25/2024 Uinti – Kurinpito – Toimitsijakielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                     
Nro25/2024                                                                                                      21.8.2024                                 
Diaarinro 18/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Uimaliitto ry:n kurinpitolautakunnan päätös 24.6.2024, pöytäkirja 13/2024

ASIA                 
Uinti – Kurinpito – Toimitsijakielto

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Suomen Uimaliitto ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Asiassa on riidatonta, että valittaja 74-vuotias uintituomari A on ollut 26.12.2023 ollut vapaa-ajallaan uimassa Oulun Raksilan uimahallissa. A:n ollessa uimassa kuntoradalla hän on sanonut samalle kuntoaltaalle suunnanneelle 10-vuotiaalle lapselle jotakin siitä, että kuntorata on tarkoitettu esteettömään uintiin. Lapsen paikalla ollut äiti on tällöin vastannut A:lle sen suuntaisesti, että uintia harrastava lapsi osaisi olla häiritsemättä A:ta. Äiti ja lapsi sekä muu osa heidän perheestään uivat 20-25 minuuttia A:een nähden muilla radoilla, kunnes he nousivat ylös altaasta. Tämän jälkeen A on sanonut lastensa seurassa olleelle äidille, ettei lapsesta tulisi äidin asenteesta johtuen koskaan kilpauimaria. Äiti on vastannut A:lle ihmetellen tämän asennetta lapsia kohtaan, minkä jälkeen kumpikin osapuoli oli ”haistatellut” toisilleen. Seuranneen sananvaihdon jälkeen äiti on mennyt uimavalvojien puheille seurauksin, että A:ta on valvojien toimesta pyydetty poistumaan uimahallista välikohtauksen vuoksi.

Lähes viisi kuukautta myöhemmin 17.5.2024 äiti oli tehnyt Uimaliitto ry:lle ilmoituksen A:n epäasiallisesta käytöksestä. A oli ilmoittautunut rajatuomariksi ja käännösvalvojaksi samaan paikallisen seuran järjestämään uintikilpailuun, jossa äidin oli ollut tarkoitus olla toimitsijana. Kurinpitoilmoituksen mukaan A oli menetellyt edellä selostetulla tavalla kieltäen aluksi lasta tulemasta kuntouintiradalleen, jälkimmäisessä sananvaihdossa suivaantunut lapsen äidille ja lopuksi äidin ollessa menossa ilmoittamaan välikohtauksesta uimavalvojille huutanut toimivansa uintituomarina ja tulevansa hylkäämään lapsen uintisuorituksen, jos hän näkee lapsen olevan kisoissa.

Suomen Uimaliitto ry:n (jatkossa liitto tai uimaliiton) kurinpitolautakunta on kurinpitoilmoituksen perusteella määrännyt A:n väliaikaiseen toimitsijakieltoon 24.5.2024 alkaen kurinpitokäsittelyn ajaksi, koska on ollut syytä epäillä A:n toimineen tuomarina liiton kurinpitomääräysten 2 §:n c-kohdan vastaisesti. Kurinpitolautakunta on sittemmin käsitellyt kurinpitoasian ja päätöksellään 24.6.2024 määrännyt A:n 25.8.2024 päättyvään toimitsijakieltoon.

Valituksen kohteena olevassa kurinpitopäätöksessä on selostettu edellä mainittua kurinpitoilmoitusta ja A:n siihen antamaa vastinetta. Päätöksen mukaan kyse on kertomusten uskottavuudesta ja niistä tehtävistä johtopäätöksistä. Asiassa on esitetty riittävää ja uskottavaa näyttöä tapahtumista uimahallissa 26.12.2023. A:n käytös uimahallissa on ollut kurinpitosäännöksen tarkoittamaa muuta epäurheilijamaista käytöstä siten kuin ilmoittaja on sitä uskottavasti kuvannut. A on vastineessaan itse myöntänyt käytöksensä osin olleen muuta kuin herramiesmäistä, kun hän on puuttunut ventovieraan henkilön lapsen uintiin. Kurinpitolautakunta katsoo A:n toiminnan olleen erittäin moitittavaa, kun A on uhannut uintituomarin aseman

