39/2024 Jääkiekko-kurinpito-näytön arviointi

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                     
Nro 39/2024
20.12.2024                              
Diaarinro 32/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan päätös 2/2024–2025 koskien kurinpitovaliokunnan 13.9.2024 antamaa päätöstä nro 7/2024 

ASIA                 
Kurinpito

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä myös Jääkiekkoliitto) kurinpitovaliokunta on 13.9.2024 antamassaan päätöksessä määrännyt muutoksenhakijan viiden (5) ottelun pelikieltoon ja anteeksipyyntövelvoitteen rasistiseksi katsotusta huutelusta ottelun aikana. Jääkiekkoliiton valitusvaliokunta on muutoksenhaun kohteena olevassa ratkaisussaan 4.10.2024 katsonut sille esitetyn selvityksen perusteella, että muutoksenhakija on syyllistynyt Suomen Jääkiekkoliiton Sääntökirjan 2024–2025 kohdassa 75.7. (epäasiallinen tai syrjivä käytös) tarkoitettuun menettelyyn kurinpitovaliokunnan päätöksessä esitetyllä tavalla. Valitusvaliokunta on siten katsonut, että A:lle on ollut perusteltua määrätä näissä olosuhteissa kurinpitorangaistus ja anteeksipyyntövelvoite. Valitusvaliokunta on hylännyt muutoksenhakijan valituksen. 

VALITUS PERUSTEINEEN

A on ensisijaisesti vaatinut, että Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitovaliokunnan ja valitusvaliokunnan päätökset kumotaan kokonaan ja hänelle määrätyt seuraamukset poistetaan. A on toissijaisesti vaatinut, että vähintään määrätty anteeksipyyntövelvoite kumotaan. A on lisäksi vaatinut, että valitusmaksu 300 euroa palautetaan ja Suomen Jääkiekkoliitto ry velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa.

A ei ollut kommentoinut epäasiallisesti tai syrjivästi Pelicansin pelaajaa VG-62:n ja Pelicans Valkoisen pelissä 31.8.2024.

Kurinpitovaliokunta sekä valitusvaliokunta olivat perustaneet päätöksensä epäillyn solvauksen kohteeksi joutuneen pelaajan omaan kertomukseen sekä tämän käyttäytymiseen epäillyn solvauksen jälkeen. Mainittu pelaaja oli saanut tilanteessa rangaistuksen ja hänen tuohtumuksensa selittyi jo sillä. Tämä oli haukkunut tilanteessa muutoksenhakijaa ja ennen tilannetta huudellut A:n joukkueen pelaajille ja A:lle, että ”et uskalla sanoa sitä”.

Epäillyn solvauksen kohteeksi joutuneen pelaajan joukkuekaverin todistus tapahtumista oli puolestaan muuttunut ajan myötä ja oli erisisältöinen tuomariraportissa sekä valiokunnalle toimitetussa kirjallisessa lausumassa. Tuomarit eivät olleet kuulleet solvausta, vaikka tapahtuman aikaikkunassa heidän olisi täytynyt se kuulla, jos sellainen olisi esitetty.  Myöskään A:n joukkuekaverit eivät olleet kuulleet mitään solvausta. Valituksen oheen oli liitetty heidän kirjalliset kertomuksensa, jotka eivät olleet olleet käytössä asiaa valitusvaliokunnassa käsiteltäessä.

Käsillä oli niin sanottu sana vastaan sana -tilanne, jossa oli esitetty näyttöä sekä syyllisyyden että syyttömyyden puolesta. Nyt käsiteltävänä olevaa tapausta ja siitä määrättyä kurinpitorangaistusta arvioitaessa oli otettava huomioon, että asianosaiset olivat nuoria alaikäisiä urheilijoita. Sen vuoksi näyttökynnys tulisi arvioida erityisen korotetusti. Näyttökynnyksen tulisi käsillä olevassa asiassa vastata yleisissä tuomioistuimissa noudatettua rikosprosessin ”ei jää järkevää epäilyä” -näyttökynnystä. A:n esittämä tapahtumainkulku oli uskottava ja näin ollen asia tuli ratkaista A:n hyväksi.

