10/2025 Uppopallo – Kurinpito – Pelikielto – Menettely – Muutoksenhaku

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA PÄÄTÖS
Nro 10/2025 20.3.2025
Diaarinro 7/2025

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Sukeltajaliitto ry:n uppopallon lajiryhmän kurinpitopäätös 30.1.2025

ASIA
Uppopallo – Kurinpito – Pelikielto – Menettely – Muutoksenhaku – Näyttö

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Sukeltajaliitto ry

ASIAN TAUSTA

Valittajalle oli 18.1.2025 kotijoukkueen pelaajana (nro 12) uppopallo-ottelussa PSK Kupla – Nivala tuomittu kahden minuutin jäähy väkivaltaisuudesta 43 sekuntia ennen ottelun päättymistä. Valittajan jäähyn aiheuttaneen toiminnan kohteena oli ollut vierasjoukkueen pelaaja (nro 10). Vierasjoukkue oli ottelun jälkeen tehnyt kurinpitäjälle pyynnön arvioida valittajan menettelyä.

Ennen asian ratkaisua kurinpitäjänä toimiva uppopallon lajiryhmä oli kuullut valittajaa ja vastustajan pelaajaa (nro 10) sekä hankkinut tuomariraportin ja ottelupöytäkirjan. Kurinpitopäätös 30.1.2025 oli perustettu mainittuihin selvityksiin ja aikaisemmin mainittuun kurinpitokäsittelypyyntöön. Näiden perusteella uppopallon lajiryhmä oli tuominnut valittajalle kolmen (3) ottelun pelikiellon tilanteesta, josta ottelun tuomari oli aikaisemmin tuominnut jäähyn. Päätöksessä oli katsottu valittajan tahallisesti ja vahingoittamistarkoituksessa lyöneen vierasjoukkueen pelaajaa seurauksin, että vierasjoukkueen pelaaja oli loukkaantunut.

Kurinpitopäätöksessä on määrätyn ottelukiellon perusteina tuotu esiin, että tuomarit olivat raportissaan tulkinneet tilanteen valittajan tekemäksi tahalliseksi lyönniksi vastustajan kasvoihin. Kurinpitopäätöksessä on myös lausuttu tuomariraportissa todetun tuomareiden jälkikäteisen mielipiteenä, ”ettei 5 min + pelirangaistuskaan olisi ollut väärä tuomio tuosta rikkeestä ottaen huomioon olosuhteet ja että epäurheilijamainen käytös jäi nyt selvästi meiltä tuomareilta huomaamatta.” Lisäksi kurinpitopäätöksessä on lausuttu, että vierasjoukkueen pelaajalta oli tilanteen jälkeen vuotanut kasvoista verta ja että hän oli tuomarin näkemyksen mukaan ollut tapahtuneesta järkyttynyt.

Kurinpitopäätöksessä oli vielä katsottu, että vierasjoukkueen käsittelypyynnössä mainittu valittajan lyöntiä ajallisesti edeltänyt valittajan potku samaista vierasjoukkueen pelaajaa kohti oli jäänyt tarkemmin selvittämättä ja että potku oli ollut enintään vahinko. Samoin kurinpitoseuraamukseen vaikuttamattomaksi seikaksi ja normaaliin uppopalloiluun kuuluvaksi tilanteeksi oli katsottu se, kun valittaja oli estänyt samaisen, pallottoman vierasjoukkueen pelaajan sukeltamista vapaapallotilanteessa.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on ensisijaisesti vaatinut, että kurinpitopäätös kumotaan ja toissijaisesti, että kurinpitopäätöstä muutetaan siten, että kurinpitoseuraamuksena perusteena oleva teko katsotaan vahingoksi tai enintään tuottamukselliseksi teoksi. Lisäksi A on vaatinut, että valitusmaksu palautetaan hänelle.

Kurinpitomenettelyssä on tapahtunut menettelyvirheitä, jotka ovat voineet vaikuttaa valittajan oikeusturvaan sitä heikentävästi. Valittajalle ei ole toimitettu kurinpitopäätöksen liitteenä tiedoksi valittajan omasta kuulemisesta laadittua pöytäkirjaa, joka on kuitenkin toimitettu hänelle myöhemmin erikseen ennen ratkaisun antamista. Valittajalle ei ole toimitettu tiedoksi vastustajan pelaajan kuulemisesta laadittua pöytäkirjaa, johon kurinpitopäätös on perustettu. Lisäksi valittajalle ei ole toimitettu muutoksenhakuohjeita tai valitusosoitusta. Vastustajajoukkueen antamaa lausumaa (käsittelypyyntöä) ei ole mainittu otetun huomioon kurinpitopäätöksessä.