ominaisuudessa henkilön lapsen uinnin hylkäämisellä tulevissa kisatilanteissa. A on toiminut uimahallissa harjoitustilannetta vastaavassa tilanteessa vastoin liiton kurinpitomääräysten 2 §:n c-kohtaa, jonka mukaan rangaista voidaan sitä, joka käyttäytyy muutoin epäurheilijamaisesti tai lainvastaisesti. Kurinpitomääräysten 3 §:n mukaan rangaistuslajeja ovat mm. varoitus ja määräaikainen toimitsijakielto.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että kurinpitopäätös kumotaan ja että hänelle määrätty toimitsijakielto poistetaan.

A ei ole menetellyt epäurheilijamaisesti eikä kurinpitomääräysten 2 §:n c-kohta muutoinkaan sovellu tilanteeseen. Välikohtauksen hetkellä ei ole ollut uimahallissa uintikisoja.

A:sta tehty ilmoitus on perusteeton sisältäen totuudenvastaisia väitteitä hänen menettelystään. Hän ei ole huutanut tilanteessa ilmoituksen tehneen perään kertoen olevansa uintituomari ja tulevansa hylkäämään ilmoituksen tehneen lapsen uintikisoissa.

Kurinpitopäätöksen tekemiseen osallistuneista lautakunnan jäsenistä yksi on ollut esteellinen, koska hänellä ja A:lla on ollut aikaisempia erimielisyyksiä, jotka ovat johtaneet A:n seuranvaihtoon, ja koska kyseinen jäsen on ollut siviilityönsä perusteella tietoinen ilmiannon olevan aiheeton ja uinninvalvojien esimiehen pyytäneen A:lta anteeksi tähän välikohtauspäivänä kohdistunutta kohtelua.

Kurinpitopäätöksellä ja -menettelyllä on kohdistettu A:een ikärasismia ja loukattu hänen oikeusturvaansa ja oikeutta kertoa oma kantansa todellisesta tapahtumienkulusta ennen päätöksentekoa. Liiton kurinpitolautakunnan toiminta ei ole ollut eettisesti kestävää, oikeudenmukaista eikä tasapuolista.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Uimaliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Kysymys on näytön arvioinnista, jossa on kyse sana vastaan sana -tilanteesta sillä poikkeuksella, että valittaja on osin myöntänyt, ettei hänen käytöksensä uima-altaalla ole ollut kaikilta osin asianmukaista. Siinä tapauksessa, että valittaja olisi alkujaan kiistänyt sanoneensa ilmoituksen tehneelle mitään uimahallissa, valittajan menettelyä olisi saatettu arvioida toisin. Kurinpitopäätös on perustettu ilmoituksen tehneen kertomukseen ja valittajan omaan osittaiseen myöntämiseen uima-altaan tapahtumista. Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, jotka eivät jo olisi olleet kurinpitolautakunnan arvioitavana.

Valittajan menettelystä ei ole tehty heti ilmoitusta, koska ilmoittaja on kertonut olleensa ahdistunut ja koska ilmoittaja on ensin ajatellut, ettei hänen tarvitsisi kohdata valittajaa enää koskaan. Ilmoituksen tehneen kertomuksen uskottavuutta on lisännyt hänen reagointinsa siihen tietoon, että valittaja on toimitsijana Oulussa järjestettävissä uimakilpailuissa. Ilmoittajan reagointi tähän tietoon on ollut poikkeuksellista, mikä lisää ilmoittajan uskottavuutta ja luotettavuutta. Viimeksi mainitun perusteella valittajan ja ilmoittajan välillä on täytynyt tapahtua jotakin sellaista, joka ei ole tavanomaista uimahallikävijöille. Mistään ei ole ilmennyt, että ilmoittajan olisi tarkoituksellisesti mustamaalannut valittajaa taikka että kysymys olisi muusta kuin ilmoittajan aidosta huolesta siitä, että valittaja voisi toteuttaa heidän kohdatessaan lasten uintikisoissa sen, mitä ilmoittaja on kertonut valittajan sanoneen.

