24/2024 Sulkapallo ‒ Jäsenoikeuksien rajoittaminen ‒ Kilpailuunilmoittautumiskielto – Ennakkomaksu ‒ Harjoituksista sulkeminen  ‒ Sopimuksen tarjoaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                     
Nro 24/2024
19.8.2024                                 
Diaarinro 22/2024

RATKAISUT, JOIHIN ON HAETTU MUUTOSTA

Espoon Sulkapallo–Badminton r.y:n johtokunnan päätökset A:lle asetetusta kilpailuunilmoittautumiskiellosta ym.

ASIA
Sulkapallo ‒ Jäsenoikeuksien rajoittaminen ‒ Kilpailuunilmoittautumiskielto – Ennakkomaksu ‒ Harjoituksista sulkeminen ‒ Sopimuksen tarjoaminen

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Espoon Sulkapallo‒Badminton r.y.

ASIAN RIIDATON TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVAT PÄÄTÖKSET

A on ollut Espoon Sulkapallo‒Badminton r.y:n jäsen. Toukokuussa 2024 seura oli muistuttanut häntä maksamattomista laskuista ja päättänyt siirtää laskut perintään. Seura oli myös ilmoittanut A:lle, ettei tällä ole oikeutta osallistua syksyn 2024 harjoitusryhmiin. Seura oli 22.5.2024 ilmoittanut A:lle asettavansa kilpailuunilmoittautumiskiellon, mikäli maksut eivät näy seuran tilillä 24.5.2024. Lisäksi seura oli ilmoittanut, ettei A:lle tarjota uutta sopimusta eikä syyskaudesta 2024 alkaen mahdollisuutta osallistua sopimusta edellyttäviin harjoitusryhmiin. A oli asetettu kilpailuunilmoittautumiskieltoon 27.5.2024. Tämän jälkeen A oli vienyt asian Olympiakomitean erityisasiantuntijalle, joka oli antanut asiassa ratkaisusuosituksen 7.6.2024.

Seura ja A olivat heinäkuun 2024 alussa tehneet sovintosopimuksen. Osapuolet olivat sopineet, että sopimuksessa mainitun summan suorittamisen jälkeen kaikki avoimet laskut oli kuitattu eikä osapuolilla ole muita vaatimuksia menneiden laskujen tai niiden sisällön suhteen. Sopimuksessa oli myös sovittu, että maksujen suorittamisen jälkeen seura peruuttaa kilpailukiellon. Valittaja oli maksanut seuralle sovintosopimuksessa sovitut määrät, mukaan lukien ennakkomaksuina elo- ja syyskuun kahden kilpailun omavastuuosuudet. Seura oli peruuttanut kilpailuunilmoittautumiskiellon 31.7.2024, mutta pysyttänyt päätöksensä siltä osin, kuin A:lle oli ilmoitettu, ettei tälle tarjota uutta pelaajasopimusta eikä harjoitusryhmää syyskaudesta 2024 alkaen.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että hänelle määrätty kilpailuunilmoittautumiskielto poistetaan kokonaan sekä että harjoituksista pois sulkemista koskeva päätös kumotaan ja valittajalle palautetaan harjoitusmahdollisuus. Lisäksi hän on vaatinut, että hänelle maksetaan jatkossakin kilpailutukea samoilla perusteilla kuin muillekin jäsenille. Hän on myös vaatinut, että ennakkomaksuvaatimus kumotaan, valittajaa laskutetaan samalla aikataululla kuin muitakin jäseniä ja että jo suoritettu 35 euron suuruinen ennakkomaksu palautetaan hänelle. Vielä valittaja on vaatinut, että yhdistyksen hallituksen kokouksessa 30.7.2024 tehty sääntömuutos kumotaan. Lisäksi hän on vaatinut, että yhdistys määrätään suorittamaan hänelle korvausta lautakuntakuluista. Vastaselityksessään hän on täsmentänyt lautakuntakulujensa määräksi 2 400 euroa.