Kysymys on myös tahallisuuden asteen ja aiheutuneiden vammojen vakavuuden tulkitsemisesta. Olosuhteita objektiivisesti tarkastellen tekoa on perustellusti pidettävä vahinkona ja aiheutuneita vammoja pelin luonteeseen kuuluvina normaaleina, lievinä ruhjevammoina. Tapahtumasta ei ole videotallennetta. Kuvaukset tapahtumista ovat varsin ristiriitaiset ja tuomarin kuvaus tapahtumienkulusta mukaan lukien erittäin suppeat. Tuomariraportti tapahtumasta on maatuomarin laatima ja se perustuu toisen käden tietoon eli ainoana tilanteen nähneen tuomarin havaintoon. Muuta selvitystä tapahtumasta ei ole.

Teko on tapahtunut peliajalla, veden alla kaksinkamppailutilanteessa, jossa pallo on ollut valittajan hallussa. Valittaja on pyrkinyt etenemään vastustajan maalia kohti ja pysymään irti vastustajasta. Valittajan kämmen tai kyynärvarsi on osunut vastustajaan. Joka tapauksessa valittajan menettely on ollut pelin hengen mukainen, koska uppopallopelissä kovaakin voimaa vaativat otteet pallonhaltijaa

kohtaan ja vastaavasti pallonhaltijan toimesta ovat sallittuja ja koska pääkontaktitkaan eivät ole uppopallossa täysin kiellettyjä. Valittajan potku on aiheutunut uintiliikkeestä ja ollut siten vahinko.

Valittajan menettelystä vastustajalle aiheutuneen vamman vakavuudesta ei ole esitetty terveydenhoitohenkilökunnan tms. selvitystä. Ei ole myöskään selvitystä siitä, mistä vammat ovat aiheutuneet. Uppopallossa urheilijoiden väliset kontaktit ovat sallittuja, joten lievät mustelmat ja ruhjevammat ovat hyvin tavallisia pelin tuoksinassa.

Tuomarit eivät olleet puuttuneet samassa pelissä tapahtuneeseen tilanteeseen, jossa kaksinkamppailutilanteessa vastustajajoukkueen pelaaja oli lyönyt varsin voimakkaasti kyynärpäällä valittajan joukkueen jäsentä kasvoihin. Väkivaltaisuus uppopallossa on varsin tavanomainen rike ja siitä määrättävä yleisin seuraamus on vapaapallo.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Sukeltajaliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Kurinpitopäätöstä ei tule kumota eikä muuttaa. Kurinpitopäätös on perustunut kilpailumääräysten kohtaan 7, uppopallon sääntöjen kohtaan 5.2 sekä kansainvälisten uppopallosääntöjen kohtiin 6.6.1 ja 6.6.3.

Kurinpitopäätökseen ei ole itsessään sisältynyt valitusosoitusta, mutta muutoksenhaun mahdollisuus tarkempine tietoineen on ilmennyt Sukeltajaliiton yleisten kilpailumääräysten kohdasta 3.1. Vastustajajoukkueen lausuma (käsittelypyyntö) on ollut kurinpitopäätöksen tehneen lajiryhmän jäsenten, pois lukien puheenjohtajan, tiedossa ennen kuulemisia. Kyseinen lausuma ei ole vaikuttanut asian käsittelyyn tai sen lopputulokseen. Kurinpitopäätöksen liitteinä olleita valittajan ja vastustajapelaajan kuulemisista laadittuja pöytäkirjoja ei ole toimitettu tiedoksi asianosaisille, jotta ne eivät lisäisi samoihin harjoituksiin osallistuvien pelaajien välisiä erimielisyyksiä.

