3/2024 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                     
Nro 3/2023
6.2.2024                                   
Diaarinro 49/2023

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-Liigan kurinpitodelegaation päätös 20.12.2023 nro 21/2023–24

ASIA                 
Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto                      

MUUTOKSENHAKIJA
Lahden Pelicans Oy

KUULTAVAT
Jääkiekon SM-Liiga Oy
A

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Jääkiekon SM-liigan 19.12.2023 pelatussa ottelussa Pelicans–HIFK peliajassa 37.10 HIFK:n pelaaja A (# 45) oli taklannut Lahden Pelicansin pelaajaa B:tä (# 97). Ottelun tuomaristo oli tuominnut tilanteesta A:lle pienen eli 2 minuutin rangaistuksen polvitaklauksesta. Pelicansin käsittelypyynnön seurauksena asia oli lopulta edennyt kurinpitokäsittelyyn epäiltynä sääntöjen vastaisena taklauksena päähän.

Jääkiekon SM-liigan kurinpitodelegaatio oli 20.12.2023 käsitellyt kurinpitoasian väliaikaismenettelyssä osapuolia kuulematta asian kiireellisyyden vuoksi ja pelitilannetta kokonaisuutena tarkasteltuaan katsonut, ettei HIFK:n pelaaja A:lle tullut määrätä pelikieltoa.

Kurinpitodelegaatio oli taklaustilanteesta olevien videotallenteiden perusteella katsonut, että Pelicansin B oli hyökännyt kiekollisena pelaajana keskialueen yli ja hyökkäyssiniviivan kohdalla pyrkinyt harhauttamaan edessä olevan HIFK:n A:n pelaamalla tämän ohitse. Paikallaan, ns. seisovilla jaloilla, ollut A oli kohdistanut vasemmalla olkapäällään taklauksen häntä kohti tulleeseen B:hen ja tämän ylävartaloon. Tämän lisäksi pelaajien polvet olivat osuneet yhteen ja taklauksesta oli aiheutunut osuma B:n päähän. Taklaushetkellä A:n vasen käsivarsi oli ollut hieman irti vartalosta, mutta kuitenkin vartalon etupuolella. A ei ollut kohdistanut tai kurottanut käsivarttaan vastustajan päätä kohti. Taklattu pelaaja B oli ollut tietoinen pelitilanteesta ja häneen kohdistumassa olevasta vastustajan taklauksesta. Taklauksessa suurin voima oli kohdistunut B:n vartaloon eikä päähän. Kysymys ei ollut jääkiekon sääntökirjan (2023-2024) säännön 48 tunnusmerkistön mukaisesta tilanteesta, jossa taklauksen voima olisi kohdistunut valtaosin taklatun pelaajan päähän. Tilanteessa A:n käsivarresta ei ollut aiheutunut merkityksellistä kontaktia B:n päähän. Taklaus ei ollut pelikieltoa edellyttävä teko.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi kurinpitodelegaatio on nimennyt ratkaisunsa pääkohtina sen, että taklaus oli kohdistunut kiekolliseen vastustajaan, taklauksen kohde oli ottanut ennen taklausta matalan peliasennon, taklaus ei ollut suuntautunut ylöspäin ennen kontaktia, taklaus ja sen voima oli kohdistunut valtaosin muualle kuin vastustajan päähän ja ettei taklauksessa ollut kysymys toisen pelaajan piittaamattomasta vaarantamisesta.

VALITUS JA SEN TÄYDENNYS PERUSTEINEEN

Lahden Pelicans Oy on vaatinut, että Jääkiekon SM-liigan kurinpitodelegaation päätös kumotaan ja että HIFK:n hyökkääjä A:lle määrätään vähintään kolmen ottelun mittainen pelikielto.

Kysymys on ollut jääkiekon sääntökirjan 2023-2024 (IIHF:n) säännön 48.1 mukaisesta sääntöjenvastaisesta taklauksesta pään tai kaulan alueelle. HIFK:n pelaajan taklaus on ensikontaktina osunut suoraan Pelicansin pelaajan päähän posken kohdalle, kun Pelicansin pelaaja oli ollut pääsemässä tämän ohi. Taklausliikettä on korostettu kyynärpäällä. Taklaus on suuntautunut alhaalta ylöspäin. Taklauksessa on selkeästi ollut tarkoituksena vahingoittaa pelaajaa. HIFK:n pelaaja on ollut melkein paikoillaan ja reagoinut myöhässä, mistä syystä hän on vaistomaisesti nostanut kyynärpäänsä ylös ja suunnannut liikkeensä eteenpäin. Taklaus on ollut pelitilanteeseen nähden täysin turha, koska Pelicansin pelaaja on ollut yksin viittä vastustajaa vastaan. Pelicansin pelaaja oli saanut tilanteesta aivotärähdyksen, jonka vuoksi hän ei kyennyt pelaamaan toistaiseksi määrittelemättömään aikaan.

