22/2024 Pesäpallo - Seksuaalinen häirintä

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              PÄÄTÖS                                     
Nro 22/2024
18.6.2024                                 
Diaarinro 6/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Urheilun eettisen kurinpitolautakunnan päätös 29.1.2024 nro 1/2024

ASIA                
Seksuaalinen häirintä

MUUTOKSENHAKIJAT
A
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry

KUULTAVAT
Asianomistaja B
Asianomistaja C

SALASSAPITOA KOSKEVA MÄÄRÄYS

Oikeusturvalautakunnan päätös on määrätty lautakunnan sääntöjen 37 §:n nojalla salassa pidettäväksi asianomistajien henkilöllisyyden ja henkilöllisyyden paljastavien tietojen osalta. Muilta osin oikeusturvalautakunnan ratkaisu on julkinen. 

ASIAN KÄSITTELY URHEILUN EETTISESSÄ KURINPITOLAUTAKUNNASSA JA KURINPITOLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 29.1.2024

Kurinpitovaatimus

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry (jäljempänä SUEK) on kurinpitovaatimuksessaan esittänyt, että A on marraskuun 2022 ja huhtikuun 2023 välisenä aikana lähettänyt sosiaalisen median Snapchat-sovelluksen kautta tekoaikaan 15-vuotiaalle B:lle ja 14-vuotiaalle C:lle kummallekin useita seksuaalissävytteisiä viestejä.

A on julkisesti tunnettu kansallisen huipputason pesäpalloilija. Asianomistajat B ja C ovat junioritason pesäpalloilijoita. Yhteys asianomistajien ja A:n välillä on syntynyt nimenomaan pesäpallon kautta, sosiaalisen median välityksellä.

A on seurannut B:n ja C:n sosiaalisen median Instagram-tilejä ja viestitellyt Snapchat-sovelluksen avulla B:n kanssa 30.10.2022 alkaen ja C:n kanssa loppuvuodesta 2022 alkaen. Viestittely on ollut molemminpuolista, mutta A on ollut aloitteellinen ja aktiivisempi osapuoli. Viestittely on ollut aluksi pesäpalloon ja yleisiin asioihin liittyvää. Se on kuitenkin muuttunut A:n puolelta seksuaalisesti sävyttyneeksi ja asteittain vakavammaksi.

Kurinpitovaatimuksen mukaan A on ainakin:

- Lokakuussa 2022 pyytänyt B:tä autoajelulle

- Marraskuussa 2022 pyytänyt B:tä luokseen yökylään

- Marraskuussa 2022 ehdottanut B:lle ryöstävänsä tämän autoonsa ja kysynyt, voisiko B ”runkata” häntä

- Tammikuussa 2023 kysynyt B:ltä tämän kotiosoitetta

- Tammikuussa 2023 lähettänyt B:lle ainakin kolme seksivideota

- 28. ja 29.4.2023 lähettänyt C:lle seksuaalissävytteisiä viestejä.

A:n edellä kuvatut teot ovat olleet luonteeltaan seksuaalisia, ja ne ovat olleet omiaan loukkaamaan B:n ja C:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta. B ja C ovat kokeneet A:n viestittelyn epäasiallisena, ja sen vuoksi tehneet asiassa ilmoituksen SUEK:lle. SUEK on tehnyt asiassa tutkinnan.

Kurinpitovaatimukseen yhtyminen

B ja C ovat antaneet suostumuksensa asian saattamiselle Urheilun eettisen kurinpitolautakunnan (jäljempänä kurinpitolautakunta) käsiteltäväksi ja vaatineet A:lle rangaistusta.

A:n vastaus

A on vastauksessaan vaatinut, että kurinpitovaatimus jätetään kurinpitolautakunnan toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta tai toissijaisesti hylätään perusteettomana.   

Perusteinaan A on lausunut, että kurinpitovaatimus on jätettävä tutkimatta, koska asia ei kuulu urheilun yhteisten kurinpitomääräysten soveltamisalaan eikä kurinpitolautakunnalla ole siten toimivaltaa käsitellä asiaa. Väitetysti epäasiallinen käytös ei ole ilmennyt urheiluympäristössä. Lukuun ottamatta kahta A:n ja C:n välistä viestiä ja yhtä A:n ja B:n välistä viestiä viesteissä ei ole käsitelty pesäpalloa. Kysymys on ollut asianosaisten yksityiselämästä. Kurinpitovaatimus loukkaa lisäksi yhdenvertaisuusperiaatetta. Julkisuudessa on ollut esillä useita samankaltaisia urheilun toimijoiden asioita, joiden osalta SUEK on katsonut, että menettely ei kuulu kurinpitolautakunnan toimivaltaan.

A:n menettely ei ole ollut seksuaalista häirintää kummankaan asianomistajan osalta. Oikeudellisesti kurinpitomääräysten 5 §:n 1 c kohdan seksuaalisen häirinnän tunnusmerkistöä on tulkittava samoin kuin rikoslain 20 luvun 6 §:n seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä, koska ne on määritelty keskenään identtisesti. Kurinpitomääräystä on tulkittava pitäen mielessä kurinpidon laillisuusperiaate, jonka mukaan kurinpitorangaistuksen määrääminen voi perustua vain riittävän tarkkarajaisesti kirjoitettuun ja etukäteen annettuun sääntöön. Rangaistavan teon tunnusmerkistöä ei ole sallittua laajentaa tulkinnan avulla.

Kurinpitovaatimuksessa on sen täsmennyksen 15.11.2023 jälkeen kysymys seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta. Koska viestittely on ollut kaksisuuntaista ja perustunut molempien osapuolten suostumukseen, se ei ole loukannut asianomistajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta. A:lla ei ole ollut minkäänlaista valta-asemaa B:hen tai C:hen nähden. A:lla ei ole ollut vastuuta viestittelyn pysymisestä asiallisena. Käsitys ikään perustuvasta vastuusta on virheellinen. Vastuu kanssakäymisen asianmukaisuudesta jakautuu osapuolten kesken tasan. A on ollut siinä käsityksessä, että asianomistajat ovat 16-vuotiaita, koska asianomistajat ovat näin hänelle kertoneet. Yli 16-vuotiaiden henkilöiden oikeus päättää omasta sukupuolisesta käyttäytymisestään kuuluu perustuslain 10 §:n turvaamaan yksityiselämän piirin.

B ja A ovat omilla viesteillään kumpikin ylläpitäneet viestittelyn seksuaalissävytteistä pohjavirettä. B on lähettänyt A:lle internetistä löytämiään seksuaalissävytteisiä kuvia. B ei ole kokenut A:n viestejä häiritsevinä, minkä osoittaa osaltaan masturbointivideon taustalla kuuluva hihittely sekä se, että B on lisännyt maaliskuussa 2023 A:n uudelleen Snapchatissa. B on joko ollut aidosti kiinnostunut A:sta seksuaalisesti, tai sitten hän on tarkoituksellisesti pyrkinyt antamaan A:lle sellaisen käsityksen.

B on virittänyt yhdessä kaverinsa D:n kanssa ansan A:lle. Viesteissä 17.12.2022 B ja D ovat tekemäänsä suunnitelmaa toteuttaen provosoineet A:n lähettämään kuvan sukupuolielimestään, videon masturboinnistaan sekä kaksi pornovideota. Kysymys on ollut B:n käynnistämästä ja ohjaamasta tilanteesta, jossa A on pyrkinyt useasti varmistumaan siitä, että B todella haluaa, että A toimii edellä kuvatulla tavalla. Tämän jälkeen A on pyrkinyt vetäytymään viestittelystä B:n kanssa, minkä seurauksena B on alkanut häiriköidä hänen parisuhdettaan Snapchatin avulla.

Kurinpitovaatimuksen todisteeksi on esitetty pääosin A:n lähettämiä viestejä. B ei ole esittänyt asiassa A:lle lähettämiään viestejä. A:lla ei ole mahdollisuutta esittää näitä viestejä.

Viestittely C:n kanssa on alkanut C:n viestistä. A:n tiedusteltua C:n ikää tämä on totuudenvastaisesti kertonut olevansa 16-vuotias. Keskustelu on koskenut ensin urheilullisuutta ja sen jälkeen ruumiinrakennetta ja vartaloa. Nuoria naisia kiinnostaa yleisesti oma vartalo ja sen kehittyminen, minkä vuoksi heillä on tapana puhua melko paljon omasta vartalostaan. A on tämän jälkeen pyytänyt C:tä lähettämään kuvan itsestään ja reagoinut kuvaan toteamalla C:n olevan kuuma. Tätä viestiä C ei ole kokenut häiritsevänä, vaan hän on pitänyt siitä. Tämän jälkeen he ovat viestitelleet. A on tuolloin ollut Ateenan yöelämässä joukkuekavereidensa kanssa. A ei ole lähettänyt viestiä, jossa on lukenut ”Anna sun kropasya jotain ni lähen nurkan taakse”.

