14/2025 Jääkiekko - Kurinpito - Toimintakielto - Muutoksenhakuoikeus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                     
Nro 14/2025                                                     
27.3.2025                                 
Diaarinro 13/2025

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Ottelun erotuomarin Suomen Jääkiekkoliitto ry:n alaisessa ottelussa 16.3.2025 joukkueen vastuuvalmentajalle määräämä pelirangaistus ja siitä seurannut toimintakielto

ASIA                 
Toimintakielto

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA RANGAISTUS JA SIITÄ SEURANNUT TOIMINTAKIELTO

A:lle on 16.3.2025 hänen toimiessaan HC Nokia Ak:n vastuuvalmentajana U18 II-divisioonan ottelussa HC Nokia Ak – Fortuna määrätty ottelun erotuomarin toimesta pelirangaistus (PR) sopimattomasta käytöksestä tuomaristoa kohtaan. Ottelun tuomariraportin mukaan kotijoukkueen penkkiä oli varoitettu huutelusta ottelun ensimmäisessä erässä. Kolmannessa erässä toinen ottelun erotuomareista oli pyytänyt kahteen otteeseen huutelun lopettamista. Ajassa 58:02 kotijoukkueelle oli tuomittu 2 minuutin rangaistus sopimattomasta käytöksestä tuomaristoa kohtaan. Seuraavalla pelikatkolla ajassa 58:46 huutelu oli jatkunut ja kotijoukkueen toimihenkilö oli huutanut ”ei jumalauta, siinä oli polvitaklaus lähellä”. Tässä vaiheessa toinen erotuomareista oli kehottanut A:ta poistumaan pelistä. A ei ollut noudattanut kehotusta ja erotuomari oli joutunut toistamaan A:lle antamansa poistumiskäskyn useaan otteeseen. Kun A lopulta oli ollut poistumassa paikalta, hän oli pysähtynyt, kääntynyt ympäri ja huutanut ”ei vittu, jumalauta sä olet mikkihiiri”, kohdistaen sanansa toiselle erotuomareista. Tämän jälkeen A oli poistunut pelistä. A:lle oli tuomittu tilanteesta 5 + 20 minuutin rangaistus sopimattomasta käytöksestä tuomaristoa kohtaan.

Pelirangaistuksen määräämisestä on seurannut A:lle automaattinen kolmen sarjaottelun toimintakielto. A:lta on pyydetty kurinpitomenettelyssä vastine. Vastineen ja tuomariraportin perusteella Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on päättänyt, että A:lle ei määrätä hänen menettelystään pidempää toimintakieltoa kuin pelirangaistuksesta automaattisesti seuraava kolmen ottelun toimintakielto.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että hänelle määrätty kolmen ottelun toimintakielto poistetaan.

Perusteinaan A on esittänyt, että häntä ei ollut huomautettu huutelusta ottelun aikana ennen ottelusta poistamista. Ajassa 58:02 tuomitun 2 minuutin rangaistuksen sopimattomasta käytöksestä oli saanut toinen valmentaja. Ennen vakavalta näyttänyttä polvitaklausta A oli ollut hiljaa ja käyttäytynyt hyvin. Polvitaklauksen jälkeen A oli vastuuvalmentajana todennut toiselle tuomareista rauhallisesti, että ”jumankauta, oli lähellä vaarallinen polvitaklaus, huomasitko?”. Tässä tilanteessa tuomari oli näyttänyt A:lle ulosajoa tarkoittavan käsimerkin.

Tämän jälkeen A oli todennut tuomarille, että hänen tarkoituksenaan ei ollut ollut moittia tuomaritoimintaa, vaan ainoastaan pyytää tuomaria viestimään toiselle joukkueelle, että nähdyn kaltaisia taklauksia ei enää tarvittaisi tässä pelissä. Tuomari ei ollut reagoinut tähän mitenkään, vaan tämä oli vain näyttänyt A:lle uudelleen ulosajon merkkiä. Kun A ja toinen joukkueen toimihenkilöistä olivat ottelun jälkeen keskustelleet tuomariston kanssa rauhallisesti ja hyvässä hengessä tapahtuneesta, tuomari oli kertonut, että hän oli saattanut reagoida tilanteessa hieman hätäisesti.    

