40/2024 Jääkiekko – Kilpailusäännöt – Päätöksen sääntöjenmukaisuus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA PÄÄTÖS
Nro 40/2024
20.12.2024
Diaarinro 35/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 15.11.2024 nro 7 / 2024-2025

ASIA
Jääkiekko – Kilpailusäännöt – Päätöksen sääntöjenmukaisuus – Pelaajan edustuskelpoisuus – Kohtuuttomuus

MUUTOKSENHAKIJA
TPS Juniorijääkiekko ry (TPS U16 Akatemia)

KUULTAVAT
Suomen Jääkiekkoliitto (SJL) ry
Uplakers ry

ASIAN TAUSTA
Jääkiekon U16 Mestis -karsintasarjan lohkon 2 ottelu TPS Ak (TPS Akatemia) – Uplakers on pelattu 3.11.2024. Kyseisessä ottelussa, joka on päättynyt kotijoukkueen voittoon 7-3, on TPS:n joukkueessa pelannut A (s. 2009).

A on aloittanut kauden 2024-2025 TPS Ak U16 Mestis -karsintasarjan joukkueessa pelaamalla siellä kautta edeltäneiden harjoitusotteluiden lisäksi ajalla 7. – 15.9.2024 sarjan kolme ottelua, minkä jälkeen hän on ajaksi 20. – 27.9.2024 siirtynyt pelaamaan kolme ottelua saman ikäluokan SM-karsintasarjan TPS:n joukkueeseen. Tämän jälkeen pelaaja on pelannut ikäluokan Mestis-karsintasarjan joukkueessa 29.9.2024 alkaen kuudessa viimeisessä ottelussa, joista viimeisin on ollut edellä selostettu ottelu TPS Ak – Uplakers 3.11.2024. TPS Juniorijääkiekko ry on todennut pelaajan siirtyneen TPS Ak:n joukkueeseen heti 27.9.2024 pelatun SM-karsintasarjan ottelun jälkeen, mutta pelaajaa ei ole TPS Ak:n joukkueen seitsemänneksi viimeiseen 28.9.2024 pelattuun otteluun merkitty kokoonpanoon fyysisen rasituksen vuoksi.

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Kurinpitovaliokunnan päätös

Vierasjoukkue Uplakers on tehnyt kyseisen pelaajan edustuskelpoisuudesta vastalauseen. Kurinpitovaliokunta on päätöksessään 6.11.2024 koskien pelaajan edustuskelpoisuutta ottelussa 3.11.2024 todennut, että asiassa on kysymys sen tulkinnasta, milloin pelaajan voidaan katsoa siirtyneen SM-sarjan joukkueesta saman ikäluokan saman seuran Mestis-sarjan joukkueeseen. Kurinpitovaliokunta on katsonut, ettei kilpailusäännöissä ole yksiselitteisesti määritelty sitä, milloin pelaajasiirron katsotaan tapahtuneen, mistä syystä säännöt ovat tulkinnanvaraiset. Kurinpitovaliokunnan mukaan valitusvaliokunnan vakiintuneessa ratkaisukäytännössä (esim. valitusvaliokunnan päätös nro 3 / 2023-2024) on kuitenkin katsottu ratkaisevaksi se, milloin pelaaja pelaa ensimmäisen kerran joukkueessa, johon hän on siirtynyt.