C ja B ovat toimineet yksissä tuumin yhdessä D:n kanssa. C:n nimenomaisena tarkoituksena on ollut oman uteliaisuutensa tyydyttämiseksi päästä seksuaalissävytteiseen viestittelyyn A:n kanssa. Näin hän on houkutellut A:n seksuaalissävytteiseen viestintään, mikä menettely on muistuttanut peitetoimintaa. B:n tavoin myös C on suhtautunut myötämielisesti viestittelyn käynnistämiseen ja ollut aktiivinen seksuaalissävytteisen viestittelyn jatkamisessa. Kumpikaan ei ole millään tavalla ilmaissut A:lle pitävänsä viestittelyä häiritsevänä tai pyytänyt A:ta lopettamaan viestittelyä.

Asia on tutkittu SUEK:ssa yksipuolisesti ja rajallisesti. Tutkinnassa on ollut ennakkoasenne eikä se ole ollut objektiivista. Kurinpitovaatimus perustuu väärinymmärrykseen tapahtumien kulusta ja siinä on liioiteltu viestittelyn kestoa. Kurinpitovaatimuksessa on useita virheitä. Kysymys ei ole niin sanotusta groomingista.

Pesäpalloliiton lausuma

Suomen Pesäpalloliitto PPL ry on kurinpitovaatimuksen johdosta lausunut, että kurinpitovaatimuksessa esitetyt menettelykuvaukset ovat poikkeuksellisen vakavia. Käytettävän aineiston perusteella Pesäpalloliitolla ei ole mahdollista lausua teonkuvauksesta yksityiskohtaisesti. Jos kurinpitolautakunta katsoo A:n syyllistyneen kurinpitovaatimuksessa kuvattuun menettelyyn, hänelle on määrättävä siitä sovellettavien kurinpitosääntöjen mukainen seuraamus.

Kurinpitolautakunnan päätös 29.1.2024

Kurinpitolautakunta on toimittanut asiassa valmisteluistunnon 5.12.2023 ja suullisen käsittelyn 16.12.2023. Suullisessa käsittelyssä lautakunta on kuullut henkilökohtaisesti B:tä, C:tä, A:ta, D:tä, Pelastakaa Lapset ry:n kehittämispäällikköä sekä C:n äitiä ja vastaanottanut lisäksi viljalti kirjallista todistelua koskien erityisesti asianosaisten välistä viestittelyä.

Näytön arviointi

B:hen kohdistuneen menettelyn osalta kurinpitolautakunta on lausunut, että asiassa on esitetty kaksi keskenään ristiriidassa olevaa tapahtumienkulkua, yhtäältä A:n kertomus ja toisaalta B:n kertomus. D:n kertomus tukee B:n kertomusta siltä osin kuin D:llä on omia havaintoja viestittelystä. Muilta osin D:n kertomus on perustunut siihen, mitä B on hänelle kertonut, eikä sillä sen vuoksi ole itsenäistä merkitystä. Viestit itsessään ovat pääosin riidattomia, samoin kuin se, että viestien sisältö on seksuaalinen. Keskeinen asiassa ratkaistava kysymys on siten se, onko viestittely loukannut B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta, vai onko se ollut molemminpuolista. Vastaavasti keskeistä on arvioida, ovatko teot liittyneet urheiluun.   

Asiassa on riidatonta, että A on lisännyt B:n haun kautta Snapchatissa. Epäselväksi on jäänyt, kumpi heistä on aloittanut viestittelyn Snapchatissa. Joka tapauksessa viestien on selvitetty olleen ensin tavanomaisia ja asiallisia. Lautakunta on katsonut jääneen näyttämättä, että A olisi tiennyt B:n todellisen iän, ja arvioinut asiaa siten, että A oli luullut B:n olevan 16-vuotias. Lautakunta on katsonut selvitetyksi, että A on johdatellut viestittelyn seksuaaliseksi. A on jo viestittelyn varhaisessa vaiheessa todennut B:n olevan ”hyvännäköinen 16v” ja tunnustellut eri tavoin kahteen otteeseen keskustelujen luottamuksellisuutta. Tämän jälkeen viestit ovat käyneet seksuaalissävytteisemmiksi. A on toistuvasti pyytänyt B:tä yöksi ja todennut, että ”unikaveri olis jees”. Lisäksi hän on viestitellyt yhteisistä ajeluista. Kun tapaaminen ei ole onnistunut, A on viestittänyt, että ”meneekö tää nyt siihen että runkkaan yksin autossa”.

Vakavimmat viestit on pääosin lähetetty 8.11.2022. Asiassa on riidatonta, että A on tuolloin lähettänyt B:lle kuvan omasta sukupuolielimestään ja videon masturboinnistaan. Lautakunnan arvion mukaan B:n ja D:n kertomukset sanotun päivän tapahtumista eivät ole sisällöllisesti täysin uskottavia. Kysymyksessä olevat viestit tukevat vahvemmin A:n kertomusta tältä osin. Asiassa ei voida poissulkea sitä, että B ja D olivat yllyttäneet A:ta lähettämään edellä mainitut kuvan ja videon ja provosoineet siten tilannetta. Kuitenkaan asiassa ei ole mitään viitteitä siitä, että B:n ja D:n tarkoituksena olisi ollut virittää A:lle ansa, kuten A on väittänyt. Pikemminkin kysymys vaikuttaa olleen nuorten päähänpistosta, jonka tarkoituksena on ollut selvittää, kuinka pitkälle A olisi valmis menemään. Kokonaisuutena tapahtumien eteneminen 8.11.2022 on jäänyt asiassa epäselväksi. Esitetyn selvityksen perusteella viestittely on kuitenkin ollut aikaisemminkin vahvasti seksuaalisesti latautunutta.

Edelleen kurinpitolautakunta on katsonut näytetyksi, että A:n B:lle lähettämä pornovideo oli todellisuudessa lähetetty 5.1.2023, kuten B on kertonut. Vastoin kertomaansa A ei siten ollut alkanut vetäytyä viestittelystä 17.12.2022. Esitetyn näytön perusteella lautakunta on myös katsonut selvitetyksi, että A:n viestittely oli päättynyt vasta silloin, kun B oli kertonut siitä A:n puolisolle. Ainoa seksuaalissävytteinen keskustelu, jossa B oli ollut aktiivinen, oli koskenut A:n ja hänen puolisonsa välistä seksuaalista kanssakäymistä. Kurinpitolautakunta on katsonut selvitetyksi, ettei B ollut muutoin kuin 8.11.2022 antanut A:lle omilla toimillaan aihetta seksuaalissävytteiseen viestittelyyn. Mainitun päivän tapahtumat ovat kuitenkin selvästi korostaneet viestittelyn seksuaalista luonnetta ja siten myötävaikuttaneet viestittelyyn jatkossa.

Johtopäätöksenään kurinpitolautakunta on todennut, että tarkka tapahtumainkulku on jäänyt esitetyn näytön valossa epäselväksi. Ratkaisevilta osiltaan tapahtumat ovat kuitenkin selvät. Kurinpitovaatimuksen esittäjä on esittänyt riittävän näytön vaatimuksensa tueksi. A:n esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku, jonka mukaan kysymys olisi hänelle viritetystä ansasta tai aidosti molemminpuolisesta seksuaalisesta viestittelystä, voidaan riittävällä varmuudella sulkea pois. A:n on siten katsottu menetelleen teonkuvauksessa kerrotulla tavalla.

C:tä koskevalta osin kurinpitolautakunta on todennut, että tapahtumainkulku on pitkälti riidaton. A ei ole pääosin kiistänyt C:n kertomuksen paikkansa pitävyyttä. Riidatonta siis on, että C on ensin alkanut seurata A:ta Instagramissa, mutta varsinaisen viestittelyn asianosaisten välillä on aloittanut A, joka on 28.4.2023 ollessaan harjoitusleirillä Kreikassa reagoinut 14-vuotiaan C:n Instagram-kuvaan liekkiemojilla ja lähettänyt tälle viestin ”oot kuuma”. A on joko tuolloin tai myöhemmin lisännyt C:n Snapchatiin haun kautta. C ja A ovat samana päivänä keskustelleet Snapchatissa siten, että A on tiedustellut C:n ikää, mihin tämä on vastannut olevansa 16-vuotias. Toisin kuin A on väittänyt, tästä ei voida tehdä johtopäätöstä, että C olisi asettanut A:lle ansan. Mitään viitteitä sellaisesta ei ole. C:n ei ole esimerkiksi väitettykään provosoineen A:ta millään viestillä. Väite ansasta perustuu ainoastaan iän ilmoittamiseen yläkanttiin, mitä voidaan pitää nuorille tavanomaisena käytöksenä. Toisaalta A on C:n ilmoituksen vuoksi katsottava olleen aidosti siinä käsityksessä, että C on 16-vuotias.

