37/2024 Jääkiekko – Kurinpito – Urheilun toimintakielto – Muutoksenhakuoikeus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                     
Nro 37/2024
18.12.2024                              
Diaarinro 28/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n alaisessa ottelussa ottelun päätuomarin 21.9.2024 joukkueen vastuuvalmentajalle määräämä pelirangaistus ja siitä seurannut toimintakielto

ASIA                 
Jääkiekko – Kurinpito – Urheilun toimintakielto – Muutoksenhakuoikeus
                         

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto (SJL) ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

A:lle on U18-ikäluokan ylemmän SM-alkusarjan ottelussa TPS – Ilves 21.9.2024 otteluajassa 48:37 hänen toimiessaan kotijoukkueen vastuuvalmentajana määrätty päätuomarin toimesta pelirangaistus (PR) sopimattomasta käytöksestä tuomaristoa kohtaan. Tuomariraportin mukaan A:ta oli ottelussa varoitettu huonosta käytöksestä jo kahteen kertaan aikaisemmin, minkä jälkeen päätuomari oli tuominnut penkiltä huutelusta 2 minuutin joukkuerangaistuksen sopimattomasta käytöksestä tuomaristoa kohtaan. Rangaistuksen tuomitsemisen jälkeen linjatuomari 1 oli raportoinut kuulleensa kotijoukkueen vastuuvalmentajan sanovan "Vittu mikä tossu" kohdistaen sanansa päätuomariin. Päätuomari oli linjatuomari 1:n raportoinnin perusteella tuominnut vastuuvalmentaja A:lle pelirangaistuksen.

Pelirangaistuksen määrääminen on johtanut Suomen jääkiekkoliiton kurinpitomenettelyyn 21.9.2024 annetuin ilmoituksin: ”Toimihenkilölle [A] on tuomittu ottelussa TPS - Ilves pelirangaistus (20 min). Toimihenkilö on automaattisesti toimintakiellossa kolme (3) seuraavaa ottelua, ellei asiaa oteta erikseen kurinpitäjän käsittelyyn, jolloin toimintakiellon pituus saattaa pidentyä.” A oli kurinpitomenettelyssä antanut hänelle 22.9.2024 varatun tilaisuuden johdosta vastineensa. Kurinpitäjä ei ole määrännyt kurinpitoseuraamuksia.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että hänelle automaattisesti tullut kolmen ottelun toimintakielto kumotaan.

Linjatuomari on tehnyt väärän arvion tilanteesta ja perustanut johtopäätöksensä olettamukseen. Joukkuetta eikä yksin päävalmentajaa oli varoitettu kahdesti aitiosta huutelusta ennen kyseessä olevaa tapahtumaa. A:n johtama joukkue oli saanut jäähyrangaistuksen, jota A oli rauhallisesti sadatellut pelaajilleen sanomalla ”Jumalauta jätkät. Vittu, mikä tossujäähy. Aivan turha.” A ei siis ollut päävalmentajana huutanut kovaan ääneen päätuomaria kohtaan mitään vaan osoittanut puheensa lähellä oleville omille pelaajilleen, mutta linjatuomari 1 oli jostain syystä tulkinnut tilanteen väärin.

A on väärin perustein ajettu ulos pelistä tuomarin solvaamisen vuoksi, mistä on aiheutunut automaattinen kolmen pelin toimintakielto estäen häneltä perusteetta mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan. Liiton kurinpitäjä on ottelun jälkeen ilmoittanut A:lle, että hänet on määrätty automaattiseen kolmen pelin toimintakieltoon, ja oheistanut A:lla olevan kaksi vuorokautta aikaa antaa asiassa vastineensa. Kurinpitäjä ei ole muuttanut kurinpitoseuraamusta A:n vastineen johdosta. Kurinpitomenettelyä, jossa ei edes voida puuttua automaattisiin ja perusteetta annettuihin rangaistuksiin, on pidettävä kummallisena. Vaikka tuomittu rangaistus on jo kokonaisuudessaan kärsitty, seuraamuksella voi olla tulevia, uusia seuraamuksia ankaroittavaa vaikutusta.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Valitus on perusteeton. Erotuomareiden päätökset otteluissa ovat sääntökirjan mukaan lopullisia eikä niitä voi muuttaa. Näin ollen valittajan vaatimus siitä, että tuomariston tuomitsema pelirangaistus pitäisi muuttaa tai hylätä, on lajin kansallisen sääntökirjan vastainen.

