29/2024 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto ja anteeksipyyntövelvoite – Näyttö

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                    
Nro 29/2024                                                                                              13.9.2024                                 
Diaarinro 16/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 22.4.2024 nro 22/2023‒2024, jolla valitusvaliokunta on hylännyt A:n valituksen SuomenJääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan päätöksestä nro 123/2023–2024.

ASIA
Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto ja anteeksipyyntövelvoite – Näyttö

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS                      

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitovaliokunta on 4.4.2024 antamassaan päätöksessä nro 123/2023–2024 määrännyt KooKoo Orange U13 -joukkueen pelaajalle A:lle kurinpitoseuraamuksena viiden sarjaottelun pelikiellon sekä anteeksipyyntövelvoitteen. Kurinpitoseuraamus on perustunut siihen, että A:n on katsottu KooKoo Orangen ja HKKJ Whiten välillä 21.3.2024 pelatussa U13 AA -jatkosarjan ottelussa käyttäneen vastustajan pelaajaa kohtaan syrjivää kieltä ja siten rikkoneen kilpailusääntöjä sekä eettistä ohjeistusta.

A on valittanut kurinpitovaliokunnan päätöksestä Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan, joka muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään on hylännyt valituksen ja pitänyt voimassa kurinpitovaliokunnan päätöksen.

VALITUS PERUSTEINEEN                  

A on valituksessaan vaatinut, että oikeusturvalautakunta kumoaa Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan antaman päätöksen ja poistaa hänelle määrätyn kurinpitoseuraamuksen. Lisäksi hän on vaatinut, että liitto velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa täysimääräisesti. Kulujensa määräksi A on ilmoittanut 1 674 euroa.

Perusteenaan A on muun ohella esittänyt, että Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta ja valitusvaliokunta olivat arvioineet asiassa esitetyn näytön väärin. A ei ollut nimitellyt vastustajajoukkueen pelaajaa rasistisesti. Hän oli alusta asti myöntänyt valmentajalle huutaneensa kyseiselle vastustajan pelaajalle pelin viimeisen maalin jälkeen ”turpa kiinni”, mutta ei ollut missään vaiheessa solvannut eikä nimitellyt pelaajaa. Hänelle määrätty pelikielto oli täysin perusteeton ja annettu puutteellisen näytön perusteella. Väitetty teko oli kuvattu tuomariraportissa hyvin epämääräisesti ja suurpiirteisesti ilman, että tekoaikaa tai -paikkaa olisi yksilöity millään tavalla. Valittajalla ei ollut ollut mahdollisuutta tutustua väitteen tehneen pelaajan tai todistajien lausuntoihin. Kun valittaja oli antanut ensimmäisen vastineensa, hänellä oli ollut käytössään vain tuomariraportti, jossa väitetty teko oli kuvattu hyvin epämääräisesti ja suurpiirteisesti. Lisäksi Jääkiekkoliitto ei ollut missään vaiheessa tutkinut väitettyä solvaustilannetta videolta. Videolta näkyi, että todistaja oli selin osapuoliin eikä voinut kuulla, mitä valittaja sanoi pelaajalle. Asiassa oli otettava huomioon myös vaihtoehtoiset tapahtumienkulut. Näytön ollessa näin epävarmalla pohjalla asia oli ratkaistava valittajan hyväksi.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään. Perusteinaan Jääkiekkoliitto on lausunut, että sillä ei ollut lisättävää Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan ja valitusvaliokunnan päätöksistä ilmenevään. Valitus tuli perusteettomana hylätä.

VASTASELITYS

Valittajalle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Hän on ilmoittanut, ettei anna asiassa vastaselitystä vastauksen johdosta.  

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole pyytäneet suullista käsittelyä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

KooKoo Orange- ja HKKJ White-joukkueiden välillä on pelattu 21.3.2024 U13 AA -jatkosarjan ottelu, josta laaditun raportin perusteella valittajalle on määrätty erillisessä kurinpitomenettelyssä kurinpitoseuraamuksena viiden ottelun pelikielto sekä anteeksipyyntövelvoite.

Ottelusta laaditun erotuomariraportin mukaan HKKJ White -joukkueen pelaaja nro 50 oli ottelun jälkeen kertonut tuomaristolle, että KooKoon pelaaja nro 4 oli käyttänyt häntä kohtaan nimitystä ”ching chong”. Toinen HKKJ:n pelaaja oli sanonut kuulleensa kyseisen kommentin. Tuomaristo ei ollut kuullut tapahtunutta. Molemmille joukkueille oli raportoitu asiasta ja kerrottu asian viemisestä eteenpäin.