A on vienyt viestittelyn seksuaalissävytteiseksi ilman, että C oli antanut siihen mitään aihetta. C oli itse tiedustellut ainoastaan A:n tunnelmia pesäpallon seurasiirron vuoksi. A itse on perustellut seksuaalisia viestejään lähinnä toteamalla, että hän oli tuolloin kolmatta päivää viihteellä. Kurinpitolautakunta on katsonut näytetyksi, että A on C:n kertomin tavoin lähettänyt C:lle edellä mainitun riidanalaisen viestin. Viesti sopii muiden viestien yhteyteen ja C:n kertomukseen, joka on ollut kokonaisuutena uskottava ja johdonmukainen. A on puolestaan itsekin kertonut heikoista muistikuvistaan juhlimisen vuoksi.

Menettelyn oikeudellinen arviointi

Kurinpitosääntöjen soveltamisalan ja tarkemmin sen, onko A:n menettelyllä katsottava olleen kiinteä liityntä urheiluun, osalta kurinpitolautakunta on lausunut, että kurinpitomääräysten soveltamisalaa on tulkittava määräysten selitysosion valossa. Selitysosiosta ilmenee, että kurinpitomääräysten tarkoituksena on ollut lisätä toiminnassa mukana olevien fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta. Jos käytös on epäasiallista ja epäeettistä, siihen on selitysosion mukaan voitava puuttua. Erityisen suojelun tarpeessa ovat lapset ja nuoret tai muutoin haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt. Nämä perustelut ilmentävät kurinpitolautakunnan käsityksen mukaan tavoitetta luoda urheiluyhteisön toiminnassa mukana oleville ja erityisesti lapsille ja nuorille turvallinen toimintaympäristö. 

Lasten ja nuorten urheilun piirissä kokema seksuaalinen häirintä on ilmiö, johon kurinpitomääräyksillä on nimenomaisesti pyritty puuttumaan. Urheiluyhteisölle on lisäksi leimallista, että nuoret harrastajat katsovat ylöspäin esimerkiksi saman lajin menestyviä aikuisurheilijoita. Tämä saattaa olla omiaan altistamaan heidät aikuisurheilijoiden seksuaaliselle häirinnälle, mitä on pidettävä erityisen vaarallisena ilmiönä. Kurinpitomääräysten tarkoitus turvallisen toimintaympäristön luomisesta on siten otettava yhtenä tekijänä huomioon arvioitaessa A:n menettelyn liityntää urheiluun. Laillisuusperiaate kuitenkin asettaa rajat tämänkaltaisten perusteiden merkitykselle.

Kurinpitolautakunta on todennut, että A:n menettelyn kiinteää liityntää urheiluun puoltaa se, että kysymys on ollut lajiyhteisön sisällä tapahtuneista teoista. A on tunnettu huipputason Superpesis-pelaaja ja asianomistajat ovat junioritason pesäpalloilijoita. Asianosaisilla ei olisi ollut toisiinsa mitään yhteyttä ilman sanottua lajiyhteyttä. Asianomistajat eivät olisi lainkaan alkaneet seurata A:ta sosiaalisessa mediassa, ellei hän olisi huippu-urheilija.

A on aloittanut viestittelyn B:n kanssa seuran vaatteisiin puettuna harjoitusten jälkeen. Teoilla on myös tätä kautta liityntä urheiluun. Viestittelyssä on molempien asianomistajien kanssa vähintäänkin sivuttu pesäpalloa. C:n kanssa pesäpallosta on puhuttu aluksi, minkä jälkeen A on alkanut kysellä C:ltä alastonkuvia. C:n kohdalla viestittely on koskenut vain kahta aihetta: pesäpalloa ja seksiä, joista ensimmäinen näyttäytyy välineenä jälkimmäiseen. Tältä osin ei kuitenkaan voida puhua tarkoitushakuisesta toiminnasta, kun pesäpallosta on keskustelussa ollut kiinnostunut lähinnä C. Myös B:n kanssa A on viestitellyt pesäpallosta. A:n seuraajista viestittelyn kohteeksi on valikoitunut kaksi nuorta pesäpalloilijatyttöä. Henkilötodistelun perusteella tämän voidaan katsoa luoneen otolliset olosuhteet seksuaalisten sisältöjen lataamiselle viestittelyyn. Kurinpitolautakunta on katsonut selvitetyksi, että A on tiennyt asianomistajien pesäpalloharrastuksesta alusta lukien.

Kiinteää liityntää vastaan asiassa on puhunut se, että viestittely ei sisällöltään ole kovin vahvasti liittynyt pesäpalloon. Siltä osin kuin viesteissä on ollut puhe pesäpallosta, keskustelu on ollut yleisellä tasolla. Vaikka teoilla selvästi on liityntä urheiluun, kurinpitomääräysten soveltaminen edellyttää kiinteää liityntää. Kiinteää liityntää vastaan puhuu asiassa myös se, että asianosaiset eivät koskaan ole tavanneet toisiaan lajin parissa tai muutoinkaan. Kurinpitomääräysten noudattamiseen sitoutuneen urheilijan yksityiselämän aluetta ei voida tulkinnalla kaventaa ennakoimattomalla tavalla.

Johtopäätöksinään kurinpitolautakunta on lausunut, että kaikki asianosaiset ovat olleet pesäpalloilijoita ja A on viestitellyt asianomistajille lähinnä pesäpallotapahtumista käsin. Jaettu lajiyhteys on tarjonnut mahdollisuuden keskustelun johdattamiseksi seksuaalissävytteiseksi eikä esimerkiksi alastonkuvien pyytäminen olisi todennäköisesti tullut kysymykseen ilman tätä yhdistävää tekijää ja A:n pesäpalloon liittyvää statusta. Selvitettynä voidaan muutoinkin pitää, että menettely ei olisi ollut A:lle mahdollinen ilman asianosaisten välistä lajiliityntää. Pelkästään se, että urheiluliityntä on ollut välttämätön menettelyn toteuttamiseksi, ei kuitenkaan vielä itsessään merkitse riittävää liityntää urheiluun. Tällainen kriteeri johtaisi kurinpitomääräysten ennakoimattoman laajaan soveltamiseen. Tässä tapauksessa tekoja laajemminkin luonnehtii vahvasti se, että ne ovat tapahtuneet lajiyhteisön sisällä. Kurinpitolautakunta ei ole pitänyt sattumanvaraisena sitä, että menettelyn kohteeksi on valikoitunut nuoria pesäpalloilijatyttöjä ja että viestittely on ensiksi koskenut pesäpalloa. Kysymys on ollut sellaisesta urheilijastatuksen väärinkäyttämisestä, joka on ainakin pienemmässä lajissa mahdollista ainoastaan lajiyhteisön sisällä. Viesteillä ei ole näytetty olleen muuta asiallista sisältöä kuin pesäpallo ja seksuaalinen toiminta. Tämä koskee erityisesti C:tä koskevaa tekoa. Ei ole kurinpitomääräysten tarkoituksen mukaista, että näissä olosuhteissa seksuaalisen sisällön painottuminen pesäpallon kustannuksella merkitsisi sitä, että kurinpitomääräykset eivät soveltuisi asiaan. Johtopäätöksenään kurinpitolautakunta on katsonut, että teot ovat liittyneet siten kiinteästi urheiluun, että kurinpitomääräyksiä voidaan soveltaa niihin. Tällainen tulkinta on johdonmukainen kurinpitomääräysten tarkoituksen kanssa eikä se ole ollut A:n kannalta ennakoimaton.