Valittaja on käyttänyt asemaansa uintituomarina lyömäaseena tunnepitoisessa keskustelussa altaalla, mikä on erityisen moitittavaa. Valittaja on siten käyttäytynyt kurinpitomääräysten 2 §:n c-kohdan mukaisesti muutoin epäurheilijamaisesti, jolloin häntä voidaan säännöksen mukaan rangaista. Kyseistä kurinpitomääräystä on tulkittu tässä kohden siten, että myös vapaa-aikana uimatuomarin on epäurheilijamaista uhata toista uintiharrastajaa etukäteisellä kilpailussa hylkäämisellä. Kysymys on uintituomarille kisoissa kuuluvan toimivallan väärinkäytöstä.

VASTASELITYS                     

Valittaja on antanut asiassa vastaselityksensä. 

Valittajalle ei ole kurinpitolautakunnassa varattu tilaisuutta tulla kuulluksi kurinpitoilmoituksesta ennen väliaikaisen toimitsijakiellon määräämistä. Tämä loukkaa valittajan oikeusturvaa. Asian käsittely kurinpitolautakunnassa ei ole ollut puolueetonta eikä eettistä vaan iän ja sukupuolen perusteella syrjivää.

Kurinpitoilmoitus perustuu valheellisiin ja epätosiin väitteisiin. Valittaja ei ole osittain myöntänyt tapahtumia. Valittaja on ainoastaan vastannut ilmoittajan alatyyliseen purkaukseen uima-altaalla juuri ennen kuin ilmoittaja on mennyt uimavalvojien luokse. Ilmoittajan viisi kuukautta myöhempi käyttäytyminen kurinpitoilmoituksineen ei lisää hänen uskottavuuttaan vaan puhuu sen puolesta, että ilmoittajan on ollut tarkoitus mustamaalata valittajaa. Se, mitä valittajan ja ilmoittajan välillä on uimahallissa tapahtunut, on kylläkin ollut epätavallista, mutta tämä ei tarkoita, että valittaja olisi menetellyt kurinpitopäätöksessä katsotuin tavoin. Valittaja ei ole uhannut hylätä ilmoituksen tehneen lasta tulevissa uintikisoissa eikä valittajalla tällaiseen olisi käännösvalvojana tai rajatuomarina pätevyyttäkään. Ilmoittaja ei ole edes ollut enää paikalla silloin, kun valittajalla olisi toisen uimavalvojan kanssa keskustellessaan ollut tilaisuus tällaista sanoa. Ilmoittajan väitteet hylkäämisellä uhkaamisesta eivät ole saaneet tukea myöskään paikalla olleilta uimavalvojilta.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko kurinpitomenettelyä rasittanut jokin valituksessa mainittu puute tai virhe ja, jos niin, mikä vaikutus tällaisella puutteella tai virheellä on kurinpitopäätökseen. Siinä tapauksessa, ettei menettelyvirhettä ole tapahtunut tai ettei päätöstä ole kumottava menettelyvirheen johdosta, kysymys on vielä näytön arvioinnista eli siitä, onko asiassa tullut näytetyksi, että valittaja on menetellyt kurinpitoilmoituksessa mainituin tavoin. Lopuksi asiassa on kysymys siitä, onko valittaja menetellyt kurinpitomääräysten 2 §:n c-kohdan mukaisesti epäurheilijamaisesti ja onko asiassa muutoinkin ollut edellytykset määrätä hänelle kolmen kuukauden mittainen toimitsijakielto.

