7/2024 Agility – Kurinpito – Suomen Kennelliitto ry – Lautakunnan toimivalta

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                     
Nro 7/2024
22.2.2024                                 
Diaarinro 8/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n hallituksen päätös 1.2.2024 nro 2/2024

ASIA                 
Kurinpito

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Suomen Kennelliitto ry:n (jäljempänä myös Kennelliitto) hallitus on 1.2.2024 kokouksessaan päättänyt siirtää Suomen Agilityliitto ry:n (jäljempänä myös Agilityliitto) Kennelliitolle ilmoittaman A.ta koskevan asian eettisen lautakunnan käsiteltäväksi. Kennelliiton hallitus on päättänyt lisäksi, että A määrätään väliaikaiseen koe- ja kilpailukieltoon sekä toimintakieltoon luottamustehtävissä, johon oikeudet on myöntänyt Kennelliiton hallitus tai toimielin, jolle hallitus on delegoinut myöntöoikeuden, taikka hallituksen valtuuttama järjestö, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu eettisessä lautakunnassa.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että Suomen Kennelliitto ry:n hallituksen päätös kumotaan.

A:lle ei ollut voitu määrätä näin pitkää koe-, kilpailu- ja toimintakieltoa. Kurinpitomenettelyssä tuli noudattaa syyttömyysolettamaa. Hän oli saanut tiedon päätöksestä virolaiselta kilpailunjärjestäjältä. A:lle ei ollut heti toimitettu perusteltua päätöstä asiassa eikä häntä ollut kuultu ennen päätöksen tekemistä.

A:lle ei vielä oltu esittämässä kurinpidollisia seuraamuksia. Asia oli päätetty viedä Kennelliiton eettisen lautakunnan käsittelyyn. Tätä ei voitu vielä pitää sellaisena Kennelliiton sääntöjen tarkoittamana kurinpidollisena toimenpiteenä, jonka perusteella väliaikainen koe-, kilpailu- ja toimintakielto voitiin määrätä.

Oikeusturvalautakunta oli toimivaltainen tutkimaan valituksen, koska A oli agilitytuomari ja Agilityliitto oli hyväksynyt oikeusturvalautakunnan toimivallan.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Kennelliitto ry on vastauksessaan vaatinut ensisijaisesti, että valitus jätetään tutkimatta ja toissijaisesti, että se hylätään.

Kennelliitto ei ollut sitoutunut lautakunnan toimivaltaan. Oikeusturvalautakunta ei siten voinut käsitellä A:n valitusta.

Kysymyksessä ei ollut Agilityliiton määräämä kurinpitoseuraamus. Oikeudet toimia agilitytuomarina myönsi Kennelliitto, joka rekisteröityjen sääntöjensä mukaisesti voi myös kieltää mainitussa luottamustehtävässä toimimisen. Kennelliitto rekisteröi virallisten agilitykokeiden tulokset ja vastaavasti voi rekisteröityjen sääntöjensä mukaisesti olla hyväksymättä henkilöä osallistumaan kilpailuihin. Kennelliitolla ei ollut sopimuspakkoa, joten rekisteröityjen sääntöjen mukaiset lisäseuraamukset olivat oikeudellisesti arvioituna kieltäytymistä tekemästä sopimusta asianomaisen kanssa.

A oli lähettänyt Kennelliitolle sähköpostiviestejä vedoten muun muassa siihen, että Kennelliiton päätös oli mitätön, koska hän ei ollut saanut sitä virallisesti tiedoksi. Lisäksi hän oli vaatinut väliaikaisten lisäseuraamusten poistamista vedoten pitkään käsittelyaikaan. Kennelliitto oli vastannut hänelle, että muutoksenhakuoikeus yhdistyksen hallituksen päätökseen oli määritelty yhdistyslain 5 luvun 32 §:ssä. Siten moitekanne oli pantava vireille käräjäoikeudessa 3 kuukauden kuluessa päätöksestä.