Kurinpitopäätöksessä on katsottu valittajan toiseen pelaajaan kohdistuneen lyönnin olleen tahallinen, mistä siitä on seurannut kolmen ottelun pelikielto. Valittajan potkun on sen sijaan katsottu olleen vahinko. Kurinpitopäätös on ottelun tapahtumienkulun todentamiseksi perustettu puolueettomaksi ja luotettavaksi katsottuun ottelun tuomariston raporttiin, kun asianosaisten kuvaukset tapahtuneesta ovat poikenneet toisistaan. Tuomaristo on kuvannut valittajan lyönnin vastustajan kasvoihin olleen tahallinen. Ottelussa on ollut yksi maatuomari ja kaksi vedenalaisia tapahtumia havainnoivaa vesituomaria. Ottelun toinen vesituomari on nähnyt valittajan rikkeen ja pysäyttänyt ottelun, minkä jälkeen tuomari on määrännyt tilanteesta valittajalle kahden minuutin jäähyn väkivaltaisuudesta.

Valittajalle määrätyn pelikiellon perusteena ei ole ollut rikkeestä vastustajalle aiheutuneen vamman vakavuus vaan se, että valittajan menettelyssä on ollut kysymys otteluun kuulumattomasta tarkoituksellisesta väkivallasta. Valittajan lyönnin seurauksena on vastustajalle aiheutunut vertavuotava haava, mistä voidaan päätellä, että valittajan tekemän iskun on täytynyt olla voimallinen. Tahallinen lyönti ei voi olla peliä edistävä, uppopallopelin hengen mukainen sallittu toimi. Uppopallossa pään koskeminen on sallittua, mutta minkäänlaisen voiman tuottaminen lyönnin tai potkun muodossa päätä kohti on kiellettyä.

Tuomariston jälkikäteen antaman raportin mukaan rikkeestä olisi tullut jo ottelussa tuomita ankarampi rangaistus. Valittajan olisikin tuomariraportin ja kurinpitopäätöksen lopputulos huomioon ottaen ajaa ulos jo peliajalla, mistä olisi seurannut automaattinen pelikielto. Kuitenkin kilpailumääräysten sääntökohdan 6.6.1 mukaan tuomarin ollessa epävarma siitä, onko rike ulosajon arvoinen, se on tuomittava lievemmän mukaan. Tässä tapauksessa rikkeen todellinen vakavuus on selvinnyt vasta pelin päätyttyä. Sillä, onko rike tapahtunut veden alla vai pinnalla tai kamppailutilanteessa vai ei taikka onko pallo ollut valittajan hallussa vai ei, ei vaikuta tahallisen rikkeen arviointiin.

Valittajan menettelystä on tullut sääntöjen mukaan määrätä vähintään kolmen ja enintään viiden ottelun mittainen pelikielto. Pelikiellon pituutta arvioitaessa on vertailukohtana otettu huomioon muissa urheilulajeissa, esimerkiksi jääkiekossa, määrätyt seuraamukset. Uppopallo kuitenkin poikkeaa muista kontaktiurheilulajeista siinä, että otteluita pelataan Suomessa sekasarjoina, jolloin otteluihin osallistuu molempien sukupuolten edustajia ja kaikenikäisiä pelaajia alaikäisistä kokeneisiin aikuispelaajiin. Valittajalle määrätty pelikielto on pituudeltaan määrätty sellaiseksi, että se koskee vain tätä pelikautta ja että valittajalla on vielä kuluvan kauden aikana mahdollisuus pelata pelikiellon jälkeen.

VASTASELITYS

Valittaja on antanut asiassa vastaselityksensä.

Valittaja ei ole syyllistynyt epäurheilijamaiseen aggressiiviseen käyttäytymiseen, tahalliseen kasvoihin lyömiseen, tarkoitukselliseen väkivaltaan eikä tahalliseen vastustajan vahingoittamiseen.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko kurinpitoasian käsittelyssä tapahtunut menettelyvirhe ja, jos niin, mitä kyseinen virhe valittajan asian kannalta tarkoittaa. Siinä tapauksessa, ettei kurinpitopäätöstä olisi kumottava tai muutettava mahdollisen kurinpidossa tapahtuneen menettelyvirheen seurauksena, asiassa on kysymys näytön arvioinnista eli siitä, onko asiassa tullut selvitetyksi, että valittaja on kurinpitopäätöksessä todetuin tavoin tahallisesti lyönyt vastustajaa ottelun aikana kasvoihin. Jos valittajan menettely on ollut sääntöjenvastaista, asiassa on vielä kysymys kurinpitoseuraamuksen määräämisen oikeudellisista edellytyksistä, määrätyn kurinpitoseuraamuksen kohtuullisuudesta ja joka tapauksessa valitusmaksun palauttamisesta.