Perusteinaan hän on lausunut muun ohella, ettei yhdistyksen säännöissä ollut mainittu rikkeenä avoimia tai riitautettuja laskuja eikä kilpailuunilmoittautumiskieltoa kurinpitoseuraamuksena. Siinäkin tapauksessa, että ennakkomaksuvaatimus olisi perusteltu, ilmoittautumiskielto tuli kumota. Ilmoittautumiskieltoa ei voitu asettaa ”kaiken varalta”.

Harjoituksista pois sulkeminen vastasi seurasta erottamista. Yhdistyksen säännöissä ei ollut mainittu toiminnasta poissulkemista kurinpitoseuraamuksena. Poissulkupäätös oli perusteeton ja seuran sääntöjen vastainen, eikä päätöksenteossa ollut noudatettu jäsenoikeuksien rajoittamiseen liittyviä keskeisiä menettelytapoja.

Kilpailutuen poistamisen ja uuden pelaajasopimuksen tarjoamatta jättämisen osalta päätös loukkasi olennaisesti yhdenvertaisuutta ja oli perusteeton. Yksittäistä jäsentä ei voitu sulkea pois tuen piiristä puheenjohtajan harkinnan mukaan. Myöskään menettelyllisiä vaatimuksia ei ollut noudatettu. Valittajaa ei ollut kuultu, hänelle ei ollut toimitettu asianmukaista aineistoa eikä hänelle ollut annettu muutoksenhakuohjausta.

Toukokuussa 2024 valittajalla oli tosin ollut kolme avointa laskua perinnässä. Kyse oli ollut siitä, että yhdistyksen puheenjohtaja oli päättänyt tehdä laskuista perintätoimeksiannon huolimatta siitä, että valittaja oli riitauttanut ne ja ilmoittanut perinnän olevan riitautettujen saatavien osalta perintälain vastaista. Perintäyhtiö oli lopettanut perinnän kuultuaan laskujen riitaisuudesta. Yhdistyksen ilmoittama peruste ennakkomaksuille, ”tolkuton selvitystyön määrä”, ei ollut hyväksyttävä.

Yhdistyksen hallitus oli ylittänyt toimivaltansa muuttaessaan sääntöjä, eikä sääntömuutosta ollut toteutettu yhdistyksen säännöissä edellytetyllä tavalla.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Espoon Sulkapallo‒Badminton r.y. on vastauksessaan kiistänyt valituksessa esitetyt vaatimukset perusteettomina.

Seuran toiminta lähtee tasapuolisuuden vaatimuksesta, mikä merkitsee myös sitä, että kaikki seuran jäsenet maksavat harjoituksistaan niistä syntyvät laskut. Valittaja ei seuran toistuvista pyynnöistä huolimatta ollut maksanut erääntyneitä laskujaan eikä puolen vuoden aikana keväällä 2024 ollut ilmoittanut, mikä laskuissa oli vialla. Kyseiset laskut kohdistuivat syyskauden 2023 harjoituksiin ja kilpailumaksuihin sekä kevätkauden 2024 harjoituksiin. Kun asiassa ei ollut päästy eteenpäin, seura oli siirtänyt laskut perintään ja ilmoittanut valittajalle, ettei tämä voi osallistua harjoituksiin syyskaudella 2024.

Valittaja oli riitauttanut perinnän, jolloin seuran olisi tullut ryhtyä oikeudellisiin toimiin saataviensa perimiseksi. Näissä olosuhteissa seura oli pyytänyt Suomen Sulkapalloliitto ry:tä asettamaan valittajalle kilpailuunilmoittautumiskiellon. Toimenpiteen tarkoituksena oli ollut estää jäsentä kerryttämästä enempää velkaa seuralle, sillä seura maksaa kilpailumaksut järjestävälle seuralle ja laskuttaa omia pelaajiaan vasta jälkikäteen. Ilmoittautumiskielto oli asetettu 27.5.2024.