Kaudelle 2023-2024 on muutettu sääntöä päähän kohdistuvissa taklauksissa siten, että taklattavan vastuuta lisätään edestä päin tulevissa taklauksissa, kun taklaus on muuten ”puhdas” ja taklauksen voima kohdistuu samanaikaisesti vartaloon ja osa taklauksesta osuu päähän. Taklausta ei voi edelleenkään suunnata päätä kohti.

Pelikieltoa HIFK:n pelaajalle määrättäessä tulee huomioida hänen aikaisemmat pelikieltonsa.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-Liiga Oy on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Kurinpitodelegaatio on ratkaissut asian oikein, kun HIFK:n pelaaja A:lle ei ole määrätty pelikieltoa Pelicansin pelaaja B:n taklaamisesta. Asia koskee jääkiekon sääntökirjan sääntöä 48. Ollakseen kyseisen säännön vastainen ja siten kielletty taklauksen seurauksena täytyy olla kontakti vastustajan päähän, taklauksen iskun täytyy kohdistua valtaosin päähän ja taklauksen täytyy olla vältettävissä. Muut säännön 48 alakohdat ovat edellä mainittujen yleisten soveltamiskriteerien tulkitsemista helpottavia yksityiskohtaisia kuvauksia pelaajien toiminnasta.

Säännön 48 soveltamiskriteereistä on tiedotettu ennen kauden 2023-2024 alkamista siten, että taklaajan tulee välttää vastustajan päähän kohdistuvaa taklaamista kaikin keinoin. Keskeinen elementti on liikesuunta: suoraan edestäpäin tulevat taklaukset, joissa osuma kohdistuu vartaloon ja päähän samanaikaisesti, eivät ole jäähyn arvoisia tilanteita, mikäli taklaus on muilta osin sääntöjen mukainen. Jos taklaaja taklaa vastustajaa siten, että käsivarren tai olkapään ensimmäinen selvä kontaktikohta on pää ja taklauksen suurin voima kohdistuu päähän, kyseessä on päähän kohdistunut taklaus. Voimakkaasti alhaalta ylöspäin tulevat taklaukset, jotka liukuvat vartalon tai sen osien kautta suurella voimalla päähän, ovat päähän kohdistuvia taklauksia. Mikäli taklattava vetää viime hetkellä päätään alas tai sivulle, eikä taklaaja voi välttää vartalossa kiinni olevilla käsillä taklattavan päähän osumista, tilanteessa ei ole rikettä.

Kurinpitodelegaatio on arvioinut HIFK:n pelaajan taklaustilanteen oikein ja ottanut asianmukaisesti huomioon edellä mainitun säännön 48 kaudelle 2023-2024 annetun soveltamisohjeen. Taklaus ei ole kohdistunut valtaosin pelaajaa päähän, vaan merkittävin kontakti on pelaajien alavartaloiden välillä. HIFK:n pelaajan olkapää viistää Pelicansin pelaajan kypärää vasemmalta puolelta ja vain vähäisesti aiheuttaa kontaktin päähän. HIFK:n pelaaja ei levitä vasenta kättään osuakseen Pelicansin pelaajaa päähän. Taklaus ei ole suuntautunut alhaalta ylöspäin kummallakin pelaajalla oltua luistimet jäässä ja HIFK:n pelaajan oltua normaalissa taklaus- ja peliasennossa kontaktihetkellä. Pelicansin pelaajan pää ei heilahda tai retkahda kontaktihetken jälkeen, kuten tavallisesti päähän kohdistuvissa taklauksissa tapahtuu. Tilanteessa ei ole ollut vahingoittamistarkoitusta. Videotallenteilta ei ole todettavissa, että HIFK:n pelaajan taklaisi kyynärpäällään tai että kyynärpää osuisi Pelicansin pelaajaan.