Toimihenkilölle määrätty pelirangaistus johtaa kurinpitosääntöjen mukaan automaattisesti kolmen (3) sarjaottelun toimintakieltoon. Jo kaudelle 2023-2024 kurinpitosääntöjä on muutettu ankaroittamalla aikaisempaa automaattista yhden (1) ottelun toimintakieltoa kolmen (3) ottelun automaattiseksi toimintakielloksi, jotta seuraamuksella olisi paremmin epäasiallista käytöstä ohjaavaa vaikutusta.

Kurinpitäjä ei voi toimihenkilöille pelirangaistuksesta seuraavaa automaattista toimintakieltoa omalla päätöksellään lyhentää, mutta kurinpitäjä voi harkintansa mukaan määrätä tapauksesta pidemmän toimintakiellon. Kurinpitosääntöjen mukaan harkittaessa yli neljän ottelun toimintakieltoa kurinpidon kohteena olevalle on varattava tilaisuus antaa vastine. Valittajaa on asianmukaisesti kuultu asiassa, vaikka automaattista kurinpitorangaistusta pidempää toimintakieltoa ei olekaan tässä asiassa määrätty. Kuulemisperiaate on tärkeä osa valittajan oikeusturvaa eikä lainkaan turha. Kurinpitäjä ei ole ilmoituksessaan maininnut, että toimintakielto voisi lyhentyä tai että se automaattisesti vastineen antamisen seurauksena lyhenisi, vaan sen sijaan ilmoituksessa on mainittu toimintakiellon pidentymisen mahdollisuus. Valittaja on siten tulkinnut virheellisesti kurinpitosääntöjä ja kurinpitäjän ilmoitusta kurinpitomenettelystä olettaessaan, että kurinpitoseuraamuksen lieventyminen olisi mahdollista.

Kurinpitäjän viestissä valittajalle ei ole ollut erikseen mainittu valitusoikeudesta koskien kurinpitosäännöistä automaattisesta seuraavaa toimintakieltoa erotuksena kurinpitäjän harkinnanvaraisesti määräämälle seuraamukselle. Tältä osin viestiä tulee jatkossa kehittää ja sanomaa täsmentää.

Joka tapauksessa sopimaton käytös on äänenkovuudesta ja -sävystä huolimatta sellaista. Valittaja on myöntänyt käyttäneensä juuri samaa ilmaisua, jonka linjatuomari 1 on raportoinut päätuomarille. Mainittu käytös on ollut alaikäisten pelaajien vastuuvalmentajalle sopimatonta.

VASTASELITYS                    

A on antanut asiassa vastaselityksensä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Jääkiekko-ottelussa TPS:n U18-joukkueen vastuuvalmentajana olleelle A:lle on 21.9.2024 pelatussa ottelussa määrätty ottelun erotuomarin toimesta pelirangaistus. Tästä seuraa Jääkiekkoliiton kurinpitosääntöjen kohdan 4.5 mukaan toimihenkilölle automaattisesti kolmen seuraavan sarjaottelun toimintakielto. Sääntökohdan mukaan kurinpitäjä voi määrätä pidemmän toimintakiellon kyseisestä tapauksesta.

Ottelun jälkeen A:lle on ilmoitettu automaattisesta toimintakiellosta. Kurinpitosääntöjen kohdan 3.1 mukaan kaikki pelirangaistukset johtavat kurinpitokäsittelyyn. A:lta onkin kurinpitäjän toimesta pyydetty vastinetta asiassa. Kurinpidossa ei ole lisärangaistuksia määrätty.

Oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko A:lle määrätty sellaista kurinpitorangaistusta, josta voi valittaa oikeusturvalautakuntaan ja voidaanko A:n valitus siten tutkia.

Oikeusturvalautakunnan säännöt ja tulkintakäytäntö

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 kappaleen b-kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia kurinpitoseuraamuksesta.

Oikeusturvalautakunta on jalkapalloa koskevassa ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että esimerkiksi suorasta ulosajosta johtuva automaattinen pelikielto ei ole sellaisenaan lautakunnan toimivaltaan kuuluva kurinpitoseuraamus, vaan lautakunta voi arvioida vain automaattisen pelikiellon lisäksi kurinpitomenettelyssä määrätyn lisäpelikiellon oikeellisuuden (ks. esim. UOL 12/2007, UOL 20/2016 ja UOL 14/2017).

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään todennut myös, että erotuomarin tekemät ratkaisut ottelun aikana ja ottelun kulkuun liittyen ovat lopullisia eikä lautakunnan toimivaltaan kuulu erotuomarin pelin aikana tekemien ratkaisujen oikeellisuuden arviointi. Tästä erotuomarin ratkaisuvallan lopullisuudesta on kuitenkin erotettava ottelun jälkeen käynnistettävä erillinen kurinpitomenettely (ks. esim. UOL 22/2023 ja UOL 31/2024).

Jääkiekkoliiton kurinpitosäännöt

Jääkiekkoliiton kurinpitosääntöjen (kurinpito- ja valitussäännöt 2024-2025) kohdan 4.5 mukaan pelirangaistus (PR) merkitsee pelaajan tai joukkueen toimihenkilön poistamista ottelusta. Pelirangaistus aiheuttaa toimihenkilölle automaattisesti kolmen (3) seuraavan sarjaottelun toimintakiellon. Kurinpitäjä voi määrätä erikseen pidemmän toimintakiellon kyseisestä tapauksesta. Sääntöjen kohdan 4.2 mukaan mikäli toimihenkilölle määrätään toimintakieltoa ja hän on jo kärsinyt pelirangaistuksesta johtuvan automaattisen kolmen ottelun toimintakiellon, lasketaan nämä kolme ottelua kärsityksi osana erikseen määrätystä pidemmästä pelikiellosta.

Kurinpitosääntöjen kohdan 3.1 mukaan kaikki pelirangaistukset johtavat kurinpitokäsittelyyn. Kohdan 3.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita muun muassa toimihenkilö, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on pelirangaistus.

Sääntöjen kohdan 5.1 mukaan rangaistulla toimihenkilöllä on oikeus valittaa Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalle, mikäli kyseessä on kurinpitovaliokunnan tai kurinpitäjän kurinpitopäätös ja mikäli toimintakielto on pidempi kuin kaksi ottelua. Kohdan 5.2 mukaan valitusvaliokunta voi erityisen painavasta syystä ja määräajoista riippumatta poistaa rankaisuvaltaa käyttäneen elimen päätöksen tapahtuneen menettelyvirheen tai säännösten väärän soveltamisen takia, lieventää annettuja kurinpitotoimia tai tarvittaessa palauttaa sen uudelleen käsiteltäväksi.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A:lle ottelussa määrätty pelirangaistus on johtanut edellä selostettujen sääntöjen perusteella automaattisesti kolmen ottelun toimintakieltoon. Tällaista säännöistä automaattisesti seuraavaa toimintakieltoa kurinpitäjä ei ole sääntöjen perusteella voinut lieventää tai poistaa, vaan kurinpitäjällä on ollut mahdollisuus ainoastaan määrätä automaattista toimintakieltoa pidempi toimintakielto.

