26/2024 Jääkiekko – Pelaajan edustuskelpoisuus – Seuraamus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                     
Nro26/2024                                                                                                     21.8.2024                                 
Diaarinro 21/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 27.6.2024 nro 25 / 2023-2024

ASIA                 
Jääkiekko – Pelaajan edustuskelpoisuus – Seuraamus

MUUTOKSENHAKIJA
Ilves ry (Ilves U18 Akatemia)

KUULTAVAT
Suomen Jääkiekkoliitto ry
Kiekko-Vantaan juniorit ry (Kiekko-Vantaa U18 Akatemia)

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Ilves U18 Akatemia (Ilves Ak) on pelannut U18 alemman SM-karsintasarjan ottelun 16.3.2024 häviten Kiekko-Vantaan U18 Akatemian (Vantaa Ak) joukkueelle 1-5 ja voittaen 0-2 saman joukkueen toisessa ottelussa 17.3.2024.

Kiekko-Vantaan U18 Akatemian joukkue on vaatinut muutosta ottelutuloksiin, mutta vaatimukset on jääkiekkoliitossa hylätty, mistä syystä päätöksistä on valitettu urheilun oikeusturvalautakuntaan. Oikeusturvalautakunta on sittemmin päätöksessään UOL 21/2024 katsonut, että Ilves U18 Akatemian (Ilves Ak) joukkueessa on mainituissa otteluissa pelannut edustuskelvoton pelaaja. Päätöksen jälkeen oikeusturvalautakunta on palauttanut asian Suomen Jääkiekkoliitto ry:een (Jääkiekkoliittoon) ratkaisun tekemiseksi siitä, mitkä ovat kilpailusääntöjen mukaiset seuraukset selostetusta edustuskelvottoman pelaajan käyttämisestä.

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta on vastalausepäätöksellään 12.6.2024 nro 27 jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen (2023–2024) kohdan 9.2 perusteella muuttanut ensin mainittujen ottelujen tulokset Kiekko-Vantaan U18 Akatemian voitoiksi 0-5 ja 5-0. Kurinpitovaliokunta on päätöksessään katsonut, ettei Ilves ry:lle määrätä muita vakiintuneen rangaistuskäytännön mukaisia seuraamuksia, kuten sakkoa tai toimintakieltoa, koska sovellettava edustuskelpoisuussääntö on tulkinnanvarainen. Kurinpitovaliokunnan päätöksen seurauksena Ilves Ak menettää SM-sarjapaikan ja K-Vantaa Ak nousee sarjaan sen tilalle.

Ilves Ak on valittanut kurinpitovaliokunnan päätöksestä jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan vaatien, että määrättyä rangaistusseuraamusta lievennetään ja ottelun lopputulos säilyy taikka että sarjapaikka annetaan molemmille joukkueille Ilves Ak:lle ja K-Vantaa Ak:lle. Valitusvaliokunta on päätöksellään 27.6.2024 nro 25 hylännyt valituksen ensisijaisen vaatimuksen osalta ja jättänyt sen muilta osin tutkimatta sekä näin pysyttänyt kurinpitovaliokunnan päätöksen voimassa sellaisenaan.

Valituksen kohteena olevassa valitusvaliokunnan päätöksessä on todettu, että kilpailusääntöjen kohdan 9.2 soveltamisessa voidaan ottaa huomioon useita ja myös osin rinnakkaisia näkökohtia, kuten edustuskelvottomuuden perusteena olevan säännön tulkinnanvaraisuus, sovellettavan kilpailumääräyksen mukainen vakiintunut soveltamiskäytäntö sekä se, onko edustuskelvottoman pelaajan käyttämisellä pyritty saamaan kilpailullista etua. Lopulta kysymys on valitusmenettelyn yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksesta.