A ei voinut pyytää anteeksi tekoa, jota ei ollut tehnyt. Mikäli hänet määrättäisiin pyytämään anteeksi, ei hän voinut näin toimia ilman, että joutuisi toimimaan vastoin omaa maailmankuvaansa, koska määräys anteeksi pyytämisestä olisi samalla määräys lausua jotain totuuden vastaista. Näin A:ta ei voitu määrätä tekemään.

Anteeksipyyntövelvoitteen määrääminen tilanteessa, jossa näyttö oli ristiriitainen ja A kiisti toimineensa tilanteessa solvaavalla tavalla, oli kohtuuton rangaistus 14-vuotiaalle nuorelle. Siten Jääkiekkoliiton päätös anteeksipyyntövelvoitteesta tuli kumota siinäkin tapauksessa, että A:n katsottaisiin menetelleen syyksi luetulla tavalla.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Valitusvaliokunnan päätös oli lopputuloksen ja perusteluiden osalta oikea.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1.      Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta on päätöksellään 13.9.2024 määrännyt VG-62 U15 -joukkueen pelaaja A:lle viiden (5) sarjapelin pelikiellon ja anteeksipyyntövelvoitteen. Rangaistuksen perusteena on ollut se, että A on 31.8.2024 pelatun ottelun aikana haukkunut Pelicans valkoisen U15 -joukkueen pelaajaa ”nekruksi” tai ”vahinkonekruksi”. Jääkiekkoliiton valitusvaliokunta on hylännyt A:n valituksen ja pysyttänyt määrätyt seuraamukset voimassa.

A on valituksessaan katsonut, että hän ei ollut solvannut ketään rasistisesti mainitun pelin aikana. Hän on lisäksi katsonut, että joka tapauksessa oli kohtuutonta käsillä olevassa asiassa määrätä häntä pyytämään anteeksi kysymyksessä olevalta Pelicansin pelaajalta.

Asiassa on selvää, että väitetyn kaltainen rasistinen solvaaminen on Jääkiekkoliiton sääntöjen vastaista menettelyä ja että siitä voidaan määrätä siihen syyllistyneelle ottelurangaistus ja anteeksipyyntövelvoite. Samoin selvää on, että kaikki ulkonäköön, kansallisuuteen tai etniseen taustaan liittyvät kommentit ovat jääkiekkoliiton sääntöjen mukaan epäasiallista ja syrjivää käytöstä.

Oikeusturvalautakunnassa on sen sijaan kysymys siitä, onko A:n näytetty menetelleen väitetyllä epäasiallisella ja syrjivällä tavalla. Mikäli vastaus kysymykseen on myönteinen, kysymys on vielä siitä, onko kohtuutonta määrätä hänelle anteeksipyyntövelvoite tilanteessa, jossa A vakaasti katsoo, ettei hän ole menetellyt väitetyllä tavalla.

2.      Asian arviointi ja johtopäätökset

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään arvioinut, että urheilun kurinpidon näyttökynnys on alempi kuin tuomioistuimen rikosprosessissa, mutta kuitenkin korkeampi kuin tavanomainen todennäköisyysnäyttö tuomioistuimessa riitaprosessissa. Näytön riittävyyttä arvioitaessa olennaista on, että ratkaisua tehtäessä arvioidaan paitsi syyllisyyttä tukevan näytön riittävyyttä myös sitä, onko asiassa esitetty vaihtoehtoinen tapahtumainkulku siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä varmuudella poissulkea (ks. UOL 29/2024 ja UOL 16/2023).

Oikeusturvalautakunta on lisäksi katsonut ratkaisukäytännössään (ks. UOL 8/2024), että näytöllisesti epäselvässä tilanteessa asiaa on kurinpitoon liittyvissä kysymyksissä arvioitava kurinpitotoimien kohteena olevan henkilön eduksi. Selvitysvelvollisuus kurinpitosääntöjen rikkomisesta on kurinpitotoimiin ryhtyneellä liitolla.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että esillä olevassa asiassa A on esittänyt vaihtoehtoisen tapahtumainkulun, jonka tueksi esitetyn näytön luotettavuutta asiassa on punnittava. Arviointi perustuu kokonaisharkintaan.

