antamassaan vastauksessa todennut, että A:ta ei ole suljettu pois maajoukkueesta. Päinvastoin hänet on nimetty mahdolliseksi henkilökohtaisen paikan saajaksi vuoden 2025 EM-kilpailuihin. Valituksen kohteena olevalla päätöksellä A on ainoastaan suljettu pois tukiurheilijoiden leireiltä, joihin hänellä olisi muutoin voinut olla varasija. Leirikokoonpanolla ei ole merkitystä EM-kilpailujen pelaajavalinnoissa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:ta ei ole valituksen kohteena olevalla päätöksellä jätetty valitsematta arvokilpailuihin. Vaikka DGTF-tukiurheilijoina tuetaankin urheilijoita, joiden odotetaan menestyvän myös arvokilpailuissa, kyseessä ei ole sellainen arvokisavalintaa koskeva päätös, jota lautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohdassa tarkoitetaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa kuitenkin, että sille tehtävän valituksen kohteena voivat lautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 c) ja d) kohtien mukaan olla myös sellaiset yhdistysten päätökset, joissa on kysymys seuran jäsenen jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Jäsenoikeuksien rajoittamisessa voi olla kysymys esimerkiksi yhdistyksen toimielimen päätöksestä tai muusta toiminnasta, joka vähentää yhdistyksen jäsenelle sääntöjen mukaan kuuluvaa erityistä etua yhdistyksessä (UOL 1/2004). Jäsenoikeuksien perusteettomasta rajoittamisesta voi olla kysymys silloin, jos yhdistyksen päätös loukkaa olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta (ks. UOL 27/2016 ja siinä kerrotut ratkaisut). Oikeusturvalautakunnan käytännössä jäsenoikeuksien rajoittamisesta on ollut kysymys esimerkiksi tilanteessa, jossa yhdelle seuran jäsenelle ei ole annettu samoja taloudellisia etuja kuin muille ilman hyväksyttävää syytä tällaiseen menettelyyn (ks. esim. UOL 4/2008).

Ottaen huomioon A:n valituksessa vetoamat seikat lautakunta katsoo, että valitus voidaan tutkia lautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 c) ja d) kohtien nojalla.

Pääasiaratkaisun perustelut

Esitetty selvitys

Suomen Frisbeegolfliiton maajoukkuevalmentaja ja liiton ilmoituksen mukaan myös nuoriso- ja koulutuskoordinaattori on 18.10.2024 lähettänyt A:lle WhatsAppin välityksellä seuraavan viestin:

”SFLn hallitus on vahvistanut valinnat ensi kauden DGTF tukiurheilijoista, sekä menetelmästä valita leirien varapelaajat. Valintaan vaikuttavat ratingin lisäksi kuluneen vuoden sijoitukset eri kilpailuissa. Lisäksi on käytetty tapauskohtaista harkintaa koskien pelaajan muuhun toimintaan.

Edellytämme, että liiton tukemat DGTF-pelaajat edustavat liiton arvoja ja he käyttäytyvät esimerkillisesti eri tilanteissa. Mikäli pelaajasta on tehty kuluneen vuoden aikana kurinpitoilmoituksia, jotka ovat johtaneet jatkoselvityksiin, emme lähtökohtaisesti tule kutsumaan pelaajaa leireille, vaikka ilmoitukset eivät olisikaan johtaneet rangaistuksiin.

Ikävä kyllä joudun ilmoittamaan, että tämä päätös tarkoittaa sitä, että SFL ei tulevalla kaudella kutsu sinua leirille varapelaajien joukossa. Päätös perustuu useampaan eri tapaukseen, joissa olet valitettavasti ollut osallisena.

Olet taitava pelaaja ja kuluneen kauden suoritusten perusteella olisit ollut jonopaikalla DGTF-leireille. Toiveenamme on, että voimme jatkossa kutsua myös sinut mukaan DGTF:n toimintaan. Se edellyttää kuitenkin sitä, että liittoon ei tule enää jatkotutkintaan johtavia kurinpidollisia ilmoituksia sinusta.

Kaikesta huolimatta SFL toivottaa oikein hyvää treenikautta!”

A:n äiti on A:n valtuuttamana lähestynyt liittoa 9.11.2024 lähettämällään sähköpostilla pyytäen lisäselvitystä asiaan. Selvityspyynnössä on kiinnitetty huomiota muun ohessa siihen, että A ei ole saanut liiton taholta minkäänlaista tietoa siitä, että hänestä olisi tehty yhtäkään kurinpitoilmoitusta kuluneen kauden aikana.

Liittoa on pyydetty avaamaan väitteet niistä useista tilanteista, joissa A olisi ollut mukana. Lisäksi on oudoksuttu sitä, että liitto ei ole tiedottanut yhdestäkään kurinpitoilmoituksesta A:ta itseään, ja nyt väitettyjä ilmoituksia käytetään päätöksenteon perusteena.

