1/2025 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto – Näyttö – Kohtuullisuus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                     
Nro 1/2025                                                                                                    10.1.2025                                 
Diaarinro 2/2025 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 3.1.2025 / 2024-2025

ASIA                 
Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto – Näyttö – Kohtuullisuus

MUUTOKSENHAKIJA
A, huoltajansa X:n edustamana

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto (SJL) ry
                         

ASIAN TAUSTA

Juniorijääkiekon U13AAA-sarjassa Jokereiden järjestämässä uudenvuoden turnauksessa 29.12.2024 pelatussa ottelussa Jokerit Blue – HPK kotijoukkueen pelaajalle A:lle (nro 17) on ajassa 27:20 tuomittu erotuomarin toimesta viiden minuutin jäähy ja pelirangaistus (5+PR) polvitaklauksesta. Turnaussääntöjen mukaan A oli pelikiellossa seuraavassa turnauspelissä.

Erotuomariraportin mukaan vierasjoukkueen pelaaja (nro 37) oli kuljettanut kiekkoa keskialueella vaihtoaitioiden laitaa pitkin, jolloin Jokereiden pelaaja A oli tullut omaa puolustussiniviivaa pitkin kohti kentän laitaa ja vierasjoukkueen hyökkääjää (nro 37) kohti. Siniviivan kohdalla vierasjoukkueen pelaaja (nro 37) oli yrittänyt harhauttaa A:ta keskikenttää kohti. A oli huomannut tämän ja yrittänyt pysäyttää hyökkääjän, joka oli kuitenkin saanut väistettyä yläkropalla. Pelaajien jalat/polvet olivat osuneet yhteen, kun A oli ”pikkaisen levittänyt oikeaa jalkaansa tilanteessa”. Vierasjoukkueen pelaaja oli loukannut polvensa, minkä seurauksena hänet oli kannettu pois eikä hän ollut enää pelannut kyseisessä ottelussa. Vierasjoukkueen toimihenkilö oli ilmoittanut ottelun jälkeen, että loukkaantunut pelaaja oli menossa sairaalaan näyttämään polvensa.

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjä on 3.1.2025 antanut päätöksen, jolla A:lle on määrätty lisärangaistuksena kahden (2) sarjaottelun pelikielto. Päätös on perustettu tilannetta koskevaan tuomariraporttiin ja kuvatallenteeseen sekä sääntöihin 50.1 ja 50.3. Päätöksen mukaan A on taklannut vastustajaa siniviivan tuntumassa siten, että A:n polvi on osunut vastustajaa polven alueelle ja seurauksin, että vastustaja on loukkaantunut taklauksen seurauksena. Erotuomari on tuominnut A:lle 20 minuutin pelirangaistuksen.

VALITUS PERUSTEINEEN
A on vaatinut, että Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös kumotaan tai että määrättyä pelikieltoa lyhennetään kahdesta yhden ottelun mittaiseksi.

Asiassa ei tapahtumia kuvaavan videotallenteen ja jääkiekon sääntöjen perusteella ole alun pitäen ollut edellytyksiä määrätä isoa rangaistusta eikä pelirangaistusta, koska kysymys ei ole ollut polvitaklauksesta vaan tilanteesta, jossa 12-vuotiaan valittajan ja toisen pelaajan luistimet ovat tahattomasti ja siten vahingossa osuneet yhteen normaaliin pelitilanteeseen kuuluvalla tavalla.

Pelaajien polvet eivät ole kohdanneet tilanteessa. Hyökkäävän pelaajan ulompi eli oikea jalka, jolla pelaajan paino ei ole ollut käännöksen aikana, on hieman ilmassa kontaktihetkellä, mikä selittää pelaajan tasapainon menettämisen ja kaatumisen sekä sen, että valittaja on pysynyt pystyssä. Jos pelaajien polvet olisivat osuneet yhteen, he olisivat todennäköisesti kummatkin kaatuneet yhteentörmäyksen voimasta.

Valittaja ei ole muuttanut liikerataansa eikä levittänyt polveaan tavoitellakseen kontaktia. Valittajan oikea jalka on koko ajan ollut samassa linjassa siniviivan kanssa. Tilanne on syntynyt hyökkäävän pelaajan leikatessa keskialueelle ja osuen luistimellaan valittajan luistimeen. Videotallenteelta ilmenee, että valittajan toiminta on ollut jääkiekon lajisääntöjen mukaista ja että tilanne oli syntynyt hyökkäävän pelaajan liikkeen seurauksena.

