UOL 8/2024 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                     
Nro 8/2024
8.3.2024                                   
Diaarinro 12/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 4.3.2024 nro 14/2023–2024

ASIA                 
Kurinpito, pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA
A, huoltajanaan B

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä myös Jääkiekkoliitto tai SJL) kurinpitovaliokunta on 19.2.2024 antamallaan päätöksellä nro 93/2023–24 määrännyt A:lle lisärangaistuksena 5 sarjaottelun pelikiellon ja anteeksipyyntövelvoitteen. Perusteena kurinpitoseuraamuksen määräämiselle on ollut se, että A:n on katsottu U14 AA jatkosarjaottelun K-Tiikerit Oranssi vastaan HIFK NuAk T Red aikana kommentoineen HIFK:n pelaajalle epäkunnioittavasti ja asiattomasti ”aja se saatanan huora”. Kurinpitovaliokunta on katsonut A:n toiminnan olleen sopimatonta ja jääkiekon ottelutapahtumaan kuulumatonta.

A on valittanut kurinpitovaliokunnan päätöksestä Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalle, joka on 4.3.2024 antamallaan päätöksellä nro 14/2023–2024 hylännyt valituksen. Kurinpitovaliokunnan päätös on jäänyt voimaan.  

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös ja määrätyt kurinpitoseuraamukset kumotaan ja että Jääkiekkoliitto velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa 2.800 euroa ja valitusvaliokunnan valitusmaksu 200 euroa palautetaan.

Jääkiekkoliitolla ei ollut ollut päätösvaltaa asiassa, koska A oli ollut seuraamassa ottelua katsojan roolissa. Hän ei ollut ollut ottelussa pelaajana tai toimihenkilönä.

A oli ollut 28.1.2024 seuraamassa katsojana joukkueensa alemman peliryhmän sarjaottelua HIFK:n joukkuetta vastaan. HIFK:n pelaaja oli esittänyt ottelun tuomareille väitteen, että A olisi kutsunut häntä huoraksi.

A ei ollut menetellyt väitetyllä tavalla. Hän ei ollut huutanut tilanteessa mitään halventavaa tai epäasiallista. A oli huutanut oman joukkueensa pelaajalle kannustushuutona: ”näytä sille C, se on sua huonompi”.

A oli saanut käyttönsä vasta kurinpitovaliokunnan käsittelyn jälkeen tilannetta koskevan videotallenteen. Videotallenne tukee A:n tapahtumista esittämää. HIFK:n pelaajan lisäksi ainoa henkilö, joka huudon oli kuullut, oli ollut A:n kannustaman joukkueen vastuuvalmentaja. Mainittu henkilö oli vahvistanut A:n tapahtumista esittämän.

HIFK:n pelaaja ei ollut edes välittömästi ottelun jälkeen tuomareiden kanssa käydyn keskustelun perusteella ollut täysin varma siitä, että A olisi nimitellyt häntä huoraksi. Myöhemmin hän oli sen sijaan ollut tästä väitteestään täysin varma.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Jääkiekkoliitolla ei ole ollut lisättävää valitusvaliokunnan päätöksen perusteluihin.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu 

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta on 19.2.2024 antamallaan päätöksellä määrännyt A:lle 5 sarjaottelun pelikiellon ja anteeksipyyntövelvoitteen. A:n on katsottu U14 AA jatkosarjaottelun K-Tiikerit Oranssi vastaan HIFK NuAk T Red aikana kommentoineen HIFK:n pelaajalle epäkunnioittavasti ja asiattomasti ”aja se saatanan huora”. A:n toiminnan on katsottu olleen sopimatonta ja jääkiekon ottelutapahtumaan kuulumatonta. Jääkiekkoliiton valitusvaliokunta on 4.3.2024 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n valituksen. Valitusvaliokunta on katsonut, että kurinpitovaliokunnalla on ollut toimivalta asian tutkimiseen ja seuraamuksen määräämiseen ja että A on huutanut tilanteessa ainakin sanan huora. HIFK:n joukkueen kaikki pelaajat ovat olleet tyttöjä.