Keskeistä säännön 48 soveltamisohjeen kannalta on tässä tapauksessa liikesuunta ja taklattavan tietoisuus tulevasta taklauksesta, taklauksen ensimmäinen kontakti ja suurimman voiman kohdistumiskohta sekä taklattavan oma vastuu tilanteessa, jossa hän on ottanut matalamman peliasennon alentaen päätään juuri ennen taklausta. Pelicansin taklattu pelaaja on ollut tilanteessa kiekollinen ja siten taklattavissa. Sillä, että taklattava pelaaja on hyökännyt alivoimaisena, ei ole säännön 48 arvioinnin kannalta merkitystä. Taklatun pelaajan loukkaantuminen on ollut tiedossa jo kurinpitodelegaation päätöstä tehtäessä. Loukkaantumiselle ei anneta taklauksen sääntöjenvastaisuuden tulkinnassa ratkaisevaa merkitystä. Taklatun pelaajan loukkaantumisella on merkitystä vain arvioitaessa, onko vaarantaminen ollut luonteeltaan piittaamatonta.

Säännön 28.1 mukaan pelikiellon määrääminen kuuluu Liigan kurinpitodelegaatiolle. Lähes kaikkien sääntörikkeiden osalta niiden vakavuuden arviointi perustuu arviolle siitä, onko vastustajaa vaarannettu piittaamattomasti. Arvioitaessa piittaamatonta vaarantamista tulee kiinnittää huomiota rikkeen vakavuuteen, kontaktin vakavuuteen, väkivallan asteeseen ja teon yleiseen moitittavuuteen. Arviointi on yksittäistapauksellista ja kurinpitodelegaatiolla on siinä laaja harkintavalta.

Liigalla on yksinomainen valta tulkita jääkiekon lajisääntöjä ja niiden tunnusmerkistöjä. Oikeusturvalautakunnalla on vain poikkeuksellisen selvässä lajisääntöjen väärän soveltamisen tilanteessa, johon sisältyy kurinpitoseuraamus, mahdollisuus ottaa kantaa lajisääntöjen soveltamiseen. Tässä tapauksessa taklaustilanne on tarkistettu välittömästi kaikilta käytössä olleilta videotallenteilta; ottelu erotuomaristo ja päävideotuomari ovat pitäneet tapausta pienen rangaistuksen ansaitsevana polvitaklauksena. Tällaisessa tilanteessa ei olisi kestävää, että oikeusturvalautakunta tulkitsisi sääntöjä toisin kuin korkeimman sarjatason ammattituomarit, päävideotuomarit ja kurinpitodelegaatio.

HIFK:n taklaavalla pelaajalla ei ole ollut kuluvalla eikä sitä aikaisemmallakaan kaudella kurinpitohistoriaa, joka tulisi ottaa huomioon mahdollista pelikieltoa tässä asiassa määrättäessä.

A on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään. Taklauksessa ei ollut siitä aiheutuneesta valitettavasta loukkaantumisesta huolimatta mitään poikkeavaa kauden aikaisempiin linjauksiin nähden.

VASTASELITYS                  

Lahden Pelicans Oy ei ole määräajassa antanut asiassa vastaselitystään.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko kurinpitodelegaation arvio edellä kuvatussa pelitilanteessa tapahtuneesta taklauksesta, jota ei ole pidetty päähän kohdistuneena taklauksena, virheellinen. Siinä tapauksessa, että kysymys on ollut sääntöjenvastaisesta kielletystä taklauksesta, asiassa tulee arvioitavaksi, onko sääntöjenvastaisesta menettelystä määrättävä taklauksen suorittaneelle pelaajalle pelikieltoa ja, jos niin, kuinka pitkä pelikiellon tulee tällöin olla.

2. Sovellettavat säännöt

Jääkiekon sääntökirjan 2023–2024 säännön 48.1 ensimmäisen kohdan mukaan ei ole olemassa puhdasta taklausta päähän tai niskaan/kaulaan. Taklaavan pelaajan täytyy välttää osumasta vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan. Säännön 48.1 toisen kohdan mukaan taklaus, jonka tuloksena on kontakti vastustajan päähän, ja jossa isku kohdistuu valtaosin päähän, ja joka olisi vältettävissä, ei ole sallittu. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan/kaulan alueelle kohdistuvat teot.

Säännön 48.1 viidennen kohdan I-III alakohtien mukaan pelaajalle, joka taklaa vastustajaa, tuomitaan rangaistus sääntöjen vastaisesta taklauksesta päähän tai niskaan/kaulaan muun muassa, jos joku seuraavista kohdista täyttyy/tapahtuu: (I) Pelaaja kohdistaa minkälaisen iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan päähän tai niskaan/kaulaan […]. (II) Pelaaja ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan. (III) Pelaaja ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

