11/2025 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                     
Nro 11/2025
24.3.2025                                 
Diaarinro 11/2025

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 16.3.2025 nro 48/2024–2025

ASIA
Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Jääkiekon SM-liiga Oy

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Jääkiekon SM-liigan kurinpitodelegaatio on 16.3.2025 antamallaan päätöksellä määrännyt Tampereen Ilveksen pelaajalle A:lle kolmen (3) ottelun pelikiellon. Kurinpitoseuraamuksen perusteena on ollut KalPan ja Ilveksen välillä 15.3.2025 pelatun ottelun toisessa erässä peliajassa 24:07 tapahtunut taklaus.

Kurinpitodelegaatio on katsottuaan videotallenteet tilanteesta ja A:ta kuultuaan todennut, että videotallenteelta tehtävien havaintojen perusteella KalPan puolustaja antaa avaussyötön paikallaan laidassa hyökkäyssiniviivan kohdalla olevalle KalPan pelaajalle B:lle, joka ohjaa kiekon eteenpäin Ilveksen puolustusalueelle. Ilveksen A lähtee paineistamaan kohti B:tä ja jatkaa B:n suorittaman kiekon ohjauksen jälkeen tilanteen pelaamista hakemalla erittäin leveässä haara-asennossa taklausta B:hen. B, joka on tilanteessa seisovilla jaloin, pyrkii väistämään oikealle taklauksen alta pois. A puolestaan reagoi B:n väistämiseen työntämällä vasenta polveaan eteenpäin. A:n taklauksesta aiheutuu hänen vasemmasta polvestaan osuma B:n polveen.

Kurinpitodelegaatio on todennut, että A tulee taklaukseen loppuvaiheessa liukuen erittäin leveässä haara-asennossa ja suorittaa taklauksensa vasen polvi edellä. Taklauksessa A:n polvi osuu vastustajaan eikä pelaajien kesken ole juurikaan vartalokontaktia. Taklaushetkellä B:tä voidaan pitää vielä taklattavissa olevana, vaikka kiekon ohjaamisesta on kulunut jo hetki. Kurinpitodelegaatio on katsonut, että A:n taklaus on sääntökirjan säännössä 50 tarkoitettu polvitaklaus. Kurinpitodelegaatio on lisäksi todennut, että rangaistuskäytännössä ei yleensä ole määrätty pelikieltoa polvitaklauksesta, mikäli kiekollinen taklauksen kohde on viime hetkellä väistänyt ylävartalonsa taklauksen edestä pois ja pelaajien polvet ovat tästä syystä osuneet yhteen. Lisäedellytyksenä sille, että taklausta ei ole pidetty pelikieltoa edellyttävänä, on kuitenkin se, ettei taklausta ole suoritettu polvi eteenpäin työnnettynä. Tässä tapauksessa A suorittaa taklauksen leveässä asennossa ja lisäksi loppuvaiheessa polvi eteenpäin työnnettynä. Näin ollen vastuu taklauksesta on taklaajalla.

Rangaistusharkinnan osalta kurinpitodelegaatio on katsonut, että A on piittaamattomasti vaarantanut vastustajaa, ja pitänyt pelikiellon määräämistä aiheellisena. Ottaen huomioon päätöksessä todetut seikat, pelitilanne kokonaisuudessaan sekä polvitaklauksista aikaisemmin kuluvalla kaudella määrätyt pelikiellot kurinpitodelegaatio on katsonut, että oikea rangaistus polvitaklauksesta on kolmen ottelun pelikielto.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että kurinpitodelegaation päätöksestä poistetaan maininta piittaamattomasta vaarantamisesta ja mahdolliset seuraamukset arvioidaan uudestaan sen mukaisesti.

Kurinpitodelegaation näkemys siitä, että valittaja olisi työntänyt polveaan eteenpäin taklauksen loppuvaiheessa ja ollut leveässä asennossa taklaushetkellä, oli virheellinen. Valittaja lähestyi taklattavaa itselleen normaalissa asennossa. Asento, jossa hän lähestyi taklausta, ei ollut sama kuin se, jossa kontakti tapahtui. Asento ei ollut huomattavan leveä enää kontaktihetkellä. Lisäksi valittajan tarkoituksena ei ollut työntää polveaan eteenpäin loppuvaiheessa, eikä voitu kiistattomasti näyttää, että näin olisi tapahtunut. Liiga oli päätöksessään todennut vastustajan pelaajan olleen taklattavissa. Taklaus tuli edestä, ja vastaanottava pelaaja näki sen tulevan ja yritti väistää taklauksen, minkä johdosta taklaus osui alavartaloon. Pelaaja ei loukkaantunut taklauksessa. Kyse ei ollut vastustajan piittaamattomasta vaarantamisesta. Kolmen ottelun pelikiellon vaikutus oli playoff-otteluiden alkaessa selvästi merkittävämpi seuraamus kuin runkosarjaotteluiden aikana, ja seuraamusta oli pidettävä kohtuuttomana.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-liiga Oy on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Kurinpitodelegaatio oli ratkaissut asian oikein, kun se oli määrännyt A:lle kolmen ottelun pelikiellon polvitaklauksesta. Päätöksen kumoamiselle tai muuttamiselle taikka pelikiellon alentamiselle ei ollut perusteita. Polvitaklauksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta olennaista oli se, että A suoritti taklauksen viimeisen vaiheen polvi eteenpäin työnnettynä, ja tästä aiheutui kontakti vastustajaan. Tilanne näkyi videotallenteesta. Pelaajan tarkoitukselle ei annettu säännön soveltamisessa merkitystä. Tunnusmerkistön mukaisuudessa ei arvioitu taklauksen kohteen toimintaa, eikä kurinpitodelegaatio ollut päätöksessään ottanut huomioon vastustajan väistöyritystä.