Agilityliitto oli tehnyt Kennelliitolle ilmoituksen A:n toiminnasta. Asian oli Kennelliiton hallitukselle valmistellut koe- ja kilpailutoimikunta. A:lta oli pyydetty vastine ja hän oli sen antanut. Kennelliiton hallitus oli käsitellyt A:n asian kokouksessaan 1.2.2024. Kennelliiton hallitus oli ilmoittanut A:n asian käsiteltäväksi Kennelliiton eettisessä lautakunnassa ja samalla, Kennelliiton rekisteröityjen sääntöjen mukaisesti, antanut A:lle väliaikaiset lisäseuraamukset. Kennelliiton sääntöjen 16 §:n mukaan hallitus voi ilmoittaessaan asian eettiselle lautakunnalle, määrätä jäsenelle tai Kennelliittoon kuulumattomalle väliaikaisen lisäseuraamuksen siihen asti, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu eettisessä lautakunnassa. Lisäseuraamukset oli määritelty sääntöjen 16 §:ssä. A:lle oli määrätty kaksi lisäseuraamusta: osallistumiskielto kokeisiin- ja kilpailuihin sekä toimintakielto luottamustehtävissä.

Kennelliiton hallituksen 1.2.2024 kokouspöytäkirjan tarkastamisen jälkeen pöytäkirjaotteet oli voitu tehdä 6.–7.2.2024. Eettiseen lautakuntaan ilmoitettujen pöytäkirjaotteet vastinepyyntöineen olivat lähteneet haastemiesten tiedoksi annettavaksi 8.2.2024.

VASTASELITYS

A on antanut vastaselityksen asiassa toistaen valituksessaan esitetyn sekä todeten muun ohella seuraavan.

Oikeusturvalautakunta oli toimivaltainen tutkimaan valituksen, koska Kennelliitto oli hyväksynyt Agilityliiton säännöt. Siten Agility- ja Kennelliitto ovat agilityn osalta sitoutuneet urheilun eettisten normien osalta noudattamaan olympiakomitean ja Suomen Urheilun Eettisen Keskuksen (SUEK) määrittelemiä sääntöjä.

A on vastaselityksessään pyytänyt, että oikeusturvalautakunta joka tapauksessa ottaisi kantaa siihen ristiriitaan, että agility oli lajina hyväksytty urheiluksi, mutta sen lajiliitto toimi Kennelliiton alla. Kennelliitto ei ollut kuitenkaan sitoutunut noudattamaan urheilua koskevia periaatteita. Kennelliiton toiminta vaaransi agilityn kilpaurheiluna ja muutoinkin agilityä harrastavien henkilöiden oikeusturvan. Agilityurheilijoiden oikeusturva oli myös selkeästi muita urheilijoita heikompi, koska agilityurheilijoita koskevia asioita käsittelivät maallikot, eikä Kennelliiton tai sen eettisen lautakunnan päätöksistä ollut käytännössä lainkaan muutoksenhakumahdollisuutta.

Ilmoituksen tehnyt agilitykilpailija oli pyrkinyt kysymyksessä olevassa tilanteessa saamaan itselleen kohtuutonta etua painostamalla tuomaria. Agilityliiton hallitus oli käsitellyt samaa asiaa jo 7.9.2023. Agilityliiton hallitus ei ollut todennut sellaista tosiseikkaa tai tapahtumaa, joka olisi edellyttänyt A:n osalta kurinpidollisia toimia. Kennelliiton hallitus ei ollut pöytäkirjassaan yksilöinyt sellaisia rikkeitä tai puutteita, jotka olisivat vaarantaneet valituksen kohteena olevan koirakon turvallisuuden, tosiasiallisesti vaikuttanut epäedullisesti koirakon oikeusturvaan tai muitakaan seikkoja, jotka oikeuttaisivat väliaikaiseen koe-, kilpailu- ja toimintakieltoon. Pöytäkirjanotteen perusteella ei voitu arvioida sitä, mitkä seikat olivat tosiasiallisesti vaikuttaneet epämääräisen pituisen väliaikaisen koe- ja kilpailukiellon sekä toimintakiellon luottamustehtäviin perusteisiin, koska niitä ei ollut yksilöity. Näin voimakkaasti henkilön oikeuksia rajoittava päätös tulisi perustella yksityiskohtaisesti ja yksilöidä tapahtumakulut ja säädökset, joita on rikottu. Pelkästään se, että Kennelliitolla oli tapana määrätä näitä kieltoja rutiiniluonteisesti oman käsittelynsä ajaksi, ei täyttänyt tätä vaatimusta.