Tämän jälkeen valittaja oli vienyt asian Olympiakomitean lakiasioiden erityisasiantuntijan ratkaistavaksi. Olympiakomitean erityisasiantuntija oli 7.6.2024 antanut asiassa päätöksen, jota seura oli noudattanut. Vasta tämän päätöksen jälkeen valittaja oli esittänyt oman näkemyksensä laskutusperusteesta ja vedonnut vuoden 2014 pelaajasopimukseen. Koska seuran aineistosta ei ollut löytynyt irtisanomisilmoitusta, seura oli hyväksynyt vuoden 2014 pelaajasopimuksen lähtökohdaksi ja alkoi sen pohjalta laatia sovintosopimusta. Sovintosopimus oli perustunut siihen valittajan esittämään tausta-ajatukseen, että valittaja vaihtaisi seuraa. Tämä valittajan toteamus oli osoittautumassa katteettomaksi puheeksi, jonka tarkoituksena oli ilmeisesti ollut saada aikaan valittajalle edullinen sovintosopimus. Valittajan toiminta oli ollut riidanhakuista, ja hän oli suullisesti esittänyt uhkailusävyisiä lausuntoja sekä todennut, että hänen tarkoituksenaan oli edistää omaa asiaansa. Hän oli myös toistuvasti pyytänyt etuja, joihin ei ollut oikeutettu. Valittaja oli toiminnallaan haitannut valmennuksen, laskutuksen ja johtokunnan jäsenten työtä.

Väite siitä, ettei seura olisi noudattanut sovintosopimusta, ei pitänyt paikkaansa. Kilpailuunilmoittautumiskielto oli poistettu 31.7.2024 eli sen jälkeen, kun seuran tilillä 30.7.2024 olivat näkyneet valittajan kanssa sovitut maksut, mukaan lukien elo- ja syyskuun kahden kilpailun omavastuuosuudet. Kilpailuunilmoittautumiskielto oli mainittu kilpailusäännöissä. Kyseessä ei ollut kurinpitotoimenpide vaan seuran riskin rajaaminen. Kiellon pyytäminen liitolta oli johtunut siitä, että valittajalla oli tuolloin ollut noin 950 euron suuruinen määrä maksuja rästissä. Myöskään ennakkomaksupyyntö ei ollut kurinpidollinen toimenpide. Selvittelyjen välttämiseksi seura oli edellyttänyt, että valittaja maksaa kesäkuussa 2024 irtisanotun sopimuksensa irtisanomisaikana heinä-, elo- ja syyskuussa seuralle syntyvät kustannukset etukäteen. Mitä tuli harjoituksista pois sulkemiseen, kaikki seuran tarjoamat harjoitusryhmät olivat maksullisia. Seura oli arvioinut, että sille oli kokonaistaloudellisesti järkevintä olla ottamatta valittajaa enää syyskauden 2024 harjoituksiin. Näin ollen sekä luottamuspulan vuoksi valittajalle ei enää ollut tarjottu sopimusta, eikä hän voi enää syyskaudella 2024 osallistua sopimusta edellyttäviin ryhmiin. Kilpailutuki ja pelaajasopimus eivät olleet automaattisia etuja. Seuralla ei ollut velvollisuutta tarjota valittajalle mahdollisuutta osallistua seuran harjoituksiin tai saada tuettua pelaajasopimusta.

Valittajan väite, jonka mukaan seuran johtokunta oli ylittänyt toimivaltansa seuran sääntöjä muuttaessaan, ei suoraan liittynyt käsiteltävään asiaan. Seuran johtokunta oli kokouksessaan 30.7.2024 päättänyt aloittaa valmistelutyön sääntöjen muuttamiseksi johtokunnan jäsenten määrän osalta. Kyseessä oli valtuutus valmistelutyön aloittamiseen. Johtokunta oli tietoinen siitä, että varsinainen muutos edellyttää yhdistyksen kokouksen koollekutsumista ja päätöstä.

VASTASELITYS

A on antanut asiassa vastaselityksen ja toistanut valituksessaan esittämänsä vaatimukset, vedonnut aiemmin lausumaansa sekä täsmentänyt kuluvaatimustaan. Lisäksi hän on todennut muun ohella seuraavaa.

Seuran laskutuskäytäntö oli vuosina 2014‒2020 ollut valittajan liittämän pelaajasopimuksen mukainen eli valittajan osalta ”Kilpa 1”, 430 euroa. Oli riidatonta, ettei valittajalle ollut ilmoitettu hinnoittelun muuttumisesta tai sopimuksen irtisanomisesta. Syksyllä 2022 valittaja oli yllättynyt 900 euron laskun suuruudesta ja tiedustellut sen perusteita. Perusteena oli käytetty sitä, että ”taulukkoon oli merkitty niin”. Myös kevään 2023 lasku oli ollut 900 euron suuruinen. Sen sijaan syksyllä 2023 lasku oli ollut 450 euroa, ja tuolloin seura oli ilmoittanut laskuttaneensa Kilpa 1 -pelaajasopimuksen mukaan.

