38/2024 Yleisurheilu – kuulantyöntö – urheilijavalinta – Lautakunnan toimivalta 

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                     
Nro 38/2024
20.12.2024                              
Diaarinro 27/2024
 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Valkealan Kajo ry:n urheilijavalintaa koskeva päätös 23.8.2024 Pohjola seuracupin C-finaalin (31.8.2024) kuulantyöntöön

ASIA                 
Urheilijavalinta

MUUTOKSENHAKIJA
A, huoltajinaan B ja C

KUULTAVA
Valkealan Kajo Ry

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Takaraja ilmoittautumiselle Pohjola Seuracupin C-finaaliin 31.8.2024 Vantaalle

kuulantyönnön N17-sarjaan oli ollut 23.8.2024. Valkealan Kajo ry:n (jäljempänä myös Kajo) nuorisovastaava oli ilmoittanut 23.8.2024 A:lle, että tämä oli varaurheilija kuulantyönnössä N17 Seuracupin finaalissa. Nuorisovastaava oli pyytänyt A:ta olemaan yhteydessä valintakriteereistä yhteen valinnan tehneistä valmentajista. Kuulaan oli valittu toinen urheilija, joka oli valinnan tehneen ohjaajan henkilökohtainen valmennettava.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että oikeusturvalautakunta arvioi jälkikäteen, onko urheilijavalinta Pohjola Seurakisojen C-finaalin 31.8.2024 (N17) kuulantyöntöön tehty oikein perustein.

Kajon nuorisotoiminnan vastaava oli 19.8.2024 kysynyt A:ta Pohjola Seuracupin finaaliin kuulantyöntöön. Nuorisotoiminnan vastaavalla oli heittolajitaustaa ja osaamista kuulan, kiekon ja keihäänheiton valmennuksesta. Ilmoittautumisen takaraja oli ollut 23.8.2024.

Viimeisenä ilmoittautumispäivänä nuorisotoiminnan vastaava olikin ilmoittanut, että A oli varaurheilija kuulantyönnössä N17 Seuracupin finaalissa. Toinen urheilija oli valittu kuulantyöntöön A:n sijasta. Valinnan oli tehnyt eräs Kajon ohjaaja. Nuorisotoiminnan vastaava oli kehottanut olemaan yhteydessä valintakriteereistä valinnan tehneeseen Kajon ohjaajaan.

Kuulantyöntöön oli valittu valinnan tehneen ohjaajan henkilökohtainen valmennettava. Valinnan tehnyt ohjaaja oli ollut uusi valmentaja, joka ei ollut tuntenut A:ta lainkaan. Valittu urheilija oli virallisten tulosten perusteella kuulantyönnössä heikompi kuin A. Ero virallisissa tuloksissa vuonna 2024 oli ollut 1,66 metriä. A oli osallistunut jo aiemmin vastaaviin kilpailuihin. Valinta olisi tullut tehdä tulosten ja kokemuksen perusteella.

Virallisten tämänhetkisten tulosten sekä vuoden 2023 tulosten perusteella A olisi ollut oikeutettu saamaan edustuspaikan Pohjola Seuracupin 2024 finaalissa Vantaalla. A:lla oli kokemusta isoista kuulantyöntökisoista ja hän oli varma yli 10 metrin työntäjä. Aikaisemmin A oli ollut edustamassa Kajoa kuulantyönnössä Seuracupin osakilpailuissa sekä finaalissakin ja muissa isommissa kisoissa kuten SM-kisat, KLL-SM kisat, piiriottelu ja aluemestaruuskisat. A oli osoittanut tuloskuntoaan Heinolan Seuracupin osakilpailussa 19.6.2024 yli 10 metrin tuloksella.

Valintakriteerit olisi pitänyt perustua virallisille tuloksille, niin kuin normaali, reilu ja oikeudenmukainen tapa kilpaurheilussa oli. Seuracupin finaaliin oli tarkoitus valita seurasta jokaiseen lajiin parhaat urheilijat, jotta seura saavuttaisi kisoissa parhaan menestyksen ja tuloksen. Valittu urheilija ei ollut antanut riittäviä näyttöjä, koska hän oli osallistunut kauden aikana muiden lajien kilpailuihin.

Valinnan tehnyt ohjaaja oli perustellut valintaa seuraavasti:

”Niissä lajeissa, joissa oli vaihtoehtoja enemmän kuin 1 olen ottanut niin monta asiaa huomioon kuin vain pystyin. Osallistuminen osakilpailuihin, osallistuminen muihin kisoihin, niiden eteen tehty työmäärä, koko kauden treenimäärät (tosin tässä olin [Y:n] tietojen varassa), arvio todennäköisestä tuloksesta ja sen tuomasta pistemäärästä/sijoituksesta, tuloskäyrä niiltä osin mitä treeneistä/kisoista pystyi päättelemään.

