32/2024 Salibandy – Pelaajien edustusoikeutta koskevat poikkeusluvat – Päätöksen sääntöjen vastaisuus – Yhdenvertainen kohtelu – Lajiliiton harkintavalta
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA PÄÄTÖS
Nro 32/2024 7.10.2024
Diaarinro 26/2024
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Salibandyliitto ry:n hallituksen päätös 27.8.2024, jolla on hylätty Hawks Helsinki ry:n muutoksenhaku koskien pelaajien poikkeuslupia
ASIA
Salibandy – Pelaajien edustusoikeutta koskevat poikkeusluvat – Päätöksen sääntöjen vastaisuus – Yhdenvertainen kohtelu – Lajiliiton harkintavalta
MUUTOKSENHAKIJA
Hawks Helsinki ry
KUULTAVA
Suomen Salibandyliitto ry
ASIAN RIIDATON TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS
Hawks Helsinki ry (jäljempänä Hawks) on hakenut kahdelle vuonna 2008 syntyneelle kenttäpelaajalle poikkeuslupaa pelata salibandyä poikien valtakunnallisessa P16 sarjassa. Kyseiset pelaajat ovat yhden vuoden yli-ikäisiä P16 sarjaan.
Suomen Salibandyliitto ry:n (jäljempänä Salibandyliitto) kilpailuvaliokunta on 19.6.2024 hylännyt poikkeuslupahakemuksen. Kilpailusääntöjen 48 §:n mukaan SM-arvon omaavissa sarjoissa ei saa käyttää yli-ikäisiä pelaajia (Y-pelaajia). Päätöksen mukaan kilpailuvaliokunnan linja on useamman vuoden ollut se, että poikkeuslupia ei myönnetä yli-ikäisille kenttäpelaajille.
Hawks on hakenut salibandyliiton hallitukselta muutosta kilpailuvaliokunnan päätökseen. Hallitus on 27.8.2024 hylännyt muutoksenhakemuksen. Päätöksen mukaan linjausta Y-pelaajien käytöstä käsitellään tulevan kauden aikana ja mahdolliset muutokset kilpailusääntöihin edustusoikeusasioissa tulevat voimaan seuraavalla kaudella 2025–2026. Yhdenvertaisen kohtelun valmistamiseksi kilpailuvaliokunnan vakiintuneeseen käytäntöön ja kilpailusääntöihin ei tehdä muutoksia ennen kauden 2024–2025 alkua.
VALITUS PERUSTEINEEN
Hawks on vaatinut, että yllä mainittu hallituksen päätös kumotaan.
Pelaajat, joille poikkeuslupia haettiin, ovat syntyneet vuonna 2008 ja he ovat siten yhden vuoden yli-ikäisiä P16 sarjaan. Kyseiset pojat ovat olleet joukkueen mukana jo monia vuosia, ja joukkueen tavoitteena on tukea poikien mahdollisuutta harrastaa edelleen samassa turvallisessa ja sosiaalisessa ympäristössä.
Salibandyliiton kielteistä päätöstä on perusteltu liiton kilpailusääntöjen 48 §:llä, jonka mukaan P16-19 ja T16-18 ikäluokan valtakunnallisissa sarjoissa ei sallita Y-ikäisiä pelaajia. Mainitussa pykälässä todetaan myös erikseen, että vuotta yli-ikäistä maalivahtia ei saa käyttää P16-19 tai T16-18 valtakunnallisissa sarjoissa. Tästä huolimatta salibandyliitto on myöntänyt poikkeuslupia yli-ikäisille maalivahdeille kyseisiin poika- ja tyttöikäluokkiin jo useamman kauden ajan. Salibandyliiton kilpailuvaliokunta on esimerkiksi myöntänyt poikkeusluvan erään seuran P16 edustusjoukkueelle koskien erästä vuonna 2008 syntynyttä maalivahtia, vaikka joukkueen kokoonpanossa oli jo ennestään kaksi vuonna 2009 syntynyttä maalivahtia. Tällä hetkellä kyseiseen P16 valtakunnalliseen sarjaan on kaudelle 2024–2025 myönnetty kolme poikkeuslupaa yli-ikäisille maalivahdeille, vaikka tämä on vastoin liiton selkeästi informoimaa sääntöä.
Salibandyliiton kilpailusääntöjen pykälässä 9 todetaan liiton toiminnassa sovellettavan Olympiakomitean vuonna 2021 hyväksymää Reilun pelin periaatetta. Olympiakomitean syyskokouksessa 2021 on luotu mainitut urheiluyhteisön eettiset periaatteet, joissa mainitaan tärkeitä käsitteitä, kuten yhtä suuri ihmisarvo, joka on riippumaton muun ohessa iästä tai henkilökohtaisesta ominaisuudesta. Tällä hetkellä tämä ei toteudu, sillä pelaajia ja heidän oikeuttaan osallistua tavoitteelliseen kilpaurheiluun eriarvoistetaan ikäperustein sekä pelipaikkakohtaisesti. Kyseisessä materiaalissa on mainittu myös hyvästä hallinnosta, joka kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti, sekä lajiliittojen selkeistä ja läpinäkyvistä kriteereistä ja periaatteista, joilla urheilija valitaan kilpailuihin. Tämäkään ei toteudu Salibandyliiton tämänhetkisessä poikkeuslupatapauksien käsittelyssä.
