16/2025 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 16/2025
24.4.2025                                
Diaarinro 15/2025

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 27.3.2025 nro 54/2024–2025

ASIA                
Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Jääkiekon SM-liiga Oy
                         

ASIAN TAUSTA

Jääkiekon SM-liigan ottelussa HIFK – SaiPa 26.3.2025 kotijoukkueen pelaajalle (nro 77) A:lle (jatkossa valittajalle) on ajassa 45:12 tuomittu videotarkastuksen jälkeen iso rangaistus ja pelirangaistus (5 + PR) sääntöjen kohdan 48 vastaisesta vastustajan pelaajan (nro 50) taklaamisesta päähän. Päävideotuomari on välittänyt valittajan menettelyn käsiteltäväksi edelleen kurinpitokäsittelyyn sen arvioimiseksi, onko valittajalle määrättävä vielä pelikieltoa sääntöjenvastaisesta taklauksesta päähän.

Jääkiekon SM-liigan kurinpitodelegaatio on kuultuaan asiassa valittajaa ja katsottuaan videotallenteelta ilmenevän tilanteen päätöksellään 27.3.2025 määrännyt valittajalle seitsemän (7) ottelun pelikiellon, joka on voimassa seitsemässä seuraavassa ottelussa. Kurinpitodelegaatio on pitänyt itse taklausta viiden ottelun pelikiellon arvoisena ja korottanut pelikieltoa vielä kahdella ottelulla sen vuoksi, että valittaja oli toistamiseen saman kauden aikana syyllistynyt vastustajaan kohdistuvaan erityisen moitittavaan tekoon, kun valittajalle oli aikaisemmin (29/2024-2025) määrätty pelikieltoa vastustajan potkaisemisesta.  

Kurinpitodelegaation päätöksessä on kurinpitoseuraamuksen määräämisen perusteena katsottu, että valittaja oli suorittanut taklauksensa voimakkaasti ylöspäin ponnistaen oikea käsivarsi ylöspäin kohotettuna ja että taklauksessa valittajan oikea käsivarsi oli osunut vastustajan päähän taklauksen muuten mennessä lähes kokonaan vastustajan vartalon ohitse. Vaikka valittaja oli voinut sääntöjen mukaisella tavalla taklata kiekollista vastustajan pelaajaa, valittaja oli suorittanut taklauksen kuitenkin kovalla vauhdilla ja selvästi ylöspäin suuntautuen, mistä oli aiheutunut merkittävä kontakti vastustajan päähän. Sillä, onko valittajan käsivarsi osunut ennen pääosumaa vastustajan olkapäähän, ei ole rangaistusharkinnassa merkitystä ottaen huomioon, että taklaaminen on tehty ylöspäin ponnistamalla ja käsivarsi ylöspäin suunnaten.

Määräämänsä pelikiellon perusteiden pääkohtina kurinpitodelegaatio on maininnut seuraavat seikat: kiekollinen vastustajan pelaaja pelaa kiekon eteenpäin, hyökkäävä pelaaja eli valittaja taklaa kiekkoa jo pelannutta vastustajan pelaajaa, valittajan taklaus suuntautuu selvästi ylöspäin, valittajan luistimet nousevat irti jäästä, valittajan taklaus osuu vastustajan pelaajaa päähän ja valittaja on piittaamattomasti vaarantanut vastustajaa. Kurinpitodelegaatio on johtopäätöksenään katsonut, että valittajan taklaus täyttää suorittamistapansa ja osumiskohteena puolesta säännön 48 mukaisen sääntöjenvastainen taklaus päähän -säännön tunnusmerkistön.

Pelikiellon pituutta arvioidessaan kurinpitodelegaatio on katsonut, että valittaja oli taklauksellaan piittaamattomasti ja täysin tarkoituksellisesti vaarantanut vastustajaa ja että taklauksen moitittavuuden perusteella tilanteesta tulee määrätä ankara pelikielto. Lisäksi nyt määrätyn pelikiellon pituudessa on tullut ottaa huomioon valittajalle kuluvalla ja edellisellä kaudella annetut pelikiellot.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös kumotaan tai että hänelle määrättyä pelikieltoa lyhennetään seitsemästä enintään viiden ottelun mittaiseksi.