Säännön 50.3 mukaan väkivallan aste on olennainen pelirangaistusta arvioitaessa. Tässä tapauksessa väkivallan elementti puuttuu täysin. Valittaja ei ole pyrkinyt aggressiiviseen kontaktiin vaan puolustanut linjaansa normaalilla tavalla. Valittaja ei ole piittaamattomasti vaarantanut toista pelaajaa, asiassa ei ole ollut vakavaa tai väkivaltaista kontaktia eikä valittajan toiminnassa ole moitittavuutta. Joka tapauksessa rikkeen vakavuus ei nouse pelikiellon tasolle. Valittajalle on nuoren ikänsäkin puolesta tärkeää oikeudenmukaisuuden toteutuminen ja hänen maineensa puhdistaminen, jotta hän voi jatkaa harrastustaan ilman aiheetonta ja urheiluunsa jatkossa vaikuttavaa leimaa.

VASTAUS JA SEN TÄYDENNYS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan ja sen täydennyksessä vaatinut, että valitus hylätään.

Erotuomari on raporttinsa mukaan tehnyt harkintansa sen perusteella, miten hän on tilanteen nähnyt määrätessään kyseiselle pelaajalle rangaistuksen sääntökirjaan perustuen ja valtuuksiaan käyttämällä. Erotuomarille kuuluu ylin johto ottelussa ja hänen päätöksensä ovat lopullisia. 

Videotallenteelta on nähtävissä, että taklaava pelaaja eli valittaja on tullut siniviivan suuntaisesti kohti vastustajaa aikomuksenaan riistää tältä kiekko. Viime hetkellä valittaja on huomannut vastustajan harhauttavan keskustan suuntaan, jolloin valittaja on kääntänyt jalkansa suuntaa siten, että hänen jalkansa on osunut vastustajan oikeaan jalkaan. Kysymys ei siten ole pelkästä jalkojen osumisesta toisiinsa, vaan valittajan reagointi on selvästi nähtävissä videotallenteelta.

Valittaja on pyrkinyt vastustajan pysäyttämiseen ohjaamalla jalkansa suuntaa kohti vastustajaa. Pelaajien jalat osuvat toisiinsa siten, että valittajan eli taklaavan pelaajan oikea jalka on kohdistunut sisäpuoleltaan ja lähes koko matkaltaan nilkasta reiteen vastustajan oikeaan jalkaan. Taklauksen voimasta taklattava pelaaja ”on kiertynyt” myötäpäivään, mikä on tyypillistä, kun taklauksen voima osuu riittävästi vastustajan polven seudulle. Pelkästä jalkaterien kampituksesta pelaaja vuorostaan kaatuisi eteenpäin. Kysymys on siten ollut polvitaklauksesta, jossa on aina vakavan loukkaantumisen riski.

Pelikieltoa valittajalle kurinpitäjän toimesta määrättäessä on huomioitu kokonaisuus. Määrätty kahden ottelun pelikielto vastaa pituudeltaan vastaavan kaltaisista rikkeistä määrättyjä pelikieltoja. Mikäli tapauksessa olisi ollut enemmän törkeää tarkoituksenmukaisuutta, pelikielto olisi ollut tuntuvasti pidempi.

Kurinpitopäätös on sääntöjenmukainen ja harkittu. Valitus on perusteettomana hylättävä.

VASTASELITYS
Valittaja on antanut asiassa vastaselityksensä.
Videotallenteelta ei ilmene, että pelaajien polvet osuisivat pelitilanteessa toisiinsa. Sen sijaan ensimmäinen kontakti pelaajien välillä tapahtuu heidän luistimiensa osuessa yhteen, mistä on aiheutunut se, että kovan vauhtinsa ja suunnanmuutoksensa vuoksi huonommassa tasapainossa ollut vastustaja on kaatunut. Vastustaja on yrittänyt väistää kontaktia eikä harhauttamaan, mistä on aiheutunut luistintörmäys. Valittaja ei ole missään vaiheessa levitä tai pyri levittämään jalkaansa vaan hänen asentonsa pysyy muuttumattomana ennen törmäystä. Kontaktin keskipiste on pelaajien luistinten kohdalla eikä ylempänä jaloissa. Asiassa esitetty näyttö ei riitä siihen, että voitaisiin katsoa jääkiekon lajisääntöjä rikotun ja että pelikiellon määrääminen olisi mahdollista.

Kurinpitorangaistus ei tule määrätä tilanteissa, joissa ei ole tahallisuutta tai piittaamattomuutta. Valittajan toiminta ei ole ollut aggressiivista eikä vaarallista. Vastustajan loukkaantuminen ei voi yksin perustella kurinpitoseuraamusta.