Asiassa on valituksen ja vastauksen perusteella kysymys ensinnäkin siitä, onko Jääkiekkoliiton kurinpito- ja valitusvaliokunta ollut toimivaltainen määräämään A:lle tilanteessa rangaistuksen, kun A ei ole osallistunut ottelutapahtumaan pelaajana tai toimihenkilönä. Asiassa on toiseksi kysymys siitä, onko A menetellyt Jääkiekkoliiton kurinpito- ja valitusvaliokunnan katsomalla sopimattomalla tavalla vai onko hän omassa valituksessaan esittämin tavoin kannustanut oman joukkueensa pelaajaa sallituin tavoin. Jos A:n katsotaan käyttäneen tilanteessa epäkunnioittavaa, asiatonta ja sopimatonta kieltä, kysymys on vielä siitä, mikä on oikea ja kohtuullinen seuraamus sääntöjen vastaisesta menettelystä. Kysymys on lisäksi A:n lautakuntakulujen korvausvelvollisuudesta.  

Jääkiekkoliiton toimivalta käsitellä asia ja määrätä A:lle rangaistus

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2023–2024 kohdan 1.1 mukaan pelaajat, toimihenkilöt ja erotuomarit sitoutuvat pelipassinsa tai rekisteröintinsä lunastamalla ja SJL:n alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan SJL:n kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta. Seurat, joukkueet, pelaajat ja erotuomarit ovat velvollisia noudattamaan sekä kunnioittamaan SJL:n solmimia yhteistyösopimuksia. Seurojen ja erotuomarikerhojen velvollisuutena on informoida pelaajiaan, toimihenkilöitään ja erotuomareitaan näistä säännöistä. SJL:n alaisuudessa (ml. SJL:n jäsenseurat) järjestettävään aikuisten, lasten tai harrastekiekon sarjatoimintaan osallistuva pelaaja/toimihenkilö sitoutuu osallistumalla mihin tahansa jääkiekko-otteluun noudattamaan näitä sääntöjä myös harjoituskaudella, vaikka pelipassia tai rekisteröintiä ei vielä olisi lunastettu alkaneelle kaudelle. SJL:n jäsenseurassa missä tahansa tehtävässä toimiva henkilö sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä.

Kilpailusääntöjen 2.1 kohdan eettisten määräysten mukaan SJL jäseniin ja heidän jäseniinsä sekä kaikkiin pelipassin tai rekisteröinnin omaaviin harrastajiin sovelletaan IIHF:n ja SJL:n säädöksiä, säännöksiä, määräyksiä ja sääntöjä sekä IIHF:n ja SJL:n sekä niiden elinten päätöksiä ja ohjeita, joiden ehtoja ja määräyksiä jäsenten on noudatettava tarkasti. Näitä menettelysääntöjä rikkoviin SJL:n jäseniin ja heidän jäseniinsä voidaan kohdistaa SJL:n kurinpitovaliokunnan määräämiä kurinpidollisia seuraamuksia. Kts. Kurinpitosäännöt. Tietämättömyyttä näistä menettelysäännöistä tai muista SJL:n hyväksymistä määräyksistä ei voi käyttää verukkeena.

Mainitun kohdan mukaan SJL:n jäsenten ja heidän jäsentensä on noudatettava käyttäytymisessään ihmisarvon tunnustamisen, rehtiyden, lojaaliuden ja vastuullisuuden periaatteita kaikissa kilpailullisissa, taloudellisissa, sosiaalisissa (sosiaalinen media mukaan lukien) ja moraalisissa suhteissa. Jäällä tapahtuvan toiminnan osalta pelaajien on noudatettava jäällä olevaa pelaajaa koskevaa asianmukaista toimintatapaa, josta on säädetty yksityiskohtaisesti IIHF:n virallisessa sääntökirjassa sekä SJL:n kilpailusäännöissä. Ihmisarvo tarkoittaa yksilön oikeuksien ja yksityisyyden suojan asianmukaista kunnioittamista. Tämän takaamiseksi henkilön tai henkilöryhmän ihmisarvon minkäänlaista loukkaamista ei hyväksytä rodun, ihonvärin, sukupuolen, etnisen alkuperän, uskonnon, filosofisen tai poliittisen mielipiteen, siviilisäädyn tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella eikä millään muullakaan perusteella.