Tuomittu pelirangaistus ja siitä automaattisesti seurannut kolmen ottelun toimintakielto ovat A:n menettelyyn nähden liian ankaria seuraamuksia. A:n valmentamalla joukkueella on jäljellä enää yksi ottelu tällä pelikaudella, joten toimintakielto jatkuu pelikaudella 2025–2026. Valmentamisen ohella A pelaa jääkiekkoa Nokian Pyryn M2 joukkueessa V-divisioonassa sekä harrastejääkiekkosarjoissa ja -tapahtumissa. Määrätty toimintakielto on kohtuuton, koska se estää A:ta myös pelaamasta jääkiekkoa noin 6 kuukauden ajan. Mikäli A lopettaisi valmentamisen, hän ei saisi enää koskaan pelata jääkiekkoa, koska toimintakielto tulee kärsiä loppuun valmentajana. Joka tapauksessa toimintakieltoa koskevia sääntömääräyksiä tulee tulkita siten, että A:n pelaajana edustaman joukkueen ottelut lyhentävät toimintakieltoa ja A:n tulee siten saada pelata vielä kevään aikana jääkiekkoa.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan esittänyt, että valitus tulee perusteettomana hylätä.

Perusteinaan Jääkiekkoliitto on esittänyt, että jääkiekon kansallisen sääntökirjan mukaan erotuomareiden päätökset otteluissa ovat lopullisia, eikä niitä voi muuttaa. Näin ollen valittajan vaatimus, jonka mukaan tuomariston tuomitsemaa pelirangaistusta pitäisi muuttaa tai poistaa se kokonaan, on lajin kansallisen sääntökirjan vastainen. Erotuomareiden päätökset ovat lajista riippumatta aina otteluissa lopullisia, eikä ottelutapahtumia tuomita jälkikäteen uudestaan.

Jääkiekkoliiton kurinpitosääntöjen kohdan 4.5. mukaan pelirangaistus (PR) aiheuttaa toimihenkilölle automaattisesti kolmen (3) seuraavan sarjaottelun toimintakiellon. Kurinpitäjä voi määrätä erikseen pidemmän toimintakiellon kyseisestä tapauksesta.

Pelaajat ja toimihenkilöt sitoutuvat pelipassinsa lunastamalla Jääkiekkoliiton kilpailu- ja kurinpitosääntöihin. Siihen, että pelirangaistuksesta seuraa nykyisin toimihenkilölle automaattisesti kolmen ottelun toimintakielto, päädyttiin sen vuoksi, että aikaisemmin voimassa olleella automaattisella yhden ottelun toimintakiellolla ei ollut lainkaan vaikutusta toimihenkilöiden käytöksen paranemiseen eikä seuraamus siten toiminut toimihenkilöiden käytöstä ennalta ehkäisevällä tavalla. Koska Jääkiekkoliitto lisäksi muutoinkin kiinnittää nykyisin entistä enemmän huomiota epäasialliseen käytökseen lajin piirissä, myös tätä sääntömääräystä on ankaroitettu.

Kurinpitäjä ei voi lyhentää omalla päätöksellään toimihenkilölle määrätystä pelirangaistuksesta automaattisesti seuraavaa kolmen sarjaottelun toimintakieltoa. Sen sijaan kurinpitäjä voi harkintansa mukaan määrätä menettelystä pidemmän toimintakiellon. Jos harkitaan yli neljän ottelun toimintakieltoa, kurinpitäjän on pyydettävä kurinpitosääntöjen mukaisesti asianosaiselta vastine. Näin on myös tässä tapauksessa toimittu. Vastineen perusteella kurinpitäjä ei ole nähnyt syytä tuomita asiassa pidempää toimintakieltoa kuin pelirangaistuksesta automaattisesti seuraava kolmen ottelun toimintakielto.