Pelikieltojen määrääminen tarkoituksena pyrkiä estämään jääkiekkoilijoiden loukkaantumisia, erityisesti aivotärähdyksiä, on kannatettava tavoite. Pelikieltojen määrääminen on kuitenkin tehtävä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, mikä ei ollut nyt toteutunut. Valittajan menettelyn on katsottu olleen tahallista, kun taas kurinpitopäätöksessä 51/2024-2025 erään toisen pelaajan aktiivisin liikkein kyynärpäällä suoraan ja ainoana kontaktina vastustajan päähän kohdistunut taklaus, joka oli aiheuttanut vakavan vamman vastustajan pelaajalle, oli katsottu tahattomaksi ja vain neljän ottelun pelikiellon ansaitsevaksi.

Valittajan tarkoituksena oli ollut taklata vastustajan pelaajaa olkapäähän eikä päähän, mikä ilmenee tilanteen kuvatallenteista. Valittaja oli kohdistanut taklauksen ylöspäin, koska valittaja oli kooltaan pienempi kuin taklattu vastustaja. Jollei valittaja olisi näin toiminut, taklaus olisi osunut vastustajan vatsaan, jolloin valittaja olisi altistanut myös itsensä loukkaantumisvaaralle, jos vastustajan pelaaja nostaisi kätensä tai mailansa. Vastustajan pelaajan kyynärpää oli ollut valittajan pään korkeustasolla juuri ennen kontaktia. Valittajan liikesuunta oli ollut kohti vastustajan pelaajan olkapäätä. Ensimmäinen kontakti oli ollut vastustajan käsivarressa, mistä valittajan käsivarsi oli kimmonnut alkuperäiseen liikesuuntaan nähden vielä jyrkemmin ylöspäin. Kysymys ei olisi edes ollut sääntöjenvastaisesta taklauksesta, jollei valittajan käsivarsi olisi kuvatulla tavalla kimmonnut vastustajan olkapäästä.

Ottaen huomioon taklauksen edellä kuvatut olosuhteet määrättyä kurinpitoseuraamusta ei voida pitää kohtuullisena eikä oikeudenmukaisena. Valittajalle on määrätty ankarin pelikielto koko kauden aikana, vaikkei taklaustilannetta voitu vastaavasti pitää kauden vaarallisimpana. Pelikieltoa olisi yksin taklauksesta tullut mitata enintään kolmen ottelun verran. Valittajan pyrkimys taklata vastustajan pelaajaan olkapäähän ja myös olkapäähän kohdistunut taklauksen ensimmäinen kontakti olisi tullut ottaa huomioon pelikieltoa lieventävänä seikkana. Väite vastustajan tahallisesta vahingoittamisesta on paikkansapitämätön ja näyttämätön. Samoin se on epälooginenkin ottaen huomioon, että kaikki pelaajat pyrkivät välttämään jäähyn ottamista, kun oma joukkue on juuri tehnyt maalin, kuten nyt oli tapahtunut.

VASTAUS JA SEN TÄYDENNYS PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-liiga Oy on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Kurinpitopäätöksen muuttamiseen alentamalla valittajalle määrättyä pelikieltoa ei ole perusteita. Valittaja on myöntänyt taklauksen olleen sääntöjenvastainen ja kohdistuneen ylöspäin. Kurinpitopäätöksessä on arvioitu valittajan taklaus oikeudenmukaisesti; arviointi on tehty harkintavallan rajoissa.

Väite siitä, että valittajan tarkoituksena olisi ollut taklata vastustajan pelaajaa vain olkapäähän ei ole uskottava, koska valittaja on suorittanut taklauksensa voimakkaasti ylöspäin ponnistamalla, hyppäämällä ja käsivarsi irti vartalosta kohotettuna. Valittaja oli ollut mahdollisuus taklata vastustajan pelaajaa sääntöjenmukaisella ja tavanomaisella tavalla ilman taklausta edeltävää ilmaan ponnistamista ja ilman käsivarren kohottamista ylöspäin ja irti vartalosta.  Valittajan pienempi koko ei ollut oikeuttanut häntä suorittamaan taklausta valitsemallaan tavalla. Valittajan menettely on täyttänyt myös säännön 42 mukaisen, sanktioidun ryntäyksen.