Salibandyliiton mukaan yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi vakiintuneeseen käytäntöön ei tehdä muutosta. Samanaikaisesti liitto kuitenkin eriarvoistaa pelaajia pelipaikkakohtaisesti. Salibandyliiton tapauksen käsittelyn kesto muutoksenhaun toimituspäivästä 26.6.2024 sen viralliseen päätökseen, joka saapui valittajan tietoon 2.9.2024, oli yhteensä 68 vuorokautta. P16 valtakunnallinen sarja on alkanut virallisesti 8.9.2024. Asianomaiset pelaajat saivat siten lopullisen päätöksen pelioikeudestaan kaudelle 2024–2025 vain kuusi vuorokautta ennen sarjan alkua, mikä on aivan liian myöhään ajatellen pelaajien mahdollisuuksia tehdä ratkaisuja oman harrastuksensa jatkumon takaamiseksi.
Poikkeuslupien pohjimmainen tarkoitus on mahdollistaa harrastuksen jatkumo ja pyrkimys pitää nuoret urheilun ja liikunnan parissa jatkossakin. Tällä hetkellä kaksi nuorta urheilijaa odottaa edelleen päätöstä luvasta edustaa omaa pitkäaikaista seuraansa, jonka ympärillä pyörivät suurin osa heidän sosiaalisista suhteistaan ja vapaa-ajan harrastuksistaan. Kyseisille nuorille kielteinen päätös kilpailullisesta pelaamisesta kaudelle 2024–2025 tarkoittaa urheilun sekä salibandyn lopettamista. Salibandyliiton luomat toimintatavat sekä tämänhetkiset eriarvoistavat ja epätasa-arvoiset säännöt epäävät kahdelta nuorelta urheilijalta mahdollisuuden harrastaa.
VASTAUS PERUSTEINEEN
Salibandyliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.
Liiton kilpailuvaliokunta ja hallitus ovat valituksenalaisissa ratkaisuissaan toimineet sekä kilpailusääntöjen mukaisesti että pelaajia yhdenvertaisesti kohdellen.
Salibandyliiton kilpailusäännöissä määritellään lähtökohdat sille, minkä ikäluokan joukkueissa pelaajilla voi olla edustusoikeus. Kilpailusäännöissä määrätään myös, että näistä lähtökohdista voidaan myöntää poikkeuksia. Valtakunnallisten sarjojen osalta poikkeusluvat käsittelee liiton kilpailuvaliokunta.
Kilpailuvaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan ainoastaan yli-ikäisille maalivahdeille on harkinnan mukaan myönnetty poikkeuslupia valtakunnallisiin sarjoihin. Sen sijaan kenttäpelaajille poikkeuslupia ei ole valtakunnallisten sarjojen osalta myönnetty. Kausien 2022–2025 osalta kilpailuvaliokunta on vastaanottanut 18 yli-ikäistä kenttäpelaajaa koskenutta poikkeuslupahakemusta, joista kaikki on hylätty. Hakemukset ovat koskeneet yhteensä 44 kenttäpelaajaa eikä kenellekään heistä siis ole myönnetty poikkeuslupaa.
Muun muassa tämän vakiintuneen tulkintakäytännön perusteella liiton hallitus totesi 27.8.2024 tekemässään päätöksessä, että Y-pelaajien käyttöä koskevia linjauksia on syytä käsitellä ja arvioida tulevaisuutta silmällä pitäen tulevan kauden aikana, mutta yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi vakiintuneesta käytännöstä poikkeaminen ei yksittäisen tapauksen osalta olisi enää tässä vaiheessa kautta ollut perusteltua.
Maalivahtien asema on perinteisesti ollut edustusoikeuteen liittyen muista pelaajista poikkeava. Tämä voidaan päätellä kilpailusääntöjen 48 §:stä, jossa on oma kappaleensa maalivahtien edustusoikeudesta. Käytännössä maalivahtien erityisasema johtuu siitä, että joukkueen pelaaminen halutaan varmistaa myös niissä tilanteissa, joissa joukkueella ei syystä tai toisesta muuten olisi – pysyvästi tai tilapäisesti – käytössään oikean ikäistä maalivahtia.