2. Sovellettavat säännöt

Suomen Uimaliitto ry:n kurinpitomääräysten 1 §:n mukaan Suomen Uimaliiton (jäljempänä liitto) kurinpitomääräysten alaisia ovat muun muassa jäsenseurojen jäsenet sekä ne henkilöt ja yhteisöt, jotka ovat kirjallisesti sitoutuneet noudattamaan näitä määräyksiä tai ovat lunastaneet liiton kilpailulisenssin.

Kurinpitomääräysten 2 §:n c-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka kilpailussa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa, varsinaisen kilpailutapahtuman

ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai lainvastaisesti.

Kurinpitomääräysten 3 §:n 1-kohdan c-alakohdan mukaan rangaistuslajeja ovat ottelukohtainen/kilpailukohtainen, määräaikainen tai väliaikainen kilpailu-, peli- tai toimitsijakielto tai kielto olla mukana maajoukkuetoiminnassa ja tapahtumissa.

Suomen Uimaliitto ry:n sääntöjen 5 §:n 1 kohdasta ilmenee, että liiton varsinaisen jäsenen edellytetään sitoutuvan noudattamaan Suomen Uimaliiton sääntöjä ja niiden nojalla annettuja määräyksiä ja toimintaohjeita.

3. Oikeusturvalautakunnan arviointi

3.1. Kurinpitomenettelyn väitetyt virheet ja puutteet

Valittaja on esittänyt, että kurinpitomenettelyssä on loukattu hänen oikeuttaan tulla kuulluksi.

Kuten oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään useasti lausunut (esim. UOL 4/2024), asianosaisen kuuleminen on keskeinen oikeussuojaperiaate erityisesti silloin, kun asianosaiseen kohdistetaan kurinpidollisia toimia. Kuulemisvelvoitetta on tällöin noudatettava, vaikkei lajiliiton säännöissä sitä nimenomaisesti edellytettäisikään. Kuulemisvelvoite perustuu myös urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, jota oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan.

Uimaliiton kurinpitomääräysten 6 §:n 4 kohdan mukaan kurinpitolautakunta voi määrätä vastinepyynnön yhteydessä rikkomuksesta epäillyn kilpailu- tai toimitsijakieltoon, kunnes asia on käsitelty. Oikeusturvalautakunta toteaa, että valittaja on määrätty väliaikaiseen toimitsijakieltoon häntä kuulematta. Tällainen menettely on ollut kurinpitomääräysten mukaista ja muutoinkin kurinpitomenettelyn periaatteiden sallimaa. Väliaikaisen kilpailu- tai toimitsijakiellon määrääminen kurinpitoasian liittokäsittelyn ajaksi on kurinpitomääräysten perusteella ollut kurinpitolautakunnan harkinnassa. Väliaikaismääräyksellä annettu toimitsijakielto on ollut voimassa yhden kuukauden ennen asian lopullista ratkaisemista, joten kysymys on todellisuudessakin ollut niin pituutensa kuin seuranneen kurinpitomenettelyn näkökulmasta väliaikaisesta seuraamuksesta. Valittajalle on myöhemmin ennen kuin asia on lopullisesti ratkaistu varattu tilaisuus tulla kuulluksi antamalla mahdollisuus antaa kirjallinen vastine yksilöityyn kurinpitoilmoitukseen. Valittaja on sittemmin myös tällaisen vastineen antanut. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, ettei valittajan oikeutta tulla kuulluksi ole loukattu.