Tulokset ovat reilusti alle metrin sisällä toisistaan (tosin kisasta ei ikinä toki tiedä). Toinen urheilija on käynyt kahdessa osakilpailussa toinen yhdessä. Treenimäärissä ja nimenomaan tavoitteellisessa treenissä on käsittääkseni ollut aika iso ero tänä kesänä, mutta kuten sanoin olen toisen käden tiedon varassa asian suhteen. Kun otin nämä kaikki huomioon niin päädyin siihen että [X] työntää kuulan.”

Missään Kajon sivuilla tai sähköposteissa ei ollut ilmoitettu urheilijoille valinnan tehneen ohjaajan uusia valintakriteereitä urheilijoille tiedoksi. Näitä kriteerejä ei ollut noudatettu ainakaan kesäkuun osakilpailussa Heinolassa. Valinnat oli tehty tulosten perusteella. Valintakriteerejä ei voinut muuttaa kesken kautta ilmoittamatta siitä urheilijoille. Pohjola Seuracupin finaali oli virallinen yleisurheilun tulos- ja arvokisa, joten oletus oli, että valinnoissa noudatettaisiin virallisia kilpaurheilun, reilun pelin ja eettisten ohjeiden mukaisia ohjeita, valintakriteereitä ja sääntöjä.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Valkealan Kajo ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Valintaperusteet eivät olleet ristiriidassa minkään Kajoa velvoittavan säännön tai ohjeen kanssa. Myöskään seuran omia sääntöjä ei ollut rikottu valintaa tehtäessä. Pohjola Seuracupin osalta seurat eivät myöskään olleet velvoitettuja noudattamaan arvokisoihin tarkoitettuja valintakriteerejä. Pohjola Seuracup ei ollut SUL:n mukaan luokiteltu arvokisaksi. Valintaprosessi oli ollut asiallinen ja siinä oli otettu huomioon kaikki ne asiat, jotka olivat olleet mahdollisia. Valintaprosessin aikana ei ollut syrjitty tai suosittu ketään, eivätkä valinnat olleet olleet väärin perustein tehtyjä.

Kajon valmentajat tekivät varsinkin suuriin kisoihin liittyen yhteistyötä valintojen suhteen. Valinnat eri lajien osallistujista tekivät joukkueenjohtaja ja ne valmentajat, jotka kykenivät osaamisensa tai kokemuksensa perusteella valitsemaan sopivat urheilijat eri lajeihin. Nyt kysymyksessä olevaan valintaan osallistunut valmentaja oli osaamisensa ja kokemuksensa perusteella pätevä valitsemaan urheilijoita moniin eri lajeihin kuulantyöntö mukaan lukien. Kyseinen valmentaja oli tuntenut heittolajien urheilijat ja heidän tuloksensa riittävän hyvin.

Kajon valintakriteereitä eri kilpailuihin ei ollut julkaistu internetissä tai muutoinkaan. Valmentajien käyttäminä valintaperusteina kilpailuihin oli pidetty yleisesti hyväksi katsottuja periaatteita kuten tulosrajoja, mutta myös urheilijoiden toimintaa seurassa, harjoitteluaktiivisuutta sekä tuloskuntoa lähestyttäessä tarkasteltavana olevaa kisaa. Näin toimittaessa mahdollistettiin myös sellaisten urheilijoiden harkinnanvarainen valinta kilpailuihin, joiden tuloksen voitiin katsoa olevan riittävän lähellä seuran kärkituloksen saavuttanutta urheilijaa. Seuran näkökulmasta tällä mahdollistettiin myös sopivan kannustavan kilpailuasetelman luominen urheilijoiden välille. Kajossa haluttiin kannustaa kovaan harjoitteluun.

Nyt kysymyksessä olevien työntäjien osalta tuloseroa oli katsottu sekä kilpailu- että mitattujen harjoitustulosten perusteella. Tällöin ero viimeisten mitattujen työntöjen välillä oli ollut 82 senttimetriä. Kun tarkasteltiin lisäksi tuloksia pidemmältä aikaväliltä, voitiin todeta tulostrendien olevan erisuuntaiset. Otettaessa huomioon, että yleinen tulostaso molempien työntäjien kohdalla sijoittui melko alas N17-sarjan tuloslistalla, valintatilanteessa ei ollut nähty tarpeelliseksi perustaa valintaa pelkästään kauden parhaaseen tulokseen. Kisaan valitun urheilijan tuloskunto oli merkittävästi paremman harjoitusaktiivisuuden lisäksi ollut nouseva, kun taas valituksen tehneen urheilijan laskeva. Valitsijat olivat ennen valintaa varmistuneet siitä, että A ei ollut harjoitellut johdetusti kuin muutaman kerran alkukesän jälkeen.