Edellä selostetuilla perusteilla kurinpitovaliokunta on katsonut, että pelaaja on tässä tapauksessa siirtynyt SM-sarjasta edustamaan saman seuran saman ikäluokan Mestis-seuraa 29.9.2024, jolloin hän on pelannut Mestis-sarjan joukkueessa ensimmäisen kerran siirron jälkeen. Koska kysymys on ollut joukkueen kuudenneksi viimeinen karsintasarjan ottelu, pelaaja ei ole kilpailusääntöjen kohdassa 5.4 tarkoitetulla tavalla ollut edustuskelpoinen kyseisessä ottelussa (eikä niinikään muissakaan TPS Ak U16 -joukkueen karsintasarjan myöhemmissä otteluissa). Näin ollen TPS Ak U16 -joukkue on rikkonut kilpailusääntöjä, mistä syystä U16 Mestis karsintasarjan lohko 2:n ottelun TPS Ak – Uplakers (3.11.2024) lopputulos 7-3 muutetaan lopputulokseksi 0-5, TPS Juniorijääkiekko ry:lle (TPS) määrätään 200 euron sakko kilpailusääntöjen rikkomisesta ja TPS U16 Ak -joukkueen pelaajien edustuskelpoisuuden ja pelaajaluettelon 3.11.2024 pelatussa ottelussa vahvistaneelle TPS:n toimihenkilölle määrätään yhden (1) ottelun toimintakielto.

Valitusvaliokunnan päätös

TPS Juniorijääkiekko ry:n valituksesta Jääkiekkoliiton valitusvaliokunta on päätöksessään 15.11.2024 toistanut kurinpitovaliokunnan päätöksessä lausutun kilpailusääntöjen tulkinnanvaraisuudesta ja vakiintuneesta ratkaisukäytännöstä pelaajasiirtojen kohdalla. Valitusvaliokunta on päätöksessään todennut, että pelaajasiirron ajankohta on voitu määrittää paluun jälkeisen ensimmäisen pelatun ottelun perusteella erityisesti tilanteissa, joissa pelaaja siirtyy toiseen joukkueeseen saman seuran sisällä, jolloin muita vaihtoehtoja siirron ajankohdan määrittämiseen ei käytännössä ole.

Valitusvaliokunta on jättänyt tutkimatta valittajan vaatimuksen sen joukkueen lisäämisestä Mestis-sarjaan päässeiden joukkueiden joukkoon ja hylännyt valituksen muilta osin pysyttäen voimassa kurinpitolautakunnan päätöksen lopputuloksen. Valitusvaliokunta on päätöksessään korostanut pelaajien peluuttamisen ilman edustusoikeutta olevan vakavimpia edustusoikeusrikkomuksia, vaikkei sillä tavoiteltaisikaan kilpailullista etua, mistä syystä rikkomuksiin tulee suhtautua vakavasti. Nyt määrätyt seuraamukset ovat vakiintuneen käytännön mukaisia.

VALITUS PERUSTEINEEN

TPS Juniorijääkiekko ry (TPS U16 Akatemia) on vaatinut, että valitusvaliokunnan päätös kumotaan tai että määrättyä seuraamusta lievennetään siten, että ottelun 3.11.2024 lopputulos jätetään voimaan ja että TPS U16 Akatemian joukkue lisätään nykyisten joukkueiden lisäksi U16-ikäluokan Mestikseen.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen edustusoikeutta koskevan kohdassa 5.4. todetaan, että pelaajan tulee pääasiassa pelata siinä joukkueessa, jonka kokoonpanoon kuuluu kauden alussa. Saman sääntökohdan 5.4. alakohdassa 2.2.1 todetaan, että siirtyvän kenttäpelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

Pelaaja A on ollut ottelussa 3.11.2024 edustuskelpoinen pelaaja. Hän on kaudella 2024-2025 ollut alusta alkaen TPS U16 Akatemia -joukkueen pelaaja. Hän on pelannut Mestis-joukkueessa kaikki alkusyksyn harjoitusottelut sekä aloittanut kyseisessä joukkueessa myös Mestis-karsintasarjan pelaten yhteensä 14 ottelua. SM-sarjassa pelaaja on ollut kolmessa ottelussa. Pelaaja on siirtynyt SM-sarjan joukkueesta takaisin Mestis-sarjan joukkueen peli- ja harjoitusvahvuuteen heti 27.9.2024 pelatun SM-sarjan ottelun jälkeen. Vastuuvalmentaja on yhteisymmärryksessä pelaajan kanssa päättänyt jättää pelaajan pois TPS U16 Ak -joukkueen Hämeenlinnan vierasottelun 28.9.2024 ottelukokoonpanosta pelaajan fyysisen rasituksen ja kuorman vähentämiseksi, koska muutoin pelaajalla olisi ollut kolmena peräkkäisenä päivänä ottelut. Pelaaja olisi siis ollut edustuskelpoinen kyseisessä ottelussa, mutta häntä ei vastuullisen ja moraalisen toimintatavan vuoksi kirjattu joukkueen kokoonpanoon tilanteessa, jossa hän ei olisi ollut otteluun osallistumassa. Pelaaja oli pelannut seuraavan kerran 29.9.2024 U16 Ak-joukkueessa.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöihin ei ole erikseen kirjattu sitä, että pelaajan tulisi olla siirtymisensä jälkeen kaikissa peleissä mukana kokoonpanossa tai että pelaajan tulisi olla sarjan seitsemänneksi viimeisessä pelissä kirjattuna joukkueen kokoonpanoon. Kilpailusääntö, jossa edellytettäisiin hetkellisesti pelikyvyttömän pelaajan kirjaamista kokoonpanoon, on kohtuuton.