Valittaja on myös esittänyt, että kurinpitopäätöstä rasittaa virhe, koska sen tekemiseen on osallistunut esteellinen henkilö, ja että kurinpitomenettely on ollut luonteeltaan epäoikeudenmukaista, epäeettistä sekä iän ja sukupuolen perusteella syrjivää.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei liitto ole vastauksessaan nimenomaisesti lausunut valittajan menettelyvirheväitteistä, mutta se on vaatinut valitusta kokonaisuudessaan hylättäväksi. Valittajan esteellisyysväitteestä ilmenee, että hänellä on ollut yhden kurinpitolautakunnan jäsenen kanssa erimielisyyksiä seitsemän vuotta sitten. Lisäksi valittaja on katsonut, että kyseisellä kurinpitolautakunnan jäsenellä olisi kaupungin liikuntapalvelujen työntekijänä ollut etukäteistietoa kurinpitoilmoituksen perusteettomuudesta ennen kurinpitoasian vireilletuloa. Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 24 §:n mukaan asian käsittelyyn voidaan soveltuvin osin soveltaa yleisissä tuomioistuimissa noudatettavia menettelysäännöksiä, jos tämän luvun säännöksistä ei muuta johdu. Oikeusturvalautakunta katsoo, että esteellisyysväitettä on tarkasteltava lähinnä oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella eli arvioimalla, onko kurinpitolautakunnan käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuneella henkilöllä ollut palvelussuhteensa perusteella tai muuten valittajaan sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Mikäli kurinpitolautakunnan jäsenen puolueettomuutta olisi perusteltua aihetta epäillä, kurinpitomenettelyä rasittaisi virhe, joka voisi johtaa koko kurinpitopäätöksen kumoamiseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei valittajan esteellisyysväitteen mukainen valittajan ja kurinpitolautakunnan jäsenen välinen vuosien takainen erimielisyys taikka kurinpitolautakunnan jäsenen siviilityö sellaisenaan synnytä perusteltua aihetta epäillä, että kurinpitolautakunnan jäsen olisi ollut puolueellinen ja siten esteellinen kurinpitoasian käsittelyssä. Valituksessa esitetyt seikat eivät toteennäytettyinäkään laatunsa ja luonteensa puolesta viittaa sellaisiin merkittäviin huolenaiheisiin, joiden perusteella esteellisyyden voitaisiin perustellusti katsoa syntyvän. Esteellisyyden syntymiseksi edellytetään siis sitä, että jääviysepäily olisi perusteltu, mikä puolestaan tarkoittaa, että puolueellisuuden tueksi olisi asian laatu huomioon ottaen esitetty todennäköisiä ja vaikutuksellisia asiaperusteita. Tällaisia ei ole nyt esitetty. Kurinpitolautakunnan päätöksen ja uimaliiton vastauksen sisältö eivät anna aihetta arvioida esteellisyyttä toisin. Ne tai muutoinkaan kurinpitomenettelystä esitetyt seikat eivät viittaa myöskään siihen, että valittaja olisi kurinpitomenettelyssä perustuslain 6 §:n 2 momentin vastaisesti ilman hyväksyttävää perustetta asetettu eri asemaan sukupuolensa tai ikänsä perusteella.

Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kurinpitomenettelyssä ole tapahtunut valituksessa väitettyä menettelyvirhettä.

3.2. Kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset

3.2.1. Mitä asiassa on näytetty tapahtuneen?

Kurinpitopäätöksessä on katsottu tapahtumien uimahallissa menneen kurinpitoilmoituksessa todetuin tavoin. Kurinpitopäätöksessä on siten katsottu valittajan menetelleen seuraavasti:

1) Valittaja on sanonut samalle uimaradalle tulossa olleelle lapselle, ettei hänen radalleen saa tulla lapset uimaan.

2) Valittaja on lapsen läsnä ollessa sanonut kurinpitoilmoituksen tehneelle lapsen äidille, ettei hänen lapsistaan ei tule koskaan uimareita eivätkä he tule menestymään uinnissa äidin asenteen vuoksi.

3) Valittaja on suivaantunut ja lapsen läsnä ollessa haistatellut kurinpitoilmoituksen tehneelle lapsen äidille.

4) Valittaja on huutanut kurinpitoilmoituksen tehneelle lapsen äidille perään tämän ollessa menossa ilmiantamaan valittajan menettelyä uimavalvojille, että valittaja toimii uintituomarina ja että hän tulee hylkäämään lasten uinnit, jos valittaja näkee lapset kisoissa.