Kurinpitosääntöjen kohdan 4.2. mukaan pelaaja, joka on pelikiellossa, ei saa toimia pelikieltonsa aikana toimihenkilönä missään joukkueessa. Toimihenkilö, joka on toimintakiellossa, ei voi pelata toimintakieltonsa aikana missään joukkueessa.

Kysymyksessä oleva sääntö on olemassa siitä syystä, että erotuomaria loukanneen tai sopimattomasti käyttäytyneen toimihenkilön ei tule voida samanaikaisesti kärsiä toimintakieltoaan sekä toimia jääkiekon parissa. Näin vältetään mahdolliset ristiriidat toimintakiellon aikaisissa pelaajana pelattavissa otteluissa. Peli- ja toimintakiellot on yhdistetty sen varmistamiseksi, että seuraamus kärsitään tosiasiallisesti, roolista riippumatta.

Pelikauden päättyessä on tavanomaista, että joukkueiden kaudet päättyvät eri aikoihin sarjatasosta riippuen. HC Nokia Ak U18 joukkueella, jossa A toimii valmentajana, on jäljellä yksi sarjaottelu, joka pelataan 23.3.2025. A:lle jää siten kärsittäväksi kaksi ottelua toimintakiellostaan seuraavan kauden alussa. Sääntöä tulkitaan siten, että toimintakielto kärsitään loppuun siinä joukkueessa, jossa toimintakieltoon määrätty henkilö aloittaa tulevan sarjakauden. 

Valituksessa esitetty väite puolen vuoden toimintakiellosta on harhaanjohtava. Sarjaotteluita ei pelata maaliskuun lopun ja syyskuun välisenä aikana. Toimintakiellossa oleva toimihenkilö voi vapaasti pelata ja valmentaa harjoituksissa ja harjoitusotteluissa sarjakausien välillä. Tosiasiassa toimintakielto on siten voimassa pelaamisen osalta vain sen ajan, kun Nokian Pyryn M2 joukkue pelaa V-divisioonan lohko 2:n pudotuspelejä. Nokian Pyry M2 pelaa paraikaa välieriä, jotka päättyvät viimeistään 23.3.2025. Koska A on joka tapauksessa toimintakiellossa tämän kauden osalta 23.3.2025 saakka, hän ei voisi millään tulkinnalla pelata jääkiekkoa sarjaotteluissa aikaisemmin kuin 24.3.2025, jolloin hänen valmentamansa HC Nokia U18 Ak:n pelit ovat päättyneet. Tässä vaiheessa Nokian Pyryn M2 joukkueella voi olla jäljellä yksi ottelu (pronssiottelu) tai enintään kolme loppuottelua, jotka pelataan 30.3.2025 mennessä.  Enintään yhden viikon pois peleistä toimintakiellon vuoksi oleminen ei ole kohtuuton seuraamus.

VASTASELITYS                    

A on Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt, että erotuomarin tuomitsema pelirangaistus on ollut hänen menettelyynsä nähden kohtuuton eikä väite puolen vuoden tosiasiallisesta pelikiellosta ole harhaanjohtava. A:n omista peleistä häneltä jää toimintakiellon vuoksi väliin Nokian Pyryn V-divisioonan playoff-pelit, mikä tarkoittaa 5–6 ottelua. Lisäksi A ei voi osallistua harrastekiekon kevätsarjaan (10–12 peliä), Pyynikin Haukkojen harrasteturnaukseen huhtikuussa (4–5 ottelua) eikä harrastekiekon Jääkiekkoliiton alaiseen turnaukseen Kuopiossa syksyllä (4–5 ottelua). Seuraamus on siten kohtuuton.