A oli edustanut Suomea agilityn maajoukkueessa vuonna 2023 ja nyt Kennelliitto oli vienyt häneltä oikeuden kilpaurheiluun. Se, että tällainen päätös voitiin tehdä epämääräiseksi ajaksi ja se, ettei edes kysyttäessä kerrottu kiellon pituutta, loukkasivat voimakkaasti kilpaurheilijan oikeusturvaa. Muutoksenhaku riitautuksella yleisessä tuomioistuimessa oli prosessin kalleuden ja keston vuoksi tosiasiassa merkityksetön. Kennelliiton tulisikin agilityn urheilustatuksen takia, sitoutua agilityn osalta oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja sen menettelyihin. Kennelliiton toiminta oli asettanut agilityn kilpaurheilijat ja harrastajat voimakkaasti epätasa-arvoiseen asemaan muiden lajien kilpaurheilijoihin ja harrastajiin verrattuna.

A:n suunnittelema ja rakentama rata ei ollut ollut vaarallinen tai sääntöjen vastainen. Agilitytuomareiden ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti kilpailijaa oli ensin huomautettu tuomarille huutelusta ja sen jälkeen, kun toiminta oli jatkunut, puhuteltu. Tapahtumat oli ohjeiden mukaisesti merkitty pöytäkirjaan. Mikäli jokin näistä edellä kuvatuista toimista katsottaisiin epäasialliseksi, oli kyseessä koko Agilityliiton toimintaa koskevasta asiasta. A oli toiminut sääntöjen ja ohjeistusten mukaisesti.

Kennelliiton hallituksen määräämä koe-, kilpailu- ja toimintakielto oli kohtuuton ja epäoikeudenmukainen. Väliaikainen kielto oli johtanut myös A:n maajoukkuekilpaurheilun kieltoon. Vaikka todettaisiin, että kyseisessä tilanteessa oli ollut epäasiallista käytöstä myös tuomarin toimesta, oli nyt määrätty ja voimassa oleva seuraamus joka tapauksessa kohtuuton kyseessä olevasta tapahtumasta. Mikäli Kennelliiton eettinen lautakunta toteaisi, että valituksen johdosta ei olisi syytä ryhtyä toimenpiteisiin, oli Kennelliiton määräämä tosiasiallinen rangaistuspäätös kuitenkin jo joka tapauksessa pantu täytäntöön ja se oli jo aiheuttanut A:lle merkittävää ja kohtuutonta vahinkoa. Tämä oli tapahtunut pelkästään valittajan laittaman kirjelmän perusteella, ilman että asiaa oli millään tavoin ensin tutkittu ja vastoin sitä, että oma urheilun lajiliitto oli asian jo tutkinut. Määrättyyn väliaikaiseen seuraamukseen ei ole ollut mitään muutoksenhakuoikeutta.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

A on toiminut tuomarina 19.8.2023 järjestetyssä agilitykilpailussa. Hänen ja erään kilpailijan välille oli syntynyt erimielisyyttä A:n suunnitteleman radan sääntöjenmukaisuudesta. Kilpailija ja A olivat tehneet toisistaan ilmoitukset epäasiallisesta käytöksestä Suomen Agilityliitto ry:lle, jonka hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 7.9.2023.

Agilityliiton hallitus on katsonut, että A:lla ei ole ollut oikeutta tehdä valitusta kilpailijasta jälkikäteen. Asia olisi pitänyt käsitellä kilpailupaikalla. A:ta koskevan ilmoituksen osalta Agilityliiton hallitus on puolestaan katsonut, että tapauksessa ei ollut aihetta kurinpidollisille toimille. Koska ilmoitus on A:n osalta koskenut agilityn ylituomaria, Agilityliiton hallitus on Agilityliiton sääntöjen mukaisesi lähettänyt päätöksen tiedoksi myös Kennelliitolle.

Kennelliiton hallitus on käsitellyt asian kokouksessaan 1.2.2024 ja päättänyt ilmoittaa asian käsiteltäväksi Kennelliiton eettisessä lautakunnassa. Kennelliiton hallitus on samassa yhteydessä määrännyt A:lle väliaikaiset lisäseuraamukset eli osallistumiskiellon kokeisiin ja kilpailuihin sekä toimintakiellon luottamustehtävissä siihen saakka, kunnes asia on käsitelty eettisessä lautakunnassa. Asian käsittely on viimeksi mainitussa toimielimessä vielä kesken.