Säännön 48.1 kuudennen kohdan mukaan määritettäessä, oliko kontakti vastustajan päähän vältettävissä, pitää seuraavat taklaukseen liittyvät olosuhteet ottaa huomioon: (V) Yrittikö pelaaja taklata normaalissa peliasennossa vastustajan vartaloon eikä pää tullut kontaktin kohteeksi taklauksen huonon ajoituksen, huonon lähestymiskulman tai tarpeettoman vartalon ylöspäin tai ulospäin suuntaamisen takia. Kohdistuiko suurin osa iskun voimasta ensin vartaloon ja liukuiko kontakti sitten/sen jälkeen päähän tai niskaan/kaulaan. (VI) Asettiko taklattava itsensä

haavoittuvaan asemaan ottaen asennon, joka altisti pään muutoin normaalin vartalotaklauksen kohteeksi. (VII) Muuttiko taklattava olennaisesti vartaloasemaansa tai päänsä asemaa välittömästi ennen taklausta tai samanaikaisesti sen kanssa, mikä merkittävästi vaikutti pääkontaktin syntymiseen.

Säännön 48.2 mukaan päätuomarin pitää oman harkintansa mukaan tuomita pieni rangaistus + käytösrangaistus pelaajalle, joka taklaa vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan. Säännön 48.3 mukaan päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ison rangaistuksen pelaajalle, joka päätuomarin tulkinnan mukaan piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa taklaamalla tätä päähän tai niskaan/kaulaan.

Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus.

3. Onko kysymys päähän kohdistuneesta taklauksesta?

3.1. Arvioinnin lähtökohdat

Liigan vastauksessa oikeusturvalautakunnan toimivallan rajoista esittämän johdosta oikeusturvalautakunta toteaa, että oikeusturvalautakunta on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään lausunut, ettei lautakunnan toimivalta ole yleinen. Lautakunnan toimivaltaan kuitenkin kuuluu sen omien sääntöjen 2 §:ssä mainitut kurinpitoasiat, jollainen on myös käsillä oleva jääkiekon pelikieltoa koskeva valitusasia. Vaikka lajisääntöjen soveltamisen arviointi ja tulkinta sekä niiden mukaan määrättyjen kilpailusuoritusta koskevien seuraamusten tutkiminen eivät kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan, kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytysten arviointi tässä asiassa väistämättä edellyttää urheilun lajisääntöjen eli jääkiekon sääntökirjan päähän kohdistunutta taklausta koskevien sääntöjen tulkintaa.

Niin urheilun lajisääntöjen kuin kilpailu-, kurinpito- ja lautakuntasääntöjen tulkitsemisessa oikeusturvalautakunta on riippumattomana ja kurinpitoasioissa ylimpänä oikeudellisena ratkaisuelimenä itsenäinen eikä missään määrin sidoksissa ottelutuomareiden, muiden kilpailun toimitsijoiden tai liiton sisäisten kurinpitoelimien – huolimatta näiden ehkä hyvinkin korkeasta ammattitaidosta – arviointeihin siitä, onko menettely ollut urheilun lajisääntöjen mukaista vai niiden vastaista. Jos toisin olisi, oikeusturvalautakunta valitusasteena ja muutoksenhakuoikeus menettäisi merkityksensä.

Kokonaan toinen asia on se, että usein urheilulajien ammattihenkilöillä on kokemuksensa ja erityisen lajituntemuksensa perusteella erinomaiset valmiudet arvioida lajitapahtumien sääntöjenmukaisuutta, mistä syystä erityisesti erotuomareiden hyvissä olosuhteissa tai urheiluliittojen kurinpitoelinten hyvän dokumentaation perusteella tekemät ratkaisut usein ovat oikeansuuntaisia. Tilanteessa, jossa arvioitava tilanne on videotaltioitu, kyseinen tallenne muodostaa niin alemmissa kurinpitoelimissä kuin oikeusturvalautakunnassakin arvioinnin keskeisen perustan.

3.2. Oikeusturvalautakunnan arviointi

Käsillä olevassa asiassa oikeusturvalautakunta on taklaustilanteen arvioinnissaan olennaisilta osiltaan samaa mieltä kuin kurinpitodelegaatio seuraavilta osin. HIFK:n taklaava pelaaja A on ollut lähes paikoillaan omalla puolustussiniviivallaan kasvotusten häntä kohti luistellutta kiekollista Pelicansin B:tä, joka on ollut tietoinen pelitilanteesta ja häneen kohdistumassa olevasta vastustajan taklauksesta yrittäessään kovalla vauhdilla murtautua puolustuslinjan läpi. Hyökännyt kiekollinen Pelicansin pelaaja on ollut hieman kumarammassa asennossa ja pyrkinyt ohittamaan HIFK:n pelaajan itsestään katsoen oikealta puolelta. Pelaajien välillä on tapahtunut kontakti hieman ennen kuin he ovat olleet kyljittäin ja rinnakkain. Taklauksesta on aiheutunut melko voimakas kontakti Pelicansin pelaajan ylävartaloon, erityisesti vasemman olkapään alueelle, sekä lisäksi havaittava kontakti vasemmalle puolelle päätä ja vasempaan polveen. Taklattu pelaaja kaatuu taklauksen voimasta välittömästi jäähän pidellen päätään. Asiassa on riidatonta, ettei Pelicansin taklattu pelaaja ole taklauksen jälkeen palannut takaisin otteluun ja että taklauksesta on aiheutunut Pelicansin pelaajalle ns. puujalka ja aivotärähdys, jonka vuoksi hän ei ole ollut selvityksen mukaan ainakaan yli viikkoon pelikuntoinen.