Ikäluokkia koskevat rajoitukset samoin kuin maalivahtien erityisasema ovat varsin vakiintuneita salibandyn ohella myös muissa joukkuelajeissa. Esimerkiksi Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen pykälässä 5.4. on erityinen ja varsin kattava kohta 1. koskien nimenomaan maalivahtien pelaamista eri joukkueissa ja eri ikäluokissa. Liiton vakaa näkemys onkin, ettei sen voida katsoa toimivan eriarvoisesti pelkästään sillä perusteella, että maalivahteja kohdellaan esimerkiksi poikkeuslupia myönnettäessä eri tavoin kuin kenttäpelaajia.
Edellä mainittu kilpailuvaliokunnan pidättyvä ja vakiintunut tulkintakäytäntö koskee lisäksi vain valtakunnallisia sarjoja eli kunkin ikäluokan SM-sarjaa tai 1. divisioonaa - siis niitä sarjoja, joissa viime kädessä pelataan kyseisen ikäluokan Suomen mestaruudesta. Vastaava tulkinta ei koske alueellisia sarjoja, joissa kilpailullisena panoksena ei ole kyseisen ikäluokan Suomen mestaruus.
Hawks voisi halutessaan tarjota poikkeuslupaa hakeneille pelaajilleen pelipaikkaa myös oman seuransa P17-ikäluokan joukkueessa. Tuo joukkue seurassa on, vaikka joukkue ei pelaakaan valtakunnallisessa vaan alueellisessa sarjassa.
VASTASELITYS
Hawks on antanut vastaselityksen asiassa.
Salibandyliitto on perustellut maalivahdeille myöntämiään poikkeuslupia tarpeella varmistaa joukkueen pelaaminen kaikissa tilanteissa. Käytännössä poikkeuslupia on kuitenkin myönnetty silloinkin, kun omanikäisiä maalivahteja on ollut riittävästi eikä tarvetta poikkeusluvan käyttöön siten olisi ollut. Tällä kaudella 27:stä maalivahtien poikkeuslupahakemuksesta vain kaksi on hylätty.
Hawks on lisäksi kiinnittänyt vastaselityksessään huomiota siihen, että Jääkiekkoliitto ja Jalkapalloliittoa on linjannut eri tavoin yli-ikäisten pelaajien käyttämisestä kuin Salibandyliitto.
Hawks on vielä todennut, että seuralta löytyy nykyään myös P17 ikäluokan joukkue, joka pelaa Etelä-Suomen alueellista sarjaa. Kyseinen joukkue on perustettu vasta syksyllä 2024 eli seuralla ei ole ollut tarjota yli-ikäisille pelaajille oman ikäluokan joukkuetta poikkeuslupaa hakiessa. Asianomaiset yli-ikäiset nuoret ovat tavoitteellisia urheilijoita, joten alueellinen sarja ei tue pelaajien kehitystä eikä motivaatiota jatkaa lajin parissa.
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
Perustelut
Kysymyksenasettelu
Oikeusturvalautakunnassa on arvioitavana kysymys siitä, onko Salibandyliiton hallituksen päätös poikkeuslupien epäämisestä puheena olevalle kahdelle pelaajalle Salibandyliiton sääntöjen vastainen tai onko se ilman hyväksyttävää syytä poikennut liiton aikaisemmasta poikkeuslupia koskevasta käytännöstä. Edelleen kysymys on siitä, onko mainittu päätös loukannut poikkeuslupahakemuksen kohteena olleiden pelaajien yhdenvertaisuutta suhteessa muihin pelaajiin taikka onko päätöstä lopputulokseltaan pidettävä kohtuuttomana.
Asiaan liittyvät sääntömääräykset
Salibandyliiton kilpailusääntöjen 9 §:n mukaan liiton kilpailutoiminnassa sovelletaan Olympiakomitean vuonna 2021 hyväksymää Reilun pelin periaatetta. Osallistuessaan liiton kilpailutoimintaan, henkilö sitoutuu noudattamaan urheilun eettisiä arvoja ja Reilun Pelin periaatteita, joita ovat toisen ihmisen kunnioitus ja yhdenvertainen kohtelu, rehellisyys, avoimuus, oikeudenmukaisuus, demokraattisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, vastuullinen kasvatus sekä kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen.
Salibandyliiton kilpailusääntöjen 48 §:ssä säädetään vuonna 2010 ja aiemmin syntyneiden junioripelaajien edustusoikeudesta. Yli-ikäisistä pelaajista on säännöissä todettu seuraavaa:
Seura voi P15-19 ja T16-18 sarjoissa tehdä kirjallisen ilmoituksen liittoon korkeintaan vuoden yli-ikäisen pelaajan [Y-pelaaja] käyttämisestä tietyssä juniorijoukkueessaan [Y-ilmoitus]. Joukkueeseen voidaan ilmoittaa saman pelikauden aikana enintään neljä yli-ikäistä pelaajaa. Kirjaamismaksu on 20 €/ilmoitus. Joukkue saa käyttää samassa ottelussa Y-pelaajista enintään kahta kenttäpelaajaa. Y-pelaajaksi ilmoitettu pelaaja saa pelata seurassaan ainoastaan ilmoitetussa juniorijoukkueessa saman pelikauden aikana. Vuonna 2010 tai aiemmin syntynyt Y-pelaaja saa lisäksi pelata yhdessä seuransa miesten 2.–6. divisioonajoukkueessa tai naisten 1.–4. divisioonajoukkueessa.