Valituksen, vastauksen ja vastaselityksen perusteella asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko oikeusturvalautakunta toimivaltainen tutkimaan valituksen. Jos oikeusturvalautakunta katsotaan toimivaltaiseksi, kysymys on toiseksi siitä, onko A:lle voitu määrätä kysymyksessä olevia väliaikaisia lisäseuraamuksia ja jos on, ovatko määrätyt lisäseuraamukset niiden laadun ja keston perusteella kohtuuttomia.

Oikeusturvalautakunnan toimivalta

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 1 §:n 1 momentin mukaan lautakunta on riippumaton ja puolueeton oikeussuojaelin, jonka tehtävänä on antaa ratkaisuja urheilua koskeviin valituksiin. Sääntöjensä 2 §:n mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia:

1) yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys a) erottamisesta yhdistyksen jäsenyydestä, b) kurinpitoseuraamuksesta, c) jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai d) siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen;

2) kilpailutoimintaa järjestävän liigan päätöksistä, joissa on kysymys a) kurinpidosta tai b) siitä, onko päätös kilpailutoimintaa koskevien muiden sääntöjen kuin urheilun lajisääntöjen vastainen, jos liiga on sitoutunut lautakunnan toimivaltaan;

3) urheilijan arvokilpailuihin valitsemista tai valitsematta jättämistä koskevista päätöksistä, a) jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu, tai b) jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella;

4) päätöksistä, jotka Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on tehnyt Suomen antidopingsäännöstön perusteella; ja

5) urheilujärjestöjen yhteisesti asettamien kurinpitoelinten päätöksistä.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan lautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään muita kuin 2 §:ssä tarkoitettuja valitusasioita. Lautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään valituksia sellaisten yhteisöjen päätöksistä, jotka eivät ole sitoutuneet lautakunnan toimivaltaan. Valitus otetaan tutkittavaksi vain, jos kaikki asianomaisen järjestön sääntöjen ja Suomen antidopingsäännöstön edellyttämät muutoksenhakumahdollisuudet on käytetty. Lautakunta ei voi ratkaista asiaa, joka on ratkaistu tai joka on käsiteltävänä yleisessä tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa.

Toimivaltaa koskeva arviointi tässä asiassa

Suomen Agilityliitto ry:n hallitus on ensimmäisenä käsitellyt A:n tuomaritoiminnasta tehdyn ilmoituksen. Agilityliiton sääntöjen 3 §:n mukaan liitto on Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n ja Suomen Olympiakomitean jäsen toimien niiden alaisena itsenäisenä liikuntajärjestönä ja lajiliittona. Liiton toimintaa ohjaa Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n ja Suomen Olympiakomitean säännöt ja ohjeet. Kansainväliseen agilitytoimintaan liitto osallistuu Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n kautta. Agilityliiton sääntöjen 13 §:n mukaan kurinpidollisista toimista päättää liiton hallitus liiton kokouksen hyväksymiä kurinpito-ohjeita sekä Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n sekä Suomen Olympiakomitean sääntöjä noudattaen.

Agilityliiton kurinpitosäännöstön 7.1 kohdan mukaan asianosaisella on oikeus valittaa kurinpitovaliokunnan päätöksestä urheilun oikeusturvalautakuntaan

sen säännöissä mainituin edellytyksin. Kurinpitosäännöstö kohdan 6.3 mukaan Asianosaisten lisäksi päätös annetaan tiedoksi Agilityliiton hallitukselle ja Kennelliitolle.

Oikeusturvalautakunta toteaa edellä lausutun perusteella olevan selvää, että Agilityliitto on sääntöjensä perusteella sitoutunut oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Mainitun Agilityliiton sääntöjen 3 §:n perusteella Agilityliitto on kuitenkin myös Kennelliiton jäsen. Kurinpidollisista toimista päättäessään liiton hallituksen on siten noudatettava omien sääntöjensä lisäksi Kennelliiton sääntöjä.

Selvää on, että A olisi voinut valittaa Agilityliiton hallituksen päätöksestä oikeusturvalautakunnalle, jos se olisi määrännyt asiassa A:lle kurinpitoseuraamuksia. Käsillä olevassa asiassa Agilityliiton hallitus on kuitenkin katsonut, ettei A:sta tehty ilmoitus anna aihetta kurinpidollisiin toimiin. Se on sen jälkeen edellä mainitun kurinpitosäännöstönsä kohdan 6.3 perusteella lähettänyt päätöksensä tiedoksi Kennelliitolle.