Frisbeegolfliiton edustaja on 15.11.2024 vastannut selvityspyyntöön todeten muun ohessa, että jokaisen tukiurheilijan ja leirien varasijalle valittavan osalta keskusteltiin pisteiden lisäksi sitä, onko jotain syytä, miksi urheilijaa ei voitaisi valita mukaan ja käyttäytymistä koskeva asia nousi A:n osalta esille. Viestissä on todettu, että nykyisten hallituksen jäsenten kaudella, eli useamman vuoden aikana, ei kenestäkään huippupelaajasta ole tullut niin paljon negatiivisia viestejä liittoon kuin A:sta. A on nuori ja nuoruuteen kuuluu jonkinlainen hölmöily, mutta viestejä ja tapauksia on ollut poikkeuksellisen paljon ja eri puolilta Suomea. A:n kanssa yhteistyöhön sitoutuminen koetaan tästä syystä riskinä. 

Liiton vastauksessa on todettu, että A on lahjakas ja hyvä pelaaja, jolla on halutessaan edessään hyvä ura frisbeegolfin parissa. Menestyksen myötä ihmiset alkavat kuitenkin tunnistaa ja heillä on tietynlaisia odotuksia. Maajoukkue ja pelaajien leirittäminen on liitolle iso rahallinen panostus. Se on myös jäsenistölle erittäin näkyvä ja kiinnostava asia. Jos siihen porukkaan kuuluva urheilija käyttäytyy huonosti, ilmoitetaan siitä herkästi liittoon. Koska tämä on liitolle suuri panostus, halutaan mahdollisuuksien mukaan pienentää riskejä siitä, että mukana olevat urheilijat olisivat osallisina missään kurinpitoa vaativissa tapauksissa.

Lisäksi liiton viestissä on mainittu esimerkkejä tapauksista, joihin päätös on perustunut.

A:n äiti on 19.11. vastannut liiton edustajalta saamaansa sähköpostiin ja pyytänyt, että A:n mukaan ottamista maajoukkueen varasijalle harkitaan vielä uudelleen. Viestissä on kiinnitetty huomiota siihen, että liiton viestissä A:n poissulkemista perustellaan myös muilla kuin kuluneen kauden tapahtumilla, kun alkuperäisessä viestissä perusteena mainittiin vain kuluneeseen kauteen liittyneet tapahtumat.

Lautakunnan arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Frisbeegolfliiton säännöissä ei ole esitetty olevan määräystä, jonka perusteella tukiurheilijoiden joukkoon valitsemista olisi arvioitava. Siten tukiurheilijaksi valitseminen on voinut perustua pitkälti liiton yhdistysautonomiaan kuuluvan tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei sinänsä kuulu sen tutkiminen, onko tehty päätös ollut tarkoituksenmukainen.

A on valituksessaan vedonnut siihen, että häntä on kohdeltu päätöksenteossa epäoikeudenmukaisesti ja syrjivästi suhteessa muihin liiton urheilijoihin. Koska asiassa ei edellä kerrotusti ole väitetty eikä ilmennyt, että liiton säännöissä olisi asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä sääntömääräyksiä, valituksen kohteena olevaa tilannetta on tarkasteltava yhdistyslain säännösten ja yhdistyksen sääntöjä alemman asteisten kriteereiden ja tehtyjen päätösten perusteella.

Yhdistyslain 33 §:n 2 momentin mukaan yhdistyksen päätös on mitätön, jos se olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuutta loukkaava päätös voi olla myös yhdistyslain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla moitteenvaraisesti pätemätön.

Oikeusturvalautakunta toteaa olevan riidatonta, että suoritustensa perusteella määräytyvän pisteytyksen perusteella A on sijoittunut tukiurheilijoiden valintaa koskevassa taulukossa kokonaisuudessaan sijalle 15 ja miehissä sijalle 9. Näin ollen hän olisi pelkän suoriutumisensa perusteella ollut miesten luokassa kolmannella varasijalla nyt puheena oleville tukiurheilijoiden leirille.

Frisbeegolfliiton esittämän selvityksen mukaan tukiurheilijoiden valitseminen perustuu liiton käytännössä kuitenkin paitsi suorituksiin ja pisteytykseen, myös arvioon urheilijan muusta soveltuvuudesta liiton tukiurheilijaksi. Liiton esittämän selvityksen mukaan tukiurheilijasopimuksen solmimalla urheilija sitoutuu esiintymään kaikissa tilanteissa sekä kentällä että sen ulkopuolella asiallisesti ja esimerkillisesti mukaan noudatetun käytännön mukaan. Liitto on tuonut esille sen, että DGTF-tukiurheilijat ja erityisesti heidän leirityksensä järjestäminen on liitolle suuri panostus. Tukiurheilijat ovat liiton lippulaivatuote, jonka avulla liitto pyrkii saamaan liitolle ja lajille lisärahoitusta kumppanuusmyynnin kautta. Oikeusturvalautakunta toteaa edellä sanottuun nähden olevan ymmärrettävää ja perusteltua, että tukiurheilijoiden joukkoon valitseminen perustuu paitsi arvioon urheilijan suorituksista ja tulevasta menestyksestä, myös hänen muusta soveliaisuudestaan tukiurheilijaksi ja liiton edustajaksi julkisuudessa.  