Valitusvaliokunnan päätöksessä on perusteltu lopputulosta sillä, että pelaajien peluuttaminen ilman edustusoikeutta on vakavimpia edustusoikeusrikkomuksia ja niihin tulee suhtautua vakavasti. Rikkomus on vakava, vaikkei edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisella ole tavoiteltu kilpailullista etua. Edustusoikeusrikkomusten rangaistuskäytäntö on vakiintunut siten, että rikkonutta seuraa rangaistaan tyypillisesti sakolla, joukkuetta pistemenetyksellä tai häviämisseuraamuksella sekä edustuskelvottomana pelatun ottelun pöytäkirjan allekirjoittajaa kilpailukielloilla. Vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön perustuvasta lähtökohdasta voidaan tapauskohtaisesti poiketa. Kurinpitovaliokunta onkin menetellyt asiassa näin ja jättänyt määräämättä lisäseuraamuksia.

Valitusvaliokunnan päätöksessä on lisäksi lausuttu, että vastalauseen tekeminen on keino, jolla edustuskelvotonta pelaajaa käyttäneen joukkueen vastustaja saa oikeussuojaa. Vastalauseen tekijän on voitava luottaa siihen, että vakaviin rikkomuksiin puututaan tehokkaasti ja yhdenmukaisesti. Tämä on omiaan puoltamaan sitä, että asian ratkaisemisessa noudatetaan kilpailumääräysten kohdan 9.2. vakiintunutta soveltamiskäytäntöä.

Valitusvaliokunta on päätöksessään katsonut, että Ilves ry on ollut tietoinen, että kilpailutoimintaan liittyvät päätökset voivat valitusmenettelyssä muuttua. Nyt valitusprosessin kesto ei ole ollut ajalliselta kestoltaan kohtuuton, eikä asiassa ole muitakaan perusteita arvioida asetelmaa tältä osin toisin. Lisäksi valitusvaliokunta on todennut, ettei sen toimivaltaan kuulunut arvioida vaatimusta sarjapaikan myöntämisestä kummallekin joukkueelle.

Ilves ry (Ilves Ak) on jäljempänä selostettavin tavoin valittanut valitusvaliokunnan päätöksestä urheilun oikeusturvalautakuntaan. Asiassa on riidatonta, että valitusvaliokunnan päätöksellä Ilves Ak menettää sarjapaikan K-Vantaan ak:lle.

VALITUS PERUSTEINEEN

Ilves ry on vaatinut, että valitusvaliokunnan päätöstä muutetaan siten, että määrättyä rangaistusseuraamusta lievennetään sillä tavoin, ettei Ilves Ak:n joukkue säilyttää sarjapaikkansa joko K-Vantaan ak:n sijasta tai sen rinnalla.

Seuraamuksen vakavuuden tulee olla oikeassa suhteessa tehtyyn sääntörikkomukseen (suhteellisuusperiaate). Tulkinnanvaraisen sääntömääräyksen

soveltamisesta virheellisesti ei voi seurata niin ankaraa seuraamusta kuin nyt on tapahtunut. On kohtuutonta olettaa, että jäsenseura voisi tulkita tulkinnanvaraista sääntömääräystä ehdottoman oikein, kun jääkiekkoliiton kurinpito- ja valitusvaliokuntakin ovat ensi vaiheessa tulkinneet säännöstä samalla tavalla kuin Ilves ry ja siis toisin kuin lopulta oikeusturvalautakunta. Lisäksi on otettava huomioon, ettei Ilveksen joukkue ole tavoitellut kysymyksessä olevan edustuskelvottomaksi katsotun pelaajan peluuttamisella kilpailullista etua, mikä on oikeusturvalautakunnan päätöksenkin UOL 21/2024 mukaan merkityksellistä seuraamusharkinnassa. Viimeksi mainittua näkökohtaa ei ole lainkaan arvioitu, vaikka sen tulisi lieventää määrättyä seuraamusta.

Edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisesta tullut seuraamus on poikkeuksellisen ankara, kun sarjapaikan menetys tapahtuu kuukausia pelattujen ottelujen ja vahvistetun sarjapaikan myöntämisen jälkeen. Seuralle on syntynyt odotettu oikeus sarjapaikkaan ja se on voinut myös luottamuksensuojaperiaatteen nojalla luottaa sarjanpaikan myöntäneeseen kurinpito- ja valitusvaliokunnan ensi vaiheen päätöksiin. Luottamuksensuojan periaate turvaa yksityisen odotuksia ja asemaa suhteessa viranomaistoiminnan yllättäviin ja yksityisen oikeuksien kannalta epäedullisiin muutoksiin. Mitä enemmän osapuoli voi vaikuttaa toisen oikeusasemaan, sitä korostetummassa roolissa on tähän toimijaan kohdistuva luottamus. Valitusvaliokunta on ylittänyt asiassa harkintavaltansa ja päätynyt suhteellisuusperiaatteen vastaiseen lopputulokseen seuralle seuraamusta määrätessään. Ilves ry:n joukkue on varautunut taloudellisesti, kilpailullisesti, pelaajien valintojen sekä muiden asiaan liittyvien seikkojen osalta SM-sarjan kauteen, joka on alkanut jo 1.5.2024. Lähes 30 iältään 16-17-vuotiasta pelaajaa kärsii kohtuuttomasta kaudenvaihteeseen ajoittuneesta seuraamuksesta ja siitä seuranneesta sarjapaikan menettämisestä.

Lisäksi päätös on seurojen yhdenvertaisuuden ja urheilun reilun pelin periaatteiden vastainen. Ilves ry on tullut tietoiseksi Kiekko-Vantaa juniorit ry:n tekemästä vastalauseesta 19.3.2024 ja seuraavaksi saanut oikeusturvalautakunnalta yhteydenoton vasta yli kaksi kuukautta myöhemmin eli 28.5.2024, millä väliajalla seura on valmistautunut seuraavaan kauteen voimassa olleiden tulosten perusteella. Jääkiekkoliitto ei ole tiedottanut seuralle kilpailevan seuran tekemästä valituksesta liiton valitusvaliokuntaan, joten seuralla ei ole ennen SM-sarjaan ilmoittautumisen määräaikaa 15.5.2024 ollut mahdollisuutta varautua muutoksenhakuun oikeusturvalautakunnassa. Seura on menettänyt sarjapaikkansa yli kolme kuukautta ensimmäisen valituksen jälkeen, mikä on kohtuutonta.

Kuvatuissa olosuhteissa tulisi vähintäänkin myöntää kummallekin joukkueelle sarjapaikka, kuten Suomen Palloliitto ry:ssä on GBK:ta koskevassa päätöksessä tehty.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Ilves ry:n U18 akatemiajoukkueen pelaajan edustuskelvottomuus ei ole ollut enää tulkinnanvaraista oikeusturvalautakunnan päätöksen UOL 21/2024 jälkeen. Nyt edustuskelvottomuuden vuoksi Ilves ak on määrätty hävinneeksi kaksi ottelua, vaikka kyseinen pelaaja on ollut edustuskelvoton kaikissa kyseisen joukkueen otteluissa 2.1.2024 alkaen. Näin ollen kaikki ottelut 2.1.2024 jälkeen oltaisiin voitu mitätöidä, mitä ei kuitenkaan ole tehty. Nyt asiassa on kysymys edustuskelvottomuudesta johtuvasta oikeasta seuraamuksesta.

Se, onko Ilveksen joukkue tavoitellut kilpailullista etua edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisella, ei ole yksinkertaista määritellä. Kyseinen pelaaja on pelannut Ilveksen ykkösjoukkueessa koko syyskauden. Kilpailusäännöissäkin todetaan, että pelaajan pelaamalla sarjatasolla on merkitystä kilpailullista etua arvioitaessa. Näin ollen pelaajan siirryttyä loppukaudeksi kakkosjoukkueeseen on selvää, että hän on ollut Ilves ak:n joukkueelle vahvistus.