Asiassa on riidatonta, että väitetyn solvauksen kohteena ollut pelaaja ja toinen Pelicans valkoisen U15 -joukkueen pelaaja ovat kertoneet A:n toimineen väitetyllä tavalla. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella väitetyn solvauksen kohteena ollut pelaaja on kertonut tuomarille ”nekru”-sanan käyttämisestä välittömästi häntä rangaistusaitioon saatettaessa. Tapahtuneen kuullut toinen Pelicans-pelaaja on samaan aikaan kertonut kuulemastaan omalle valmentajalleen vaihtoaitioon mentyään.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että väitetyn rasistisen solvauksen kohteeksi joutuneen pelaajan kertomus saa edellä lausutuin tavoin tukea toisen Pelicans-pelaajan kertomuksesta. Kertomukset ovat esitetyn selvityksen perusteella vastanneet pääkohdiltaan toisiaan. Heidän kertomustensa uskottavuutta lisää se, että he eivät ole ehtineet keskustella tapahtuneesta keskenään ennen kuin he ovat kertoneet havainnoistaan kumpikin tahollaan. Asiassa ei ole ilmennyt todistajan kertomuksen muuttuneen siinä määrin asian käsittelyn aikana, että sillä olisi asian arvioinnin kannalta keskeistä merkitystä. Kertomuksen pääsisältö on pysynyt samansisältöisenä.

A on kiistänyt nimitelleensä ketään millään tavalla. Hän on toimittanut oikeusturvalautakunnalle kolme todistajankertomusta, joiden perusteella tapahtuma-aikaan jäällä olleet A:n joukkuekaverit eivät ole kuulleet kenenkään nimitelleen Pelicans-pelaajaa.

Oikeusturvalautakunta toteaa ensimmäisestä kertomuksesta ilmenevän selvästi, ettei kertomuksen antajalla ole enää ollut kovinkaan vahvoja muistikuvia tapahtuneesta. Kaksi muuta kertomusta sen sijaan tukevat A:n vaihtoehtoista tapahtumainkulkua. Ne on kuitenkin annettu vasta asiaa oikeusturvalautakunnassa käsiteltäessä, joskin asian muussa materiaalissa on mainintoja siitä, etteivät VG-62-joukkueen pelaajat olleet kuulleet mitään rasistista solvausta pelin aikana.

Toisesta oikeusturvalautakunnalle toimitetusta kertomuksesta ilmenevällä tavalla VG-62-joukkueen kyseinen pelaaja on seissyt ringetteviivan ja oman maalivahdin välisellä alueella. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kyseinen todistaja on siten ollut varsin kaukana tapahtuneesta ja samaan aikaan käynnissä on ollut niin sanottu maalinedushässäkkä.

Kolmannessa kertomuksessa Pelicans-joukkueen valmentaja todistaa siitä, mitä todistajana toimiva pelaaja on hänelle kertonut. Kysymys on niin sanotusta toisen käden tiedosta, jolla ei ole asiaa arvioitaessa kovinkaan suurta merkitystä näyttönä.  

Ottelun erotuomarit eivät ole kuulleet A:n haukkumista, mutta toinen erotuomari on kuullut väitetyn rasistisen solvauksen kohteena olleen pelaajan haukkuneen A:ta saattaessaan tätä jäähypenkille. Erotuomariraporttien mukaan toinen erotuomari oli väitetyn solvauksen kohteena olleen pelaajan rikkeen aikaan ollut b-pisteellä ja toinen takatuomarina vielä kauempana viivalla ennen kuin kiirehti paikalle. Oikeusturvalautakunnalla ei ole syytä arvioida erotuomareiden sijaintia väitetyn rasistisen solvauksen hetkellä erotuomariraporteista poikkeavalla tavalla.

Lähimpänä VG-62:n maalia ollut erotuomari on ollut lähes yhtä kaukana maalista kuin edellä mainittu oikeusturvalautakunnassa vedottu toinen uusi todistaja. Todistajan ja erotuomarin kertomukset vastaavat toisiaan siltä osin, etteivät he ole kuulleet sijaintipaikkaansa väitettyä rasistista solvausta. Ensiksi tilanteeseen ehtineen erotuomarin mukaan rasistisen huudon kohteeksi joutunut pelaaja oli ollut jäähypenkille saatettaessa, ja sen jälkeen tuohtunut ja ottanut esille häneen kohdistuneen epäasiallisen huudon.