Kilpailumaksuissa ei ollut kyse pelaajasopimuksesta vaan siitä, että puheenjohtaja oli luvannut hyvittää ilmoittautumismaksun valittajan poisjäännistä huolimatta, mutta oli sittemmin perunut lupauksensa.

Valittaja oli pyytänyt seuralta sopimuskopiota ja katsonut laskun olevan riitainen, kunnes sopimus oli toimitettu. Seura oli tahallaan vaikeuttanut asian selvittämistä ja kieltäytynyt tarkastelemasta vanhoja laskuja. Valittajan tiedossa ei ollut, että kenenkään jäsenoikeuksia olisi rajoitettu maksuviivästyksen vuoksi, vaikka erääntyneet laskut eivät olleet seurassa poikkeuksellisia. Seura oli toukokuun alusta 22.7.2024 asti rajoittanut valittajan jäsenoikeuksia tavalla, joka vastasi seurasta erottamista. Seuran antaman vastauksen perusteella sai sellaisen kuvan, että seuran hallituksen jäsenillä, erityisesti puheenjohtajalla, oli ollut vahvoja ennakkokäsityksiä valittajaa kohtaan ja että he olivat siten olleet esteellisiä päättämään valittajan jäsenoikeuksien rajoittamisesta. Seuran vastauksessaan esittämät syytökset olivat luonteeltaan yksilöimättömiä.

Riidatonta oli, että seuran perimät maksut oli maksettu. Ainoa moite, joka laskuista voitiin tällä hetkellä esittää, oli se, että ne oli maksettu kaksi kuukautta sekä seitsemän kuukautta myöhässä. Laskuista oli muistutettu puolen vuoden aikana kahdesti, ei ”toistuvasti”. Valittaja oli 17.1.2024 ja 6.5.2024 ilmoittanut laskujen ongelmana olevan, että pelaajasopimusta ei ollut toimitettu. Hän oli 6.5.2024, 16.5.2024 ja 23.5.2024 pyytänyt pelaajasopimustaan sekä asian sovittelua, josta seura oli kieltäytynyt. Lisäksi hän oli pyytänyt aiempien kausien laskujen takautuvaa korjaamista, josta seura niin ikään oli kieltäytynyt. Valittaja oli itse löytänyt vanhan pelaajasopimuksen, jonka seura oli hyväksynyt sovintosopimuksen pohjaksi.

Seura ei ollut toiminut Olympiakomitean erityisasiantuntijan antaman suosituksen mukaisesti, vaan valittajan maksettua laskut se oli edelleen rajoittanut hänen jäsenoikeuksiaan. Sovintosopimusta tehtäessä valittaja ei ollut todennut, ettei seuran toiminta miellyttäisi häntä. Mahdollinen seurasiirto ei liittynyt sovintosopimukseen. Edellyttäessään ennakkomaksuja seura ei ollut kunnioittanut sovintosopimusta.  Toisin kuin seura väitti, valittaja ei ollut vain ajanut omaa etuaan eikä ollut uhkaillut ketään. Seuran syytökset olivat yksilöimättömiä. Tukihakemusten jättäminen ei voinut olla moitittavaa. Seura pyrki savustamaan valittajan ulos sen toiminnasta ja hallituksesta. Se, että seura oli kesän 2024 aikana ilmoittanut tekevänsä kaikille uudet pelaajasopimukset, kertoi siitä, että maksuperusteita pidettiin hallituksessakin epäselvinä. Perustellessaan sitä, miksi valittaja oli suljettu pois harjoituksista, seura oli sekoittanut toisiinsa pelaajasopimuksen merkityksen ja pelaajalle osoitettavan harjoitusryhmän. Valittajan taso oli 1‒20, joten hänelle tuli tarjota mahdollisuus osallistua samoihin harjoituksiin kuin viime kaudella. Se, että valittajalle ei ollut tarjottu pelaajasopimusta eikä myönnetty kilpailutukea, loukkasi olennaisesti hänen yhdenvertaisuuttaan. Luottamuspulaan oli vedottu vasta oikeusturvalautakunnassa. Ennakkomaksuvaatimus ja muut jäsenoikeuksien rajoittamiset olivat perusteettomia. Pelko suuresta työmäärästä oli aiheeton, koska seura oli aikeissa ottaa syksyllä käyttöön uudet sopimukset kaikille.