Kajo kuitenkin tunnisti ongelmallisen tilanteen ja oli kirjaamassa käytössä olevia valintaperusteita kaikkien nähtäville seuran internetsivuille. Valintaperusteet tulevat sisältämään kaikki ne periaatteet, joiden mukaan valmentajat ovat tähänkin asti toimineet urheilijoita valitessaan mukaan lukien urheilijan harjoitteluaktiivisuuden vaikutus valintoihin.

Pienissä seuroissa, joissa valmentajien määrä oli paikoin erittäin pieni, oli valmentajien lähes mahdotonta osallistua joukkueiden valintaan ilman, että myös omiin valmennettaviin kohdistui valintoja. Kajo ei nähnyt myöskään tarpeellisena, että urheilijoiden valmentajat systemaattisesti jääväisivät itsensä valinnoista.

VASTASELITYS

A on antanut vastaselityksen asiassa vaatien, että Valkealan Kajo ry velvoitetaan korvaamaan A:n huoltajalle 27 euroa asian selvittämiskuluina ja tämän lisäksi hän on vedonnut valituksessa jo esiin tuotuun todeten lisäksi muun ohella seuraavan.

Valitun urheilijan päälajit olivat muut kuin kuulantyöntö. A:n päälaji sen sijaan oli nimenomaan kuulantyöntö. A oli harjoitellut kesällä normaalisti lukuun ottamatta valmentajasta ja A:n omasta kesälomasta johtuvia taukoja. Valintakriteeri oli vuonna 2023 paras virallinen tulos. Nyt valinnan tehneen valmentajan mainitsemia valintakriteereitä ei ollut kenellekään kerrottu, eivätkä ne ole olleet missään saatavilla tai nähtävillä.

Kajon vastauksen ja aikaisemmin seuran antamien tietojen perusteella oli epäselvää, kuka lopulta oli urheilijavalinnan tehnyt: valmentaja vai joku laajempi seuran valitsijaryhmä. Kun huonompi urheilija valitaan kisoihin, on se pikemminkin omiaan laskemaan kovempia tuloksia tehneen ja kisojen ulkopuolelle jääneen urheilijan motivaatiota kuin luomaan tervettä kilpailuasetelmaa seuran sisällä.

Nyt valitun urheilijan tulos ei pituushypyssä ollut riittänyt kisavalintaan. Tässä tilanteessa valinta oli tehty pelkän tuloksen perusteella. Kuitenkin valittaessa seuran edustajaa kuulantyöntöön, valinnan tehneelle valmentajalle ei enää merkinnytkään mitään kuulatulokset. Sen sijaan oli valittu oma valmennettava, jonka päälaji kuulantyöntö ei edes ollut. Tulosten perusteella nyt kuulantyöntöön valittu urheilija olisi pitänyt valita 200 metrin juoksuun, mutta näin ei ollut tehty. Kajon urheilijavalinnat olivat sekavia ja epäloogisia.

Kajo oli Kouvolan alueen suurin seura. Valinnat olisi voinut hyvin tehdä henkilöt, joilla ei ole omia valmennettavia.

A:n huoltaja oli joutunut lataamaan maksullisen Tilastopajan löytääkseen viralliset tulokset, joihin on tarkemmin vedottu vastaselityksessä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1.      Asian tausta ja kysymyksenasettelu

A:lta on Kajon edustajan toimesta tiedusteltu ennen Pohjola seuracupin C-finaalin ilmoittautumisajan kulumista umpeen, haluaako hän osallistua mainittuun kisaan kuulantyöntäjänä. Kuulantyöntö on riidattomasti A:n päälaji. Ilmoittautumisajan viimeisenä päivänä Kajon toimihenkilö on ilmoittanut A:lle, että hänet on valittu varatyöntäjäksi. Toinen urheilija oli valittu edustamaan Kajoa edellä mainitussa kisassa kuulantyönnössä.