2. Kurinpitomenettelyn asianmukaisuus

2.1. Kurinpitomenettelyä ym. koskevat olennaiset säännöt

Sukeltajaliiton yleisten kilpailumääräysten (voimassa 10.12.2022 alkaen) kohdan 3.1 mukaan liiton kurinpitovalta määritellään Liiton toimintasäännössä §18. Liiton hallitus päättää kilpailu-, urheilu- ja koulutustoimintaa koskevista säännöistä ja määräyksistä sekä käyttää kurinpitovaltaa silloin, kun kurinpidon kohde on rikkonut sääntöjä tai määräyksiä, joihin se on sitoutunut. Hallituksen määräämiä rangaistuksia ovat varoitus, tuloksen mitätöinti, kilpailu- tai toimitsijakielto tai sarjapaikan menetys.

Asianomaisella on oikeus valittaa hallituksen kurinpitopäätöksestä Urheilun oikeusturvalautakuntaan sen mukaan, kuin siitä on erikseen säädetty. Kilpailun aikaisesta kurinpidosta, tuomaritoiminnasta ja protestien tekemisestä kerrotaan lajikohtaisissa liitteissä.

Sukeltajaliiton toimintasääntöjen (voimassa 1.4.2023 lukien) 18 §:n liiton kurinpitoasioista määritellään tarkemmin erillisissä liiton kokouksen hyväksymissä kurinpitosäännöissä. Jokainen liiton jäsen on velvollinen tutustumaan voimassa olevaan liiton toimintasääntöön ja saattamaan liiton toimintasäännön omien jäsentensä ja muiden heidän toiminnassaan mukana olevien tietoisuuteen ja osaltaan valvomaan niiden noudattamista. Kurinpitovaltaa käyttää liiton hallitus.

Liiton toimintasääntöjen 21 §:n mukaan liitto ja sen jäsenet sekä jäsenten jäsenet sitoutuvat Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja noudattamaan sen päätöksiä. Liiton ja sen jäsenten tekemistä päätöksistä voi valittaa Urheilun oikeusturvalautakuntaan, mikäli tehty päätös kuuluu lautakunnan toimivaltaan.

Uppopallon lajikohtaisten kilpailumääräysten (voimassa 1.1.2021 lukien) 7 §:n 2 kohdan mukaan uppopallon sääntöjen, Sukeltajaliiton Kilpailujen yleismääräysten tai näiden Kilpailumääräysten rikkomisesta voi uppopallon lajiryhmä langettaa rangaistukseksi joukkueelle luovutuksen tai sulkea joukkueen yhdestä tai useammasta sarjaottelusta harkintansa mukaan. Sarjasta pois suljettu joukkue pelaa seuraavan kauden alimmassa sarjassa. Lisäksi näissä tapauksissa joukkueelle annetaan sarjamaksun suuruinen sakkomaksu. Saman pykälän 3 kohdan mukaan yksittäiselle pelaajalle voidaan langettaa uppopallon lajiryhmän toimesta ottelun aikana, pelitauolla ja varsinaisen peliajan ulkopuolella tehdyistä karkeista rikkeistä: ottelumääräinen pelikielto, määräaikainen pelikielto tai elinikäinen pelikielto. Saman pykälän 4 kohdan mukaan karkeita rikkeitä ovat esimerkiksi epäurheilijamainen käytös tuomaria, vastapuolen pelaajaa, valmentajaa tai huoltajaa kohtaan tai näiden tahallinen vahingoittaminen.

Sukeltajaliiton kurinpitosääntöjen 2 §:n a-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka rikkoo Liiton voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita Liiton sääntöjen nojalla annetaan.

Kurinpitosääntöjen 3 §:n 1 kohdan mukaan sukelluksen kilpailutoiminnassa rangaistuslajeja ovat varoitus, tuloksen mitätöinti, kilpailu- tai toimitsijakielto tai sarjapaikan menetys. Saman pykälän 2 kohdan mukaan eri rangaistuslajeja voidaan määrätä samanaikaisesti. Kilpailu- tai toimitsijakieltoon määrätty henkilö ei saa kiellon aikana osallistua Liiton tai sen jäsenseurojen järjestämiin kilpailuihin/otteluihin tai kansainvälisiin lajin seura- tai arvokilpailuihin missään tehtävissä, ei pelaajana, kilpailijana, valmentajana, huoltajana, toimitsija tai muissa tehtävissä eikä oleskella kilpailujen aikana kilpailualueella. Kilpailu-, toimitsijakielto tai vastaava voi ulottua myös harjoitustoimintaan. Kurinpitoelin päättää sen laajuudesta.