LAUSUMA    

Espoon Sulkapallo‒Badminton r.y. on antanut valittajan kuluvaatimuksesta lausuman.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että valittajalla oli toukokuussa 2024 ollut maksamatta kolme seuran hänelle lähettämää laskua, jotka olivat kohdistuneet syksyn 2023 ja kevään 2024 harjoitusmaksuihin sekä kilpailumaksuihin. Niin ikään riidatonta on, että seuran johtokunta oli toukokuun alussa siirtänyt laskut perintään sekä ilmoittanut valittajalle, ettei tällä ole oikeutta osallistua syksyn 2024 harjoitusryhmiin. Valittaja oli asetettu kilpailuunilmoittautumiskieltoon 27.5.2024. Tämän jälkeen asiaa oli valittajan aloitteesta käsitelty Olympiakomiteassa, jonka erityisasiantuntijan kehotuksesta seura ja valittaja olivat neuvotelleet sovinnosta. Sovinto oli saavutettu heinäkuun 2024 alussa. Riidatonta on, että valittaja oli heinäkuussa maksanut sovintosopimuksessa tarkoitetut erääntyneet laskut sekä ennakkoon elo- ja syyskuun kilpailumaksut. Kilpailuunilmoittautumiskielto oli poistettu 31.7.2024. Seura oli kuitenkin pysyttänyt voimassa päätöksen, jonka mukaan valittajalle ei tarjota uutta sopimusta eikä hän siten ei voi enää syyskaudella osallistua seuran sopimusta edellyttäviin harjoitusryhmiin.

Asiassa on kysymys siitä, onko valittajalle voitu asettaa kilpailuunilmoittautumiskielto ja ennakkomaksuvelvollisuus sekä onko hänen jäsenoikeuksiaan perusteettomasti rajoitettu tai yhdenvertaisuuttaan loukattu. Kysymys on valituksessa esitettyjen väitteiden johdosta myös siitä, onko asiaa seurassa käsiteltäessä menetelty virheellisesti. Lisäksi on ratkaistava, onko johtokunnan päätös kumottava sääntömuutosta koskevalta osalta.

Arvioinnin lähtökohdat

Oikeusturvalautakunnalle tehtävän valituksen kohteena voivat lautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 c kohdan mukaan olla yhdistysten päätökset, joissa on kysymys seuran jäsenen jäsenoikeuksien rajoittamisesta. Jäsenoikeuksien rajoittamisessa voi olla kysymys esimerkiksi yhdistyksen toimielimen päätöksestä tai muusta toiminnasta, joka vähentää yhdistyksen jäsenelle sääntöjen mukaan kuuluvaa erityistä etua yhdistyksessä. Jäsenoikeuksien perusteettomasta rajoittamisesta voi olla kysymys silloin, jos yhdistyksen päätös loukkaa olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta (ks. UOL 27/2016 ja siinä mainitut ratkaisut).

Yhdistyksen jäsenen oikeudet urheiluseurassa tai muussa yksityisoikeudellisessa yhdistyksessä perustuvat ensisijaisesti yhdistyksen sääntöihin ja niiden nojalla annettuihin päätöksiin. Näin ollen valittajan jäsenoikeuksien väitettyä loukkaamista arvioitaessa lähtökohtana on pidettävä Espoon Sulkapallo–Badminton r.y:n sääntöjä.