Jääkiekkoliiton kurinpitosääntöjen mukaan pelirangaistus johtaa automaattisesti kurinpitomenettelyyn. Koska kurinpitäjä ei voi kuitenkaan poistaa tai lieventää pelirangaistuksesta sääntöjen perusteella automaattisesti seuraavaa toimintakieltoa, kurinpitäjä käyttää kurinpitovaltaa ainoastaan siinä tilanteessa, jossa kurinpitäjä määrää lisätoimintakiellon säännöistä seuraavan lisäksi.

Tässä tapauksessa kurinpitäjä on pyytänyt A:lta vastineen ja A on tällaisen myös antanut. Kurinpitäjä ei ole kuitenkaan tehnyt asiassa kurinpitopäätöstä eikä ole siten ankaroittanut säännöistä automaattisesti seuraavaa kolmen ottelun toimintakieltorangaistusta. Kurinpitäjä ei ole siten tehnyt sellaista kurinpitopäätöstä, josta voisi valittaa oikeusturvalautakunnalle. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu pelirangaistuksesta automaattisesti seuraavan toimintakiellon arviointi.

Oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, että kolmen ottelun automaattinen toimintakielto on varsin tuntuva seuraamus. Selvää on, että myös erotuomaritoiminnassa voi tapahtua virheitä. Vaikka erotuomarin määräämään pelirangaistukseen ei voidakaan jälkikäteen puuttua, Jääkiekkoliiton voisi olla aiheellista harkita, tulisiko sääntömääräyksiä kehittää siten, että pelirangaistuksesta automaattisesti seuraava kolmen ottelun toimintakielto olisi mahdollista tietyin edellytyksin poistaa. Tällainen mahdollisuus voisi olla tarpeen ainakin niissä tapauksissa, jossa jälkikäteen arvioituna on riittävän varmaa, ettei joukkueen toimihenkilö ole syyllistynyt sellaiseen tekoon, josta pelirangaistus voidaan antaa. Tällaisten lajin sisäisten jälkikäteisten oikeusturvamekanismien olemassaolo on sitä tärkeämpää, mitä ankarampi sääntöjen mukainen automaattinen toimintakielto pelirangaistuksesta seuraa.

Johtopäätöksenä edellä todetusta oikeusturvalautakunta toteaa, että A on valituksessaan vaatinut pelirangaistuksesta automaattisesti seuraavan toimintakiellon poistamista. Kysymys ei ole sellaisesta kurinpitoratkaisusta, jonka arviointi kuuluisi lautakunnan toimivaltaan. Valitus on jätettävä tutkimatta. Tähän nähden asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa muihin valituksessa esitettyihin perusteisiin.

Valitusmaksu

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 kohdan mukaan valitusmaksu voidaan palauttaa muun ohella silloin, jos siihen on erityisen painavia syitä. Oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa on erityisen painava syy valitusmaksun palauttamiselle siitä huolimatta, että valitus on jätettävä tutkimatta.

Päätöslauselma

Valitus jätetään tutkimatta.

Valitusmaksu palautetaan.

Äänestys.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                                                      

Teemu Vanhanen
Sihteeri 

Ratkaisuun lautakunnan täysistunnossa osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Ilkka Lahtinen, Kristiina Rintala, Hanneli Alho-Ignatius (eri mieltä), Niko Jakobsson, Elias Kajander (eri mieltä), Mikko Kohtala, Pertti Lenkkeri, Tuomas Ojanen, Timo Pennanen, Tapio Rantala, Sami Sarvilinna (eri mieltä), Pekka Timonen, Juha Viertola ja Mika Väyrynen (eri mieltä).

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Jäsen Sami Sarvilinna: Katson lautakunnan ratkaisusta poiketen, että Jääkiekkoliiton kurinpitäjä on tässä asiassa käyttänyt kurinpitovaltaa siten, että kysymys on valituskelpoisesta asiasta. Arvioitaessa sitä, voidaanko valitus tutkia oikeusturvalautakunnassa, on kuitenkin ensin tarkasteltava sitä, onko asiassa käytetty kaikkia Jääkiekkoliiton sisäisiä muutoksenhakukeinoja ennen valitusta oikeusturvalautakuntaan. Lausun perusteluina näiltä osin seuraavan.