Kilpailusääntöjen 10.4 kohdan mukaan rangaistukseen voidaan tuomita pelaaja, joka ottelussa tai seuran tai Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) järjestämässä ohjatussa tapahtumassa rikkoo näitä kilpailusääntöjä tai rikkoo SJL:n eettistä ohjeistusta tai sääntöjä ja joka missä yhteydessä tahansa syyllistyy häirintään tai syrjivään käytökseen missä tahansa muodossa mukaan lukien sosiaalisessa mediassa toimiminen. Lisäksi rangaistukseen voidaan tuomita pelaaja, joka muutoin on syyllistynyt epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa olevan riidatonta, että A on tapahtuman aikaan ollut K-Tiikerit -joukkueen vaihtoaitiossa ja huutanut sieltä jotakin kaukalossa pelanneille pelaajille. A pelaa itse riidattomasti jääkiekkoa ja edustaa omassa joukkueessaan K-Tiikerit -joukkuetta samassa ikäluokassa. Oikeusturvalautakunta toteaa siten, että A on sitoutunut pelipassinsa tai rekisteröintinsä lunastamalla ja Jääkiekkoliiton alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan Jääkiekkoliiton kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta. A ei ole pelannut kyseisessä ottelussa pelaajana eikä hänen ole myöskään osoitettu toimineen K-Tiikerit -joukkueen toimihenkilönä. Hän on kuitenkin seissyt vaihtoaitiossa eikä katsomossa. Jääkiekkoliiton eettiset ja kurinpitosäännöt ovat sanamuotonsa perusteella ulotettu koskemaan myös esimerkiksi käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa.  Oikeusturvalautakunta katsoo edellä lausutun perusteella, että A on käsillä olevassa asiassa osallistunut Jääkiekkoliiton alaiseen tapahtumaan sillä tavoin, että Jääkiekkoliitto on voinut ottaa arvioitavaksi hänen väitetyn epäasiallisen käytöksensä.

Edellä lausutuin perustein Jääkiekkoliiton kurinpito- ja valitusvaliokunnalla on ollut toimivalta tutkia ja määrätä A:lle kurinpitoseuraamus käsillä olevassa tilanteessa.

Perustelut pääasiassa

Oikeusturvalautakunta toteaa, että se arvioi näyttökysymystä ainoastaan sille esitetyn selvityksen perusteella. Kun näyttönä esitetään video- tai äänitallenteita, oikeusturvalautakunta tutustuu niihin pelkästään siinä muodossa, jossa ne on oikeusturvalautakunnalle toimitettu. Asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen ei ole mahdollista, että oikeusturvalautakunta muokkaisi käsittelyn aikana jollakin tavoin esimerkiksi videolta kuultavaa ääntä parempilaatuiseksi kuin se toimitetulla alkuperäisellä tallenteella on.

Käsillä olevassa asiassa todisteena toimitettu videotallenne riidanalaisesta tapahtumasta on äänenlaadun osalta heikkolaatuinen. Videotallenteelta on selvästi kuultavissa ainoastaan A:n huutaneen nimen ”C”. Tämän lisäksi videotallenteelta kuuluu A:n huudon viimeisen sanan alkuosa, joka on ”huo..”. Oikeusturvalautakunta katsoo videon perusteella, että A on voinut tilanteessa päättää huutonsa joko sanaan ”huono” tai ”huora”. Oikeusturvalautakunta katsoo edellä sanotun perustella, että käytössä olleen videotallenteen perusteella jää epäselväksi, onko A käyttänyt tilanteessa epäasialliseksi katsottavaa ilmaisua.