Espoon Sulkapallo‒Badminton r.y:n sääntöjen 8 §:n 1 momentin mukaan jäsenmaksujen suuruudesta päättää syyskokous vuosittain. Sääntöjen 7 §:n mukaan johtokunta voi erottaa seurasta jäsenen, joka laiminlyö jäsenmaksunsa suorittamisen. Tässä asiassa ei kuitenkaan ole kysymys yhdistyksen jäsenmaksuista eikä yhdistyksestä erottamisesta vaan seuran toimintaan liittyvistä harjoitus- ja kilpailumaksuista sekä kilpailuunilmoittautumiskiellosta, ennakkomaksuvelvollisuudesta, harjoituksista sulkemisesta sekä sopimuksen tarjoamisesta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella yhdistyksen säännöissä ei ole määräyksiä edellä mainituista maksuista. Säännöissä ei ole myöskään määräyksiä siitä, millaisia kurinpitoseuraamuksia tai muita seuraamuksia yhdistyksen jäsenille voidaan määrätä lukuun ottamatta yhdistyksestä erottamista. Säännöt eivät tunne yhdistyksen jäsenoikeuksien rajoittamista kurinpitoseuraamuksena. Sen sijaan kilpailuunilmoittautumiskielto on mainittu Suomen Sulkapalloliitto ry:n (SSuL) kilpailusäännöissä. Asiassa sovellettavien kilpailusääntöjen (24.5.2023) kohdan 5.2.2.1 mukaan SSuL:n jäsenseura voi sulkea jäsenensä ilmoittautumismahdollisuuden määräajaksi tai pysyvästi, mikäli katsoo sen aiheelliseksi ja se on jäsenelle perusteineen ilmoitettu tai yritetty ilmoittaa. Ilmoitus tulee toimittaa sähköisesti myös SSuL:lle, joka asettaa sulun.
 

Yhdistyslain 8 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan yhdistyksen säännöissä on mainittava jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja. Oikeuskirjallisuudessa (Heikki Halila – Lauri Tarasti, Yhdistysoikeus, 2017, s.115) on lausuttu, että jäsenille voidaan määrätä myös muita kuin säännössä mainittuja, asiakastyyppisiä maksuja, kuten kausi- tai harjoitusmaksuja. Vaikka ne ovat edellä mainitun säännöksen sääntelyn ulkopuolella, niitä määrättäessä on otettava huomioon yleiset yhdistysoikeudelliset periaatteet, kuten jäsenten yhdenvertaisuus.

Yhdistyslain 33 §:n 2 momentin mukaan yhdistyksen päätös on mitätön, jos se   olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuutta loukkaava päätös voi olla myös yhdistyslain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla moitteenvaraisesti pätemätön.

Oikeusturvalautakunta on aiemmassa ratkaisukäytännössään todennut, että     kilpaurheilua harjoittavissa seuroissa jäsenten yhdenvertaisuus yleensä toteutuu, jos samantasoisten ja samanikäisten jäsenten seuralta saamat edut eivät ilman     urheilullisia perusteita olennaisesti poikkea toisistaan. Toisaalta yhdistysautonomian piiriin ja seuran harkintavaltaan kuuluu esimerkiksi siitä päättäminen, missä harjoitteluryhmässä tietty urheilija harjoittelee, kunhan jäsenten yhdenvertaisuutta ei loukata (UOL 1/2004). Vastaavasti on arvioitava seuran päätöstä, jossa se päättää tarjota seuran urheilijoille näiden tason mukaan määräytyviä sopimuksia taikka tukea tiettyjä seuran urheilijoita, mutta ei kaikkia. Harkintavallan rajoissa seuran jäsenelle voidaan olla myöntämättä tiettyä osalle jäsenistä myönnettyä tukea ilman, että valintapäätös olisi lähtökohtaisesti mitätön. Tilannetta on arvioitava      kokonaisuutena, ottaen huomioon olemassa olevat säännöt, tehdyt päätökset ja niiden perusteet sekä jäsenten yhdenvertaisen kohtelun vaatimus (ks. esim. UOL 38/2022).