 LAUSUMA

Jääkiekkoliitto on vielä vastaselityksen tiedoksi saatuaan ilmoittanut, että vastaselityksessä mainituista ottelutapahtumista Pyynikin Haukkojen harrasteturnaus ja Kuopiossa järjestettävä harrastekiekkoturnaus eivät ole sellaisia tapahtumia, joissa A ei voisi toimintakiellon vuoksi pelata.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

HC Nokia Ak:n ja Fortunan välillä on pelattu 16.3.2025 U18 II-divisioonan sarjaottelu. Ottelun lopulla ottelun erotuomari on tuominnut HC Nokia Ak:n vastuuvalmentaja A:lle pelirangaistuksen (5 + 20 min.) sopimattomasta käytöksestä tuomaristoa kohtaan. Pelirangaistuksen määräämisestä on seurannut A:lle automaattinen kolmen sarjaottelun toimintakielto. A:n antaman vastineen ja tuomariraportin perusteella Jääkiekkoliiton kurinpitäjä on päättänyt, että A:lle ei määrätä hänen menettelystään pidempää toimintakieltoa kuin sovellettavien sääntöjen perusteella automaattisesti määrätään.

A:n valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko A:lle määrätty sellainen kurinpitoseuraamus, johon voidaan hakea muutosta Urheilun oikeusturvalautakunnalta ja voidaanko valitus siten tutkia.  

Oikeusturvalautakunnan säännöt ja niiden tulkintakäytäntö

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 kappaleen b-kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia kurinpitoseuraamuksesta.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että esimerkiksi suorasta ulosajosta seuraava automaattinen pelikielto ei ole sellaisenaan lautakunnan toimivaltaan kuuluva kurinpitoseuraamus, vaan lautakunta voi arvioida vain automaattisen pelikiellon lisäksi kurinpitomenettelyssä määrätyn lisäpelikiellon oikeellisuuden (ks. esim. UOL 12/2007, UOL 20/2016, UOL 14/2017 ja UOL 37/2024).

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään todennut myös, että erotuomarin tekemät ratkaisut ottelun aikana ja ottelun kulkuun liittyen ovat lopullisia eikä lautakunnan toimivaltaan kuulu erotuomarin pelin aikana tekemien ratkaisujen oikeellisuuden arviointi. Tästä erotuomarin ratkaisuvallan lopullisuudesta on kuitenkin erotettava ottelun jälkeen käynnistettävä erillinen kurinpitomenettely (ks. esim. UOL 22/2023, UOL 31/2024 ja UOL 37/2024).

Jääkiekkoliiton kurinpitosäännöt

Jääkiekkoliiton kurinpitosääntöjen (kurinpito- ja valitussäännöt 2024–2025) kohdan 4.5 mukaan pelirangaistus (PR) merkitsee pelaajan tai joukkueen toimihenkilön poistamista ottelusta. Pelirangaistuksesta seuraa toimihenkilölle automaattisesti kolmen (3) seuraavan sarjaottelun toimintakiellon. Kurinpitäjä voi määrätä erikseen pidemmän toimintakiellon kysymyksessä olevasta menettelystä.

Kurinpitosääntöjen kohdan 3.1 mukaan kaikki pelirangaistukset johtavat kurinpitokäsittelyyn. Kohdan 3.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita muun muassa toimihenkilö, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on pelirangaistus.

Peli- ja toimintakieltojen kärsimisestä on kurinpitosääntöjen kohdassa 4.2 muun ohella todettu, että pelaaja, joka on pelikiellossa, ei saa toimia pelikieltonsa aikana toimihenkilönä missään joukkueessa. Toimihenkilö, joka on toimintakiellossa, ei voi pelata toimintakieltonsa aikana missään joukkueessa.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:lle ottelussa 16.3.2025 tuomitusta pelirangaistuksesta on edellä selostettujen sääntöjen perusteella seurannut A:lle automaattisesti kolmen ottelun toimintakielto. Kurinpitäjä ei ole voinut lieventää eikä poistaa säännöistä automaattisesti seuraavaa toimintakieltoa, vaan kurinpitäjällä on ollut mahdollisuus ainoastaan määrätä A:lle automaattista toimintakieltoa pidempi toimintakielto.