Asiassa on esitetty muuna selvityksenä riidanalaisesta A:n huudosta 1) huudon kohteena olleen HIFK:n pelaajan ja 2) A:n oma kertomus sekä 3) K-Tiikerit -joukkueen vastuuvalmentajan kirjallinen selvitys tapahtumista. Huudon kohteena olleen pelaajan ja A:n versiot tapahtumista ovat ristiriitaiset. A:n oma kertomus sanan ”huonompi” käyttämisestä ei saa tukea videotallenteelta. Edellä mainitun valmentajan kertomus puolestaan tukee A:n väitettä siitä, että A ei ollut käyttänyt tilanteessa epäasiallista ilmaisua. Ottelun erotuomarit eivät ole nähneet tai kuulleet tilannetta.

Oikeusturvalautakunta toteaa edellä lausutun perusteella jäävän varteen otettava mahdollisuus siitä, että A ei ole käyttänyt tilanteessa epäasiallista ilmaisua. Epäselvässä tilanteessa asiaa on kurinpitoon liittyvissä kysymyksissä arvioitava kurinpitotoimien kohteena olevan henkilön eduksi. Selvitysvelvollisuus kurinpitosääntöjen rikkomisesta on kurinpitotoimiin ryhtyneellä liitolla.

Edellä todetuin perustein A:n valitus on epäselvässä tilanteessa hyväksyttävä ja kurinpitoseuraamusta koskeva päätös kumottava.

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan valitusmaksu, lautakuntakulut sekä oikeusturvalautakunnan valitusmaksu

Edellä todetuin perustein A on voittanut asian. Valituksen menestyessä Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan valitusmaksu on määrättävä palautettavaksi A:lle.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n mukaan jos asian voittaneelle asianosaiselle on asian ajamisesta lautakunnassa aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

A:n valituksen on laatinut hänen huoltajansa, joka on koulutukseltaan lakimies. Valituksen laatinut A:n huoltaja on siten käyttänyt hyväkseen omaa erityisosaamistaan, jota valittaja olisi muussa tapauksessa mahdollisesti joutunut hankkimaan ulkopuoliselta asiantuntijalta. A:n voitettua asian, ja edellä lausuttu huomioon ottaen, Jääkiekkoliitto on velvoitettava korvaamaan A:lle tämän kohtuulliseksi katsottavat lautakuntakulut. Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus oikeusturvalautakunta katsoo korvattavien lautakuntakulujen kohtuulliseksi määräksi 600 euroa.    

Ottaen huomioon asian lopputulos oikeusturvalautakunnan valitusmaksu on määrättävä palautettavaksi A:lle.

Päätöslauselma

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 4.3.2024 nro 14/2023–2024 ja siinä A:lle määrätyt 5 ottelun pelikieltorangaistus ja anteeksipyyntövelvoite kumotaan.

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n on palautettava A:lle tämän Jääkiekkoliitolle suorittama 200 euron valitusmaksu.

Suomen Jääkiekkoliitto ry velvoitetaan korvamaan A:n lautakuntakulut 600 euroa.

Valitusmaksu palautetaan.

Kristiina Rintala
Puheenjohtaja                                                                             

Jukka Loiva
Sihteeri
(mietintö)                                                                                                       

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala (erim.), Hanneli Alho-Ignatius (erim.), Matti Huhtamäki, Kimmo Suominen, Mika Väyrynen

Sihteerin mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Sihteeri Loiva: Oikeusturvalautakunnan ratkaisu on sihteerin esityksen mukainen lautakuntakuluja koskevaa kohtaa lukuun ottamatta. Lautakuntakulujen korvaamista koskevan A:n vaatimuksen osalta sihteerin esitys on seuraava.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n mukaan jos asian voittaneelle asianosaiselle on asian ajamisesta lautakunnassa aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