Kurinpitomääräyksissä tarkoitetun seksuaalisen häirinnän kannalta ratkaisevaa ei ole se, mikä käsitys A:lla on ollut asianomistajien iästä. A on joka tapauksessa luullut viestittelevänsä 16-vuotiaiden eli varsin nuorten tyttöjen kanssa. Tällä on merkitystä arvioitaessa sitä, ovatko teot olleet omiaan loukkaamaan asianomistajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Rikoslakiin on muun muassa laillisuusperiaatteen vaatimusten vuoksi ja käytännön syistä otettu ehdottomia ikärajoja, kuten seksuaalirikoksen kohteen ikärajat. Kuitenkaan ihmisen vastuukyky ei iän karttumisen myötä muutu hetkessä, vaan liukuvasti, mitä rikoslain 20 luvun sääntelykin kokonaisuutena tarkasteltuna heijastelee. On selvää, että aikuisen ja 16- 18 -vuotiaan välisessä kanssakäymisessä vastuu kanssakäymisen asiallisuudesta ei jakaudu A:n väittämin tavoin tasan. Muutoinkin on selvää se, että A kantaa itse vastuun lähettämiensä viestien asiallisuudesta. Väitettä siitä, että seksuaalista itsemääräämisoikeutta ei olisi loukattu, ei voida perustaa siihen, etteivät B ja C ole pyytäneet A:ta lopettamaan. Tämä vastaa seksuaalirikoksissa vakiintunutta käytäntöä siitä, että sallitun ja kielletyn rajat eivät riipu sitä, ilmaiseeko tekojen kohde tekijälle jotenkin nimenomaisesti kokevansa teot loukkaaviksi tai ikäviksi. A:n asiana on ollut huolehtia oman viestittelynsä asiallisuudesta, eikä hän ole voinut lähteä siitä, että B ja C ovat kokeneet sen asianmukaiseksi, kun he eivät ole pyytäneet A:ta lopettamaan tai ilmoittaneet sen häiritsevän heitä. Tätä velvollisuutta on korostanut se, että viestittelyn kohteena ovat olleet A:n käsityksen mukaan 16-vuotiaat henkilöt.

B:tä koskevan teon osalta kurinpitolautakunta on todennut, että A:n on katsottu johdatelleen viestittelyn seksuaalissävytteiseksi. Aloite viestittelyn seksualisoimiseen on siten tullut A:lta. B:n on katsottu provosoineen A:ta tapahtumissa 8.11.2022, mutta muulloin B ei kurinpitolautakunnan käsityksen mukaan ole lähettänyt ainakaan vastaavanlaisia seksuaalisesti värittyneitä viestejä A:lle. Sen sijaan A:n B:lle lähettämiä viestejä ja videoita on pidettävä varsin suorasukaisina ja henkilökohtaisina, vaikka ne olisi lähetetty aikuisellekin. Kysymys ei näillä perustein ole ollut aidosti molemminpuolisesta seksuaalisesta viestittelystä.

Siitä, että B on vastaillut A:lle, hihitellyt masturbointivideolle ja myöhemmin vielä lisännyt tämän uudelleen Snapchatissa, ei voida tehdä sitä päätelmää, että B ei olisi kokenut viestittelyä hänen seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan loukkaavana. Oikeuskäytännössä on täysin vakiintuneesti katsottu, ettei seksuaalisen teon kohteeksi vastoin tahtoaan joutuneelta voida odottaa teon jälkeen erityistä uhrikäyttäytymistä (KKO 2013:96, kohta 33; KKO 2021:44, kohta 26). Kun otetaan huomioon B:n ikä samoin kuin se, mitä hänen osallistumisestaan viestittelyyn on asiassa näytetty, kurinpitolautakunta katsoo, että A:n menettely on ollut omiaan loukkaamaan B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta. B: edellä todettu myötävaikutus kuitenkin vähentää menettelyn moitittavuutta merkittävästi.

C: ei ole väitettykään antaneen mitään aihetta A:n viestittelyn seksuaaliseen lataukseen. A:n ensimmäinen viesti on ollut seksuaalissävytteinen, ja hän on pian sen jälkeen alkanut pyytää alastonkuvia ja puhua omasta masturboinnistaan. C on selkeästi joutunut vastoin tahtoaan seksuaalisen teon kohteeksi, ja A:n menettely on siten loukannut hänen seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan. Asiassa ei ole mitään merkitystä sillä, että A on ollut tuolloin viihteellä. Mahdollinen itse aiheutettu päihtymys ei vaikuta menettelyn arviointiin.

Näillä perusteilla kurinpitolautakunta on katsonut, että A on syyllistynyt kurinpitomääräysten 5 §:n 1 c kohdassa määriteltyyn seksuaaliseen häirintään.

Kurinpitolautakunta on hylännyt yhdenvartaisuusperiaatteen loukkaamista koskevan väitteen todeten, että pelkästään siitä, että kurinpitolautakunnan ratkaistavaksi ei ole tuotu jotakin julkisuutta saanutta tapausta, ei voida päätellä, että A:ta kohtaan esitetty kurinpitovaatimus olisi yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Kurinpitoseuraamusta mitatessaan kurinpitolautakunta on ottanut rangaistusta koventavina tekijöinä huomioon asianomistajien alaikäisyyden ja teon kohdistumisen kahteen henkilöön. Rangaistusta lieventävänä on B:tä koskevilta osin otettu huomioon B:n myötävaikutus osaan teoista. Tällä seikalla on katsottu olevan merkittävä rangaistusta lieventävä vaikutus. Edelleen kurinpitolautakunta on todennut, että A:n on katsottu syyllistyneen vakavaan ja B:n osalta myös jossain määrin pitkäkestoiseen menettelyyn, joka on kohdistunut kahteen alaikäiseen tyttöön. A on aloittanut samankaltaisen teon C:hen kohdistuvana, vaikka hänen on tuolloin täytynyt ymmärtää vähintäänkin B:n reaktiosta, että B oli kokenut seksuaalisten viestien lähettämisen kiusallisena. Rangaistusta lieventävänä seikkana kurinpitolautakunta on ottanut huomioon myös sen, että A oli jo ollut hyllytettynä seuran toiminnasta yhden kauden ajan. Kokonaisuutena kurinpitolautakunta on harkinnut oikeaksi kurinpitoseuraamukseksi A:lle asiassa pelikiellon, joka päättyy 30.6.2024.

Kysymyksessä on ollut äänestysratkaisu, jossa vähemmistöön jääneet kaksi kurinpitolautakunnan jäsentä ovat arvioineet asiaa siten, että A:n menettelyn yhteys urheiluun ei ole ollut riittävän kiinteä ja että kurinpitosäännöt eivät siten tule asiassa sovellettaviksi. 

VALITUKSET PERUSTEINEEN

A:n valitus

A on valituksessaan ensisijaisesti vaatinut, että valituksen kohteena oleva päätös kumotaan ja kurinpitovaatimus jätetään tutkimatta. Toissijaisesti A on vaatinut, että hänelle määrättyä kurinpitoseuraamusta lievennetään ja hänelle määrätty seuraamus muutetaan huomautukseksi tai enintään varoitukseksi. Lisäksi A on vaatinut, että SUEK velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa asiassa 17.732 eurolla.

Perusteinaan A on esittänyt, että väitetty seksuaalinen häirintä ei kuulu urheilun kurinpitomääräysten soveltamisalaan, koska kysymyksessä oleva viestittely ei ole koskenut pesäpalloa eikä kysymys ole ollut urheilutoimintaan kiinteästi liittyvästä toiminnasta. Väitetty epäasiallinen käytös ei ole pääosin ilmennyt urheiluympäristössä, vaan kysymys on ollut asianosaisten yksityiselämän piiriin kuuluvasta toiminnasta. SUEK on neljässä aikaisemmassa tapauksessa katsonut, että urheilun toimijoiden yksityiselämän piiriin liittyvät seksuaalirikosepäilyt eivät kuulu urheilun kurinpitomääräysten soveltamisalaan. Asiassa on siten myös loukattu yhdenvertaisuusperiaatetta. Kurinpitovaatimus tulee jättää kurinpitolautakunnan toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Mikäli oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitovaatimus voidaan tutkia, valituksen kohteena oleva päätös tulee kumota ja kurinpitovaatimus tulee hylätä sillä perusteella, että asiassa ei ole ollut kysymys seksuaalisesta häirinnästä, vaan kummankin osapuolen suostumukseen perustuvasta toiminnasta. A ei ole toiminnallaan loukannut B:n eikä C:n itsemääräämisoikeutta, koska seksuaalissävytteisten viestien lähettämiseen on ollut B:n ja C: suostumus eikä kysymys siten ole ollut häirinnästä. A oli ollut viestit lähettäessään siinä käsityksessä, että sekä B että C olivat 16-vuotiaita.

A:lle määrätty kurinpitoseuraamus on asiaan liittyvät erityispiirteet huomioon ottaen joka tapauksessa liian ankara. A on ollut tämän asian vuoksi sivussa pesäpallosta jo pelikauden 2023. Lisäksi hän on saanut osakseen huomattavan paljon kielteistä julkisuutta. Määrätty seuraamus on täysin suhteeton ottaen huomioon B:n ja C:n menettelyn sekä sen haitan, joka A:lle on jo asiasta aiheutunut. Oikeasuhtainen seuraamus A:n väitetystä menettelystä on huomautus tai enintään varoitus.