Jääkiekkoliiton kurinpitosääntöjen mukaan pelirangaistus johtaa automaattisesti kurinpitomenettelyyn. Koska kurinpitäjä ei kuitenkaan voi poistaa tai lieventää pelirangaistuksesta automaattisesti seuraavaa toimintakieltoa, kurinpitäjä käyttää kurinpitovaltaa tällaisessa tilanteessa ainoastaan silloin, kun hän määrää kurinpitomenettelyn kohteena olevalle henkilölle toimintakieltoa säännöistä automaattisesti seuraavan toimintakiellon lisäksi.

Tässä tapauksessa kurinpitäjä on pyytänyt A:lta vastineen, jonka A on antanut.  Vastineen ja tuomariraportin perusteella kurinpitäjä on päättänyt olla määräämättä A:lle toimintakieltoa säännöistä automaattisesti seuraavan kolmen ottelun toimintakiellon lisäksi. Kurinpitäjä ei siten ole tehnyt asiassa sellaista kurinpitopäätöstä, josta voitaisiin valittaa oikeusturvalautakuntaan. Edeltä ilmenevällä tavalla oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu pelirangaistuksesta automaattisesti seuraavan toimintakiellon arviointi.

Niin kuin oikeusturvalautakunta on täysistunnossa käsitellyssä asiassa dnro 28/2024 antamassaan ratkaisussa UOL 37/2024 todennut, kolmen ottelun automaattinen toimintakielto on varsin tuntuva seuraamus. Toimihenkilönä toimimisen ohella jääkiekkoa pelaavan toimihenkilön osalta seuraamuksen vaikutusta ankaroittaa vielä lisäksi se, että toimihenkilö ei voi pelata toimintakiellon aikana sarjaotteluita millään tasolla. Selvää on, että myös erotuomaritoiminnassa voi tapahtua virheitä. Vaikka erotuomarin määräämään pelirangaistukseen ei voidakaan jälkikäteen puuttua, Jääkiekkoliiton voisi olla aiheellista harkita, tulisiko sääntömääräyksiä kehittää siten, että pelirangaistuksesta automaattisesti seuraava kolmen ottelun toimintakielto olisi mahdollista tietyin edellytyksin poistaa. Tällainen mahdollisuus voisi olla tarpeen ainakin niissä tapauksissa, joissa jälkikäteen arvioituna on riittävän varmaa, ettei joukkueen toimihenkilö ole syyllistynyt sellaiseen tekoon, josta pelirangaistus voidaan antaa. Tällaisten lajin sisäisten jälkikäteisten oikeusturvamekanismien olemassaolo on sitä tärkeämpää, mitä ankarampi sääntöjen mukainen automaattinen toimintakielto pelirangaistuksesta seuraa.

Johtopäätöksenä edellä lausutusta oikeusturvalautakunta toteaa, että A on valituksessaan vaatinut pelirangaistuksesta automaattisesti seuraavan toimintakiellon poistamista. Kysymys ei ole sellaisesta kurinpitoratkaisusta, jonka arviointi kuuluisi lautakunnan toimivaltaan. Valitus on siten jätettävä tutkimatta. Tähän nähden asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa muihin valituksessa esitettyihin väitteisiin. Oikeusturvalautakunta toteaa kuitenkin, että Jääkiekkoliiton vastauksessaan ja lausumassaan esittämällä tavalla kysymyksessä oleva toimintakielto koskee sekä toimihenkilönä että pelaajan roolissa ainoastaan sarjaotteluita, eikä se siten estä A:ta osallistumasta valmentajana tai pelaajana harjoitusotteluihin tai harrastetason turnauksiin ja vastaaviin tapahtumiin.

Päätöslauselma

Valitus jätetään tutkimatta.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                               

Samuli Sillanpää
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Ilkka Lahtinen ja Pia Ek