[…]
Vuoden yli-ikäiset maalivahdit voivat pelata oman ikäluokan joukkueissa, ikäistään vanhemmissa ja yli-ikäisinä vuotta nuoremmissa koko kauden ajan (myös samana päivänä toisessa joukkueessa/ikäluokassa). Omassa ikäluokassaan ja vanhemmissa junioreissa he voivat pelata sekä kenttäpelaajina että maalivahteina. Vuoden yli-ikäisistä maalivahdeista ei tarvitse tehdä Y-ilmoitusta. Vuotta yli-ikäistä maalivahtia ei saa käyttää P16-19 ja T16-18 valtakunnallisissa sarjoissa.
Rajoitukset, ei saa käyttää Y-pelaajaa
– P15-19 ja T16-18-sarjoissa Y-pelaajaksi seura ei saa ilmoittaa R-pelaajaa
– P16-19 ja T16-18 valtakunnallisissa sarjoissa
– F-liigassa kuluvalla kaudella pelannutta pelaajaa ei saa nimetä Y-pelaajaksi eikä Y-pelaaja saa pelata F-liigassa
[…]
Poikkeuslupamenettely
Pelaajalle on mahdollista hakea edustusoikeutta koskevia poikkeuslupia. Edustusoikeutta koskeva poikkeuslupahakemus valtakunnallisten sarjojen osalta perusteluineen on toimitettava liittoon 21.9. mennessä. Valtakunnallisia sarjoja koskevat poikkeusluvat käsittelee Kilpailuvaliokunta. […]
Oikeusturvalautakunnan arviointi
Poikkeuslupien epäämisen sääntöjen vastaisuus
Hawks on valituksessaan katsonut, että kahta sen P17 ikäistä pelaajaa on kohdeltu eriarvoisesti ja epätasa-arvoisesti sekä urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti, kun heille ei ole myönnetty poikkeuslupia pelata yli-ikäisinä P16 ikäluokan valtakunnallisessa sarjassa. Hawks on valituksensa perusteluina vedonnut ennen muuta siihen, että poikkeuslupia on aikaisemmin vastaavansisältöisestä sääntömääräyksestä huolimatta kuitenkin myönnetty yli-ikäisille maalivahdeille.
Oikeusturvalautakunta on sen sääntöjen 2 §:n 1d-kohdan mukaan toimivaltainen käsittelemään valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Yhdistyksen säännöillä tarkoitetaan yhdistyslain 8 §:ssä tarkoitettujen sääntöjen lisäksi muita yhdistyksen toimintaa koskevia yleisiä määräyksiä kuten kurinpitosääntöjä, kilpailusääntöjä ja lisenssimääräyksiä, ei kuitenkaan urheilun lajisääntöjä.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilun lajiliitoilla on yhdistysautonomiaan kuuluvan toimivaltansa nojalla mahdollista asettaa erilaisia sarjoihin ja kilpailuihin osallistumista koskevia määräyksiä ja rajoituksia, kuten ikärajoituksia. Sillä seikalla, että toisen lajin liitto on asettanut tästä poikkeavan sisältöisiä, mahdollisesti sallivampia rajoituksia, ei siten ole merkitystä nyt kysymyksessä olevaa asiaa arvioitaessa. Sääntöjen ja määräyksien tarkoituksenmukaisuuden arviointi ei puolestaan ole oikeudellista harkintaa eikä se siten kuulu lainkaan oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. (esim. UOL 12/2009, UOL 14/2024)
Asiassa on riidatonta, että puheena olevat kenttäpelaajat, joille poikkeuslupia oli haettu, ovat yhden vuoden yli-ikäisiä pelaamaan poikien P16 valtakunnallisessa sarjassa.
Sovellettavaksi tulevien kilpailusääntöjen 48 §:n mukaan yli-ikäisiä pelaajia ei ilman seuran kilpailuvaliokunnan myöntämää poikkeuslupaa saa käyttää muun ohessa P16-19 valtakunnallisissa sarjoissa, jollaisesta nyt siis on kysymys. Valituksen kohteena oleva pelaajille ja seuralle kielteinen päätös on näin ollen kilpailusäännöistä ilmenevän pääsäännön mukainen eikä siten sellaisenaan sääntöjen vastainen.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että poikkeuslupamenettelyä koskevissa kilpailusäännöissä ei ole määritelty, mitä näkökohtia poikkeuslupaa harkittaessa tulee ottaa huomioon tai millä perusteilla lupa voidaan myöntää. Valtakunnallisten sarjojen poikkeuslupapäätöksistä päättävälle kilpailuvaliokunnalle on siten tarkoituksella jätetty laaja harkintavalta asiassa. Oikeusturvalautakunnan sääntöjen toimivaltapykälästä ja yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen tutkiminen, onko valituksen kohteena oleva päätös tarkoituksenmukainen.
Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus
Lautakunta on kuitenkin vakiintuneesti katsonut, että kun kysymys on yksittäistä urheilijaa koskevasta ratkaisusta, tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävän sääntömääräyksenkin tulkintaa voidaan pitää sääntöjen vastaisena, jos kyse on jäsenoikeuksien rajoittamisesta taikka jos yhdistyksen harkintavallan käyttö on ollut perustavanlaatuisten oikeusperiaatteiden, kuten syrjinnän kiellon vastaista, tai jos päätös poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty. Tätä on arvioitu esimerkiksi ratkaisuissa UOL 13/2009 ja UOL 5/2012.
Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1c-kohdan tarkoittamasta jäsenoikeuksien rajoittamisesta voi olla kysymys silloin, jos jäsenoikeuksien rajoittaminen on vastoin yhdistyksen sääntöjä tai jos päätös loukkaa olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta.
Yhdistyslain 33 §:n 2 momentin mukaan yhdistyksen päätös on mitätön, jos se olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuutta loukkaava päätös voi olla myös yhdistyslain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla moitteenvaraisesti pätemätön.
Jäsenoikeuksien rajoittaminen voi ilmetä esimerkiksi yhdistyksen toimielimen päätöksestä tai muusta toiminnasta, joka vähentää yhdistyksen jäsenelle sääntöjen mukaan kuuluvaa erityistä etua yhdistyksessä. Jäsenoikeuksien perusteettomasta rajoittamisesta voi olla kysymys myös silloin, jos yhdistyksen päätös loukkaa olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta (ks. UOL 13/2018 ja UOL 27/2016 ja siinä kerrotut ratkaisut). Oikeusturvalautakunnan käytännössä (UOL 1/2004) on esimerkiksi katsottu, että kilpaurheilua harjoittavissa seuroissa jäsenten yhdenvertaisuus yleensä toteutuu, jos samantasoisten ja samanikäisten jäsenten seuralta saamat edut eivät ilman urheilullisia perusteita olennaisesti poikkea toisistaan. Toisaalta urheiluseura voi sille kuuluvan yhdistysautonomian rajoissa itsenäisesti päättää esimerkiksi edustusjoukkueen kokoonpanosta muillakin kuin urheilullisilla perusteilla. Tällaisessakaan päätöksenteossa yhdistys ei kuitenkaan saa olennaisesti loukata jäsenten yhdenvertaisuutta.
Hawks on perustellut valitustaan erityisesti sillä, että maalivahdeille on myönnetty poikkeuslupia siitä huolimatta, että myös heidän osaltaan yli-ikäisten pelaajien käyttö on valtakunnallisissa sarjoissa lähtökohtaisesti kilpailusäännöissä kielletty. Hawksin mukaan poikkeuslupien myöntäminen tai epääminen pelipaikkakohtaisesti loukkaa pelaajien yhdenvertaisuutta suhteessa toisiinsa.
Salibandyliitto on puolestaan perustellut poikkeuslupien epäämistä juuri pelaajien yhdenvertaisuudella. Liiton mukaan kenttäpelaajille poikkeuslupia ei ole myönnetty aiemminkaan, kun taas maalivahdeille lupia on harkinnanvaraisesti voitu myöntää myös valtakunnalliseen sarjaan. Tätä on perusteltu maalivahtien erityisasemalla ja sillä, että pyrkimyksenä on ollut varmistaa joukkueen pelikelpoisuus silloinkin, kun joukkueella ei syystä tai toisesta ole joko tilapäisesti tai vakituisesti käytössään oikean ikäistä maalivahtia. Salibandyliitto on tuonut esiin sen, että maalivahtien kenttäpelaajista poikkeava asema on varsin vakiintunut paitsi salibandyssä, myös muissa joukkuelajeissa.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että Salibandyliiton käytäntö, jonka mukaan poikkeuslupia ei valtakunnallisiin sarjoihin myönnetä kenttäpelaajille, on esitetyn selvityksen mukaan vakiintunut ja sitä on noudatettu johdonmukaisesti. Kausien 2022–2025 osalta yhtään poikkeuslupaa ei ole myönnetty kenttäpelaajalle valtakunnallisessa sarjassa pelaamiseen. Sen sijaan maalivahdeille lupia on toisinaan myönnetty.