Kurinpitoilmoituksesta ja myös oikeusturvalautakunnassa myöhemmin esitetyistä asiakirjoista ilmenee, että valittaja on tunnustanut menetelleensä kurinpitoilmoituksessa mainituin tavoin siltä osin, että edellä kohdassa 3 kuvatuin tavoin suivaantuneena haistatellut kurinpitoilmoituksen tehneelle lapsen äidille.

Kurinpitopäätöksessä on katsottu kurinpitoilmoituksessa kuvatun tapahtumia uskottavasti. Näytön arviointi on kurinpitoilmoituksessa lisäksi perustettu siihen, että valittaja itse on myöntänyt käytöksensä olleen muuta kuin herramiesmäistä, kun valittaja on puuttunut ventovieraan henkilön lapsen uintiin. Kurinpitopäätöksessä on katsottu erittäin moitittavaksi se, että valittaja on uhannut uintituomarin aseman ominaisuudessa kurinpitoilmoituksen tehnyttä tämän lapsen uinnin hylkäämisellä tulevissa kisatilanteissa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitopäätös on perustettu vain kirjalliseen kurinpitoilmoitukseen ja valittajan siihen antamaan kirjalliseen vastaukseen. Asiassa ei ole selvitystä tapahtuneesta ulkopuolisilta henkilöiltä, kuten uimavalvojilta, eikä kurinpitolautakunnassa ole kuultu asianosaisia eikä muitakaan henkilöitä. Kuten liitto on oikeusturvalautakunnalle antamassaan vastauksessa todennut, kysymys on sana vastaan sanaa -tilanteesta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitoasiassa riittävään varmuuteen siitä, mitä on tapahtunut, voidaan päätyä myös sen perusteella, että toinen vastakkaisista kertomuksista tai selvityksistä arvioidaan uskottavaksi. Pääsääntöisesti kuitenkin kurinpitoseuraamuksen määräämiseksi edellytetään, että sääntöjenvastaisen menettelyn osoitukseksi olisi epäasianmukaisen kohtelun kohteeksi joutuneen henkilön kertomuksen lisäksi jotakin tapahtuman osapuolista riippumatonta, ulkopuolista ja tukevaa näyttöä. Lopuksi joka tapauksessa edellytetään, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan henkilön kertomuksen mukaiset ja muut mahdolliset vaihtoehtoiset tapahtumienkulut kyetään riittävällä varmuudella poissulkemaan. Yksin se, että kurinpitoilmoituksen mukainen kertomus todetaan uskottavammaksi tai sitä koskeva selvitys luotettavammaksi, ei tyypillisesti ole riittävää, jotta kurinpitoseuraamus voitaisiin perustaa ilmoitukseen.

Oikeusturvalautakunta yhtyy kurinpitopäätöksen mukaisen johtopäätökseen siitä, että kurinpitoilmoituksen mukaista selvitystä tapahtumienkulusta voidaan pitää luotettavana. Kurinpitoilmoituksen mukainen kertomus tapahtumista ei ole mahdoton tai epätodennäköinen eikä se sisällä keskenään ristiriitaisia seikkoja. Toisaalta oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kurinpitoilmoitus on tehty vasta lähes viisi kuukautta tapahtuneen jälkeen eli huomattavan myöhään, vaikka kurinpitoilmoittaja on oman selvityksensä mukaan tullut tietoiseksi valittajan uintituomarin asemasta jo tapahtumahetkellä. Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo, että ilmoitettu syy valittajan osallistumisesta samoihin uintikisoihin kuin kurinpitoilmoittaja lapsineen on uskottava selitys asian myöhäiselle ilmiannolle.