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa käytännössään katsonut, että kilpaurheilua harjoittavissa seuroissa jäsenten yhdenvertaisuus yleensä toteutuu, jos samantasoisten ja samanikäisten jäsenten seuralta saamat edut eivät ilman urheilullisia perusteita olennaisesti poikkea toisistaan (esim. UOL 13/2018). Toisaalta yhdistysautonomian piiriin ja seuran harkintavaltaan kuuluu esimerkiksi siitä päättäminen, missä harjoitteluryhmässä tietty urheilija harjoittelee tai mihin joukkueeseen hänet nimitetään, kunhan jäsenten yhdenvertaisuutta ei loukata (UOL 1/2004, UOL 21/2015 ja UOL 13/2018 ja UOL 37/2022). Vastaavasti on arvioitava seuran päätöstä, jossa se päättää tarjota seuran urheilijoille näiden tason mukaan määräytyviä sopimuksia taikka tukea tiettyjä seuran urheilijoita, mutta ei kaikkia. Harkintavallan rajoissa seuran jäsenelle voidaan olla myöntämättä tiettyä osalle jäsenistä myönnettyä tukea ilman, että valintapäätös olisi lähtökohtaisesti mitätön (ks. esim. UOL 38/2022).

Lautakunta on edelleen käytännössään (UOL 14/2024) todennut, että mikäli urheilijoille maksettavista avustuksista, stipendeistä tai vastaavista kannusterahoista ei ole määrätty yhdistyksen säännöissä taikka niitä alemman asteisissa määräyksissä, urheiluseura tai -liitto voi sille kuuluvan yhdistysautonomian ja harkintavaltansa rajoissa päättää niistä, kunhan jäsenten yhdenvertaisuutta ei loukata eikä jäsenen jäsenoikeuksia rajoiteta kielletyllä tavalla. Tilannetta on arvioitava kokonaisuutena ja nimenomaan siitä näkökulmasta, onko päätös tehty hyväksyttävin vai epäasiallisin ja kielletyin tai yhdenvertaisuutta loukkaavin perustein.

Liitto on esittänyt, että A:n valitsematta jättäminen on perustunut yksinomaan A:n aikaisemman käyttäytymisen luomaan pelkoon tai riskiin siitä, että A:lla ei välttämättä ole riittävää kykyä esiintyä kaikissa tilanteissa kentällä ja sen ulkopuolella asiallisesti ja esimerkillisesti, mihin tukiurheilija on velvollinen sitoutumaan tukiurheilijasopimuksen allekirjoittaessaan. Liitto on todennut, että A:lla on mahdollisuus tulevaisuudessa päästä DCTF:n leireille, mikäli hän täyttää ehdot eikä uusia kurinpitotapauksia ilmene kuluvan vuoden aikana.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa esitettyyn selvitykseen nähden liiton ilmoittamia perusteluja A:n valitsematta jättämiselle ei voida pitää aiheettomina taikka epäasiallisina. Vaikka A ei olekaan väittämällään tavalla saanut tietoa kaikista päätöksenteon perusteena käytetyistä kurinpitoilmoituksista, esitetyn selvityksen perusteella päätöksen perusteella käytetyt seikat eivät ole voineet tulla hänelle sillä tavoin yllätyksenä, että päätöstä olisi sen vuoksi pidettävä perusteettomana tai kohtuuttomana. Liiton esiin tuomalla tavalla A:n kanssa on usean eri tapauksen osalta keskusteltu (esimerkiksi vuoden 2023 EM-kilpailut Tallinnassa) hänen käyttäytymisestään tai hän on muutoin ollut tietoinen siitä, ettei hänen käyttäytymistään mainituissa tilanteissa ole pidetty sopivana (2023 Harjavallan tapaus). Mainitut seikat huomioon ottaen myöskään sillä seikalla, että päätöstä on ensin perusteltu pelkästään yhden kauden tapahtumilla ja myöhemmin myös A:n käyttäytymisellä laajemmin, ei ole asian arvioinnin kannalta olennaista merkitystä.

Yhteenvetonaan oikeusturvalautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että A:n valitsematta jättäminen DGTF:n tukiurheilijaksi olisi tapahtunut epäasiallisin perustein.  Vaikka päätös on A:n kannalta ikävä, sitä ei sen perusteeksi esitetyt seikat ja esitetty selvitys huomioon ottaen voida pitää A:n yhdenvertaisuutta loukkaavana tai syrjivänä eikä hänen jäsenoikeuksiaan kielletyllä tavalla rajoittavana. Perusteita päätöksen kumoamiselle ei siten ole.

Johtopäätökset

Edellä todetuin perustein valituksen kohteena oleva päätös ei ole liiton sääntöjen taikka yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen eikä muutoinkaan valittajan jäsenoikeuksia oikeudettomasti rajoittava. Valitus on siten hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Kristiina Rintala
Puheenjohtaja                                                                           

Paula Jutila
Sihteeri
 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala, Mikko Kohtala, Hilla Marjoranta, Sami Sarvilinna ja Pekka Timonen.