Se, että kilpailusääntöjen tulkinnanvaraisuuden tilanteessa asia ratkeaisi aikaisemman kauden valitusvaliokunnan päätöksen perusteella, on epäoikeudenmukaista. Seurojen pitää aina voida luottaa voimassa oleviin kilpailusääntöihin ja perustaa arjessa tekemänsä ratkaisut sekä päätökset niihin. Tässä asiassa edustuskelvottomuuteen on myös vedottu yli kuukautta ja useita pelattuja otteluja myöhemmin. Määrätty seuraamus on kohtuuton.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Valitus on perusteeton. Jääkiekkoliiton pelaajan edustuskelpoisuutta koskevat kilpailusäännöt eivät ole tulkinnanvaraisia. Pelaajan edustuskelpoisuuden kannalta ainoa olennainen kilpailusääntöjen kohta on 5.4.2.2.1 ja sen viides kappale, jonka mukaan seuran ikäluokan muissa kuin ykkösjoukkueessa kenttäpelaaja voi siirtyä saman ikäluokan joukkueeseen, jolla on vähintään seitsemän (7) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa; kenttäpelaaja ei voi siirtyä lainkaan viimeiseen kuuteen (6) otteluun saman ikäluokan toiseen joukkueeseen.

Kilpailusääntöjen kohdan 5.1 mukaan pelaajaan katsotaan pelanneeksi ottelussa, jos hänet on merkitty ottelun kokoonpanoon. TPS U16 Ak:n seitsemänneksi viimeinen ottelu, johon pelaaja olisi voinut kilpailusääntöjen mukaan siirtyä, oli 28.9.2024. Tähän otteluun pelaajaa ei ole kuitenkaan merkitty kokoonpanoon, joten pelaaja ei ole pelannut TPS U16 Ak:n seitsemänneksi viimeisessä ottelussa. Siten yksiselitteisesti pelaajan on katsottava siirtyneen ikäluokkansa Mestis-joukkueeseen sen kuudenneksi viimeiseen otteluun. Näin ollen pelaaja on edustuskelvoton siitä alkaen kaikissa kuudessa viimeisessä ottelussa.

Selostettu kuuden viimeisen ottelun siirtosäännöstö on tehty takaamaan muutoin hyvin vapaan liikkumisen ohella se, että sarjojen viimeiset ottelut pelataan niillä pelaajilla, joiden siellä kuuluu pelata eikä viimeisiin otteluihin oteta vahvistuksia ylemmän sarjan pelaajista. Koska saman seuran sisällä tapahtuva joukkueenvaihto tapahtuu ilman mitään kirjallista rekisteröintiä liittoon, pelaajasiirtoa ei voida aukottomasti todentaa muutoin kuin pelaajan pelaamien otteluiden perusteella.

Uplakers ry on vastauksessaan ilmoittanut, ettei sillä ole asiassa lausuttavaa.