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan päätös on perustunut siihen, että A:n on katsottu huutaneen ottelun kolmannen erän lopulla käyttäneen syrjivää termiä ”ching chong” vastustajan pelaajaa kohtaan. Kurinpitovaliokunta on käsitellyt asian kirjallisessa menettelyssä, ja asiaa käsiteltäessä valiokunnalla on ollut käytössään edellä mainittu tuomariraportti, kahden HKKJ:n pelaajan eli väitetysti loukatun ja lisäksi toisen joukkueen jäsenen lausunnot sekä A:n ja KooKoon vastineet. A on valittanut kurinpitovaliokunnan ratkaisusta Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan, joka on päätöksessään hylännyt valituksen ja pysyttänyt kurinpitovaliokunnan päätöksen. Valitusvaliokunta on pitänyt loukatun pelaajan ja tämän joukkuetoverin kertomuksia uskottavina. Päätöksessä on todettu, että valituksessa oli myönnetty kurinpitoseuraamuksen perusteena olevan menettelyn tapahtuneen mutta esitetty, että kyseiseen menettelyyn oli syyllistynyt toinen pelaaja. Valituksessa ei ollut nimetty tätä toista väitetysti moitittavaan menettelyyn syyllistynyttä pelaajaa, kun taas loukkauksen kohteeksi joutunut pelaaja ja tämän joukkuetoveri olivat kertoneet, että syrjivää termiä oli käyttänyt nimenomaan valittaja. Valitusvaliokunta on katsonut, että asiassa ei ollut tullut luotettavasti selvitetyksi, että moitittavaan menettelyyn olisi syyllistynyt valittajan asemesta toinen henkilö.

A:n valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko määrätylle kurinpitoseuraamukselle ollut riittävät perusteet.

Sovellettavat sääntömääräykset

Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2023–2024 epäasiallista tai syrjivää käytöstä koskevan kohdan 75.7 mukaan epäasiallista tai syrjivää käytöstä on muun muassa kaikki tuomareiden, pelaajien tai toimihenkilöiden ulkonäköön, kansallisuuteen tai etniseen taustaan liittyvä kommentointi sekä epäasiallinen käytös niin kentällä, kentän ulkopuolella kuin katsomossa. Esimerkkinä sääntökohdassa tarkoitetusta epäasiallisesta tai syrjivästä käytöksestä on mainittu henkilökohtaisuuksiin menevä loukkaava nimittely. Lisäksi sääntökohdassa on todettu, että tilanteissa, joissa ottelun tuomaristo ei ole havainnut epäasiallista tai syrjivää käytöstä, mutta joukkue tai pelaaja ilmoittavat tuomaristolle sellaisesta, kummankin joukkueen joukkueenjohdolle ilmoitetaan, että epäasiallista tai syrjivää käytöstä on informoitu tapahtuneen ja se tullaan raportoimaan liittoon ottelun jälkeen.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2023–2024 asennetta ja käyttäytymistä koskevan kohdan 2.1.1 a) mukaan henkilön tai henkilöryhmän ihmisarvon minkäänlaista loukkaamista ei hyväksytä rodun, ihonvärin, sukupuolen, etnisen alkuperän, uskonnon, filosofisen tai poliittisen mielipiteen, siviilisäädyn tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella eikä millään muullakaan perusteella.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita muun muassa pelaaja, joka ottelussa tai seuran tai SJL:n järjestämässä ohjatussa tapahtumassa rikkoo näitä kilpailusääntöjä tai rikkoo SJL:n eettistä ohjeistusta tai sääntöjä ja joka missä yhteydessä tahansa syyllistyy häirintään tai syrjivään käytökseen missä tahansa muodossa ml. sosiaalisessa mediassa toimiminen tai joka muutoin on syyllistynyt epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.5 mukaan kurinpitomenettelyssä voidaan määrätä pelaajalle rangaistuksena muun muassa tietyn ottelumäärän mittainen pelikielto sekä anteeksipyyntövelvoite.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Valituksen johdosta asiassa on arvioitava, onko valittajalle määrätylle kurinpitoseuraamukselle kaiken asiassa esitetyn näytön perusteella riittäviä perusteita.