Kurinpitomääräysten soveltamisala

A ei ollut tuntenut entuudestaan B:tä eikä C:tä eikä heidän välisessään viestittelyssä ollut käsitelty pesäpalloa tai urheilua ylipäätään. Viestittely oli koskenut vain yksityiselämää. A oli ollut niiden tietojen varassa, jotka B ja C olivat itsestään antaneet. Myöskään B ja C eivät olleet tunteneet A:ta aikaisemmin. He olivat ainoastaan tienneet, että A on pesäpalloilija. Kaikki asianosaisten välinen kanssakäyminen on tapahtunut viestimällä eikä A ollut edes tavannut B:tä ja C:tä ennen asian käsittelyä kurinpitolautakunnassa.

Urheilun kurinpitomääräysten soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan kurinpitosääntöjä voidaan soveltaa liikunnan tai urheilun parissa tai niihin kiinteästi liittyvässä toiminnassa.  Urheilutoiminnalla tarkoitetaan kurinpitomääräyksissä kilpailu-, ottelu-, harjoitus-, valmennus-, koulutus-, tai markkinointitapahtumia ja niihin rinnastuvia liikuntaan tai urheiluun liittyviä tapahtumia sekä edellä mainittuihin tapahtumiin kiinteästi liittyviä toimintoja. Kysymyksessä oleva viestittely ei ole tapahtunut liikunnan tai urheilun parissa eikä niihin kiinteästi liittyvässä toiminnassa, vaan yksityiselämän piirissä Snapchatissa. Kurinpitomääräysten vaatimus kiinteästä yhteydestä johonkin urheilutoimintaan ei siten täyty eikä kurinpitomääräyksiä voida soveltaa asiassa.

Urheilun kurinpidossa on noudatettava rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta. Kurinpitomääräyksissä tulee siten riittävän täsmällisesti määritellä, minkälaisesta menettelystä kurinpitoseuraamus voidaan määrätä. Laillisuusperiaatteesta seuraa myös, että kurinpitomääräysten soveltamisalaa ei voida laajentaa tulkinnalla siitä, mikä se määräysten sanamuodon mukaan on. Kurinpitomääräysten soveltamisalaa ei siten voida laajentaa tulkinnalla kattamaan myös sellaisen yksityisen viestittelyn sosiaalisessa mediassa, jolla ei ole yhteyttä urheiluun.

Sovellettavat kurinpitomääräykset on tietoisesti laadittu siten, että niiden soveltamisala ei laajene hallitsemattomasti kaikkeen viestintään sosiaalisessa mediassa ja virtuaalimaailmassa. Sen vuoksi kurinpitomääräyksiin on kirjattu niiden soveltamisen edellytykseksi kiinteä liityntä urheilutoimintaan. Muunlainen viestintä ja toiminta on tietoisesti rajattu urheilun kurinpitomääräysten soveltamisalan ulkopuolelle. Kurinpitomääräysten laajentava tulkinta on tältä osin kurinpidon laillisuusperiaatteen vastaisena kielletty.

On huomattava, että A olisi voinut kohdata B:n ja C:n sosiaalisessa mediassa tai muutoin, vaikka nämä eivät olisi harrastaneet pesäpalloa. Pesäpallo ei ole ollut välttämätön yhdistävä tekijä yhteyden syntymiselle. A ei ollut tiennyt, että B harrastaa pesäpalloa, ennen kuin vasta viestittelyn loppuvaiheessa. A ei siten ollut viestejä lähettäessään tiennyt, että B on lajiyhteisön jäsen. A:n menettelyyn ei voida soveltaa urheilun kurinpitosääntöjä yksin sillä perusteella, että viestittelyn toinen osapuoli on sattumalta ollut myös pesäpalloilija. Kurinpitosääntöjä ei ole laadittu siten, että niitä voidaan soveltaa, mikäli tietyn urheiluun liittymättömän menettelyn osapuolet omaavat saman urheilulajin kilpailulisenssin. Sen sijaan kurinpitosääntöjen soveltamisalan kannalta ratkaisevaa on se, liittyykö kysymyksessä oleva menettely kiinteästi urheilutoimintaan vai ei. Tässä tapauksessa näin ei selvästi ole.    

Lisäksi A on lausunut, että kurinpitomääräysten perusteella urheilutoiminnaksi ei lueta sitä, että henkilö alkaa seurata toista henkilöä sosiaalisessa mediassa sillä perusteella, että tämä on tunnettu urheilija. Tässä ei ole kysymys urheilutoiminnasta. Myöskään seuraamisen perusteella käynnistynyt viestittely ei ole kurinpitomääräyksissä tarkoitettua urheilutoimintaa. Kurinpitomääräysten soveltamisalan kannalta olennaista on se, mitä viestittely on koskenut. Tässä tapauksessa viestittelyn teemana ei ole ollut urheilutoiminta.  

Edelleen A on todennut, että urheiluun liittyvässä ratkaisutoiminnassa tulee noudattaa yhdenvertaisuusperiaatetta. Tästä seuraa, että vakiintuneesta käytännöstä ei voida poiketa vastaavanlaisessa tapauksessa ilman erityistä syytä. SUEK on neljässä aikaisemmassa tapauksessa katsonut, että urheilun toimijoiden yksityiselämän piiriin kuuluvat seksuaalirikos- tai häirintäepäilyt eivät kuulu urheilun kurinpitomääräysten soveltamisalaan ja siten SUEK:n tutkittaviksi ja edelleen urheilun eettisen kurinpitolautakunnan käsiteltäviksi. Näiden ratkaisujen myötä on muodostunut vakiintunut käytäntö, jonka mukaan urheilun toimijoiden epäillyt seksuaalirikokset ja seksuaalista häirintää koskevat asiat eivät kuulu urheilun kurinpitomääräysten soveltamisalaan. Esillä olevassa asiassa ei ole erityistä perustetta poiketa sanotusta vakiintuneesta ratkaisukäytännöstä. Kurinpitolautakunnan ratkaisu on siten yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena pätemätön.

Seksuaalinen häirintä                

A:n menettelyssä ei ole kysymys seksuaalisesta häirinnästä, koska viestittely on tapahtunut B:n ja C:n suostumuksella. Seksuaalissävytteinen viestittely ei ole ollut ei-toivottua eikä sitä sen vuoksi voida pitää kiellettynä seksuaalisena häirintänä.

B oli pyytänyt A:ta näyttämään sukupuolielimensä ja tarjoutunut auttamaan A:ta masturboinnissa. Näin ollen A:n menettelyyn on ollut B:n suostumus. Kysymys on ollut osapuolten yhteisymmärryksessä tapahtuneesta seksuaalissävytteisestä viestittelystä ja toiminnasta, mikä ei ole seksuaalista häirintää. Häirintää voi olla vain tahdonvastainen toiminta. Muussa tapauksessa kaikenlainen seksuaalinen kanssakäyminen olisi kiellettyä häirintää.

B oli antanut suostumuksen seksuaalisävytteiseen viestittelyyn ainakin viisi kertaa. Hän oli muun muassa ehdottanut tapaamista sellaisina ajankohtina, jolloin A oli ollut omien peliensä vuoksi estynyt saapumaan tapaamisiin. Lisäksi B ei ollut suoraan kieltäytynyt A:n ehdottamista tapaamisista, vaan hän oli väistänyt kysymykset toteamalla, että ei juuri nyt ehdi. Näin toimien B oli antanut suostumuksensa tapaamisia koskevalla viestittelylle. Lisäksi B oli vastannut A:n kutsuihin tulla tämän luokse yökylään toteamalla, että ehkä joskus ja lopulta, että joo. Näin toimien B oli antanut suostumuksensa ainakin yökylään tulemista koskevalle keskustelulle. B oli myös itse lähettänyt A:lle seksuaalissävytteisiä kuvia A:n provosoimiseksi ja saadakseen siten A:n toimimaan samalla tavalla. Edelleen B oli pyytänyt A:ta näyttämään sukupuolielimensä ja tarjoutunut auttamaan A:ta masturboimisessa. Näin ollen B oli antanut suostumuksensa myös tällaiseen menettelyyn. Suostumuksen antamista seksuaalissävytteiseen viestittelyyn osoittaa lisäksi vielä sekin, että B oli useaan otteeseen tiedustellut A:lta tämän ja tämän naisystävän välisestä seksielämästä.