Asiassa on selvää, että Kennelliitto ei ole olympiakomitean jäsen eikä se ole säännöissään sitoutunut myöskään oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Sen valtuusto on kuitenkin hyväksynyt esimerkiksi Agilityliiton kilpailusäännöt.

Kennelliiton sääntöjen 8 §:n mukaan yhdistysjäsenet ovat kennelpiirejä, lajiliittoja, rotujärjestöjä, rotuyhdistyksiä, rotukerhoja ja koiratoimintaa harjoittavia harrastusyhdistyksiä. Kennelliitto ohjaa ja valvoo kennelpiirien, lajiliittojen, rotujärjestöjen ja rotuyhdistysten toimintaa. Lajiliitto on yhtä tai useampaa koiraharrastuslajia edustava, valtuuston jäseneksi hyväksymä, valtakunnallinen yhdistys. Lajiliiton toiminta määritellään tarkemmin valtuuston hyväksymässä lajiliitto-ohjesäännössä, jota lajiliiton on noudatettava. Lajiliittojäsenyys edellyttää, että jäsenellä on lajiliitto-oikeudet, jotka Kennelliiton valtuusto myöntää. Kennelliiton valtuusto voi poistaa lajiliitto-oikeudet, jos lajiliitto ei kolmena peräkkäisenä vuotena ole täyttänyt sen ohjesäännössä toiminnalle asetettuja vaatimuksia. Lajiliitto- oikeuksien poistaminen johtaa myös lajiliiton jäsenyyden päättymiseen valtuuston päätöspäivänä.

Kennelliiton sääntöjen 11 §:n mukaan jäsenten tulee noudattaa Kennelliiton sääntöjä, ohjeita sekä määräyksiä. Jäsenyhdistysten sääntöjen tulee olla sopusoinnussa Kennelliiton sääntöjen ja tarkoitusperien kanssa. Kennelliiton toimintaan osallistuva ei-jäsen sitoutuu noudattamaan Kennelliiton sääntöjä ja ohjeita.

Kennelliiton sääntöjen 15 §:n mukaan hallituksen tehtävänä on muun ohella päättää asioiden ilmoittamisesta eettiselle lautakunnalle ja sen päätösten julkaisemisen kriteereistä. Sääntöjen 16 §:n mukaan hallitus voi myös ilmoittaessaan asian eettiselle lautakunnalle määrätä jäsenelle tai Kennelliittoon kuulumattomalle väliaikaisen lisäseuraamuksen siihen asti, kun asia on lopullisesti ratkaistu eettisessä lautakunnassa. Näitä lisäseuraamuksia on viimeksi mainitun pykälän mukaan 1) osallistumiskielto näyttelyihin, kokeisiin ja kilpailuihin, 2) toimintakielto luottamustehtävässä, johon oikeudet on myöntänyt Kennelliiton hallitus tai toimielin, jolle hallitus on delegoinut myöntöoikeuden, taikka hallituksen valtuuttama jäsenjärjestö sekä 3) rekisteröintikielto. Lisäseuraamukset voidaan antaa pysyvinä tai määräaikaisina.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Agilityliittoon kuuluvia tai sen sääntöihin sitoutuneita urheilijoita voidaan Agilityliiton ja Kennelliiton sääntöjen perusteella rangaista samasta menettelystä sekä lajiliiton että Kennelliiton toimesta. Agilityliitto on velvollinen noudattamaan sekä olympiakomitean että Kennelliiton sääntöjä. Kennelliitto ei sen sijaan ole säännöissä sitoutunut olympiakomitean sääntöihin eikä siten myöskään oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Agilityurheilijoiden kohdalla voi siten syntyä, ja on jo ennen käsillä olevaa tapausta syntynyt, tilanteita, joissa agilityurheilija voi valittaa saman asian käsittelyn yhteydessä Agilityliiton toimielimen määräämästä kurinpitoseuraamuksesta oikeusturvalautakuntaan, mutta ei voi tehdä sitä Kennelliiton sääntöjen perusteella Kennelliiton toimielimen samassa asiassa tekemästä ratkaisusta.