A on vaatinut, että Jääkiekkoliitto velvoitetaan korvaamaan A:n lautakuntakulut 2 800 eurolla. A:n valituksen ja asian ajamisen oikeusturvalautakunnassa on hoitanut A:n huoltaja. A:n huoltaja on asiassa asianosainen eikä ulkopuolinen lainoppinut avustaja, jonka käyttämisestä valittajalle olisi aiheutunut kuluja. Siltä osin kuin A on vaatinut huoltajalleen syntyneestä ajanhukasta korvausta, kysymys ei ole asianosaiselle syntyneistä asian ajamisesta aiheutuneista kuluista. Pelkästään sitä, että A:n huoltaja on oikeustieteellisen koulutuksen saanut henkilö, ei voida pitää sellaisena seikkana, jonka perusteella asianosainen olisi oikeutettu saamaan korvausta ajanhukasta omassa asiassaan. A ei ole myöskään esittänyt tarkempaa selvitystä siitä, mistä hänen asianosaiskulunsa muodostuvat.

Edellä lausutun perusteella sekä tarkemman asianosaiskuluselvityksen puuttuessa oikeusturvalautakunta hylännee A:n vaatimuksen asianosaiskulujen korvaamisesta.

Puheenjohtaja Rintala: Olen samaa mieltä enemmistön kanssa muilta osin kuin lautakuntakulujen korvausvelvollisuutta koskevan kysymyksen osalta. Lautakuntakulujen korvausvelvollisuutta koskevan kysymyksen osalta hyväksyn esittelijän mietinnön.

Jäsen Alho-Ignatius: Olen samaa mieltä kuin enemmistö 1) asian taustan ja kysymyksenasettelun sekä 2) Jääkiekkoliiton toimivallan osalta. Erimielisyyteni kohdistuu siihen, onko A menetellyt Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan katsomalla tavalla eli onko hänen näytetty käyttäneen kysymyksessä olevassa tilanteessa epäasiallista ja loukkaavaa ilmaisua ”huora” huutaessaan vaihtoaition edessä pelanneelle vastustajan pelaajalle. Tältä osin lausun seuraavan.

Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan päätöksessäkin todetuin tavoin asiassa on esitetty ristiriitaista todistelua sen suhteen, mitä A on huutanut tilanteessa jäälle. Keskeisin todiste asiassa on tilanteesta esitetty videotallenne. Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan toteamin tavoin A nojautuu videotallenteen perusteella huudon aikana selvästi eteenpäin ja sanoo jotain. Videon äänenlaatu on sellainen, ettei siitä ole havaittavissa A:n huutavan: ”näytä sille C, se on sua huonompi”. Tallenteelta ei ole myöskään kuultavissa, että A olisi huutanut: ”aja se saatanan huora”. Sen sijaan videotallenteen lopussa A selvästi huutaa sanan ”huora”.

Minulla ei ole videotallenteen perusteella syytä päätyä toisenlaiseen lopputulokseen A:n väitetyn huudon sisällöstä kuin Jääkiekkoliiton valitusvaliokunta on päätynyt. Asian arviointia ei videotallenteelta ilmenevä huomioon ottaen muuta toiseksi se, että paikalla olleet henkilöt muistavat tapahtumat eri tavalla.

A:n on osoitettu nimitelleen HIFK tytöistä koostuvan joukkueen pelaajaa huoraksi ottelun aikana pelaajien kamppaillessa kiekosta vaihtoaition edessä. Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen perusteella A on syyllistynyt tilanteessa eettisten sääntöjen vastaiseen menettelyyn. Siten katson, että A:n valitus tulisi hylätä.

Velvollisena lausumaan enemmistön lopputulos huomioon ottaen A:n vaatimuksista, jotka koskevat 1) Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan valitusmaksua, 2) lautakuntakuluja ja 3) oikeusturvalautakunnan valitusmaksua totean seuraavan.

Olen samaa mieltä enemmistön kanssa kysymyksistä 1 ja 3. Lautakuntakulujen korvausvelvollisuutta koskevan kysymyksen osalta olen samaa mieltä kuin puheenjohtaja Rintala eli hyväksyn esittelijän mietinnön.