A:n huoltajat ovat saaneet valintaan osallistuneelta valmentajalta WhatsApp-viestin, jossa on tarkemmin perusteltu sitä, miksi paremman tuloksen kauden aikana työntänyt A ei ollut tullut valituksi Kajon kuulantyöntäjäksi. A:n huoltaja on ollut yhteydessä SUL:n edustajaan valinnan jälkeen. SUL:n edustaja on tämän jälkeen ollut yhteydessä Kajon toimihenkilöihin. SUL on kuitenkin ilmoittanut, ettei se puutu seurojen yksittäisiin urheilijavalintoihin ja antanut A:n huoltajille ohjeen saattaa asia heidän niin katsoessaan oikeusturvalautakunnan käsiteltäväksi.

Asiassa on kysymys siitä, onko Kajon toiminnassa rikottu seuran sääntöjä, kun A:n sijasta kysymyksessä oleviin kisoihin on valittu toinen urheilija. Kysymys on lisäksi siitä, onko A:sta syrjitty valinnassa valinnan tehneen valmentajan toimesta. Asiassa on kuitenkin ensin ratkaistava, onko nyt kysymyksessä sellainen urheilijavalinta, jonka tutkimiseen oikeusturvalautakunnalla on toimivalta ja se, onko A:lla riittävä muutoksenhakuintressi, kun kysymyksessä oleva kilpailu on jo käyty.

2.      Oikeusturvalautakunnan toimivalta tutkia valitus

Urheilun oikeusturvalautakunta on toimivaltainen sääntöjensä 2 §:n 3 kohdan perusteella käsittelemään valituksia urheilijan arvokilpailuihin valitsemista tai valitsematta jättämistä koskevista päätöksistä, a) jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu, tai b) jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Pohjola seuracupin C-finaalin urheilijavalinnassa ei ole kysymys oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta arvokilpailuja koskevasta valintapäätöksestä.

Seuran valintapäätökseen kohdistuva valitus voidaan kuitenkin arvioida oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 d kohdan perusteella. Mainitun sääntökohdan perusteella arvioitavana on siten se, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Kyseisessä pykälässä yhdistyksen säännöillä tarkoitetaan yhdistyslain 8 §:ssä tarkoitettujen sääntöjen lisäksi muita yhdistyksen toimintaa koskevia yleisiä määräyksiä kuten kurinpitosääntöjä, kilpailusääntöjä ja lisenssimääräyksiä, ei kuitenkaan urheilun lajisääntöjä. Myös erilaiset valintakriteerit voivat tulla arvioitaviksi päätöksen sääntöjenvastaisuutta koskevan sääntökohdan nojalla, jos tällaiset kriteerit on vahvistettu etukäteen ja tarkoitettu yleisesti sovellettaviksi (ks. UOL 23/2014). Päätöksen sääntöjenvastaisuus voi tarkoittaa myös sitä, että päätös on tehty vastoin vakiintuneita toimintatapoja tai että päätös loukkaa perustuslain 6 §:n mukaista perusoikeutta eli yhdenvertaisuuden periaatetta ja syrjinnän kieltoa. Viimeksi mainitun perusoikeuden mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kilpailu, jonka urheilijavalinnasta asiassa on kysymys, on jo käyty ennen kuin valitus on saatettu vireille oikeusturvalautakunnassa. Koska nyt kysymyksessä olevalla urheilijavalintapäätöksellä voi kuitenkin olla merkitystä mahdollisissa Kajon myöhemmissä urheilijavalinnoissa, ja koska valituksen tutkiminen on asian laatukin huomioon ottaen tarpeen, oikeusturvalautakunta katsoo, että valitus voidaan tästä huolimatta tutkia.

3.      Urheilijavalinnan sääntöjenmukaisuus

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei A:ta koskeva urheilijavalinta ole perustunut Kajon julkaistuihin sääntöihin eikä asiassa ole esitetty muitakaan seuran julkaisemia valintakriteereitä. Asiassa on sen sijaan riidatonta, että mitään valintakriteereitä ei ole julkaistu seuran internetsivuilla tai muutoinkaan saatettu urheilijoiden ja heidän huoltajiensa tietoon. Tältä osin Kajo on ilmoittanut korjaavansa toimintaansa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilijavalinnat nyt kysymyksessä olevan tason kilpailuihin saatetaan useinkin tehdä ilman kirjallisia tai tarkkoja valintakriteerejä valmentajan tai muun seuran toimihenkilön tai -elimen päätöksellä. Tällaisessa tilanteessa urheilijoiden valinta jää pääosin seuran tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan. Yleisistä yhdistysoikeudellisista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen tutkiminen, onko seuran päätös tarkoituksenmukainen.

Siltä osin kuin valituksessa on väitetty seuran päätöksen loukkaavan urheilijoiden yhdenvertaisuutta, oikeusturvalautakunta on lautakuntakäytännössään todennut muun ohella seuraavan (ks. esim. UOL 30/2020).