Kurinpitosääntöjen 4 §:n 1 kohdan mukaan rankaisuvaltaa kurinpidon osalta käyttää Liiton hallitus, jollei se ole erikseen delegoinut määräysvaltaa toiselle elimelle tai henkilölle. Kurinpitosääntöjen 5 §:stä ilmenee, että kurinpitotoimien tarvetta selvittäviin tutkimuksiin voidaan ryhtyä muun muassa kirjallisen, allekirjoitetun hallitukselle osoitetun valituksen perusteella tai jos muuten on perusteltua syytä pitää tutkimusten aloittamista tarpeellisena.

Kurinpitosääntöjen 6 §:n 1 kohdasta ilmenee muun muassa, että asiassa tulee pyytää selvitykset niiltä tahoilta, joilta voidaan katsoa saatavan asian ratkaisemisen kannalta merkityksellistä aineistoa. Saman pykälän 2 kohdasta käy vuorostaan ilmi, että sen jälkeen, kun tapahtuneesta on saatu riittävä selvitys, kurinpitomenettelyn kohteena olevalle taholle on varattava tilaisuus antaa vastineensa asiassa. Selvityspyyntöön on liitettävä yhteenveto tutkimuksen luonteesta ja tieto mahdollisten seuraamusten vakavuudesta.

Kurinpitosääntöjen 7 §:n 4 kohdan mukaan päätökseen on liitettävä valitusosoitus. Kurinpitosääntöjen 8 §:n mukaan rangaistulla on oikeus valittaa Liiton hallituksen antamasta kurinpitopäätöksestä Urheilun oikeusturvalautakuntaan sen säännöissä mainituin edellytyksin.

2.2. Oikeusturvalautakunnan arviointi

Edellä selostetusta Sukeltajaliiton kurinpitosääntöjen 4 §:n 1 kohdasta käy ilmi, että kurinpitovaltaa käyttää liiton hallitus, joka kuitenkin voi erikseen delegoida määräysvaltaa toiselle elimelle. Tässä asiassa kurinpitovaltaa on käyttänyt liiton uppopallon lajiryhmä. Kurinpitosääntöjen 5 §:stä ilmenee vuorostaan, että kurinpitoasia voi tulla vireille muun muassa urheilijan tai seuran tekemän kirjallisen valituksen perusteella tai muutoinkin kurinpitäjän omasta aloitteesta. Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei valittaja ole asiassa riitauttanut lajiryhmän toimivaltaa. Liiton uppopallon lajiryhmä on voinut kurinpitäjänä käsitellä valittajan ottelunaikaista menettelyä vastustajajoukkueen tekemän ilmoituksen perusteella. Näin ollen tältä osin asiassa on menetelty sääntöjen mukaisesti.

Liitto on vastauksessaan myöntänyt oikeiksi valituksen väitteet siitä, ettei valittajalle ollut toimitettu tiedoksi lainkaan vastustajan pelaajan kuulemispöytäkirjaa, eikä valittajan omaa kuulemispöytäkirjaakaan kuin vasta erikseen ennen kurinpitoratkaisun antamista. Lisäksi liitto on vastauksessaan myöntänyt oikeaksi valituksen väitteen siitä, ettei kurinpitopäätöksessä tai sen mukana ole annettu valitusosoitusta. Lisäksi valituksessa on väitetty, ettei kurinpitopäätöksessä ole otettu huomioon vastustajajoukkueen käsittelypyyntöä tai lausumaa, mihin väitteeseen liitto on vastannut, ettei käsittelypyyntö ole vaikuttanut asian käsittelyyn tai sen lopputulokseen.