Joukkuelajeissa on varsin tyypillistä, että yli-ikäisten pelaajien käyttämistä varsinkin merkittävimmillä sarjatasoilla on rajoitettu. Taustalla on muun ohessa ajatus siitä, että yli-ikäisiä pelaajia käyttävä joukkue saa helposti epäoikeutettua kilpailuetua suhteessa nuorempia ja usein myös vähemmän aikaa pelanneita pelaajia käyttäviin joukkueisiin. Tässäkin tapauksessa on tuotu esiin se, että kilpailuvaliokunnan pidättyvä ja vakiintunut tulkintakäytäntö poikkeuslupien epäämisestä koskee ainoastaan kunkin ikäluokan SM-sarjaa tai 1. divisioonaa eli niitä sarjoja, joissa viime kädessä pelataan kyseisen ikäluokan Suomen mestaruudesta. Vastaava tulkinta ei koske alueellisia sarjoja, joissa kilpailullisena panoksena ei ole kyseisen ikäluokan Suomen mestaruus.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena ja syrjivänä voidaan pitää menettelyä, jossa samanlaisia tapauksia kohdellaan eri tavoin ilman hyväksyttävää perustetta. Tässä tapauksessa kuitenkaan kukaan aikaisempikaan kenttäpelaaja ei ole saanut poikkeuslupaa pelata valtakunnallisessa sarjassa. Näin ollen poikkeuslupien epääminen on ollut yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista ja vastaavasti niiden myöntäminen käsillä olevissa olosuhteissa olisi ollut yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista.
Esitetyn selvityksen mukaan on riidatonta, että maalivahteja on Salibandyliiton poikkeuslupaharkinnassa sinänsä kohdeltu eri tavoin ja suotuisammin kuin kenttäpelaajia. Kiellettynä syrjintänä taikka muutoinkaan yhdenvertaisuusperiaatetta loukkaavana ei kuitenkaan voida pitää sitä, että eri pelipaikkojen osalta noudatetaan erilaisia käytäntöjä poikkeuslupien osalta, jos näiden pelipaikkojen sisällä samanlaisia tapauksia kohdellaan kuitenkin samalla tavalla. Oikeusturvalautakunta katsoo, että maalivahtien erilaiselle kohtelulle on ollut edellä esitetyt urheilulliset ja siten hyväksyttävät perusteet. Näin ollen pelkästään sen, että maalivahdeille poikkeuslupia on harkinnanvaraisesti voitu myöntää myös valtakunnalliseen sarjaan, ei voida katsoa loukkaavan nyt kyseessä olevien kenttäpelaajien yhdenvertaisuutta.
Kuten edellä on todettu, lajiliitto voi yhdistysautonomiansa puitteissa asettaa rajoituksia yli-ikäisten pelaajien käytölle. Näin ollen sillä seikalla, että jokin muu lajiliitto on mahdollisesti määrännyt asiasta eri tavoin, ei ole merkitystä nyt kysymyksessä olevaa asiaa arvioitaessa.
Yhteenvetona oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa ei ole ilmennyt, että poikkeuslupien epäämisen taustalla olisi ollut muita kuin pelaajien yhdenvertaisuuteen ja vakiintuneeseen käytäntöön liittyviä syitä tai että Salibandyliitto olisi käyttänyt harkintavaltaansa päätöstä tehdessään väärin. Asiassa ei ole myöskään näytetty, että Salibandyliiton hallitus olisi poikkeuslupia koskevassa päätöksenteossaan syrjinyt tai suosinut ketään yksittäistä urheilijaa taikka muutoinkaan loukannut asianomaisten pelaajien yhdenvertaisuutta suhteessa muihin vastaavassa asemassa oleviin pelaajiin. Vaikka päätös on pelaajien ja seuran kannalta ikävä, sitä ei sen perusteeksi esitetyt seikat huomioon ottaen voida pitää pelaajien yhdenvertaisuutta loukkaavana.
Päätöksen kohtuuttomuus
Hawks on valituksessaan todennut, että päätös poikkeuslupien epäämisestä on kohtuuton, koska se merkitsee käytännössä kyseisten pelaajien koko peliuran päättymistä. Edelleen se on vedonnut siihen, että päätöksenteko oli kestänyt liitossa niin pitkään, ettei pelaajille ollut jäänyt riittävästi aikaa järjestellä harrastuksensa jatkumista ennen uutta kautta.
Oikeustoimilain 36 §:n mukaan jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Oikeudessamme on vakiintuneesti katsottu, että yleiset tuomioistuimet voivat oikeustoimilain 36 §:n nojalla sovitella tai kohtuullistaa kauppaoikeudellisten yhteisöjen kuten osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja näihin määräyksiin perustuvia päätöksiä. Saman on katsottu soveltuvan myös yhdistysoikeuteen niin, että tuomioistuimet voivat sovitella tai kohtuullistaa yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyksen päättämiä muita sääntöjä kuten kilpailumääräyksiä sekä niiden perusteella tehtyjä päätöksiä. Myös oikeusturvalautakunnan on toimivaltansa puitteissa katsottu voivan arvioida myös sitä, onko yhdistyksen sinänsä sääntöjen mukainen päätös kohtuuton tai johtaako sen soveltaminen kohtuuttomuuteen (ks. esim. UOL 4/2010 UOL 3/2012, UOL 5/2014, 30/2016 ja 31/2020).