Kaikissa tapauksissa, joissa voittaneen joukkueen pelaaja on ollut edustuskelvoton, on liiton päätöksillä tuomittu joukkue häviämään kyseiset ottelut. Kaikkien seurojen tasapuolisen kohtelun vuoksi ei ole mahdollista poiketa kaikkia seuroja koskevasta tasapuolisesta käytännöstä yhtäkkiä, vaikka Ilves ry:n valituksessaan esittämät seikat päätöksillä tulleiden muutosten aikaikkunasta ja kauden vaihtumisesta ovat ymmärrettäviä. Kumpikin kilpailevista joukkueista ovat tahoillaan muutosta hakiessaan hyödyntäneet melko lailla täysimääräisesti oikeusturvalautakunnan sääntöjen mukaisen 30 päivän muutoksenhakuajan, mikä on itsessään pidentänyt prosessin kestoa.

Jos katsottaisiin, että kauden päätyttyä olisi kohtuutonta määritellä otteluita hävityksi seurauksin, että nämä päätökset vaikuttaisivat seuraavan kauden sarjapaikkoihin, tämä johtaisi siihen kestämättömään tilanteeseen, että joukkueiden sallittaisiin juuri kauden ratkaisevissa viimeisissä otteluissa voivan käyttää edustuskelvottomia pelaajia ja ratkoa seuraavan kauden sarjapaikat.

Kiekko-Vantaan juniorit ry ei ole antanut asiassa vastausta.

VASTASELITYS                       

Ilves ry on antanut asiassa vastaselityksensä.

Pelaajan edustuskelpoisuus on ollut alun pitäen tulkinnanvarainen.

Ilves ak:n joukkue ei ole tavoitellut kilpailullista etua sillä, että seura on oikeutensa ja velvollisuutensa mukaisesti ohjannut sittemmin edustuskelvottomaksi katsotun pelaajan urheilullisesti oikealle tasolleen, mikä on ollut ennen kaikkea kyseisen pelaajan etu. Vastaavanlaisia siirtoja tehdään junioriurheilun hengen mukaisesti lukuisia ympäri Suomea ja jääkiekkoliiton sarjoja. Pelaajasiirtoa ei voida pitää vahvistuksena.

Edustuskelvottomuuden seuraamus on kohtuuton, koska jääkiekkoliitto on aikaisemmin päätöksellään myös kohtuullistanut langettamiaan sanktioita ja rangaistuksia tilanteessa, jossa kyseisen seuran joukkue olisi muutoin pudonnut

sarjasta. On erikoista, että vastaavan edustuskelpoisuuteen liittyvän säännön tulkinnanvaraisuuden vuoksi Ilveksen joukkuetta ei kohdeltu vastaavalla tavalla, vaan hyvinkin kohtuuttomasti pitkät aikajänteet ja tiedottamattomuus huomioiden.

Seuraamuksen kohtuullistamiseen on perusteet ottaen huomioon palloliiton ja jääkiekkoliiton tätä ilmentävät päätökset, kilpailusääntöjen epäselvyys pelaajan edustuskelvottomuudesta, jääkiekkoliiton ensimmäisen valitusvaiheen päätösten epäjohdonmukaisuudet sekä seuralle ilmoittamatta jäänyt tieto sitä koskevasta muutoksenhausta.  

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko edustuskelvottoman pelaajan peluuttamisesta kahdessa ottelussa määrättyä seuraamusta näiden otteluiden tuomitsemisesta hävityksi 5-0 pidettävä kohtuuttomana tai muutoin sääntöjenvastaisena tilanteessa, jossa seuraamuksesta on aiheutunut muutoin saadun SM-sarjapaikan menettäminen.