Sen puolesta, että urheilijan tulisi voida saattaa asiansa tutkittavaksi urheilun oikeusturvalautakuntaan myös Kennelliiton toimielimien agilityurheilijoille määräämistä kurinpitoseuraamuksista, puhuu se, että kysymys on oikeusturvalautakunnan toimivaltaan sitoutuneen Agilityliiton toiminnassa tapahtuneista väitetyistä rikkomuksista. Agilityurheilijoiden kurinpitoasioita voidaan käsitellä kahteen kertaan eri liiton toimesta. Agilityliittoon kuuluville urheilijoille ja tuomareille voidaan siten määrätä samasta rikkomuksesta myös kahteen kertaan kilpailutoimintaan ulottuva rangaistus. Sanottua järjestelyä ei voida pitää urheilijoiden oikeusturvan kannalta kestävänä. Tätä urheilijan oikeusturvan kannalta ongelmallista tilannetta osoittaa myös se, että Agilityliiton ja Kennelliiton sääntöjen erot suhteessa oikeusturvalautakunnan toimivaltaan mahdollistaa myös tilanteen, jossa urheilijan valitus oikeusturvalautakuntaan Agilityliiton kurinpitopäätöksestä menettää merkityksensä sen vuoksi, että Kennelliitto määrääkin samasta asiasta oman Agilityliiton alaiseenkin toimintaan ulottuvan seuraamuksensa.

Urheilijan kannalta perusteltua olisi, että urheilijalla olisi aito mahdollisuus valittamiseen oikeusturvalautakuntaan sellaisista Kennelliiton määräämistä seuraamuksista, jotka ulottuvat Agilityliitonkin alaiseen toimintaan. Kennelliiton mahdollisuus määrätä eettisen lautakunnan käsittelyyn menevissä asioissa väliaikaisia kurinpitoseuraamuksia on myös omiaan käsittelyajat ja kurinpitoseuraamusten varsin ankara luonne huomioon ottaen muodostamaan tilanteita, joissa Kennelliitto rajoittaa tuntuvalla tavalla Agilityliiton alaiseen toimintaan osallistuvien urheilijoiden ja tuomareiden oikeuksia ilman, että kurinpitoseuraamuksen kohteeksi joutuneet henkilöt voisivat saattaa päätöstä oikeusturvalautakunnan käsiteltäväksi.

Edellä mainituista urheilijan oikeusturvan kannalta ongelmallisista piirteistä huolimatta oikeusturvalautakunnan toimivallan arvioinnin kannalta ratkaisevaa on se, että Kennelliitto ei ole olympiakomitean jäsen eikä ole sitoutunut säännöissään lautakunnan toimivaltaan. Yhdistyksillä on yhdistysautonomian periaatteen mukaisesti oikeus itse päättää sitoutuvatko ne oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaa koskevia säännöksiä ei voi myöskään tulkita sillä tavoin laajentavasti, että jokin liitto vastoin tarkoitustaan tulisi sitoutuneeksi lautakunnan toimivaltaan hyväksymällä jonkin alaisensa liiton säännöt tai määräykset. Kennelliitto ei ole tullut hyväksyneeksi oikeusturvalautakunnan toimivaltaa pelkästään myöskään sillä perusteella, että sen alainen Agilityliitto on oikeusturvalautakunnan sääntöihin sitoutunut. Toimivaltaa ei voi perustaa myöskään siihen, että Kennelliiton kurinpitopäätökset ulottavat vaikutuksensa myös Agilityliiton alaiseen toimintaan. Oikeusturvalautakunta on lisäksi katsonut aikaisemmin ratkaisukäytännössään (UOL 2/2019), ettei se ole toimivaltainen käsittelemään Kennelliiton toimielimien ratkaisuja koskevia valituksia.

Johtopäätös

Edellä todetuin perustein A:n valitus on jätettävä tutkimatta oikeusturvalautakunnan puuttuvan toimivallan takia.       

Valitusmaksu oikeusturvalautakunnassa

A:n valitusta ei ole otettu tutkittavaksi. Hänen on siten katsottava hävinneen asian.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 momentin mukaan valitusmaksu voidaan palauttaa myös, jos siihen muutoin on erityisen painavia syitä. Oikeusturvalautakunta katsoo asian olleen periaatteellisesti merkittävä ja oikeusturvalautakunnan toimivallan osalta siinä määrin epäselvä, että A:lla on katsottava olleen perusteet valituksen saattamiselle vireille oikeusturvalautakunnassa. Siten käsillä on erityisen painavia syitä valitusmaksun palauttamiseen.

Päätöslauselma

A:n valitus jätetään tutkimatta.

Valitusmaksu palautetaan.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                                                   

Jukka Loiva
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Mikko Kohtala, Hilla Marjoranta, Tanja Stormbom ja Juha Viertola.