VASTASELITYS

TPS Juniorijääkiekko ry (TPS U16 Akatemia) on antanut asiassa vastaselityksensä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan päätös Jääkiekkoliiton pelaajan edustuskelpoisuutta koskevien kilpailusääntöjen vastainen, kun seuran pelaajan on katsottu olleen edustuskelvoton siirtyessään ikäluokkansa U16 SM-sarjan joukkueesta saman ikäluokan Mestis-sarjan joukkueeseen. Tarkemmin ottaen kysymys on sen tulkinnasta, milloin ja minkä perusteella pelaajan katsotaan siirtyneen toiseen joukkueeseen. Lisäksi asiassa on kysymys siitä, onko edustuskelpoisuutta koskevaa kilpailusääntöjä tai siitä tässä tapauksessa määrättyä seuraamusta pidettävä kohtuuttomana.

2. Sovellettavat säännöt

Ottelun ajankohtana eli 3.11.2024 voimassa olleiden Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kilpailusääntöjen 2024-2025 kohdasta 5.4.2.2. ilmenee, että mikäli seuralla on kaksi tai useampi joukkuetta samassa ikäluokassa U20/U18/U16 ikäluokissa, seuran ikäluokan muissa kuin ykkösjoukkueessa kenttäpelaaja voi siirtyä saman ikäluokan joukkueeseen, jolla on vähintään seitsemän (7) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa. Lisäksi kenttäpelaaja ei voi siirtyä lainkaan viimeiseen kuuteen (6) otteluun saman ikäluokan toiseen joukkueeseen.

Jääkiekon sääntökirjan (2024-2025) kohdassa 5.1 on sääntöjä pelaajan edustuskelpoisuudesta. Sen kolmannesta kappaleesta ilmenee, että pöytäkirjaan laitettavien pelaajien pelaajaluettelo sekä joukkueen toimihenkilöiden luettelo on vahvistettava ennen ottelua joukkueenjohtajan/vastuuhenkilön sekä ottelupöytäkirja ottelun jälkeen erotuomareiden ja pöytäkirjanpitäjän allekirjoituksella tai muulla liiton määrittelemällä tavalla (sähköinen allekirjoitus / tunnistautuminen). Pelaajaluettelossa tai ottelupöytäkirjassa ei saa olla yhtään sellaista pelaajaa tai toimihenkilöä, joka ei ole ottelupaikalla valmiina pelaamaan / toimimaan ottelussa. Pelaajan tulee olla puettuna pelivarusteisiin ja oltava pelaajapenkillä. Mikäli pelaaja esim. loukkaantuu alkulämmittelyssä eikä pysty pelaamaan ko. ottelussa, on pelaaja poistettava pelaajaluettelosta ja ottelupöytäkirjasta. Saman kohdan seitsemännen kappaleen mukaan pelaajan katsotaan pelanneen sellaisessa ottelussa, jonka pöytäkirjaan hänet on merkitty.

Kurinpitosääntöjen kohdan 2.2. mukaan vastalauseen käsittelevä elin voi vastalauseen perusteella tehdä seuraavia päätöksiä:

a) Määrätä vastalauseen tehneen joukkueen voittajaksi, jolloin ottelun lopputulos on 5-0. Mikäli hyväksyttävä vastalause on voittaneen joukkueen tekemä, jää ottelun lopputulos voimaan, paitsi jos maaliero on alle viisi maalia, jolloin lopputulos on 5-0.

b) Määrätä ottelun pelattavaksi uudelleen tai määrätä pistevähennys

c) Hävinneen joukkueen vastalause voidaan hyväksyä ja jättää lopputulos voimaan.

d) Vastalauseen käsittelevä elin voi määrätä sakkoja pelaajalle, toimihenkilölle tai seuralle.