Sen sijaan toisin kuin kurinpitopäätöksessä, oikeusturvalautakunta katsoo, ettei kurinpitoilmoituksen mukainen tapahtumienkulku saa muutoin tukea kuin sen osalta, että valittaja on myöntänyt uima-altaan reunalla suivaantuneena haistatelleensa kurinpitoilmoituksen tehneelle lapsen äidille. Valittaja on kurinpitolautakunnassa ja myöhemmin oikeusturvalautakunnassa kiistänyt menetelleensä muilta osin niin kuin kurinpitoilmoituksessa on väitetty. Valittajan selvitys tapahtuneesta on niin kurinpitolautakunnassa kuin oikeusturvalautakunnassa pysynyt olennaisilta osiltaan samana. Valittajan esittämää tapahtumienkulkua ei voida pitää epätodennäköisenä eikä sitä sellaisena voida riittävällä varmuudella poissulkea kurinpitoilmoitukselle vaihtoehtoisena selvityksenä tapahtuneesta. Näin ollen kurinpitopäätöstä ei olisi saanut perustaa sellaiseen kurinpitoilmoituksessa kuvattuihin tapahtumiin.

Oikeusturvalautakunta katsoo asiassa tulleen luotettavalla tavalla näytetyksi se, että

- valittaja oli ollessaan uimassa kuntoradalla sanonut samalle kuntoaltaalle suunnanneelle 10-vuotiaalle lapselle jotakin siitä, että kuntorata on tarkoitettu esteettömään uintiin;

- lapsen paikalla ollut äiti oli tällöin vastannut valittajalle sen suuntaisesti, että uintia harrastava lapsi osaa olla häiritsemättä valittajaa;

- valittaja on sanonut lastensa seurassa olleelle äidille, ettei lapsesta tulisi äidin asenteesta johtuen koskaan kilpauimaria;

- lapsen äiti on ihmetellyt valittajalle tämän asennetta, minkä jälkeen kumpikin osapuoli oli ”haistatellut” toisilleen.

Asiassa on siten seuraavaksi arvioitava sitä, onko valittaja mainituin tavoin menetellyt kurinpitomääräysten vastaisella tavalla epäurheilijamaisesti ja onko kurinpitoseuraamuksen määräämiselle siten perusteet.

3.2.2. Kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset

Kurinpitopäätöksessä on katsottu, että valittaja on kurinpitomääräysten 2 §:n c kohdan mukaan uintituomarina käyttäytynyt epäurheilijamaisesti.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valittaja on ollut uimahallissa vapaa-aikanaan yksityishenkilönä. Asiassa ei ole väitettykään, että uimahallissa olisi ollut käynnissä uintikilpailuja tai -harjoituksia tai että valittajan toiminta liittyisi johonkin kilpailutapahtumaan tai kilpailupäätökseen. Kysymys on sen arvioinnista, onko valittaja uintituomarina edellä selostetuissa olosuhteissa sanoessaan alaikäisen lapsen läsnä ollessa tämän äidille, ettei lapsesta tule kilpauimaria, ja valittajan lapsen läsnä ollessa haistatellessaan tämän äidille takaisin, menetellyt epäurheilijamaisesti.

Suomen Uimaliitto ry:n kurinpitomääräyksissä ei ole yksilöity niitä tekoja, joiden voidaan katsoa olevan epäurheilijamaisia ja joiden perusteella voidaan siten määrätä kurinpitoseuraamus. Urheilun oikeusturvalautakunnassa ratkaisukäytännössä (esim. UOL 11/2020 ja siinä viitatut ratkaisut) on lausuttu, että urheilun kurinpidossa on vakiintuneesti edellytetty, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, tulee kuvata riittävän täsmällisesti säännöissä tai muissa määräyksissä. Yleisluonteiset määritelmät eivät välttämättä anna riittävän tarkkaa kuvaa siitä menettelystä, joka voi johtaa kurinpitorangaistukseen. Selvää kuitenkin on, että sitä, mikä kysymyksessä olevan lajin erityispiirteet huomioon ottaen kulloinkin on epäurheilijamaista, ei ole mahdollista määritellä säännöissä tarkasti ja tyhjentävästi.