Oikeusturvalautakunta toteaa, että päätöksentekomenettelyn kesto Salibandyliitossa selittynee pitkälti kesälomakaudella, joka on osunut kilpailuvaliokunnan ja hallituksen päätösten väliin. Lautakunta toteaa lisäksi, että päätös on esitetyn selvityksen perusteella vastannut aiemminkin kenttäpelaajien osalta noudatettua käytäntöä eikä se siten ole ollut sillä tavalla seuran taikka pelaajien kannalta yllättävä, ettei pelaajien olisi ollut syytä varautua mahdolliseen kielteiseen päätökseen jo ennen lopullisen päätöksen saapumista esimerkiksi uutta seuraa etsimällä.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että kilpailuvaliokunnan pidättyvä ja vakiintunut tulkinta poikkeuslupien epäämisestä koskee esitetyn selvityksen mukaan vain valtakunnallisia sarjoja eli kunkin ikäluokan SM-sarjaa tai 1. divisioonaa, ei sen sijaan alueellisia sarjoja. Poikkeuslupien epääminen ei oikeusturvalautakunnan käsityksen mukaan sellaisenaan myöskään estä pelaajien harjoittelemista kyseisessä joukkueessa. Hawks voisi lisäksi Salibandyliiton esiin tuomalla tavalla halutessaan tarjota poikkeuslupaa hakeneille pelaajilleen pelipaikkaa oman seuransa P17 ikäluokan joukkueessa, joka pelaa alueellisessa sarjassa.
Edellä todetut seikat huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo, ettei valituksen kohteena oleva Salibandyliiton hallituksen päätös ole valittajan tai poikkeuslupahakemuksen kohteena olleiden pelaajien kannalta oikeustoimilain 36 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuton tai johda kohtuuttomuuteen. Päätöksen sovittelulle ei siten ole edellytyksiä.
Johtopäätökset
Salibandyliiton ei ole näytetty tulkinneen kilpailusääntöjä siten, että tulkintaa voitaisiin pitää kilpailusääntöjen tai reilun pelin periaatteiden vastaisena taikka kohtuuttomana. Valitus on siten hylättävä.
Päätöslauselma
Valitus hylätään.
Valitusmaksua ei palauteta.
Äänestys.
Kristiina Rintala
Puheenjohtaja
Paula Jutila
Sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pia Ek, Matti Huhtamäki (eri mieltä), Terhi Kytö ja Kristiina Rintala.
Eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Jäsen Huhtamäki: Olen eri mieltä ratkaisun lopputuloksesta ja hyväksyn valituksen. Lausun perusteluina seuraavan.
Salibandyliiton kilpailusääntöjen 48 §:n mukaan SM-arvon omaavissa P16-19 ja T16-18 ikäluokan valtakunnallisissa sarjoissa ei saa käyttää yli-ikäisiä pelaajia (Y-pelaajia) kenttäpelaajina tai maalivahteina. Tästä sinänsä selkeästi määritellystä säännöstä on kuitenkin ollut mahdollista hakea poikkeusta. Kilpailusääntöjen 48 §:ään niin ikään sisältyvän poikkeuslupamenettelyä koskevan määräyksen mukaan:
”Pelaajalle on mahdollista hakea edustusoikeutta koskevia poikkeuslupia. Edustusoikeutta koskeva poikkeuslupahakemus valtakunnallisten sarjojen osalta perusteluineen on toimitettava liittoon 21.9. mennessä. Valtakunnallisia sarjoja koskevat poikkeusluvat käsittelee Kilpailuvaliokunta. Alueellisia sarjoja koskevat poikkeusluvat on toimitettava liittoon 1.2. mennessä. Mikäli myönteinen poikkeuslupahakemus on tehty väärin perustein, liitto voi jälkikäteen evätä poikkeusluvan.
Poikkeuslupahakemuksesta suoritetaan liitolle kirjaamismaksuna 50 €. Poikkeuslupahakemus tulee tehdä liiton osoittamalla lomakkeella Palvelusivustolla ja hyväksytty poikkeuslupa on kausikohtainen.”
Toisin sanoen sekä kenttäpelaajalle että maalivahdille voidaan poikkeuslupamenettelyn kautta myöntää edustusoikeutta koskevia poikkeuslupia. Salibandyliitossa näitä poikkeuksia myöntää ja niitä koskevia hakemuksia käsittelee Kilpailuvaliokunta. Tällaiseen hakemukseen saadusta päätöksestä on tässä asiassa myös valitettu.
Kilpailuvaliokunta on hylännyt Hawksin tekemän hakemuksen koskien kahden 2008 syntyneen kenttäpelaajan poikkeuslupaa pelata ko. seuran joukkueessa P16 valtakunnallisessa sarjassa. Tästä huolimatta Kilpailuvaliokunta on vakiintuneeseen käytäntöönsä perustaen myöntänyt vastaavana ikäisille maalivahdeille poikkeuslupia pelata mainitussa sarjassa.