Säännöt

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 3 kappaleen mukaan valitus otetaan tutkittavaksi vain, jos kaikki asianomaisen järjestön sääntöjen edellyttämät muutoksenhakumahdollisuudet on käytetty.

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitosääntöjen 2024–2025 3.1 §:n 2 kappaleen mukaan kaikki pelirangaistukset johtavat kurinpitokäsittelyyn.

Kurinpitosääntöjen 3.2 §:n 1–3 kappaleen mukaan ennen kuin kurinpitoelin ratkaisee tutkittavana olevan asian, on asianosaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kuulemisesta voidaan luopua, mikäli seuraamuksena oleva peli- tai toimintakielto ei ole neljää (4) ottelua pitempi. Asianosaisella on aina oikeus tulla kuulluksi. Kurinpitoelin varaa asianosaiselle kohtuullisen ajan vastineen antamiseen.

Kurinpitosääntöjen 3.4 §:n mukaan rangaistukseen voidaan tuomita muun muassa toimihenkilö, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut pelirangaistus.

Kurinpitosääntöjen 3.5 §:n d kohdan mukaan kurinpitomenettelyssä määrättäviä rangaistuksia ovat pelikielto (pelaajat) tai toimintakielto (joukkueen toimihenkilöt, erotuomarit ja toimitsijat) joko tietyksi ottelumääräksi tai määräajaksi, dopingtapauksissa peli- tai toimintakielto voidaan määrätä ainaiseksi.

Kurinpitosääntöjen 4.5 §:n mukaan pelirangaistus merkitsee pelaajan tai joukkueen toimihenkilön poistamista ottelusta. Pelirangaistus johtaa aina kurinpitokäsittelyyn ja voi siten johtaa aina myös peli- tai toimintakieltoon. Pelirangaistus aiheuttaa toimihenkilölle automaattisesti kolmen (3) seuraavan sarjaottelun toimintakiellon. Kurinpitäjä voi määrätä erikseen pidemmän toimintakiellon kyseisestä tapauksesta.

Kurinpitosääntöjen 5.1 §:n 2 kappaleen mukaan rangaistulla henkilöllä (pelaaja, toimihenkilö) on oikeus valittaa SJL:n valitusvaliokunnalle, mikäli kyseessä on kurinpitovaliokunnan tai kurinpitäjän kurinpitopäätös (peli- tai toimintakielto) seuraavin edellytyksin:

- mikäli kurinpitoelimen määräämä peli- tai toimintakielto on pidempi kuin kaksi (2)ottelua,

- mikäli henkilölle on määrätty väliaikainen peli- tai toimintakielto tai

- mikäli määrätty taloudellinen sanktio (kurinpitosakko) on henkilön osalta yli 100 euroa.

Saman pykälän 3 kappaleen mukaan niistä SJL:n liittohallituksen, eri valiokuntien tai SJL:n Aluehallitusten tai sen alaisten elimien päätöksistä, joista ei voi valittaa SJL:n valitusvaliokuntaan, voi valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan sen sääntöjen mukaisesti.

Kurinpitosääntöjen 5.2 §:n 3 kappaleen mukaan valitusvaliokunta voi erityisen painavasta syystä ja määräajoista riippumatta poistaa rankaisuvaltaa käyttäneen elimen päätöksen tapahtuneen menettelyvirheen tai säännösten väärän soveltamisen takia, lieventää annettuja kurinpitotoimia tai tarvittaessa palauttaa asian sen uudelleen käsiteltäväksi.

Arviointi

Valittaja on toiminut 21.9.2024 pelatussa jääkiekon U18-ikäluokan ylemmän SM-alkusarjan ottelussa TPS–Ilves kotijoukkueen vastuuvalmentajana. Hänelle on tuossa ottelussa tuomittu pelirangaistus.