Se, onko valittajan taklauksesta tapahtunut vähäinen osuma vastustajan pelaajan olkapäähän ennen pääkontaktia, on merkityksetöntä kokonaisuuden kannalta, kun taklaus on suoritettu ilmaan ponnistamalla ja käsivarsi ylöspäin ojentamalla. Voimakkaasti ylöspäin suuntautuva taklaus osoittaa itsessään selvää tarkoituksellisuutta ja moitittavuutta. Lisäksi valittajan tapauksessa taklauksen suurin voima ei ole kohdistunut vastustajan pelaajan vartaloon, joten sääntökohta 48.5 huomioon ottaen vähäisellä olkapääkontaktilla ei ole merkitystä.

Kurinpitoseuraamukseen johtaneet tilanteet ovat aina yksittäistapauksia, mistä syystä niistä määrättyjen seuraamusten keskinäinen vertailu on haasteellista. Jotta oikeusturvalautakunta voisi ottaa kantaa yksittäisessä kurinpitopäätöksessä määrätyn seuraamuksen oikeellisuuteen, määrätyn rangaistuksen tulisi merkittävästi poiketa vakiintuneesta käytännöstä. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen arviointi, onko oikean pelikiellon pituus esimerkiksi 3-5 ottelua.

Valittajan ja tämän vetoaman aikaisemmin erään toisen pelaajan kurinpitoasiat (51/2024-2025) poikkeavat toisistaan siinä, onko päähän kohdistunut taklaus ollut tuottamuksellista vai tahallista. Valittajan taklauksen suorittamistapa osoittaa sen tarkoituksellisuutta ja tahallisuutta. On erityisen moitittavaa kohdistaa osuma ylöspäin vastustajan päähän, mikä tulee ottaa huomioon pelikiellon pituudessa. Sen sijaan vedotussa toisessa kurinpitotapauksessa on ollut kysymys epäonnistuneeseen taklaukseen liittyneestä käden heilahduksesta taaksepäin vastustajan päähän ei siten tarkoituksellisesta toiminnasta, mistä syystä valittajan ja kuvatun toisen asia pelikieltoja ei voida verrata toisiinsa.

Valittaja on kurinpitopäätöksessä todetuin tavoin tarkoituksellisesti vaarantanut vastustajaa. Kaudella 2024-2025 kurinpitomenettelyssä ei ole ollut valittajan tavoin aikaisemmin taklaustilannetta, jossa olisi ollut seuraavat moitittavuutta osoittavat olosuhteet: (1) tarpeeton taklaus kiekonriistomielessä: vastustaja pelannut jo kiekon eteenpäin; (2) selvä ponnistus/hyppy ylöspäin: jalat ilmassa taklauksessa; (3) käsivarsi/kyynärpää kohotettuna ja irti vartalosta; (4) taklaus suoritettu suhteellisen kovalla vauhdilla; (5) taklaus ohitse / kohotettu kyynärvarsi päähän. Näillä perusteilla valittajan taklausta on ollut pidettävä kauden taklauksista moitittavimpana ja yksin siitä on ollut perusteltua määrätä viiden ottelun mittainen pelikielto.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että valittajan taklauksessa on ollut kysymys jääkiekon sääntökirjan kohdan 48 mukaisesta sääntöjenvastaisesta päähän tai niskaan kohdistuneesta taklauksesta. Lisäksi riidatonta on, että valittajalle on samalla kaudella määrätty aikaisemmin kurinpitoseuraamuksena pelikieltoa. Asiassa on siten valituksen perusteella kysymys siitä, onko valittajalle määrättyä yhteensä seitsemän ottelun mittaista pelikieltoa pidettävä kohtuullisena seuraamuksena.