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että asianmukaisesti suoritettuun kurinpitomenettelyyn ja -kuulemiseen kuuluu se, että urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu (esim. UOL 47/2023 ja siinä mainitut ratkaisut). Menettelyllisten oikeusturvatakeiden tarkoituksena on turvata asiaan osalliselle teoreettisten ja näennäisten vaikutusmahdollisuuksien sijasta tosiasiallinen tilaisuus harkita, osallistuuko hän ja, jos niin, millä tavoin itseään koskevan asian käsittelyyn. Kuulemisvelvollisuus on keskeinen urheilun kurinpidon oikeussuojaperiaate. Muu kuin vähäinen kuulemisperiaatteen loukkaaminen merkitsee usein urheilijan oikeusturvan merkittävää ja korjautumatonta heikentymistä, joka saattaa johtaa kurinpitopäätöksen kumoamiseen ja siinä määrätyn seuraamuksen poistamiseen, jos kuulemista ei ole lainkaan yritetty, se on tehty vastoin nimenomaisia sääntöjä tai kuulemistapaan on liittynyt useampia epäkohtia. Joissakin tapauksissa kuulemisvirheen on kuitenkin katsottu korjaantuneen vielä oikeusturvalautakunnan käsittelyssä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että liiton menettelyä, jossa kaikki asiassa huomioon otettava aineisto ei ole asiaan osallisten tai kaikkien ratkaisuun osallistuvien tiedossa ennen ratkaisun antamista, ei ole pidettävä asianmukaisena. Valittajalla on oikeus itse arvioida ja myös halutessaan lausua kurinpitoasian käsittelyssä ennen ratkaisun antamista kaikesta, joka voi vaikuttaa asian arviointiin. Se, että kurinpitoelin päätöksessään katsoo, että jokin asiakirja tai seikka on asiaan lopputulokseen vaikuttamaton, ei poista tällaista velvollisuutta.

Edellä lausutuilta osin Sukeltajaliiton uppopallon lajiryhmän päätös olla toimittamatta valittajalle ennen ratkaisun antamista tiedoksi valittajan vastapuolen eli vastustajajoukkueen pelaajan kuulemispöytäkirjaa on ongelmallinen. Toisaalta valittaja ei ole nimenomaisesti väittänyt, etteikö hänellä olisi ollut mahdollisuus tai etteikö hän olisi jopa osallistunut vastustajan joukkueen pelaajan kuulemiseen kurinpitomenettelyssä. Liitto ei ole kylläkään valitukseen antamassaan vastauksessa tuonut myöskään esille sitä, onko valittaja ollut tosiasiassa tietoinen tai onko hänellä ollut mahdollisuus ennen ratkaisun tekemistä tulla jollakin tapaa tietoiseksi vastustajajoukkueen pelaajan kuulemisessa esiin tulleista seikoista. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitoasian käsittelyssä on tapahtunut virhe. Kurinpitäjän menettelyssä valittajan omasta kuulemisesta laaditun pöytäkirjan toimittamisen osalta ei sen sijaan ole huomautettavaa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valittajalle on muutoin varattu asianmukainen tilaisuus tulla asiassa kuulluksi ennen kurinpitopäätöksen antamista. Koska kurinpitopäätöstä eikä määrättyä kurinpitoseuraamusta ole perustettu lainkaan siihen, mitä asianosaiset ovat kurinpitokuulemisissaan kertoneet ja koska valittaja ei ole tarkemmin selvittänyt, miten aineiston toimittamatta jättäminen on kielteisesti vaikuttanut hänen asiaansa, oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kurinpitopäätöstä ole todetusta menettelyvirheestä huolimatta kumottava.

Kurinpitopäätökseen ei ole sisältynyt kurinpitosääntöjen 7 §:n 4 kohdassa edellytettyä valitusosoitetusta. Näin ollen kurinpitopäätös on tältä osin puutteellinen siitä huolimatta, että liiton useammissa säännöissä on nimenomaisesti todettu valitusoikeudesta kurinpitopäätökseen ja mainittu muutoksenhakuasteena olevan urheilun oikeusturvalautakunta. Muutoksenhakuohjaus on tärkeä osa kurinpitopäätöstä, jotta kurinpitoasian asianosaisilla on tosiasiallinen mahdollisuus harkita ja tarvittaessa myös käyttää oikeuttaan hakea muutosta itseään koskevaan päätökseen. Tässä asiassa valittajan muutoksenhaku ei ole kurinpitopäätöksen puutteellisuudesta huolimatta estynyt. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kurinpitopäätöstä ole sen mainitusta puutteesta huolimatta kumottava.