Oikeusturvalautakunta toteaa myös, että urheiluoikeudessa on vakiintuneesti katsottu, että epäurheilijamaisuudella ja sopimattomalla käyttäytymisellä on tietty ydinalueensa, johon kuuluvan käyttäytymissäännön rikkominen mahdollistaa kurinpitoseuraamuksen määräämisen. Hyväksyttävän kielenkäytön rajat riippuvat paitsi kulloisestakin lajikulttuurista myös siitä, onko kysymys kilpailun aikana vaiko sen ulkopuolella tapahtuneesta kielenkäytöstä. Tämän ohella on huomioon otettava sananvapaus perusoikeutena. Ratkaisukäytännössä on epäurheilijamaiseksi tai sopimattomaksi häirinnäksi katsottu esimerkiksi keskisormen näyttäminen autourheilukilpailutapahtuman aikana (UOL 3/2018), huippu-urheilussa ja ns. herrasmieslajissa tenniskilpailusta saadun palkinnon julkinen rikkominen (UOL 47/2023), kilpailupaikan välittömässä läheisyydessä tapahtunut kahden thainyrkkeilijän välinen fyysinen välienselvittely (UOL 19/2022) sekä huippupesäpalloilijan seksuaalisten viestien lähettäminen etäyhteyksin alaikäisille pesäpallofaneille (UOL 22/2024).

Oikeusturvalautakunta katsoo, että alatyylistä, sukupuolitermejä sisältävää sekä alaikäistä lasta ennakollisesti arvostelevaa puhetta voidaan uintiurheilussa pitää yleisesti ottaen kurinpitomääräysten 2 §:n c kohdassa tarkoitetulla tavalla epäurheilijamaisena käyttäytymisenä.

Oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, että tässä asiassa valittajan epäasialliset kommentit ovat tapahtuneet vapaa-ajalla uimahallissa ja puheiden kohteena on ollut yksityishenkilö. Tapahtumalla ei ole ollut muuta liityntää uintiurheiluun paitsi se, että valittaja ja kurinpitoilmoittaja ovat tapahtumahetkellä olleet vapaa-ajallaan samassa uimahallissa asiakkaina kunto- tai perheuinnilla. Valittaja on tapahtuma-aikana ollut Suomen Uimaliitto ry:n kouluttama I luokan uintituomari. Kurinpitoilmoittaja on tapahtuma-aikana ollut uintia harrastavan lapsensa vanhempi ja hän on vasta myöhemmin suorittanut Suomen Uimaliitto ry:n II luokan toimitsijan koulutuksen.  Asiassa ei ole selvitetty, että valittaja olisi esiintynyt tilanteessa uintituomarin ominaisuudessa. Näin ollen valittajan ei voida katsoa väärinkäyttäneen uintituomarin valtaansa. Valittajan ja kurinpitoilmoittajan välinen kanssakäyminen 26.12.2023 Oulun Raksilan uimahallissa ei ole liittynyt uintiurheiluun, joka on kurinpitomääräyksissä tarkoitettu soveltamiskohde, muuta kuin tapahtumapaikkansa vuoksi. Vaikka valittajan menettely on tapahtunut yleisellä paikalla, kysymys ei ole siitä, että valittaja olisi julkisuudessa esittänyt kommenttinsa taikka muutoin esiintynyt julkisesti uintituomarina. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, ettei valittajan käsillä olevalla sinänsä epäasianmukaisella menettelyllä ole sellaista liityntää uintiurheiluun, että kurinpitomääräysten 2 §:n c kohdan rangaistusvastuun edellytys täyttyisi.

4. Asian lopputulos

Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valittajalle määrätylle kolmen kuukauden mittaiselle toimitsijakiellolle ei ole perusteita. Valitus on siten hyväksyttävä ja kurinpitolautakunnan päätös on kumottava, jolloin myös toimitsijakielto poistuu.

Valituksen menestyessä valitusmaksu on palautettava valittajalle.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään. Suomen Uimaliitto ry:n kurinpitolautakunnan päätös 24.6.2024 (pöytäkirja 13/2024) kumotaan.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                          

Teemu Vanhanen
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pia Ek, Matti Huhtamäki, Niko Jakobsson ja Pekka Timonen.