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Esitetystä selvityksestä ei käy yksiselitteisesti ilmi, minkä laskutusperusteen mukaan valittajaa olisi tullut laskuttaa syksyllä 2023 tai keväällä 2024. Epäselväksi on jäänyt myös se, oliko seuran ja valittajan välillä vuonna 2014 tehty sopimus ollut tuolloin edelleen voimassa ja oliko valittajan maksujen ja mahdollisten kilpailutukien siten tullut perustua kyseiseen sopimukseen. Valittaja on vedonnut siihen, että seura ei ollut hänen pyynnöistään huolimatta toimittanut hänelle pelaajasopimusta. Riidatonta kuitenkin on, että toukokuussa 2024 valittajalla oli ollut maksamatta syksyn 2023 ja kevään 2024 harjoitusmaksuja ja ettei hän ennen heinäkuuta 2024 ollut maksanut seuran perimiä laskuja. Lisäksi asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että osapuolet olivat sovintosopimuksessaan ottaneet pohjaksi vuoden 2014 pelaajasopimuksen.

Urheiluseuroissa on tavanomaista, että seuran toiminta rahoitetaan jäseniltä kerättävillä maksuilla. Tässä tapauksessa maksut ovat perustuneet johtokunnan päätöksiin, ja ne on porrastettu eri ryhmien osalta eri tavoin. Seuran ja valittajan välillä vuonna 2014 tehdyssä pelaajasopimuksessa on ollut ehto, jonka mukaan seuran valmennusjohto päättää, mihin ryhmään pelaaja kuuluu. Sopimuksessa on myös määrätty, että seuralla on oikeus siirtää pelaaja ryhmästä toiseen, kun hänen taitotasonsa muuttuu. Esitetystä selvityksestä ei yksiselitteisesti ilmene, mihin ryhmään valittaja kulloinkin on kuulunut. Joka tapauksessa selvää on, että hänellä oli ollut velvollisuus maksaa harjoittelustaan syksyllä 2023 ja keväällä 2024. Kun valittaja ennen heinäkuuta 2024 ei ollut maksanut avoimia, erääntyneitä laskuja edes riidattomilta osin, hän oli laiminlyönyt keskeisen jäsenvelvoitteensa. Vaikka yhdistyksen säännöissä ei erikseen määrätä maksulaiminlyönnin seuraamuksista, oikeusturvalautakunta toteaa, että seura oli näissä olosuhteissa oman taloudellisen tilanteensa turvatakseen voinut asettaa kilpailuun ilmoittautumisen edellytykseksi sen, että valittaja maksaa erääntyneet laskut, ja siten päättää, että valittaja asetetaan kilpailuunilmoittautumiskieltoon, kunnes kyseiset maksut on maksettu.

Tämän jälkeen seura ja valittaja olivat edellä kuvatulla tavalla Olympiakomitean erityisasiantuntijan kehotuksen mukaisesti päässeet sopimukseen siitä, että valittaja maksaa seuralle sovitut määrät ja että seura peruuttaa kilpailuunilmoittautumiskiellon. Lisäksi seura oli sovintosopimuksen tekemisen yhteydessä ilmoittanut valittajalle, että tämän mahdollinen harjoittelu seurassa syyskaudella 2024 edellyttää ennakkomaksua. Valittaja oli maksanut sovintosopimuksen mukaiset määrät seuralle, ja seura puolestaan oli peruuttanut ilmoittautumiskiellon 31.7.2024.

Valittaja on esittänyt, ettei elo- ja syyskuun kilpailujen ennakkomaksuvaatimuksille ole ollut perustetta, ja vaatinut kyseisiä maksuja palautettaviksi. Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei esitetystä aineistosta käy yksiselitteisesti ilmi, olivatko osapuolet sovintosopimuksessa nimenomaisesti sopineet ennakkomaksusta. Se, että valittaja oli heinäkuussa 2024 maksanut kyseiset määrät seuralle syksyn 2023 ja kevään 2024 erääntyneiden määrien lisäksi, kuitenkin osaltaan puoltaa sellaista päätelmää, että osapuolten välillä oli yhteisymmärrys ennakkoon suoritettavista elo- ja syyskuun kilpailun maksujen omavastuuosuuksista. Oikeusturvalautakunta toteaa lisäksi, että ennakkomaksuvelvoitteen tarkoituksena oli maksun varmistaminen ja että se turvasi osaltaan seuran toimintaedellytyksiä ja muiden seuran jäsenten etuja tilanteessa, jossa jäsen riidattomasti oli aiemmin laiminlyönyt seuran toimintaan liittyvien maksujen suorittamisen. Johtopäätöksenään oikeusturvalautakunta katsoo, etteivät tehdyt päätökset tai menettely loukanneet valittajan oikeuksia myöskään ennakkomaksuvelvoitteen osalta. Vaatimukset ennakkomaksuvelvollisuuden kumoamisesta ja jo suoritettujen ennakkomaksujen palauttamisesta on siten hylättävä.