Kurinpitopäätökset tulee tehdä ottamalla huomioon oikeudenmukaisuuden ja reilun pelin periaatteet. Joka tapauksessa pelikieltoa tulee lyhentää yhden ottelun mittaiseksi ottaen huomioon olosuhteet ja pelaajan nuori ikä.

LAUSUMAT
Suomen Jääkiekkoliitto ry ja valittaja ovat antaneet lausumansa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensinnäkin kysymys näytön arvioinnista eli siitä, onko Jääkiekkoliiton kurinpitäjän arvio edellä kuvatussa pelitilanteessa tapahtuneesta kahden junioripelaajan törmäyksestä, jota on pidetty kiellettynä polvitaklauksena, virheellinen. Siinä tapauksessa, että kysymys on ollut sääntöjenvastaisesta polvitaklauksesta, asiassa tulee vielä arvioitavaksi, onko tästä menettelystä tullut määrätä valittajalle pelikieltoa ja, jos niin, onko kahden ottelun pelikieltoa pidettävä kohtuullisena seuraamuksena.

2. Sovellettavat säännöt

Ottelun ajankohtana voimassa olleen Suomen Jääkiekkoliitto ry:n jääkiekon sääntökirjan 2024-2025 säännössä 50.1 määritellään polvitaklaus seuraavasti: Polvitaklauksessa pelaaja taklaa polvi edellä ja joissakin tapauksissa levittää polveaan ulospäin taklatakseen vastustajaa.

Säännön 50.2 mukaan päätuomarin pitää oman harkintansa mukaan tuomita teon vakavuuden perusteella pieni rangaistus pelaajalle, joka taklaa polvella vastustajaa.

Säännön 50.3 mukaan päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ison rangaistuksen pelaajalle, joka päätuomarin tulkinnan mukaan piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa taklaamalla polvella. Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus.

Jääkiekkoliiton kurinpitosääntöjen kohdan 4.5 mukaan pelirangaistus (PR) johtaa aina kurinpitokäsittelyyn ja voi siten johtaa aina myös peli- tai toimintakieltoon.

3. Oikeusturvalautakunnan arviointi

3.1. Onko kysymyksessä kielletty polvitaklaus?

Urheilun oikeusturvalautakunnalle ei kuulu sen sääntöjen perusteella jääkiekon lajisääntöjen soveltamisen arviointi ja tulkinta. Nämä lajisäännöt ja tässä tapauksessa erityisesti niiden edellä selostetut polvitaklausta koskevat osiot tulevat kuitenkin tässä asiassa väistämättä tulkittaviksi arvioitaessa oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluvaa kysymystä siitä, onko kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ollut edellytykset.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilulajien ammattihenkilöillä, kuten erotuomareilla, on kokemuksensa ja erityisen lajituntemuksensa perusteella erinomaiset valmiudet arvioida lajitapahtumien sääntöjenmukaisuutta, mistä syystä hyvissä olosuhteissa tehdyt ratkaisut ovat usein oikeansuuntaisia. Tästä syystä erotuomarin raportteja on lähtökohtaisesti pidettävä luotettavina selvityksinä tilanteesta. Urheilutilanteet voivat kuitenkin olla varsin nopeita ja yllättäviä, jolloin niistä on kenen tahansa haasteellista tehdä riittäviä ja oikeita havaintoja. Tilanteessa, jossa arvioitava urheilutapahtuma on videotaltioitu kuten tässä tilanteessa, kyseinen tallenne muodostaa liiton kurinpitoelimissä kuin oikeusturvalautakunnassakin arvioinnin keskeisen perustan.

Oikeusturvalautakunta katsoo videotallenteelta hidastuksineen ilmenevän, että vastustajan pelaaja on tavoittanut puolustuspäästään tehdyn purun seurauksena kiekon kentän oikeassa laidassa keskikentän jälkeen ennen hyökkäyssiniviivaa. Vastustaja on kaartanut kiekon kanssa laidasta kohti keskikenttää, jolloin keskikentän suunnasta kohti kentän sivulaitaa ja vastustajaa loivasti puolustusalueensa suuntaan ensin luistellut ja sen jälkeen jalkaterät sisäänpäin ja haara-asennossa jarruttanut valittaja on kohdannut vastustajan siniviivalla. Vastustaja on luistimet peräkkäin liukuen kaartanut ja yrittänyt ohittaa valittajan vasemmalta eli keskikentän puolelta. Valittaja on tällöin vastustajan ja kiekon ollessa suuntamassa valittajan ohi hänen oikealta puoleltaan juuri ennen kontaktia muuttanut jalkojensa asentoa niin, että valittaja on kääntänyt oikean jalkateränsä siten, että jalankärki on osoittanut vastustajaan. Valittaja on paino ulommalla vasemmalla jalallaan kaartanut kohti vastustajaa seurauksin, että valittajan oikean jalan luistin ja vastustajan taaimmaisen eli oikean jalan luistin ovat ensin osuneet yhteen, minkä jälkeen pelaajien jalat ovat polvien ja mitä ilmeisimmin myös etureisien kohdalla osuneet yhteen.