Asiassa on esitetty edellä todetuin tavoin yhtäältä A:n väitettyä menettelyä puoltavaa todistelua ja toisaalta A:n vaihtoehtoista tapahtumainkulkua tukevaa todistelua. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan oikeusturvalautakunta katsoo riittävällä varmuudella näytetyn, että muutoksenhakija on käyttänyt tilanteessa epäasiallista ilmaisua ”nekru” tai ”vahinkonekru”. Tässä arviossa on erityisesti otettu huomioon, että epäasiallisen solvauksen kohteeksi joutunut pelaaja ja hänen joukkuekaverinsa ovat välittömästi väitetyn tapahtuman jälkeen kertoneet toisistaan riippumatta eri henkilöille samansisältöisesti tapahtuneesta. Muussa myöhemmin annetussa ja kerätyssä todistelussa on edellä lausuttuja niiden uskottavuutta heikentäviä tekijöitä. Esitetyn selvityksen perusteella myöskään kumpikaan tuomareista ja siten myöskään ringetteviivan ja VG-62-joukkueen maalin välisellä alueella ollut pelaaja eivät ole voineet jäähalliolosuhteissa kunnolla kuulla, mitä maalin edustalla on nyt kysymyksessä olevien muutaman sekunnin aikana sanottu. Siten heidän kertomuksilleen ei voida antaa kovinkaan suurta merkitystä asiaa arvioitaessa.

A:lle määrätty viiden (5) ottelun pelikieltorangaistus on jääkiekkoliiton kurinpitokäytännön mukainen seuraamus nyt kysymyksessä olevasta sääntöjen vastaisesta teosta.

Jääkiekkoliiton kurinpitosääntöjen 2024–2025 kohdan 3.5 alakohdan h mukaan peli- tai toimintakieltoon määrätylle pelaajalle, erotuomarille, valmentajalle, toimihenkilölle tai toimitsijalle voidaan määrätä anteeksipyyntövelvoite rikkomaansa tahoa kohtaan.

Käsillä oleva sääntörikkomus on tyypillisesti sellainen teko, josta Jääkiekkoliiton kurinpidossa on määrätty anteeksipyyntövelvoite.

Oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (esim. UOL 6/2023) todennut, että kohtuutonta sovellettua sääntömääräystä tai sääntömääräystä, jonka soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen voidaan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (oikeustoimilain) 36 §:n mukaan sovitella tai jättää sääntö huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on mainitun pykälän mukaan otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

A on menettelyllään syyllistynyt varsin vakavaan sääntörikkomukseen. Jääkiekkoliitto on suhtautunut rasistisiin solvauksiin varsin ankarasti. Anteeksipyyntövelvoitteen kohtuuttomuuden puolesta puhuu puolestaan A:n alaikäisyys ja se, että myös rikottu pelaaja on myös itse käyttänyt A:sta epäasiallista kieltä. Käsillä on siten tilanne, jossa sekä muutoksenhakija että rikottu taho olisivat voineet tulla velvoitetuiksi esittämään toisilleen anteeksipyynnön. Tämä olisi ollut tilanne kokonaisuutena huomioon ottaen myös kaikkien osapuolten kannalta oikeudenmukainen lopputulos.

Oikeusturvalautakunnassa on kuitenkin käsiteltävänä tapahtumat vain A:n menettelyn osalta. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella Jääkiekkoliiton sääntöjen ja käytännön mukainen anteeksipyyntövelvoite olisi kohtuuton lisärangaistus käsillä olevassa asiassa. Pelkästään se, että rangaistu pelaaja itse katsoo olevansa syytön, ei ole sellainen peruste, jolla anteeksipyyntövelvoite voitaisiin kohtuuttomana tai muusta syystä kumota.

Edellä todetuin perustein valitus on kokonaisuudessaan hylättävä. 

3.      Lautakuntakulut ja valitusmaksu

Asian näin päättyessä A on velvollinen kantamaan itse omat lautakuntakulunsa ja valitusmaksua ei palauteta.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ilkka Lahtinen
Puheenjohtaja                                                                                 

Jukka Loiva
Sihteeri                                                                                                           

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Pia Ek, Terhi Kytö, Hilla Marjoranta ja Pekka Timonen