e) Pelaajille ja/tai toimihenkilöille voidaan määrätä peli- ja/tai toimintakieltoja

f) joukkueen sulkeminen sarjasta

3. Oikeusturvalautakunnan arviointi

3.1. Pelaajan edustuskelpoisuudesta

Asiassa on ensimmäiseksi arvioitava sitä, onko valittajan TPS U16 Ak -joukkueessa pelannut pelaaja ollut kelpoinen edustamaan kyseistä joukkuetta ottelussa 3.11.2024.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että kysymystä kenttäpelaajan edustuskelpoisuudesta U16-ikäluokan saman seuran eri joukkueiden välillä on arvioitava kilpailusäännön kohdan 5.4.2.2. ja kilpailusääntöjen kokonaisuuden valossa. Kysymys on siis siitä, onko pelaaja siirtynyt TPS:n SM-sarjan joukkueesta Mestis-sarjan joukkueeseen tilanteessa, jossa viimeksi mainitulla joukkueella olisi ollut vähintään seitsemän ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa ja jossa pelaaja ei olisi siirtynyt joukkueeseen sen viimeisten kuuden ottelun aikana.

Jääkiekkoliitto on katsonut, että siirtymisen ajankohtaa tulisi arvioida sen perusteella, milloin pelattavaan otteluun pelaaja on ensimmäistä kertaa joukkueenvaihtonsa jälkeen ollut merkittynä pelaavaan kokoonpanoon. Valittajan kannan mukaan ratkaisevana ajankohtana on pelaajan tosiasiallisen siirtymisen 27.9.2024 klo 21.30 ajankohta. Valittaja on toimittanut käsityksensä tueksi myös TPS U16 Ak:n vastuuvalmentajan kirjallisen lausunnon siitä, että pelaaja oli ollut joukkueen käytettävissä joukkueen sarjan seitsemää viimeisintä ottelua edeltävänä iltana, mutta häntä ei päätetty terveydellisistä syistä eli suuren kuormituksen vuoksi peluuttaa vielä kyseisessä 28.9.2024 pelatussa ottelussa vaan vasta seuraavassa ottelussa 29.9.2024, jossa hän olikin ollut mukana ottelukokoonpanossa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei kilpailusäännön kohdassa 5.4.2.2. ole nimenomaisesti määritelty sitä ajankohtaa tai olosuhdetta, jonka perusteella saman seuran sisällä tapahtuvaa joukkueenvaihtoa ja siten pelaajan edustuskelpoisuutta on arvioitava. Selvää kuitenkin on, että mainitun ajankohdan tai olosuhteen tulisi olla jälkikäteen melko helposti ja yksiselitteisesti kontrolloitavissa, jotta kilpailusäännöt voisivat olla käytännössä toimivia ja niiden seuraukset myös kohtuudella ennustettavia. Oikeusturvalautakunta katsoo, että kilpailusäännön kohdan 5.4.2.2. sanamuoto siitä, ettei kenttäpelaaja voi siirtyä lainkaan viimeiseen kuuteen otteluun viittaa jääkiekkoliiton esittämään tulkintaan siitä, että pelaajan tulisi olla viimeistään joukkueen seitsemänneksi viimeisessä ottelussa merkittynä joukkueen kokoonpanoon kuuluvana pelaajaluetteloon ja ottelupöytäkirjaan. Tällaista tulkintaa puoltaa jääkiekon sääntökirjan (2024-2025) kohdan 5.1 sääntö siitä, että pelaajan katsotaan pelanneen sellaisessa ottelussa, jonka pöytäkirjaan hänet on merkitty. Tällainen pelaajakelpoisuuden ajankohtaan liitettävä edellytys olisi myös selväpiirteinen ja yksiselitteinen. Asiassa on myös riidatonta, että jääkiekkoliiton toimielimissä tällaista tulkintaa on aikaisemmin noudatettu. Seuratoimijoiden tulisi vuorostaan olla tietoisia sekä kilpailusääntöjen sisällöstä että niiden vakiintuneesta tulkinnasta.