Edelleen videotallenteelta ilmenee, että törmäyksen voimasta vastustajan jalka on polvenkoukistuksineen heilahtanut taakse päin vaaka-asentoon, vastustajan vasen jalka on pettänyt alta ja että vastustaja on ilmalennossa pyörähtänyt oikealle päin puolikierrosta laskeutuen vasemmalle kyljelleen pidellen tämän jälkeen jäällä ollessaan kiinni oikeasta polvestaan. Valittaja on törmäyksen voimasta pysynyt pystyssä, mutta hänen oikea jalkansa on törmäyksen voimasta irronnut jäänpinnasta ja valittaja on pyörähtänyt kasvot keskikenttää kohti.

Edellä selostetuin tavoin oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan ja vastustajan pelaajan välillä on ollut jalka- ja polvikontakti, mikä on aiheutunut siitä, että valittaja on muuttanut luisteluasentoaan juuri ennen pelaajien kohtaamista. Valittaja on ojentanut oikeaa jalkaansa kohti vastustajaa aiheuttaen polvikontaktin. Tällainen menettely täyttää jääkiekon sääntökirjan 2024-2025 säännön 50.1 mukaisen polvitaklauksen tunnusmerkit. Valittaja on taklannut vastustajaa, koska valittaja on muuttanut luistelulinjaansa kohdatakseen vastustajan. Valittajan polvi on taklaustilanteessa ollut vartalon edellä. Valittaja on myös ojentanut jalkaansa kohti vastustajaa aiheuttaen jalkojen ja myös polvien yhteen osumisen. Sillä, mikä osa valittajan jalasta on ensimmäisenä osunut vastustajaan, ei ole säännössä määritellyn polvitaklauksen arvioinnin kannalta merkitystä ottaen huomioon, että merkittävä osa osuman voimasta on kohdistunut polvesta vastustajan polvialueelle. Valittajan luistelulinjan muutos ja jalanojennus ovat tapahtuneet vastustajan kohtaamiseksi, mistä syystä seurannutta kontaktia ei voida pitää vahinkona.

3.2. Määrätyn pelikiellon edellytykset ja kohtuullisuus

Valittajan menettely merkitsee polvitaklausta, mistä voidaan joko säännön 50.2 perusteella määrätä pieni taikka säännön 50.3 perusteella iso rangaistus (ja pelirangaistus) erityisesti siitä riippuen, kuinka vakavana tekoa on pidettävä. Erotuomari ja liiton kurinpitäjä ovat pitäneet määräämiensä seuraamusten valossa valittajan polvitaklausta piittaamattomana ja vakavana tekona.

Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluu arvioida kurinpitäjän antaman lisärangaistuksen edellytykset ja sen kohtuullisuus. Sen sijaan erotuomarin määräämään rangaistukseen ei voida jälkikäteenkään puuttua.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan polvitaklaukseen ovat olennaisesti vaikuttaneet tilanteen nopeus ja yllättävyys sekä siihen vaistovaraisesti reagointi. Oikeusturvalautakunta pitää ilmeisenä sitä, ettei valittaja ole tarkoituksella tavoitellut vastustajan taklaamista polvella saatikka pyrkinyt tahallisesti loukkaamaan vastustajaa. Tästä huolimatta valittajan reagointi on merkinnyt kovavauhtista ja piittaamatonta polvitaklausta, joka olisi ollut vältettävissä. Liiton kurinpitäjän määräämää kahden ottelun pelikieltoa lisärangaistuksena ei voida menettelyn luonne ja vastustajan loukkaantuminen huomioon ottaen pitää sääntöjenvastaisena tai muutoinkaan kohtuuttomana. Asiassa ei ole määrätyn pelikiellon lyhyys huomioon ottaen myöskään aihetta epäillä, että seuraamus olisi ankaruudessaan vakiintuneen seuraamuskäytännön vastainen.

4. Asian lopputulos

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että jääkiekkoliiton kurinpitäjän arviointi ja määräämä pelikielto ovat sääntöjenmukaiset ja ettei asiassa ole muutoinkaan perusteita kumota taikka muuttaa kurinpitopäätöstä. Kurinpitopäätös pelikieltoineen on siten pysytettävä voimassa ja valitus hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                          

Teemu Vanhanen
Sihteeri                                                                                                          

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Terhi Kytö, Kristiina Rintala ja Juha Viertola.