Kurinpitolautakunta on arvioinut asiassa esitettyä näyttöä väärin tapahtumien aikajärjestyksen osalta. B:n kertomuksen ja kurinpitolautakunnan päätöksen mukaan B oli ehdottanut A:lle masturboimisessa auttamista jo viestittelyn kolmantena päivänä 8.11.2022. Tosiasiassa tämä oli tapahtunut vasta viestittelyn lopussa 17.12.2022. Mainittuna päivänä A oli myös lähettänyt B:lle pornovideon. Tämän jälkeen seksuaalisävytteistä viestittelyä ei ollut tapahtunut, vaikka B on näin väittänyt. Kurinpitolautakunta ei ole perustellut päätöksessään lainkaan sitä, minkä vuoksi B:n esittämä aikajärjestys on uskottavampi kuin A:n esittämä järjestys. Tapahtumien aikajärjestys on asian ratkaisemisen kannalta merkityksellinen siitä syystä, että se seikka, että B oli pyytänyt A:ta näyttämään oman sukupuolielimensä ja tarjoutunut auttamaan tätä masturboimisessa vasta viimeisessä viestiketjussa 17.12.2022, osoittaa, että B ei ollut kokenut aikaisempaa viestittelyä häiritsevänä. Kysymys oli siten ollut molempien osapuolten suostumukseen ja yhteisymmärrykseen perustuneesta seksuaalisesta toiminnasta.    

Kokonaisuutena B:n tulee siten katsoa antaneen suostumuksensa kaikkeen siihen viestittelyyn, jota osapuolten välillä on käyty. Lisäksi on huomattava, että B ei ollut missään vaiheessa peruuttanut suostumustaan. Hän ei ollut pyytänyt A:ta lopettamaan eikä ilmaissut millään tavalla, että viestittely olisi hänestä ei-toivottua tai häiritsevää. Näin ollen A ei ole menettelyllään loukannut B:n itsemääräämisoikeutta eikä häirinnyt B:tä seksuaalisesti, kuten kurinpitolautakunta on päätöksessään virheellisesti katsonut.  

Toisin kuin kurinpitolautakunta on asiaa arvioinut, A ei ollut pyytänyt C:ltä alastonkuvia eikä hän ollut lähettänyt C:lle riidanalaista viestiä ”Anna sun kropasya jotain ni lähen nurkan taakse”. Lisäksi, vaikka A olisikin sanotun viestin lähettänyt, sen ei voida tulkita tarkoittavan, että A oli halunnut C:n lähettävän hänelle itsestään alastonkuvan. Käytetyn ilmaisun voidaan tulkita tarkoittavan myös koko- tai puolivartalokuvaa kasvokuvan sijasta.   

B:n tavoin myöskään C ei ollut kertaakaan pyytänyt A:ta lopettamaan viestittelyä. Lisäksi C oli muun muassa kysynyt A:lta, oliko tämä saanut seksuaaliset tarpeensa tyydytettyä. C oli myös seuraavana päivänä yöllisen viestittelyn jälkeen kysynyt A:lta tämän kuulumisia. Mikäli kysymys olisi ollut aidosta häirinnästä, jonka C olisi kokenut epämukavaksi, C ei olisi toiminut edellä kuvatulla tavalla. C on itse asiaa kurinpitolautakunnassa käsiteltäessä kertonut, että hän oli aloittanut viestittelyn A:n kanssa uteliaisuudesta, nähdäkseen, onko hänen A:sta kuulemissaan huhuissa perää. C ei siten ole ollut häirinnän uhri, vaan hän on huijannut A:n lähtemään viestittelyyn kanssaan.

C oli myös kertonut A:lle viestittelyn alussa olevansa 16-vuotias. Jos A olisi tiennyt, että C oli vasta 14-vuotias, hän ei olisi jatkanut viestittelyä C:n kanssa. C olisi myös voinut jättää hyväksymättä A:n Snapchat-pyynnön tai olla vastaamatta A:n viesteihin, jos hän ei olisi halunnut viestitellä A:n kanssa. Näin hän ei kuitenkaan ollut toiminut. C on siten ainakin voimakkaasti myötävaikuttanut seksuaalissävytteisen viestittelyn alkamiseen ja jatkumiseen muutaman tunnin ajan.

Kurinpitoseuraamus

Mikäli oikeusturvalautakunta päätyy vastoin A:n käsitystä katsomaan, että A on syyllistynyt kurinpitomääräyksissä kiellettyyn seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamiseen, A:lle määrätty 30.6.2024 asti kestävä pelikielto on joka tapauksessa asian erityispiirteet huomioon ottaen liian ankara seuraamus A:n menettelystä. A on ollut tämän asian vuoksi sivussa pesäpallosta jo pelikauden 2023. Lisäksi hän on saanut asian vuoksi valtavasti kielteistä julkisuutta osakseen. A:lle määrätty seuraamus on täysin suhteeton ottaen näiden seikkojen ohella huomioon sen, että B ja C olivat provosoineet A:ta menettelemään edellä kuvatulla tavalla. A oli kaiken aikaa ollut siinä käsityksessä, että viestittelylle oli ollut toisen osapuolen suostumus. Hän oli pyrkinyt varmistumaan tästä toistuvasti ja saanut aina myönteisen vastauksen. A:n katsotaan syyllistyneen asiassa kiellettyyn häirintään, oikeudenmukainen seuraamus A:n menettelystä on huomautus tai enintään varoitus.

Lautakuntakulujen korvausvelvollisuus

A:n voittaessa asian oikeusturvalautakunnassa kurinpitovaatimuksen asiassa esittänyt SUEK tulee velvoittaa korvaamaan A:n lautakuntakulut täysimääräisesti.

SUEK:n valitus

SUEK on valituksessaan vaatinut, että kurinpitolautakunnan päätöstä muutetaan ja A:lle määrättyä kurinpitoseuraamusta pidennetään ajallisesti. Lisäksi SUEK on vaatinut, että A määrätään pelikiellon asemesta urheilun toimintakieltoon, joka ulotetaan koskemaan kaikkia lajeja.

Perusteinaan SUEK on esittänyt, että kurinpitolautakunnan A:lle määräämä kurinpitoseuraamus on teon paheksuttavuuteen ja muihin samankaltaisissa tapauksissa määrättyihin seuraamuksiin nähden liian lievä. Tekotapa ja teon laatu sekä asianomistajien alaikäisyys huomioon ottaen pelikielto ei ole riittävän ankara seuraamus. Toimintakieltoon määräämistä pelikiellon sijaan puoltaa myös se, ettei tekoa ole tehty ottelu- tai harjoitustilanteessa.

Kurinpitolautakunta on arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein. Kurinpitolautakunta on määrännyt A:n pelikieltoon, joka päättyy 30.6.2024. A:ta ei ole haettu ennen asian ratkaisemista väliaikaiseen toimintakieltoon, koska hänen pelaamisensa on käytännössä estetty seuran 16.5.2023 tekemällä päätöksellä, jolla A on siirretty sivuun joukkueen toiminnasta. SUEK:n käsityksen mukaan A:lle ei ole aiheutunut taloudellisia menetyksiä, vaan seura on toiminnasta sivuun siirtämisestä huolimatta maksanut hänelle sopimuksen mukaista palkkaa. Mikäli seuran edellä mainittu ratkaisu rinnastetaan väliaikaiseen toimintakieltoon, kurinpitolautakunnan määräämän rangaistuksen pituudeksi tulee 13,5 kuukautta tai vajaat 1,5 pelikautta.

Eettinen kurinpitolautakunta on aikaisemmin ratkaissut yhden nyt käsiteltävään asiaan rinnastettavan tapauksen (1/2023). Siinä pesäpalloseuran naisten joukkueen joukkueenjohtaja tuomittiin joukkueensa pelaajiin kohdistetusta seksuaalisesta ahdistelusta käytännössä noin 1,5 vuoden mittaiseen toimintakieltoon. Seuraamus oli A:lle määrättyä ankarampi sekä sen pituuden että rangaistuslajin mukaan. Tapaukset eivät ole identtisiä, mutta varsin lähellä toisiaan. Kummassakin tapauksessa on elementtejä, jotka kurinpitomääräysten 6 §:n mukaan tulisi ottaa huomioon rangaistusta koventavina tekijöinä. Tapauksessa 1/2023 tällaisia olivat lähinnä asianomistajien alisteinen asema suhteessa tekijään ja nyt käsiteltävässä tapauksessa asianomistajien alaikäisyys ja teon kesto. Kummassakin tapauksessa epäillyn menettelystä on lisäksi aloitettu esitutkinta, joka on edelleen kesken.