2. Sovellettava sääntö

Sovellettavan Suomen Jääkiekkoliitto ry:n Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen (2023–2024) 9.2 kohdan (nyttemmin kurinpitosääntöjen 2024-2025 kohta 2.2) mukaan vastalauseen käsittelevä elin voi vastalauseen perusteella tehdä seuraavia päätöksiä:

a) Määrätä vastalauseen tehneen joukkueen voittajaksi, jolloin ottelun lopputulos on 5-0. Mikäli hyväksyttävä vastalause on voittaneen joukkueen tekemä, jää ottelun lopputulos voimaan, paitsi jos maaliero on alle viisi maalia, jolloin lopputulos on 5-0.

b) Määrätä ottelun pelattavaksi uudelleen tai määrätä pistevähennys.

c) Hävinneen joukkueen vastalause voidaan hyväksyä ja jättää lopputulos voimaan.

d) Vastalauseen käsittelevä elin voi määrätä sakkoja pelaajalle, toimihenkilölle tai seuralle.

e) Pelaajille ja/tai toimihenkilöille voidaan määrätä peli- ja/tai toimintakieltoja.

f) Joukkueen sulkeminen sarjasta.

3. Oikeusturvalautakunnan arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Ilves ak:n joukkueen edustuskelvottoman pelaajan osallistumisesta kahteen otteluun määrätyt 5-0 voitot vastustajajoukkueelle ovat kilpailusääntöjen kohdan 9.2.a) mukainen seuraamus.

Asiassa on riidatonta, että edustuskelvoton pelaaja on pelannut koko syyskauden ajan Ilveksen toisessa joukkueessa korkeammalla sarjatasolla ennen siirtymistään Ilves ak:n joukkueeseen. Toisaalta oikeusturvalautakunta on päätöksessään UOL 21/2024 lausunut, ettei asiassa ole ilmennyt mitään sellaista, jonka perusteella olisi katsottava Ilveksen tavoitelleen kysymyksessä olevan pelaajan peluuttamisella kilpailullista etua karsintasarjassa.

Valituksen kohteena olevassa valitusvaliokunnan päätöksessä on katsottu pelaajien peluuttamisen ilman edustusoikeutta olevan vakavimpia edustusoikeusrikkomuksia, joihin tulee suhtautua vakavasti, vaikka peluuttamisilla ei olisikaan tavoiteltu kilpailullista etua. Ilves ry ei ole valituksessaan tätä lähtökohtaa kiistänyt. Tämän lähtökohdan perusteella vakavasta rikkeestä tulisikin lähtökohtaisesti määrätä vakava seuraamus, kuten ottelun määrääminen hävityksi lukemin 0-5.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kaudella 2023-2024 voimassa olleiden kilpailusääntöjen kohdan 9.2. mukaisen seuraamuksen määrääminen on valinnaista eikä pakollista. Tämän lisäksi liitolla on seuraamusharkinnassaan laaja harkintavalta, jota ilmentää laaja seuraamuslajivalikoima. Seuraamusharkinta pelaajan edustuskelvottomuuden tilanteissa on yksittäistapauksellista. Liiton harkintavaltaa seuraamuksen määräämisessä rajoittaa kuitenkin muun muassa kohtuullisuuden, oikeudenmukaisuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisuuden ja luottamuksensuojan periaatteet.

Jääkiekkoliiton seuraamuskäytännöstä esitetty selvitys osoittaa, että useissa vastaavissa tapauksissa, joissa on peluutettu edustuskelvotonta pelaajaa, seuraamukseksi on määrätty ottelun tai ottelujen häviäminen 0-5 sekä sen lisäksi seuralle rahamääräinen pienehkö sakko ja joukkueen edustuskelpoisuuden ja pelaajaluettelon vahvistaneelle henkilölle yhden ottelun mittainen tai muutoin lyhyt toimitsijakielto. Tätä taustaa vasten nyt Ilves ak:lle määrättyä käytäntöä lievempää seuraamusta ei voida pitää kohtuuttomana, epäsuhtaisena taikka yhdenvertaisuutta loukkaavana. Liiton valitusvaliokunnan päätöksessä voidaan katsoa jo otetun huomioon seuraamusta lieventävinä seikkoina edustuskelvottoman pelaajan peluuttamiseen liittyvän kilpailullisen edun tavoittelun puuttuminen sekä edustuskelpoisuussäännön aikaisempi tulkinnanvaraisuus ja sen vaikutukset Ilves ak:lle.