Sopimuksen tarjoamisesta kieltäytymistä, harjoituksista sulkemista ja kilpailutukien epäämistä syyskaudella 2024 seura on perustellut luottamuspulalla, kokonaistaloudellisella järkevyydellä ja sillä, että seura todennäköisesti joutuisi suuren työmäärän eteen saadakseen valittajan suorittamaan tulevat harjoittelumaksut. Kuten edellä on todettu, seuralla on lähtökohtaisesti harkintavalta sen suhteen, mihin harjoitteluryhmään urheilija osoitetaan ja millaista sopimusta tälle mahdollisesti tarjotaan. Seuran päätöksiin voivat tällaisissa valintatilanteissa vaikuttaa myös muut asiallisesti hyväksyttävät perusteet kuin urheilijan taitotaso. Tässä tapauksessa seuran esittämät perusteet ovat liittyneet edellä todettuihin aiempiin maksuviivästyksiin. Ottaen huomioon, että maksuvelvollisuutta on pidettävä yhtenä urheiluseuran toimintaan osallistuvan keskeisistä velvoitteista, oikeusturvalautakunta katsoo, että seuralla oli näissä olosuhteissa ollut hyväksyttävät perusteet sopimuksen tarjoamatta jättämiseen sekä harjoitusmahdollisuuden ja kilpailutuen epäämiseen syyskaudella 2024.  Oikeusturvalautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että asiassa olisi olennaisesti loukattu jäsenten yhdenvertaisuutta. Valittajan jäsenoikeuksia ei siten ollut loukattu, eikä seura ollut myöskään menetellyt päätöksenteossaan epäasianmukaisesti.

Oikeusturvalautakunta kuitenkin toteaa, etteivät edellä mainituista maksuviivästyksistä johtuvat, yhdistyksen harkintavaltaan sinänsä kuuluneet päätökset voi olla voimassa rajoittamatonta aikaa, koska mikäli valittaja jatkossa suorittaa jäsenvelvoitteensa asianmukaisesti, seuralla ei enää ole samanlaisia toimintaedellytystensä turvaamiseen ja jäsenten yhdenvertaiseen kohteluun liittyviä hyväksyttäviä perusteita sopimuksen tarjoamatta jättämiseen taikka harjoitusmahdollisuuden ja kilpailutukien epäämiseen kuin syyskaudella 2024. Sen vuoksi oikeusturvalautakunta katsoo, että seuran on arvioitava tilannetta uudestaan syyskauden 2024 jälkeen. 

Sääntömuutosta koskevan johtokunnan päätöksen kumoamisen osalta oikeusturvalautakunta toteaa, että esitetyn selvityksen mukaan kyse on ollut sääntömuutoksen valmistelutyön aloittamista koskevasta päätöksestä. Näin ollen asiassa ei ole perusteita katsoa, että johtokunta olisi ylittänyt toimivaltansa päätöksen tehdessään. Siten A:n vaatimus päätöksen kumoamisesta on hylättävä.

Johtopäätökset

Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valituksen kohteena olevien Espoon Sulkapallo‒Badminton r.y:n päätösten ei ole näytetty loukanneen valittajan jäsenoikeuksia eikä yhdistyksen jäsenten yhdenvertaisuutta. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt, että päätöstä tehtäessä olisi menetelty sillä tavoin virheellisesti, että päätös tulisi menettelyvirheen perusteella kumota. Näin ollen valitus on hylättävä.

Asian näin päättyessä myös valittajan lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

A:n lautakuntakulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
puheenjohtaja                                                         

Paula Klami-Wetterstein
sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala (pj.), Tom Hedkrok, Mikko Kohtala, Hilla Marjoranta ja Tuomas Ojanen