2. Sovellettavat säännöt

Jääkiekon sääntökirjan (kausi 2024/2025) sääntökohta 48.1 koskee sääntöjenvastaista taklausta päähän tai niskaan/kaulaan. Sääntökohdasta ilmenee seuraavaa:

Ei ole olemassa puhdasta taklausta päähän tai niskaan/kaulaan. Taklaavan pelaajan täytyy välttää osumasta vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

Taklaus, jonka tuloksena on kontakti vastustajan päähän, ja jossa isku kohdistuu valtaosin päähän, ja joka olisi vältettävissä, ei ole sallittu. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan/kaulan alueelle kohdistuvat teot.

Kun pelaaja luistelee pää ylhäällä, riippumatta siitä, onko hänellä kiekko hallussa ja voiko hän kohtuudella olettaa lähestyvää kontaktia, vastustajalla ei ole oikeutta taklata häntä päähän tai niskaan/kaulaan.

Mikäli taklaavalla pelaajalla ei ole mahdollisuutta reagoida taklattavan pelaajan äkilliseen aseman muutokseen juuri ennen taklausta ja vaikka taklaus osuisikin päähän, ei taklausta rangaista sääntöjenvastaisena taklauksena päähän.

Pelaajalle, joka taklaa vastustajaa, tuomitaan rangaistus sääntöjen vastaisesta taklauksesta päähän tai niskaan/kaulaan, jos joku seuraavista kohdista täyttyy/tapahtuu

(I) Pelaaja kohdistaa minkälaisen iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan päähän tai niskaan/kaulaan tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten käyttäen mitä tahansa ylävartalonsa osaa.

(II) Pelaaja ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

(III) Pelaaja ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

(IV) Pelaaja hyppää (irrottaa luistimensa jäästä) taklatakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

Määritettäessä, oliko kontakti vastustajan päähän vältettävissä, pitää seuraavat taklaukseen liittyvät olosuhteet ottaa huomioon:

(V) Yrittikö pelaaja taklata normaalissa peliasennossa vastustajan vartaloon eikä pää tullut kontaktin kohteeksi taklauksen huonon ajoituksen, huonon lähestymiskulman tai tarpeettoman vartalon ylöspäin tai ulospäin suuntaamisen takia. Kohdistuiko suurin osa iskun voimasta ensin vartaloon ja liukuiko kontakti sitten /sen jälkeen päähän tai niskaan/kaulaan.

(VI) Asettiko taklattava itsensä haavoittuvaan asemaan ottaen asennon, joka altisti pään muutoin normaalin vartalotaklauksen kohteeksi.

(VII) Muuttiko taklattava olennaisesti vartaloasemaansa tai päänsä asemaa välittömästi ennen taklausta tai samanaikaisesti sen kanssa, mikä merkittävästi vaikutti pääkontaktin syntymiseen.

Sääntökirjan kohdan 48.3. mukaan päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ison rangaistuksen pelaajalle, joka päätuomarin tulkinnan mukaan piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa taklaamalla tätä päähän tai niskaan/kaulaan.

Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus.

Liigan kurinpitosääntöjen (2024-2025) 37 §:stä ilmenee, että kurinpitokäsittelyn rangaistusharkinnassa tulee rangaistusta mitattaessa huomioida ankaroittamisen perusteena pelaajan tai toimihenkilön kurinpitohistoria vastaavan kaltaisista teoista Liigassa, mikäli käsiteltävänä olevan teon katsotaan edellyttävän pidempää kuin yhden ottelun pelikieltoa. Samasta säännöksestä ilmenee myös, että pelaajan huomioitavan kurinpitohistorian perusteella käsiteltävänä olevasta teosta määrättävää pelikieltoa voidaan ankaroittaa 1–3 ottelulla.