Jokainen seura voi omaksua haluamansa menettelytavat ja arviointiperusteet edustajiensa valitsemiseksi kilpailuihin. Oikeusturvalautakunta ei puutu näiden valintojen tarkoituksenmukaisuuteen vaan arvioi vain sitä, onko harkintavaltaa kulloinkin käytetty ja valintamenettelyssä menetelty asianmukaisesti. Näin ollen seuran vakiintunut käytäntö ja tosiasiallinen toiminta urheilijavalinnoissa voi täyttää yhdenvertaiselle kohtelulle asetettavat muodolliset ja sisällölliset edellytykset.

Selvää on, että yhdenvertaisen kohtelun vaatimukset täyttää lähtökohtaisesti johdonmukaisesti noudatettu menettely, jossa kyseisenä kautena tai vuotena pisimmälle kuulaa työntänyt urheilija valitaan samaa kilpailua koskeviin yksilökilpailuihin. On kuitenkin myös tavanomaista, että urheilijavalintoihin vaikuttavat kulloinkin käsillä olevaan urheilulajiin liittyvät muut urheilulliset seikat kuin pelkkä tietyn tulosrajan ylittäminen. Etenkin jälkimmäisten seikkojen osalta seuroilla on varsin laaja autonomia itse päättää urheilijavalintakriteereistään.

Valittaja on käsillä olevassa asiassa ollut siinä käsityksessä, että Kajossa urheilijavalinnat kilpailuihin on tehty pelkän parhaan tuloksen perusteella. Kajo on puolestaan valittajan huoltajille valintapäätöstä perustellessaan ja valitukseen oikeusturvalautakunnalle vastatessaan ilmoittanut, että urheilijavalintoja kilpailuihin ei tehdä pelkästään kauden aikana tehtyjen parhaiden tulosten perusteella. Kajon mukaan urheilijavalintoihin on aina tuloskunnon lisäksi vaikuttanut myös urheilijoiden toiminta seurassa, harjoitteluaktiivisuus sekä tuloskunto lähestyttäessä tarkasteltavana olevaa kilpailua.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei asiassa esitetystä selvityksestä ole ilmennyt mitään sellaista, jonka perusteella olisi syytä epäillä sitä, että urheilijavalintoihin on Kajossa ennen kysymyksessäkin olevaa valintaa vaikuttanut muutkin seikat kuin kunkin lajin urheilijoiden kauden paras tulos. Valittaja on omassa vastaselityksessäänkin tuonut ilmi, että kysymyksessä olevaan kilpailuun kuulantyöntöön valittu urheilija olisi tulostensa perusteella tullut valita juoksemaan 200 metriä. Häntä ei ollut tähän lajiin kuitenkaan valittu. Valinta oli kohdistunut urheilijaan, jolla oli ollut jonkin verran huonompi tulos kauden aikana. Sanottu tukee Kajon ilmoittamaa siitä, että urheilijavalintoja ei ole seurassa tehty pelkästään yksittäisten huipputulosten perusteella.

Riidatonta on, että valintapäätöksen tekemiseen on osallistunut Kajossa valmentaja, joka on henkilökohtaisesti valmentanut kuulantyöntöön sittemmin valittua urheilijaa, mutta ei valittajaa. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tämä ei ole sinällään poikkeuksellista seuratason urheilijavalinnoissa. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tämä on kuitenkin omiaan herättämään epäluuloja valintojen puolueettomuutta kohtaan etenkin silloin, kun tarkkoja urheilijavalintakriteerejä ei ole seurassa julkaistu. Käsillä olevassa asiassa ei ole kuitenkaan esitetty mitään sellaista todistelua, jonka perusteella nyt kysymyksessä olevassa urheilijavalinnassa valintaan olisi epäasiallisesti vaikuttanut valintaan osallistuneen valmentajan ja valitun urheilijan välinen valmennussuhde. Asiassa ei ole esitetty väitteiden tueksi myöskään muuta sellaista selvitystä, jonka perusteella valittajaa ei olisi kohdeltu yhdenvertaisesti Kajon muiden urheilijoiden kanssa nyt kysymyksessä olevassa urheilijavalinnassa.

Edellä todetuin perustein valitus on hylättävä. Siten myös A:n lautakuntakuluja koskeva vaatimus on hylättävä.

4.      Valitusmaksu

Asian näin päättyessä valitusmaksua ei palauteta.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ilkka Lahtinen
Puheenjohtaja                                                                             

Jukka Loiva
Sihteeri                                                                                                       

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Pia Ek, Terhi Kytö, Hilla Marjoranta ja Pekka Timonen