Valittajalle on samana päivänä ilmoitettu, että hän on automaattisesti toimintakiellossa kolme (3) seuraavaa ottelua, ellei asiaa oteta erikseen kurinpitäjän käsittelyyn, jolloin toimintakiellon pituus saattaa pidentyä.

Sarjan kurinpitäjä on 22.9.2024 pyytänyt valittajalta vastineen asiassa. Pyynnössä on todettu, ettei vastineen antamatta jättäminen estä asian ratkaisemista kurinpitäjän toimesta. Valittaja on antanut vastineen.

Valittajan toimintakiellon pituutta ei ole muutettu.

Totean aluksi, että jääkiekkoliiton kurinpitosääntöjen on katsottava olevan nyt käsillä olevan tapauksen suhteen sovellettavan kurinpitomenettelyn ja muutoksenhaun osalta epäselviä. Valittajalle ei myöskään ole kurinpitokäsittelyn yhteydessä annettu muutoksenhakua koskevaa ohjausta eikä hänelle näin muodoin ole muodostunut selväpiirteistä kuvaa muutoksenhaun mahdollisuudesta.

Totean, että jääkiekkoliiton kurinpitosäännöissä on nimenomainen määräys siitä, että kaikki pelirangaistukset johtavat kurinpitokäsittelyyn. Kun lisäksi otetaan huomioon, että sarjan kurinpitäjä on pyytänyt valittajalta vastineen huolimatta siitä, että kuulemisesta voidaan luopua, mikäli seuraamuksena oleva toimintakielto ei ole neljää ottelua pitempi, katson esitetyn selvityksen perusteella, että kurinpitäjä on tosiasiallisesti käynnistänyt valittajaa koskevan kurinpitokäsittelyn ja tehnyt siinä ratkaisun. Kyse ei siten ole ollut pelkästään kurinpitosäännöissä tarkoitetusta automaattisesta seuraamuksesta.

Katson myös, ettei merkitystä asiassa ole sillä, että valittajan toimintakiellon pituutta ei ole muutettu siitä, mitä se olisi ollut, jos kyseessä olisi ollut yksinomaan automaattinen seuraamus, eikä myöskään sillä, että sarjan kurinpitäjällä ei kurinpitosääntöjen mukaan olisi edes ollut toimivaltaa määrätä automaattista seuraamusta lievemmästä seuraamuksesta. Kyse on ollut päätöksentekijän harkinnasta siitä huolimatta, että tätä harkintavaltaa on kurinpitosäännöissä rajoitettu.

Päädyn siten katsomaan, että valittajan toimintakiellossa on ollut kyse sellaisesta kurinpitäjän kurinpitopäätöksestä, josta on kurinpitosääntöjen mukaan oikeus valittaa SJL:n valitusvaliokunnalle. Tätä johtopäätöstä tukee nyt käsillä olevassa tapauksessa myös se, että valitusvaliokunnalla on kurinpitosääntöjen mukaan sellaista harkintavaltaa, joka on kurinpitäjän osalta rajattu pois.

Katson myös, että koska valittajalle ei ole annettu muutoksenhakuohjetta, kurinpitosäännöissä tarkoitettu valitusaika ei ole alkanut ja valittajalla olisi halutessaan vielä mahdollisuus saattaa asia valitusvaliokunnan käsiteltäväksi kurinpitosääntöjen mukaisesti.

Päädyn siten siihen, että koska kaikkia jääkiekkoliiton sääntöjen edellyttämiä muutoksenhakumahdollisuuksia ei ole käytetty, valitus on tällä perusteella jätettävä oikeusturvalautakunnassa tutkimatta.

Valitusmaksun palauttamisen osalta olen oikeusturvalautakunnan päätöksestä ilmenevällä kannalla.

Jäsenet Hanneli Alho-Ignatius, Elias Kajander ja Mika Väyrynen olivat vuorollaan samaa mieltä kuin jäsen Sarvilinna.

Vakuudeksi                                                        
Teemu Vanhanen