Urheilun oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään arvioinut, että urheilun kurinpidon näyttökynnys on alempi kuin tuomioistuimen rikosprosessissa, mutta kuitenkin korkeampi kuin tavanomainen todennäköisyysnäyttö tuomioistuimessa riitaprosessissa. Näytön riittävyyttä arvioitaessa olennaista on, että ratkaisua tehtäessä arvioidaan paitsi syyllisyyttä tukevan näytön riittävyyttä myös sitä, onko asiassa esitetty vaihtoehtoinen tapahtumienkulku siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä varmuudella poissulkea (ks. UOL 16/2023). Esillä olevassa asiassa A on esittänyt vaihtoehtoisen tapahtumienkulun, jonka tueksi esitetyn näytön luotettavuutta asiassa on punnittava. Arviointi perustuu kokonaisharkintaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa ei ole kysymys muusta epäasiallisesta tai syrjivästä käytöksestä kuin edellä mainitun kiistatta syrjivän ilmaisun ”ching chong” käyttämisestä. Sanotun ilmauksen käyttämisestä ovat asiaa kurinpitomenettelyssä selvitettäessä kertoneet yhdenmukaisesti väitetysti loukattu pelaaja ja tämän joukkuekaveri, jotka ovat nimenneet A:n syrjivän ilmaisun esittäjäksi. A on valituksessaan oikeusturvalautakunnalle lausunut, että hän oli alusta asti myöntänyt huutaneensa vastustajan pelaajalle ”turpa kiinni”, mutta ei ollut missään vaiheessa solvannut tai nimitellyt pelaajaa. Valittaja on esittänyt vaihtoehtoisina mahdollisina tapahtumainkulkuina, että väitetysti loukattu pelaaja oli kuullut valittajan huutelun väärin taikka että rasistiseen solvaukseen olisi syyllistynyt toinen pelaaja. Valittaja on ilmoittanut, ettei hänellä ole varmaa tietoa siitä, kuka muu solvauksen olisi voinut esittää, mutta että joukkueessa on pelaaja, jolla on aiemmin ollut vastaavanlaista kielenkäyttöä. Valituksessaan hän on vedonnut oikeusturvalautakunnalle toimittamaan videotallenteeseen. Valittajan mukaan videotallenteesta näkyy, että asiassa todistajana ollut pelaaja oli tilanteessa selin osapuoliin nähden eikä siten voinut nähdä, kuka väitetyn solvauksen esitti. Lisäksi valittaja on esittänyt näkemyksensä väitetysti loukatun pelaajan kiusantekotarkoituksesta ja tämän motiiveista perättömään ilmiantoon.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajan lautakunnassa todisteena esittämä videotallenne ei anna aihetta epäillä, ettei todistaja olisi voinut kuulla väitettyä loukkausta tai yksilöidä sen esittäjää. Pikemminkin videotallenteesta käy ilmi, että maalin jälkeisessä tilanteessa valittaja sanoi jotain vastustajan pelaajalle nro 50 ja että ympärillä olevat pelaajat reagoivat tähän. Lautakunta katsoo, etteivät videotallenne taikka muut valituksessa esiin tuodut seikat riitä horjuttamaan valittajan syyllisyyttä tukevaa yhdensuuntaista näyttöä. Erikseen lautakunta toteaa, ettei sillä, että alkuperäisessä tuomariraportissa teon ajankohtaa ei ollut yksilöity ja että valittajalla tuolloin ei ollut ollut käytössään loukkauksen kohteeksi joutuneen pelaajan tai todistajan lausuntoja, ole asian arvioinnissa ratkaisevaa merkitystä ottaen huomioon, että asiaa myöhemmin käsiteltäessä valittaja on voinut tutustua kaikkeen aineistoon ja esittää siitä näkemyksensä. Kokonaisuutena arvioiden oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa on riittävällä varmuudella näytetty, että valittaja on käyttäytynyt tapahtumahetkellä sovellettavissa säännöissä kielletyllä tavalla epäasiallisesti tai syrjivästi. Näin ollen valitus on hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

A:n vaatimus lautakuntakulujensa korvaamisesta hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Kristiina Rintala
puheenjohtaja                                                

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala (pj.), Hanneli Alho-Ignatius, Terhi Kytö, Sami Sarvilinna ja Tanja Stormbom