Salibandyliitto on perustellut maalivahtien ja kenttäpelaajien erilaista kohtelua tällaisessa poikkeuslupamenettelyssä myös sillä, että kilpailusääntöjen 48 §:ssä on oma kohtansa maalivahtien edustusoikeudesta. Salibandyliitto jättää kuitenkin mainitsematta, että tämä kohta on sisällöllisesti täysin yhdenmukainen kenttäpelaajia koskevan vastaavan kohdan kanssa. Lisäperusteluna Salibandyliitto toteaa, että maalivahdeilla olisi jonkinlainen erityisasema, koska joukkueen pelaaminen halutaan varmistaa myös niissä tilanteissa, joissa joukkueella ei syystä tai toisesta muuten olisi – pysyvästi tai tilapäisesti – käytössään oikean ikäistä maalivahtia.
Tämän argumentaationsa tukena Salibandyliitto on viitannut muiden palloilulajien kilpailusääntöihin ja niissä oleviin vastaaviin määräyksiin. Tämä perustelu ei saa minkäänlaista tukea Salibandyliiton kilpailusäännöistä. Niissä (toisin kuin esim. Jääkiekkoliiton vastaavissa säännöissä) ei ole mitään kohtaa, joka perustaisi Kilpailuvaliokunnalle oikeuden kohdella maalivahtien ja kenttäpelaajien poikkeuslupahakemuksia eri tavalla tällaisessa tilanteessa.
Asiassa on siten ratkaistava kysymys siitä, onko Kilpailuvaliokunnan edellä mainittu päätös kilpailusääntöjen vastainen tai Hawksia tai sen kenttäpelaajia kohtaan syrjivä taikka kohtuuton.
Olen enemmistön kanssa samaa mieltä, että Salibandyliitolla (Kilpailuvaliokunnalla) on kilpailusääntöjen määräysten asettamissa rajoissa ja harkintavaltaansa käyttämällä oikeus olla myöntämättä Y-pelaajia koskevia poikkeuksia. Jos Kilpailuvaliokunta kuitenkin käyttää harkintavaltaansa myöntämällä poikkeuksia Y-pelaajille, niin sen on kohdeltava kaikkia pelaajia eli maalivahteja ja kenttäpelaajia yhdenvertaisesti ja arvioitava poikkeuslupahakemuksia objektiivisin eli ei-pelipaikkakohtaisin kriteerein.
Kilpailuvaliokunnan harkintavaltaa rajoittaa yleiset oikeusperiaatteet ja sen hyväksymien päätösten muodostama arviointikäytäntö, joka pitää olla sama sekä maalivahdeille että kenttäpelaajille, koska erilaisesta kohtelusta ei ole nimenomaisesta määräystä kilpailusäännöissä.
UOL:n vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaisesti lajiliittojen ns. harkintavallan piiriin kuuluvan päätöksen voidaan katsoa olevan lajiliiton sääntöjen vastainen, jos päätös poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty tai jos kysymys on esimerkiksi lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkaamisesta (ks. esimerkiksi UOL 1/2022, 13/2009 ja 1/2020).
Tässä asiassa katson valittajan tavoin, että maalivahteja ja kenttäpelaajia ei ole voinut kohdella Y-pelaajien poikkeuslupaharkinnassa eri perustein. Tällainen ilmeisen eriarvoistava toimintatapa antaa Salibandyliitolle mahdollisuuden syrjivään ja mielivaltaiseen päätösten tekemiseen. Kriteerit poikkeuslupamenettelyyn tulleiden hakemusten käsittelylle tulee olla pelipaikasta riippumattomia, objektiivisia, kohtuullisia ja syrjimättömiä, jos kilpailusääntöjen määräyksissä ei ole perustellusti toisin määritelty urheilullisten syiden takia. Lajiliitoilla eli tässä tapauksessa Salibandyliitolla on kilpailusäännöt laativana tahona velvollisuus varmistaa näiden kriteereiden mukaiset sääntömääräykset tai varmistaa, että ne toteutuvat poikkeuslupahakemuksia käsittelevissä elimissä.
On myös ilmeisen kohtuutonta, että Hawksin hakemuksen käsittely on kestänyt Salibandyliitossa yli kaksi kuukautta. Niin ikään kohtuutonta on, että kyseiset Y-pelaajat eivät voi jatkaa harrastustaan siinä seurassa ja ympäristössä, jossa he ovat pidemmän aikaa jo harrastaneet lajia. Tämä on Hawksin pelaajien oikeusturvaa vaarantavaa.
Hawksin pelaajia koskeva Salibandyliiton päätös on kenttäpelaajia syrjivä ja kohtuuton, joten se on hylättävä ja valitus hyväksyttävä.
Vakuudeksi
Paula Jutila