Edellä mainituista kahdesta tapauksesta A:n tapausta voidaan pitää selvästi moitittavampana. Tämä erityinen moitittavuus todetaan myös kurinpitolautakunnan ratkaisun perusteluissa. Kurinpitolautakunta on kuitenkin katsonut, että toisen asianomistajan merkittävä myötävaikutus vähentää A:n menettelyn moitittavuutta merkittävästi.

Asianomistajan myötävaikutuksen huomioon ottaminen kurinpitolautakunnan toteuttamalla tavalla on kestämätöntä. Kysymys on asianomistajia lähes kaksi kertaa vanhemman aikuisen ja lapsen välisestä viestittelystä, jossa vastuun tulee aina olla aikuisella. Toisen asianomistajan osalta kysymys on lisäksi yhden päivän tapahtumista, joille on rangaistusta mitattaessa annettu aivan liian suuri merkitys.

Toisessa pesäpalloon liittyvässä seksuaalista häirintää koskevassa kurinpitoratkaisussa oli kysymys naisjoukkueiden pelinjohtajana toimineen mieshenkilön johtamissaan joukkueissa pelanneisiin naisiin kohdistamasta seksuaalisesta ahdistelusta. Näitä tapauksia paljastui yhteensä kolme. SUEK tutki asian Pesäpalloliiton pyynnöstä ja Pesäpalloliiton kurinpitovaliokunta määräsi seuraamukseksi menettelystä 12 kuukauden peli- ja toimintakiellon. Asia erosi nyt käsiteltävänä olevasta asiasta ennen muuta siten, että tapaukset olivat varsin vanhoja.

Merkittävä ero ratkaisun 1/2023 ja Pesäpalloliiton kurinpitovaliokunnan käsittelemän asian sekä toisaalta nyt käsiteltävän asian välillä on se, että A:lle on määrätty ainoastaan pesäpalloa koskeva pelikielto vaaditun kaikkia lajeja koskevan toimintakiellon sijaan. Asiassa on riidatonta, ettei tapauksella ole liittymää pesäpallon ulkopuolelle, mutta menettelyn kohdistuminen alaikäisiin uhreihin tulee huomioida myös rangaistuksessa. Pelkän pelikiellon määrääminen mahdollistaa sen, että A osallistuu pelikieltonsa aikana esimerkiksi juniorien valmentamiseen joko nykyisessä seurassaan tai jossain muussa yhteydessä. Tällaista viestiä ei tule antaa. Tämän vuoksi A on pelikiellon sijaan määrättävä kurinpitolautakunnan määräämää pidempään toimintakieltoon, joka koskee kaikkia lajeja.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

SUEK:n vastaus A:n valitukseen

SUEK on vastauksessaan A:n valitukseen vaatinut, että valitus hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan SUEK:lle asiassa aiheutuneet lautakuntakulut 800 eurolla.

Perusteinaan SUEK on esittänyt, että kurinpitolautakunnan päätös on oikea, kattava ja hyvin perusteltu. Tosiseikasto on selvitetty asian laatuun nähden riittävän hyvin ja kurinpitolautakunta on arvioinut esitettyä näyttöä selkeästi ja tasapuolisesti. Päätös ei ole miltään osin perustunut virheelliseen tosiseikastoon. Valitus ei sisällä mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa kurinpitolautakunnan päätöstä A:n vaatimalla tavalla.

Asiassa on kysymys seksuaalisesta häirinnästä, jossa tekijä on kansallisesti tunnettu aikuinen pesäpallon pelaaja ja asianomistajina ovat kaksi alaikäistä junioripelaajaa. Tekoympäristönä on sosiaalinen media, jossa olevan urheilijan tilin kautta yhteys hänen ja asianomistajien välille on syntynyt. Asiassa on riidatonta, että A ja kaksi asianomistajaa ovat kaikki pesäpalloilijoita ja että heidän välillään ei ole muuta yhteyttä kuin viestittely edellä mainitulla tilillä. Myös viestittelyn sisältö on pääosin riidatonta. Erimielisyyttä on siitä, missä järjestyksessä ja milloin viestejä on lähetetty.

Kurinpitomääräysten soveltamisala

Kurinpitolautakunnan toimivalta edellyttää asiassa kahden edellytyksen täyttymistä. Kysymyksessä olevan menettelyn on ensinnäkin täytynyt tapahtua urheilun tai liikunnan parissa tai niihin kiinteästi liittyvässä toiminnassa. Toiseksi edellytetään, että kysymys on ollut kurinpitomääräyksissä tarkemmin määritellystä vakavana pidettävästä epäasiallisesta käytöksestä tai eettisestä rikkomuksesta.

Kurinpitolautakunta on yksimielisesti arvioinut, että kysymys on ollut vakavana pidettävästä epäasiallisesta käytöksestä. Lisäksi kurinpitolautakunnan enemmistö on perustellusti katsonut, että A:n teot ovat tapahtuneet liikunnan tai urheilun parissa tai niihin kiinteästi liittyvässä toiminnassa. Enemmistön kantaa tukevat erityisesti seuraavat seikat.

Kurinpitomääräysten soveltamisalan ulottamisella välittömästi urheilun ja liikunnan parissa tapahtuvien tekojen ulkopuolelle on nimenomaisesti tavoiteltu soveltamisalan kattavuutta. Kurinpitomääräysten ja -järjestelmän tavoitteena on taata kaikille ja erityisesti erityisen suojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille tai muuten haavoittuvassa asemassa oleville turvallinen toimintaympäristö. Seksuaalinen häirintä on yksi merkittävimmistä uhista turvalliselle toimintaympäristölle ja erityisen alttiita sille ovat lapset ja nuoret. Urheilutähtien ihannointi on tyypillistä urheiluyhteisössä ja erityisesti nuoret urheilijat ihannoivat oman lajinsa aikuisia tähtiä, mikä on omiaan altistamaan heidät aikuisten urheilijoiden hyväksikäytölle, josta tässä tapauksessa on kysymys. Esillä olevassa asiassa kiinteän liittymän urheilutoimintaan muodostaa ennen kaikkea se, että A:n toiminta on tapahtunut lajiyhteisön sisällä sosiaalisen median alustalla, jonka kautta yhteys A:n ja asianomistajien välillä on syntynyt. Asianomistajat ovat erikseen asiaa kysyttäessä kertoneet, että A on heidän suosikkipelaajansa ja että juuri se oli ollut syy sille, että he olivat alkaneet seuraamaan A:ta. Käytännössä kysymys on valta-aseman sekä pesäpallossa saavutetun tähtiaseman hyödyntämisestä niin sanotun groomingin tekovälineenä.

Edellä kerrottujen seikkojen vuoksi teolla on tässä tapauksessa selvästi ollut kiinteä liittymä pesäpalloon. Siitä huolimatta, että kurinpitojärjestelmän selitysosiossa tai aikaisemmassa ratkaisukäytännössä ei ole otettu kantaa juuri tämäntyyppiseen tapaukseen, ollaan selvästi alueella, jota varten järjestelmä on luotu. A:n toiminta on ollut luonteeltaan sopimatonta ja hänen on itsekin täytynyt mieltää toimintansa epäeettinen luonne. Toiminnasta seurannutta kurinpitomenettelyä ja -seuraamusta ei siten voida pitää sellaisena seurauksena, että kysymys olisi kurinpitomääräysten soveltamisalan ennakoimattomasta laajentamisesta yksityiselämän alueelle.

Yhdenvertaisuusperiaatteen väitetyn loukkaamisen osalta SUEK on lausunut, että kahdessa A:n valituksessa mainituista neljästä tapauksesta asianomistajat eivät ole esittäneet tutkintapyyntöä, minkä vuoksi SUEK:lla ei ole ollut toimivaltaa tutkia asioita. Kahdessa muussa tapauksessa kysymys on ollut lajista, jonka lajiliitto ei ole vielä tekohetkellä ollut sitoutunut kysymyksessä oleviin kurinpitomääräyksiin. SUEK:lla ei siten ole ollut toimivaltaa tutkia näitä tapauksia. Väite yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamisesta on siten perusteeton.            

Seksuaalinen häirintä   

Kurinpitolautakunnan päätös on seksuaalista häirinnän osalta oikea ja perusteltu muilta kuin B:n myötävaikutusta ja sen huomioon ottamista koskevalta osin. SUEK on valittanut päätöksestä mainitun myötävaikutuksen osalta ja vaatinut A:lle määrätyn kurinpitoseuraamuksen korottamista.