Edellä selostettu tulkinta siitä, että joukkueensiirron ja pelaajakelpoisuuden ajankohta olisi sidottu ottelupöytäkirjan/pelaajaluettelon pelaajamerkintään ja kyseisen ottelun ajankohtaan, ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton. Tällainen kilpailusääntötulkinta voisi johtaa sellaisiin yllättäviin lopputuloksiin, joissa pelaajan pelikunnottomuuteen johtava äkillinen terveydentilan muutos seitsemänneksi viimeistä ottelua edeltävästi tai jopa ottelua välittömästi edeltävässä lämmittelyssä johtaisi siihen, että joukkue olisi kilpailusääntöjen perusteella velvoitettu poistamaan kyseisen pelaajan kokoonpanostaan ottelussa, mikä puolestaan johtaisi kilpailusääntöjen perusteella automaattisesti pelaajan edustuskelvottomuuteen jatkossakin. Mainitunlainen joukkueen velvoite seuraamuksineen voisi olla omiaan edistämään lasten ja nuorten pelaajien terveyden vastaista toimintaa, kun joukkueet voisivat olla alttiimpia pelaajansa edustuskelpoisuuden varmistamiseksi ilmoittamaan pelaajansa myös pelikunnottomana kokoonpanoon ja edellyttämään tämän matkustamaan ottelupaikalle ja olemaan pelivalmiudessa terveydentilastaan riippumatta. Myös alaikäiset pelaajat itse tai heidän huoltajansa voisivat kyseisenlaisessa tilanteessa olla taipuvaisia toimimaan vastoin lapsen etua ja esimerkiksi salaamaan lapsen tai nuoren sairauden, loukkaantumisen tai muun pelikuntoon olennaisesti vaikuttavan seikan edustuskelvottomuuden välttämiseksi. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tällainen mahdollinen kehityskulku olisi hyvin epätoivottavaa ottaen huomioon myös Suomessa lailla voimaan saatetun Yhdistyneiden Kansakuntien lasten oikeuksien yleissopimuksen (20.11.1989) 3 artiklan 2 kohdassa, 24 artiklassa ja 31 artiklassa turvattu oikeus lapsen hyvinvoinnille välttämättömästä suojelusta ja huolenpidosta, oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta ja oikeus riittävään lepoon.

Oikeusturvalautakunta on esimerkiksi ratkaisussaan (UOL 25/2023 ja siinä viitatut ratkaisut) todennut pelaajan edustuskelpoisuutta koskevan kilpailusäännön tulkinnasta, että tilanteessa, jossa säännöt eivät suoraan määritä edustuskelpoisuutta, Jääkiekkoliitolle on jäänyt harkintavaltaa sen suhteen, miten pelaajien edustuskelpoisuus tällaisessa tilanteessa arvioidaan. Tarkoituksenmukaisuusharkintaa voidaan kuitenkin pitää sääntöjen vastaisena, jos päätös yksittäisessä tapauksessa poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty tai jos kysymys on esimerkiksi lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkaamisesta. Oikeusturvalautakunta ei sen sijaan voi suorittaa tarkoituksenmukaisuusharkintaa urheilullisten perusteiden tai seurausten näkökulmasta. Oikeusturvalautakunta on viitatussa ratkaisussaan katsonut, että Jääkiekkoliiton ei voitu katsoa käyttäneen harkintavaltaansa mainitun tapauksen olosuhteissa siten, että tulkinnan voitaisiin katsoa olevan kilpailumääräysten vastaista. Jääkiekkoliiton päätöksen ei siten voitu katsoa olevan kilpailusääntöjen vastainen.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että kilpailusääntöjen kohtaa 5.4.2.2. pelaajan edustuskelpoisuudesta on ollut mahdollista tulkita Jääkiekkoliiton kurinpito- ja valitusvaliokunnan tekemällä tavalla asettamalla ratkaisevaksi sen, milloin pelaaja on ollut merkittynä siirtymisensä jälkeen ensimmäisen kerran joukkueeseensa ottelun pelaajaluetteloon tai ottelupöytäkirjaan. Kilpailusäännöt kokonaisuudessaan arvioituna tällainen tulkinta on perusteltua myös siitä näkökulmasta, että asiassa ei ole saman seuran sisällä tapahtuvien siirtojen osalta toista, kilpailusääntöjen tukemaa, selvää ja jälkikäteen muiden kontrolloitavissa olevaa keinoa edustuskelpoisuuden määrittämiseksi. Ottaen huomioon myös se, että asiassa on olemassa Jääkiekkoliiton aikaisempaa tulkinnaltaan samanlaista ratkaisukäytäntöä ja että valittajalla on ollut epäselvässä tilanteessa mahdollisuus tiedustella asiaa liitolta, valitusvaliokunnan päätöstä ei voida pitää sääntöjen vastaisena. Tämä tarkoittaa, että tässä tapauksessa pelaaja oli riidattomasti ollut merkittynä paluunsa jälkeen TPS U16 Ak -joukkueensa kuudenneksi viimeiseen otteluun 29.9.2024, jolloin hän ei ole ollut myöskään ottelussa 3.11.2024 edustuskelpoinen.