3. Oikeusturvalautakunnan arviointi

3.1. Oikeusturvalautakunnan toimivalta

Oikeusturvalautakunta toteaa, että sen sääntöjen 2 §:n 2a kohdan mukaan lautakunnan toimivaltaan kuuluu arvioida kilpailutoimintaa järjestävän liigan päätöksiä, joissa on kysymys kurinpidosta. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaa ei ole näissä kurinpitoasioissa muutoin asiallisesti tai määrällisesti rajoitettu, mikäli liiton kurinpitosäännösten mukaan kurinpitäjän päätöksestä on – kuten tässä tapauksessa – voinut hakea muutosta oikeusturvalautakunnalta. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluu siten arvioida kurinpitäjän antaman lisärangaistuksen edellytykset ja sen kohtuullisuus. Sen sijaan erotuomarin määräämään rangaistukseen ei voida jälkikäteenkään puuttua.

Tässä asiassa valittajalle on määrätty jälkikäteen Liigan kurinpitodelegaation toimesta seitsemän ottelun pelikielto. Koska valittaja on sinänsä hyväksynyt, että kysymys on ollut päähän kohdistuneesta taklauksesta, oikeusturvalautakunnan arvioitavana on se, onko määrätyn mittainen pelikielto valittajan menettelystä ollut kohtuullinen. Koska pelikiellon keston kohtuullisuuden arviointi on korostuneen yksittäistapauksellista eikä täysin samanlaista verrokkitapausta useinkaan ole olemassa, määrätty kurinpitoseuraamus voi sallitun liikkumavaran puitteissa myös poiketa mahdollisesta vakiintuneesta keskimääräisestä rangaistustasosta. Nämä harkintavallan rajat eivät kuitenkaan sellaisenaan poista oikeusturvalautakunnan toimivaltaa seurauksin, ettei oikeusturvalautakunta voisi pelikieltovalitusta tutkia.

Kurinpitäjän vakiintuneen rangaistuskäytännön mukainen pelikielto voi perustua väärään tulkintaan tilanteen moitittavuudesta. Määrätty pelikielto voi myös muutoin olla kohtuuton esimerkiksi sen vuoksi, että se lopputulokseltaan loukkaa vaatimusta urheilijoiden yhdenvertaisuudesta kurinpitoseuraamusten kohteina tai että määrätyssä pelikiellossa ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon urheilijan omia olosuhteita ja hänelle aiheutuneita muita kielteisiä seurauksia.

Oikeusturvalautakunnan aikaisemmassa ratkaisukäytännössä (esim. UOL 11/2022) on Liigan aikaisemminkin esitettyyn toimivallan puuttumista koskevaan väitteeseen lausuttu, ettei oikeusturvalautakunta ratkaisuillaan määritä rangaistustasoa, vaan ainoastaan arvioi, sovelletaanko kurinpitokäytännössä Liigan sääntöjä yhdenmukaisella ja urheilijan oikeusturvan takaamalla ennustettavalla tavalla. Kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on kuitenkin tärkeää, että liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa.

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että sillä on toimivalta arvioida, onko valittajalle määrätty pelikielto kohtuullinen, mikä myös voi merkitä kannanottoa siihen, tuleeko pelikieltoa pituudeltaan alentaa yhdellä tai useammalla ottelulla.