Liigan kurinpitodelegaation arvioinnista jonkin verran poiketen oikeusturvalautakunta katsoo tapahtuman videotaltioinnin perusteella, että HIFK:n pelaaja oli ennen taklausta hieman sekä suoristanut ylävartaloaan ylöspäin että nostanut vasenta kättään tuomalla aluksi kyljessään kiinni alhaalla olleen käden koukkuun ylöspäin ja hieman eteenpäin siten, että kyynärpää on ollut kumarassa ohitse luistelemaan pyrkineen taklatun pelaajan pään korkeudella ja hieman irti vartalosta. Taklauksen ensikontakti on tapahtunut melko samanaikaisesti HIFK:n pelaajan vasemmasta olkapäästä, käsivarresta ja kyynärpäästä Pelicansin pelaajan vasempaan olkapäähän ja päähän, mitä on vielä tämän jälkeen seurannut pelaajien välinen polvikontakti. Tilanne on oikeusturvalautakunnan arvion mukaan ollut tulkinnanvaraisempi kuin kurinpitodelegaation päätöksessä on katsottu.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että kysymys on jääkiekon sääntökirjan (2023-2024) säännön 48.1 toisen kohdan mukaisesti taklauksesta, jonka tuloksena on kontakti vastustajan päähän. Oikeusturvalautakunta myös katsoo, että kysymys on ollut säännön 48.1 kuudennen kohdan mukaisesti arvioituna taklauksesta, joka olisi ollut vältettävissä ottaen huomioon, ettei hyökkäävän, taklatuksi tulleen pelaajan oma kumara-asento ole ollut määräävin seikka siinä, että taklauksen kontakti on kohdistunut päähän. Samalla kuitenkin on selvää, ettei asiassa esitetyn perusteella suurin voima taklauksessa ole kohdistunut taklatun pelaajan päähän vaan hänen olkapäähänsä. Taklaavan pelaajan kädestä on aiheutunut vastustajan pään alueelle kontakti, joka on vähäistä merkityksellisempi ja joka on aiheutunut ainakin osin siitä, että käsivartta on kohotettu ja taklaavan pelaajan olkapää on asennon suoristumisen seurauksena ollut taklatun pelaajan päätasolla. HIFK:n pelaajan ei kuitenkaan voida katsoa varsinaisesti suunnanneen käsivarttaan tai muutoinkaan kehoaan kohti kumarassa luistellutta Pelicansin pelaajan päätä eikä säännön 48.1 viidennessä kohdassa kuvatusti selkeästi tavoitelleen päähän kohdistuvaa osumaa. Viimeksi mainitussa suhteessa käsillä oleva taklaustilanne selvästi poikkeaa valittajan viittaamasta verrokkitapauksesta (Kärpät-Pelicans 21.12.2023), jota on pidetty päähän kohdistuneen ja pelikiellon tuoneena taklauksena.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei nyt käsillä olevassa taklauksessa ole ollut kysymys toisen pelaajan piittaamattomasta vaarantamisesta eikä selvästi sellaisesta taklauksesta, joka sääntöjen mukaan edellyttäisi pelikieltoa. Kurinpitodelegaatio on arvioinut tilannetta harkintamarginaalinsa rajoissa oikein. Oikeusturvalautakunnalla ei ole perustetta päätyä toisenlaiseen tulkintaan arvioinnin kohteena olevasta tilanteesta tai päähän kohdistunutta taklausta koskevan sääntökohdan tulkinnasta.

4. Johtopäätökset

Oikeusturvalautakunta katsoo edellä lausutuilla perusteilla, että valitus tulee hylätä ja Liigan kurinpitodelegaation päätös on siten pysytettävä voimassa.

Päätöslauselma 

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala                                                       
Puheenjohtaja 

Teemu Vanhanen                                              
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Terhi Kytö, Pertti Lenkkeri, Hilla Marjoranta ja Pekka Timonen