Asiassa on kuitenkin vielä valituksen ja muutoin edellä lausutun johdosta seuraavaksi arvioitava sitä, onko mainittua kilpailusääntöjen kohtaa ja/tai sen seuraamuksia tässä yksittäistapauksessa pidettävä kohtuuttomina.

3.2. Kilpailusäännön tulkinnan ja määrätyn seuraamuksen kohtuuttomuus

Oikeustoimilain 36 §:n mukaan, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. Niin tuomioistuinkäytännössä kuin oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössäkin (esim. UOL 14/2024 ja siinä mainitut päätökset) on vakiintuneesti katsottu, että yhdistyksen sääntöjä tai niiden päättämiä muita sääntöjä, kuten kilpailumääräyksiä tai niiden nojalla tehtyjä päätöksiä, voidaan sanotun lainkohdan perusteella sovitella tai kohtuullistaa. Tässä kohtuullisuusarvioinnissa voidaan erottaa yhtäältä sääntöjen tai määräysten tyyppikohtuuttomuus ja toisaalta yksittäistapauksellinen kohtuuttomuus. Tyyppikohtuuttomuudella tarkoitetaan sitä, että sääntömääräys on sellaisenaan sisältönsä puolesta kohtuuton. Yksittäistapauksellisella kohtuuttomuudella tarkoitetaan puolestaan tilannetta, jossa sääntömääräystä ei voida yleisesti pitää kohtuuttomana, mutta sen tulkinta käsillä olevassa yksittäistapauksessa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen.