3.2. Pelikiellon pituus

Valittajan taklaus ilmenee kokonaisuudessaan pelitilannetta koskevasta videotallenteesta. Videotallenteelta on nähtävissä, kuinka SaiPan pelaaja (vastustaja) menee ensimmäisenä hakemaan kiekkoa oman pelialueensa päädystä. Noin viisi metriä ennen kiekon tavoittamista vastustaja havaitsee HIFK:n pelaajan eli valittajan liukuvan takavasemmalta kohti. Vastustaja laukaisee tavoittamansa kiekon laitaa pitkin toiselle puolelle kenttää samaan aikaan, kun valittaja liukuu kohti laidassa kiinni olevan vastustajan oikeaa kylkeä. Ollessaan muutaman metrin päässä vastustajasta valittaja nostaa ylöspäin oikeaa käsivarttaan; valittajan oikea kyynärvarsi ja kyynärpää ovat juuri ennen kontaktia olleet kohotettuna valittajan omaa olkapäätä korkeammalle tasolle. Valittaja ponnistaa ylöspäin ja hänen luistimensa irtoavat jäästä. Valittajan oikea kyynärvarsi osuu vastustajan pään oikealle sivustalle valittajan kyynärpää kohdatessa vastustajan silmäkulman. Muutoin valittajan vartalo ohittaa vastustajan vartalon tämän etupuolelta. Vastustajalla on kontaktihetkellä ollut oikea käsivarsi alhaalla ja melko lailla kiinni omassa vartalossaan.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan taklaus on tarpeettomasti suuntautunut ylös- ja ulospäin. Valittajan koko taklaus ja sen voima on kohdistunut valittajan päähän. Valittajan kyynärvarsi tai kyynärpää vaikuttaa osuneen suoraan vastustajan päähän ilman, että valittajan käsi tai muukaan osa kehosta olisi ollut muutoin kontaktissa vastustajaan. Asiassa ei voida katsoa, että valittajan ylöspäin ponnistaminen sekä käden kohottaminen ja kohdistaminen kohti vastustajan päätä olisi ollut tarpeellista valittajan itsensä suojelemiseksi taikka muutoinkaan. Vastustaja ei ole omalla toiminnallaan altistanut itseään päähän kohdistuneelle taklaukselle eikä muutoinkaan välittömästi ennen taklausta muuttanut asentoaan siten, että se olisi merkittävästi vaikuttanut sittemmin aiheutuneeseen pääkontaktiin. Valittajan taklaus on ollut kovavauhtinen. Vastustajan päähän kohdistunut kontakti on ollut voimakas, vaikka selvitystä taklauksen seurauksista vastustajalle ei olekaan esitetty. Oikeusturvalautakunta hyväksyy kurinpitopäätöksessä lausutun johtopäätöksen siitä, että valittaja on taklauksellaan piittaamattomasti ja tarkoituksellisesti vaarantanut vastustajaa.

Oikeusturvalautakunta tulkitsee kurinpitopäätöksen sanamuotoa siten, että kurinpitopäätöksessä on valittajan pelikiellon kestoa määrättäessä otettu valittajan kurinpitohistoria huomioon vain kertaalleen, so. pelikieltoa korotettaessa kahdella ottelulla, eikä sen lisäksi viiden ottelun pelikiellon pituutta mitattaessa. Näin ollen valittajan pelikieltoa ei ole ankaroitettu kahdesti samalla perusteella, mitä sanktiokumulaatiota olisi pidettävä ongelmallisena. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei valittajalle mitattua viiden ottelun pelikieltoa ole pidettävä epäsuhtaisena tai muutoin kohtuuttomana seuraamuksena valittajan piittaamattomasta päähän kohdistuneesta taklauksesta. Valittajan pelikieltoa ei voida pitää valituksessa vedottuun toiselle pelaajalle määrättyyn kurinpitoseuraamukseen (51/2024-2025) nähden ylimitoitettuna. Valittajan pelikiellon ei ole myöskään näytetty olevan muutoin vastoin Liigan aikaisempaa kurinpitokäytäntöä. Valittajan pelikiellon ankaroittamista kahdella ottelulla kurinpitohistorian perusteella on niinikään pidettävä kohtuullisena ottaen huomioon, että kurinpitosäännöissä on mahdollistettu ankaroittaminen 1-3 ottelulla ja että valittajan on katsottu saman kauden aikana menetelleen kahdesti erityisen moitittavasti suhteessa vastustajaan.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajalle määrättyä pelikieltoa on pidettävä sääntöjenmukaisena ja kohtuullisena. Aihetta määrätyn pelikiellon alentamiseen ei ole ilmennyt.

4. Lopputulos

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan valitus on hylättävä ja Liigan kurinpitodelegaation määräämä pelikielto pysytettävä. Asian lopputulos huomioon ottaen valitusmaksua ei ole palautettava.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätöstä 27.3.2025 nro 54 ei muuteta.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Ilkka Lahtinen                                                  
Puheenjohtaja 
   
Teemu Vanhanen
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Hanneli Alho-Ignatius, Niko Jakobsson, Hilla Marjoranta ja Pekka Timonen.