Asiassa on riidatonta, että pelaajan toteaminen edustuskelvottomaksi ja myös ottelujen jälkikäteinen määrääminen hävityksi on tapahtunut noin kolme kuukautta ottelujen pelaamisen jälkeen tilanteessa, jossa uusi kausi 2024-2025 on jo alkanut. On myös oikeusturvalautakunnan päätöksestä UOL 21/2024 ilmenevin tavoin riidatonta, että pelaajan edustuskelpoisuutta koskevan kilpailusääntö on ollut tulkinnanvarainen, mistä syystä niin valittajana oleva seura kuin myös liiton elimet ovat tulkinneet edustuskelpoisuutta toisin ja mistä syystä päätöksiin on haettu niin Ilves ry:n kuin sen kilpailevan seurankin toimesta muutosta. Näistä seikoista johtuen lopullisen ratkaisun saaminen Ilveksen pelaajan edustuskelvottomuuteen ja sen seurauksiin on vaatinut yhteensä kuusi erillistä lautakuntakäsittelyä ja kokonaisuudessaan noin viisi kuukautta aikaa. Asioiden käsittely on kuitenkin tapahtunut asian laatuun nähden tavanomaisessa järjestyksessä ja viivytyksettä eikä itse käsittelyn yksityiskohdista tai sen kestosta ole aiheutunut Ilves ry:lle ylimääräistä tai kohtuutonta haittaa. Oikeusturvalautakunta toteaa myös, että Ilves ry:llä on ollut mahdollisuus ja velvollisuus saatuaan tietää kilpailevan joukkueen vastalauseesta ottaa selvää asian käsittelystä ja sen aikataulusta, mistä syystä seuralle muutoksenhakuasian vireilläoloa ei voida pitää odottamattomana seikkana.

Se, että ottelujen tulosten muuttamisen seurannaisvaikutuksena Ilves ak:n SM-sarjapaikan menettäminen on selvinnyt vasta uuden kauden jo alettua, on valitettava muttei sekään odottamaton lisähankaluus, koska sarjapaikan menettäminen on ollut välitön ja selvä seuraus kilpailusääntöjen mukaisesta seuraamuksesta. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei yksin Ilves ak:n joukkueelle uuden kauden jo alettua aiheutuneet ilmeiset hankaluudet itsessään perustele katsomaan joukkueelle määrättyä otteluhäviöseuraamusta kohtuuttomaksi. Nämä seurannaisvaikutusten ei ole näytetty olevan laadultaan tai laajuudeltaan niin poikkeuksellisia, että seuraamuksen tulisi katsoa muuttuvan kohtuuttomaksi tai rikkeeseen nähden suhteettoman ankaraksi.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole tullut esille seikkoja, joiden vuoksi Ilves ry:n U18-ikäluokan akatemiajoukkueelle määrättyjä kilpailusääntöjen mukaisia kahden ottelujen häviämisiä pelaajan edustuskelvottomuuden vuoksi voitaisiin pitää kohtuuttomana, epäsuhtaisena, epäyhdenvertaisena taikka luottamuksensuojan tai muutoin kilpailusääntöjen 9.2.a) kohdan vastaisena seuraamuksena. Jääkiekkoliiton valitusvaliokunta ei ole ylittänyt harkintamarginaaliaan määrätessään seuralle seuraamusta. Näin ollen valitusvaliokunnan päätöstä ei rasita valituksessa väitetyt virheet. Valitus on siten hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja

Teemu Vanhanen
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Matti Huhtamäki, Niko Jakobsson ja Pekka Timonen.