Valituksessa on vielä esitetty menettelyvirheenä se, ettei vastustajajoukkueen käsittelypyyntöä (lausumaa) ole käsitelty kurinpitopäätöksessä. Oikeusturvalautakunta toteaa, että valittaja on ollut tietoinen käsittelypyynnöstä ja sen sisällöstä. Valituksen väitteessä onkin kysymys kurinpitäjän velvollisuudesta perustella päätöksensä tavalla. Se, kuinka tarkasti päätös on perusteltava, on riippuvainen asian luonteesta ja siitä, mitä asianosaisen muutoksenhakuoikeuden tehokas käyttäminen kulloinkin voi edellyttää. Perusteluvelvollisuudessa on kuitenkin kysymys minimistandardin täyttämisestä eikä parhaimman mahdollisen perustelun tavoitteesta (ks. esim. UOL 28/2023). Käsillä olevassa asiassa oikeusturvalautakunta katsoo, että käsittelypyynnön liittäminen osaksi kurinpitopäätöstä ilman, että sen sisältöä on asian muu selvitys ja lopputulos huomioon ottaen ollut tarpeen arvioida, on ollut riittävää. Kurinpitopäätöksessä ei ole velvollisuutta arvioida epäolennaisia tai asian lopputulokseen vaikuttamattomia seikkoja.

Oikeusturvalautakunta selvyyden vuoksi toteaa, ettei valittaja ole kokenut ongelmalliseksi sitä, ettei kurinpitopäätöksessä ole ilmoitettu niitä sääntöjä, joihin päätös on perustettu. Kurinpitopäätöksen perusteena olevat olennaiset sääntökohdat olisi kuitenkin ollut syytä päätöksessä ilmoittaa. Liitto on kuitenkin oikeusturvalautakunnassa antamassaan vastauksessa ilmoittanut päätöksen perusteena olevat sääntökohdat, jolloin puutteen voidaan myös katsoa sittemmin korjaantuneen. Edellä lausutusta syystä oikeusturvalautakunta ei kuitenkaan katso, että kurinpitopäätöstä olisi tästä puutteesta, johon valittaja eikä liitto ole kiinnittänyt huomiota, kumottava.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kurinpitopäätöstä ole menettelyvirheen vuoksi kumottava. Kokonaisuutena arvioidenkaan edellä todetut liiton kurinpitomenettelyn puutteet eivät ole yhdessäkään arvioituna niin vakavia, että tässä asiassa urheilijan oikeusturva olisi menettelyvirheiden seurauksena vaarantunut.

3. Kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset

3.1. Näytön arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa asiassa olevan riidatonta, ettei valituksenalaisesta ja kurinpitoseuraamukseen johtaneesta ottelutapahtumasta ole video- tai muutakaan kuvatallennetta. Kurinpitoseuraamus on määrätty erotuomarin raportissa lausuttujen seikkojen ja sen perusteella, miten ottelun aikana tapahtuneeseen on reagoitu. Valituksessa on kyseenalaistettu erotuomariraporttiin kirjatut havainnot lyönnistä ja sen tahallisuudesta.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään (esim. UOL 22/2020 ja siinä mainitut ratkaisut) vakiintuneesti katsonut, että kurinpitomenettelyssä erotuomarin raportti antaa lähtökohtaisesti luotettavan perustan kurinpitoseuraamuksen määräämiselle. Raportin luotettavuus voidaan kuitenkin myös asiallisin perustein riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta. Erotuomariraportin sisällöstä voidaankin poiketa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joiltakin osin luotettavana.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että ottelun päätuomari on antanut muutamaa päivää myöhemmin erillisen selvityksen ottelutapahtumista kurinpitäjälle ilmeisestikin vastustajajoukkueen kurinpitokäsittelypyynnön vuoksi. Kyseinen selvitys vastaa käytännössä erotuomariraporttia. Tässä asiassa erotuomariraportista ilmenee paitsi valittajan kurinpitoseuraamukseen johtanutta lyöntiä edeltänyt käyttäytyminen myös se, että ainoastaan toinen vesituomareista oli nähnyt valittajan ilmeisesti kämmenellään lyöneen vastustajan nuorta naispelaajaa, jota valittaja oli jo aikaisemmin pelissä rikkonut, kasvoihin ja vielä sukeltaessaan potkaisseen tätä. Ottelun jälkeen päätuomari oli havainnut valittajan lyömän vastustajan pelaajan kasvoista vuotavan verta ja sen, että tämä vastustajan pelaaja oli ollut silmin nähden järkyttynyt. Edelleen erotuomariraportista ilmenee, että tuomariston ottelun jälkeen käymän keskustelun perusteella heiltä oli jäänyt epäurheilijamainen käytös selvästi huomaamatta ja että valittajalle olisi voinut ottelun aikana tuomita 5 minuutin jäähyn ja pelirangaistuksen olosuhteet huomioon ottaen.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole tullut esiin perusteita, joiden vuoksi erotuomariraporttiin kirjattuihin seikkoihin ei voitaisi luottaa. Valittajan menettelystä on tehty silminnäkijähavainto. Valituksessa ei ole edes väitetty, etteikö erotuomariraporttiin kirjatun havainnoin tehneellä vesituomarilla olisi ollut esteetöntä, läheistä näköyhteyttä tapahtuneeseen tai että erotuomarin kyky tehdä luotettavia havaintoja olisi tilanteen yllättävyyden, nopeuden tai oman mielentilansa vuoksi ollut alentunut. Yksin se, että erotuomariraportin tapahtumienkulun kuvaus on suppea, ei tee havainnosta epäluotettavaa. Samoin erotuomariraporteille on eri urheilulajeissa tyypillistä, että ne laaditaan ja allekirjoitetaan päätuomarin toimesta, vaikka osa havainnoista perustuisikin toisen tuomarin tekemiin havaintoihin. Tässä asiassa erotuomariraportista nimenomaisesti ilmenee, että raportinlaatija on keskustellut ja varmistanut havainnot ensikäden lähteeltä. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että tapahtumienkulkua on vastoin valittajan näkemystä arvioitava kurinpitopäätökseen kirjatuin tavoin erotuomariraportin perusteella. Valittajan on siten näytetty lyöneen vastustajan pelaajaa ottelutilanteessa. Erotuomariraportista on pääteltävissä, että lyöntiä on pidetty tahallisena.