Pelikieltoa harkittaessa liigan kurinpitokäytännössä oli käytetty ison rangaistuksen edellytyksenä olevaa piittaamatonta vaarantamista ja sen osa-alueita. Tässä tapauksessa kurinpitodelegaatio oli arvioinut tilanteen oikein, kun vastustajan väistämiselle ei ollut annettu merkitystä, sillä juuri ennen taklausta A oli työntänyt polvensa eteenpäin kohti vastustajaa. Liiga on lisäksi todennut, ettei se, että A:lla ei ollut aiempaa kurinpitohistoriaa, vaikuttanut lieventävästi rangaistuksen mittaamiseen. Liiga on vielä todennut, että pelikielto määrätään samalla asteikolla riippumatta siitä, kohdistuiko se runkosarjan otteluihin vai playoff-otteluihin. Kurinpitodelegaatio oli ottanut asianmukaisella tavalla ratkaisussaan huomioon tapahtuneen sääntörikkeen sekä moitittavuutta korostavat seikat päättäessään määrätä A:lle kolmen ottelun pelikiellon.

VASTASELITYS

A on antanut asiassa vastaselityksen toistaen valituksessaan esitetyn sekä todeten muun ohella seuraavan. Kontakti alavartaloon ei johtunut pelkästään A:n toiminnasta, vaan tilanteessa oli olennaista myös taklattavan pelaajan toiminta ja tämän väistöyritys. Kontakti ei myöskään osunut polveen vaan reiteen, jopa pelihousujen yläosaan. Kolmen ottelun pelikielto oli epäoikeudenmukainen, kun tilannetta verrattiin esimerkiksi kurinpitopäätöksen 46/2024–2025 tapaukseen, jossa kontakti johtui täysin taklaajan toiminnasta.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko kurinpitomenettelyssä ollut perusteita määrätä valittajalle lisärangaistuksena kolmen ottelun pelikielto polvitaklauksesta.

Sovellettavat sääntömääräykset

Liigan kurinpitosääntöjen (2024–2025) 3 §:n a-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä henkilöä, joka rikkoo liigan tai sen osakkaiden voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä, päätöksiä tai ohjeita. Kurinpitokäsittelyssä rangaistukseksi voidaan kurinpitosääntöjen 10 §:n d-kohdan nojalla määrätä peli- tai toimitsijakielto joko tietyksi ottelumääräksi, määräajaksi tai toistaiseksi. Liigan kurinpitosääntöjen 1 §:n mukaan liigassa noudatetaan Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) voimassa olevaa sääntökirjaa sekä liigan kansainväliseen sääntökirjaan tekemiä poikkeussääntöjä.

Liigassa sovellettavaksi tulevan jääkiekon kansainvälisen sääntökirjan (2024–2025) säännön 50.1 mukaan polvitaklauksessa pelaaja taklaa polvi edellä ja joissakin tapauksissa levittää polveaan ulospäin taklatakseen vastustajaa.  Kurinpitokäsittelyyn asetetuissa tilanteissa harkittavana on se, onko polvitaklauksella sääntökirjan kohdan 50.3 tarkoittamalla tavalla piittaamattomasti vaarannettu vastustajaa ja onko taklaus pelikiellon arvoinen. Sääntökirjan mukaan piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa, että ottelun jälkeen käynnistettävässä kurinpitomenettelyssä ottelun aikaista tilannetta arvioidaan siitä näkökulmasta, onko erilliselle kurinpitoseuraamukselle riittäviä perusteita kaiken asiassa esitetyn näytön perusteella. Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on siten tässä tapauksessa arvioida, onko liigan kurinpitodelegaation tekemä päätös ollut asiassa esitetty näyttö huomioiden oikea.