Valittaja on käsillä olevassa asiassa saattanut riittävän todennäköiseksi ja siten näyttänyt toteen sen, ettei joukkueeseen siirtynyttä pelaajaa ollut yksin hänen muutoin huomattavaksi muodostuvan fyysisen kuormituksensa vuoksi vastuuvalmentajan ja pelaajan yhteispäätöksin peluutettu TPS U16 Ak:n seitsemänneksi viimeisessä ottelussa. Asiassa on siten ollut selvää, että pelaaja on ollut muutoin joukkueensa käytettävissä ja ettei pelaaja ollut osallistunut tai merkittynä osallistumaan SM-sarjan joukkueensa otteluun 27.9.2024 jälkeen. Näin ollen arvioitavaksi tulee se, onko Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 5.4.2.2. edustuskelpoisuuden säännös ehdottomuudessaan kohtuuton.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Jääkiekkoliiton pelaajasiirtoja ja edustusoikeutta koskevat sääntömääräykset ovat sisällöltään sangen tavanomaiset eikä niitä siten sellaisenaan voida pitää kohtuuttomina. Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo, että yksittäistapauksissa etenkin edellä selostettuun lasten ja nuorten terveydentilaan liittyvien otteluun osallistumisesteiden tilanteissa edustuskelpoisuutta koskevat joustamattomat kilpailusäännöt voivat johtaa lapsen ja nuoren kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Tästä syystä Jääkiekkoliiton olisikin syytä arvioida, josko pelaajalla tulisi kilpailusääntöjen sallimin tavoin olla niissä tilanteissa, joissa pelaajan suunniteltu merkitseminen pelaajaluetteloon kilpailusäännön kohdan 5.4.2.2. mukaiseen määräpäivään mennessä on estynyt yksin pelaajan terveydentilasta johtuvasta syystä, poikkeuksellisesti mahdollisuus saavuttaa edustuskelpoisuus erikseen osoitettavalla luotettavalla selvityksellä.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että tässä yksittäistapauksessa pelaaja ja joukkue ovat ottaneet tietoisen riskin siitä, että pelaaja siirtyisi kilpailusääntöjen sallimalla viimeisellä mahdollisella hetkellä takaisin TPS U16 Ak -joukkueeseen. Kun kilpailusäännön kohdan 5.4.2.2. mukaiseen joukkueen seitsemänneksi viimeiseen otteluun osallistuminen ei pelaajan kuormitustekijöistä johtuvasta syystä ollut ollut mahdollista, tästä on seurannut pelaajan edustuskelvottomuus. Pelaajan edustuskelvottomuudesta on puolestaan määrätty kurinpitosääntöjen kohdan 2.2. ja vakiintuneen seuraamuskäytännön mukainen seuraamus joukkueelle ottelun hävityksi tuomitsemisineen. Pelaajien peluuttamisen ilman edustusoikeutta on vakiintuneesti katsottu olevan vakavimpia edustusoikeusrikkomuksia, joihin tulee suhtautua vakavasti, vaikka peluuttamisilla ei olisikaan tavoiteltu kilpailullista etua. Tämän lähtökohdan perusteella vakavasta rikkeestä tulisikin lähtökohtaisesti määrätä vakava seuraamus, kuten tässä tapauksessa ottelun määrääminen hävityksi lukemin 0-5. Näin ollen määrättyä seuraamusta ei voida pitää kohtuuttomana, vaikka seuraamuksen sivuvaikutukset joukkueelle ovat olleet valitettavat tilanteessa, jossa seura on siirtänyt pelaajan siihen joukkueeseen, jossa tämä on kautensakin aloittanut.

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo eri suuntiin puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioituaan, etteivät Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohta 5.4.2.2. pelaajan edustusoikeudesta pelaajasiirron yhteydessä, sen tulkinta eikä säännöistä aiheutunut seuraamus ole valittajan kannalta oikeustoimilain 36 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuton tai johda kohtuuttomuuteen. Näin ollen sovittelulle ei ole edellytyksiä eikä valitusvaliokunnan päätöstä kumottava eikä määrättyä seuraamusta muutettava.

Oikeusturvalautakunta kuitenkin lausuu olevan toivottavaa, että Jääkiekkoliiton kilpailusäännöissä jatkossa selvemmin määrättäisiin edustuskelpoisuuden edellytyksistä saman seuran joukkueiden sisällä tapahtuvissa pelaajasiirroissa, jotta pelaajasiirron viimeisen ajankohdan määräytymiseen vaikuttavat seikat ja mahdollisten pelaajan terveysesteiden huomioon ottaminen tai huomioon ottamatta jättäminen ilmenisivät nimenomaisemmin itse kilpailusäännöistä.

3.3. Asian lopputulos ja valitusmaksun palauttaminen

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan päätös ei ole kilpailusääntöjen vastainen eikä sääntöjä tai sääntötulkinnan mukaista lopputulosta ole myöskään perusteltua kohtuullistaa. Tähän nähden asiassa ei ole tarve lausua muista valituksessa esitetyistä vaatimuksista.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että valituksen tekemiselle on kilpailusääntöjen kokonaisuus ja pelaajan edustuskelvottomuuden aiheuttaneet taustasyyt huomioon ottaen ollut perusteltu syy. Näin ollen asian lopputuloksesta riippumatta asiassa on oikeusturvalautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 kohdan mukaiset erityisen painavat syyt palauttaa valittajalle tämän suorittama valitusmaksu.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja

Teemu Vanhanen
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Niko Jakobsson, Terhi Kytö ja Hilla Marjoranta.

40/2024 Jääkiekko – Kilpailusäännöt – Päätöksen sääntöjenmukaisuus – Pelaajan edustuskelpoisuus – Kohtuuttomuus