3.2. Määrätyn pelikiellon edellytykset ja seuraamuksen kohtuuttomuus

Edellä selostettujen Sukeltajaliiton yleisten kilpailumääräysten kohdan 3.1, liiton kurinpitosääntöjen 3 §:n 1 kohdan ja uppopallon lajikohtaisten kilpailumääräysten 7 §:n 3 kohdan mukaan urheilija voidaan liiton kilpailu- tai lajisääntöjen vastaisesta menettelystä määrätä määräaikaiseen urheilun toimintakieltoon eli määräaikaiseen pelikieltoon. Uppopallon lajisääntöjen (CMAS, 2024) kohdasta 5.2 ilmenee, että toisen pelaajan potkaiseminen tai lyöminen taikka tarpeettoman väkivaltaisesti pelaaminen on kiellettyä.

Valittajalle on kurinpitopäätöksen mukaan määrätty kolmen ottelun mittainen pelikielto väkivaltaisuudesta eli vastustajan tahallisesta lyömisestä ja vahingoittamisesta, josta on seurannut pelaajan loukkaantuminen. Kurinpitoseuraamusta ei ole määrätty osaksikaan valituksessa mainitun vahingoksi todetun potkun perusteella.

Sovellettavaksi tulevissa sääntökohdissa ei ole mainittu eri tapauksia varten pelikiellon kestoa koskevia liukumia tai muita asteikkoja. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kolmen ottelun mittaista pelikieltoa ole pidettävä kohtuuttomana seuraamuksena valittajan tekemäksi katsotusta vastustajan tahallisesta vahingoittamisesta, jollainen on edellä selostetun uppopallon lajikohtaisten kilpailumääräysten 7 §:n 4 kohdan mukaan karkea rike. Se, että vastustajan pelaajan kasvot ovat vielä ottelun jälkeenkin vuotaneet ja että vastustaja on ollut poissa tolaltaan, puhuu niinikään sen puolesta, että kysymys on ollut voimallisesta kontaktista, jonka johdosta tulee voida määrätä useamman ottelun mittainen pelikielto.

4. Asian lopputulos

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei uppopallon lajiryhmän päätöstä ei ole kumottava eikä muutettava. Kurinpitopäätös pelikieltoineen on siten pysytettävä voimassa ja valitus hylättävä. Asiassa ei ole myöskään asian lopputulos ja muutoin asiasta ilmenneet seikat huomioon ottaen oikeusturvalautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 kohdan mukaisia erityisen painavia syitä palauttaa valittajalle valitusmaksua.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Kristiina Rintala
Puheenjohtaja

Teemu Vanhanen
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala, Antti Aine, Tom Hedkrok, Niko Jakobsson ja Mikko Kohtala.

10/2025 Uppopallo – Kurinpito – Pelikielto – Menettely – Muutoksenhaku – Näyttö