A on valituksessaan katsonut kurinpitodelegaation arvioineen näyttöä virheellisesti erityisesti siltä osin, kuin kurinpitopäätöksessä on todettu A:n suorittaneen taklauksen leveässä asennossa ja polvi eteenpäin työnnettynä. Lisäksi valittaja on viitannut oikeusturvalautakunnalle toimitettuun kuvamateriaaliin ja katsonut siitä ilmenevän, että hänen polvensa ei osunut vastustajan polveen vaan yläreiteen. A on myös kiistänyt piittaamattomasti vaarantaneensa vastustajaa polvitaklauksella. Hän on todennut, että vastustajalla oli ollut aikaa reagoida taklaukseen sekä että vastustaja oli tehnyt viime hetkellä väistöliikkeen ja kääntänyt koko vartalonsa ja rintamalinjansa pois taklauksen tulosuunnasta.

Valituksessa tarkoitettu tilanne näkyy oikeusturvalautakunnalle toimitetuista videotallenteista ja kuvamateriaalista. Tallenteesta ja pysäytyskuvista ilmenee, että A lähestyy B:tä leveähkössä haara-asennossa. B tekee A:n lähestyessä väistöliikkeen kääntäen vartalonsa oikealle. Juuri ennen kohtaamista A työntää vasenta polveaan eteenpäin. Valituksessa lausutaan, että toisin kuin kurinpitodelegaatio on todennut, polvi–polvi-kontaktia ei tapahdu. Oikeusturvalautakunta toteaa tallenteesta kuitenkin ilmenevän, että A osuu ojennetulla polvellaan B:tä joka tapauksessa jalkaan. Kontakti on voimakas ja aiheuttaa B:n kaatumisen. Väistöliikkeen ja sen merkityksen osalta oikeusturvalautakunta toteaa, että vaikka B tallenteiden ja kuvien perusteella pyrkii väistämään taklauksen, A työntää tilanteessa polveaan eteenpäin ja pelaajien välinen kontakti tapahtuu polvella. Siten asiassa ei voida A:n esittämällä tavalla antaa ratkaisevaa merkitystä taklattavan pelaajan väistöyritykselle eikä polvella tapahtunutta kontaktia voida pitää vahinkona.

Tallenteen perusteella oikeusturvalautakunta katsoo asiassa näytetyksi, että A on ojentanut polveaan tarkoituksenaan osua vastustajaansa ja että A:n taklauksessa on siten ollut kysymys jääkiekon sääntökirjan säännön 50 mukaisesta polvitaklauksesta. Kurinpitodelegaatio on päätöksessään todetuin perustein voinut katsoa, että polvitaklauksella on piittaamattomasti vaarannettu vastustajaa. Kurinpitodelegaation ratkaisua on siten pidettävä sääntöjen mukaisena. A:n valituksessa ja vastaselityksessä esitettyjen seikkojen johdosta oikeusturvalautakunnan on kuitenkin vielä arvioitava, onko kurinpitodelegaation päätöksessä määrättyä kolmen ottelun pelikieltoa pidettävä kohtuuttomana seuraamuksena.

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään todennut, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan tai seuran oikeusturvan kannalta on tärkeää, että liigan sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa. Polvitaklaukseen sisältyy riski siitä, että sen kohteeksi joutuva henkilö loukkaantuu vakavasti. Tilanteissa on kuitenkin eroja teon vaarallisuuden ja sääntörikkeeseen syyllistyneen pelaajan menettelyn moitittavuuden arvioinnissa. Yksittäisten tapausten eroavaisuuksien vuoksi myös kurinpitoseuraamukset voivat olla erilaisia riippuen kulloisestakin tapauksesta (ks. esim. UOL 19/2018, UOL 7/2020 ja UOL 1/2023). Rangaistuksen mittaaminen perustuu kokonaisharkintaan.

A on vedonnut vertailtavana tapauksena kurinpitodelegaation päätökseen 46/2024–2025. Kyseisessä asiassa pelaajalle tuomittiin lisärangaistuksena neljän ottelun pelikielto polvitaklauksesta. Rangaistusta määrättäessä otettiin huomioon pelaajan aiempi kurinpitohistoria siten, että teosta seurannutta kolmen ottelun pelikieltorangaistusta ankaroitettiin yhdellä ottelulla.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että vaikka mainitut taklaustilanteet ovat tietyiltä yksityiskohdiltaan olleet jossain määrin erilaiset, nyt arvioitava tilanne ei kuitenkaan rangaistuksen määräämisen kannalta olennaisilta osin eroa kurinpitopäätöksessä 46/2024–2025 ratkaistusta tapauksesta. Oikeusturvalautakunta katsoo asiassa jääneen valituksessa esitetyllä tavalla näyttämättä, että muutoksenhakijan polvitaklauksesta mitattu kolmen ottelun pelikielto olisi vastoin liigan vakiintunutta kurinpitokäytäntöä. Näin ollen syytä kurinpitodelegaation päätöksen muuttamiseen ei ole.

Johtopäätös

Edellä todetuilla perusteilla A:n valitus on hylättävä. Syytä kurinpitodelegaation päätöksen muuttamiseen ei ole.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala                                                         
puheenjohtaja 

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri                                              

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tuomas Ojanen, Sami Sarvilinna, Tanja Stormbom ja Pekka Timonen