A:n valituksessa on kokonaan jätetty huomiotta se, että kysymys on ollut aikuisen ja lapsen välisestä viestittelystä, jossa vastuu sisällön pysymisestä asiallisena on aina aikuisella. Alaikäisen asianomistajan suostumukselle ei voida antaa samanlaista merkitystä kuin täysi-ikäisen henkilön antamalle suostumukselle. Tässä tapauksessa suostumusta ei lisäksi esitetyn näytön perusteella ole edes annettu.

Arvioitaessa sitä, onko A:n menettelyssä ollut kysymys seksuaalisesta häirinnästä vai ei, asiaa tulee lähestyä koko eettisen kurinpitojärjestelmän kannalta. Eettisen kurinpitojärjestelmän tavoitteena on taata kaikille ja erityisesti erityisen suojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille tai muuten haavoittuvassa asemassa oleville turvallinen toimintaympäristö. Seksuaalisviritteinen häirintä on ilmiö, johon kurinpitomääräyksillä on nimenomaisesti pyritty puuttumaan. Erityisen vakavaa tällainen häirintä on silloin, kun kysymys on valtasuhteesta esimerkiksi valmentajan ja valmennettavan välillä tai yleisemmin aikuisen ja lapsen välillä. Tässä tapauksessa nämä molemmat elementit täyttyvät. A on iältään lähes 30-vuotias ja asianomistajat ovat 15- ja 16-vuotiaita. Valtasuhteen väärinkäyttö ilmenee asiassa niin sanottuna idolirakkautena.

Lautakuntakulujen korvausvelvollisuus

A:n valituksen tullessa hylätyksi A tulee velvoittaa korvaamaan SUEK:lle asiassa aiheutuneet lautakuntakulut kokonaisuudessaan. Mikäli valitus joiltain osin menestyy, asianosaiset tulee velvoittaa kärsimään omat kulunsa asiassa.  

B:n vastaus A:n valitukseen    

B on vastauksessaan A:n valitukseen vaatinut, että valitus hylätään ja että A velvoitetaan korvaamaan hänelle asiassa aiheutuneet lautakuntakulut 1.091,20 eurolla.

Perusteinaan B on lausunut, että kurinpitolautakunta on tehnyt oikeat johtopäätökset asiassa esitetystä näytöstä ja arvioinut asian oikein katsoessaan, että A on menettelyllään rikkonut kurinpitomääräysten 5 §:n c-kohtaa. Ratkaisu on oikea myös siltä osin kuin siinä on katsottu, että A:n menettelyllä on sellainen kiinteä yhteys urheiluun, että asia voidaan käsitellä liikunnan ja urheilun vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskevassa kurinpitojärjestelmässä.

Kurinpitomääräysten soveltamisala

A:n toiminta kuuluu urheilun vakavia eettisiä rikkomuksia koskevien kurinpitomääräysten soveltamisalaan.

Tapahtuma-aikaan 15-vuotias pesäpalloa harrastava B oli alkanut seuraamaan 30-vuotiasta A:ta sosiaalisessa mediassa sen vuoksi, että tämä on B:n idoli ja yksi pesäpallon suurimmista tähdistä Suomessa. A oli tämän jälkeen ottanut yhteyttä B:hen Snapchatin kautta. Ottaessaan B:hen ensimmäisen kerran yhteyttä A:lla oli ollut päällään B:n lempiseuran Joensuun Mailan vaatteet ja A oli tägännyt B:lle lähetettyyn snäppiin Joensuun Mailan harjoittelupaikan, eli Joensuun Areenan. Kuvat A:sta on otettu Joensuun Areenan pukuhuoneesta.

Joensuun Mailan vaatteiden sekä sen perusteella, että A oli viestinyt Joensuun Areenalta käsin, B oli uskonut, että kyseessä tosiaan oli huippupesäpalloilija A. B ei olisi alkanut viestittelemään kenenkään tuntemattoman aikuisen miehen kanssa, vaan hän oli aloittanut viestittelyn nimenomaan siitä syystä, että kysymyksessä oli huippupesäpalloilija ja samalla sekä B:n että koko pesäpallomaailman idoli.

B oli olettanut, että keskustelun aiheena olisi pesäpallo, ja osapuolet olivatkin keskustelleet pesäpallosta useaan otteeseen. A oli lisännyt haun kautta B:n Snapchatiin 5.11.2022. A:lla oli siten täytynyt olla käytössään B:n Snapchatin käyttäjätunnus, jonka A oli saanut B:n Instagram-profiilista. Profiilissa oli ollut B:n käyttäjätunnuksen lisäksi linkki B:n pesäpalloseuraan ”X C-tytöt” sekä pesäpalloemoji.

Viestittelyn aikana B ja A olivat keskustelleet ensin A:n urasta ja treenaamisesta, mutta myöhemmin B oli kertonut A:lle pelaavansa C-tytöissä pesäpalloa ja valmentavansa myös itse. A oli muun muassa kertonut B:lle haluavansa tulla valmentamaan B:n joukkuetta sekä haluavansa valmentaa B:n kanssa. Lisäksi A oli muun muassa lähettänyt B:lle kuvia oppitunnilta yläkoululeirillä, johon B oli hieman aikaisemmin itse osallistunut. B oli myös kertonut A:lle harkitsevansa seuran vaihtoa.

A on käyttänyt asemaansa huippupesäpalloilijana päästäkseen keskusteluyhteyteen lapsen kanssa ja lähettänyt tämän jälkeen lapselle seksuaalisia viestejä, jotka ovat muuttuneet luonteeltaan rajummiksi. Näin toimien A on hyödyntänyt pesäpallossa saavuttamaansa tähtiasemaa. Samalla A on jatkanut myös normaalia pesäpallosta keskustelemista, minkä vuoksi B:n on ollut vaikeampaa irrottautua keskustelusta. A on myös toistuvasti houkutellut B:tä seksuaaliseen kanssakäymiseen ja tarjonnut vastineeksi tästä myös rahaa. B oli yrittänyt katkaista useampaan kertaan yhteydenpidon A:n kanssa. Tämä oli onnistunut vasta sitten, kun B oli kertonut asiasta A:n naisystävälle.

Seksuaalinen häirintä

Esitetyn näytön perusteella 30-vuotias A oli lähettänyt 15-vuotialle B:lle noin kahden kuukauden ajan useita seksuaalissävytteisiä viestejä, houkutellut B:tä seksuaaliseen kanssakäymiseen sekä lähettänyt B:lle pornovideoklippejä ja itsetyydytysvideoita, joissa A itse masturboi. Viestittelyä oli ollut päivittäin eikä läheskään kaikkia viestejä ole tallennettu. B ei ollut itse koskaan taltioinut asianosaisten käymää keskustelua, mutta toisinaan B:n seurassa oli ollut hänen ystäviään, jotka olivat ottaneet kuvakaappauksia B:n puhelimesta. B:n ystävät ovat myöhemmin välittäneet kuvat B:lle.

Valituksessaan A on korostanut vahvasti sitä, että kurinpitolautakunta on tehnyt väärät johtopäätökset kuvien ottoajankohdista. Kuvien ottoajankohdat ovat selvitettävissä sekä todistajien että B:n puhelimesta. Todistaja D on asiaa kurinpitolautakunnassa käsiteltäessä yhtenevästi B:n kanssa kertonut, että hän oli ottanut kaikki kuvakaappaukset reaaliaikaisesti A:n ja B:n Snapchat-keskustelusta 8.11.2022. Kuvat ovat edelleen tallennettuina D:n Snapchatissa. D oli myös taltioinut A:n masturbointivideon 8.11.2022 klo 22.14.

Tosiasiassa B:n kertomuksessa ei ole valituksessa väitettyjä ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi, kun B on kertonut A:n lähettäneen hänelle videon, jossa tämä tyydyttää itseään vessassa pornoa katsoen, B on kertonut tämän tapahtuneen joulukuussa, ei 5.1.2023, jolloin B oli ollut erään ystävänsä seurassa. Pikkujouluista puhuttaessa B on viitannut viikonloppuun 16.- 18.12.2022, jolloin Joensuun Mailan pikkujoulujen oli ainakin alun perin tullut olla. Kirjallisena todisteena olevat pornovideot A oli lähettänyt B:lle 5.1.2023, jolloin mainittu ystävä oli omalla puhelimellaan tallentanut A:n lähettämät viestit.

Aluksi B oli halunnut tallentaa itselleen muiston siitä, että A oli keskustellut hänen kanssaan. Myöhemmin todistajat olivat kuvanneet viestejä, jotta A:n viestit voitaisiin myöhemmin todentaa. Tämä selittää sen, minkä vuoksi tiettyjä viestejä oli ylipäätään kuvattu ja toisia ei.

B:n näkemyksen mukaan A:n toiminta täyttää ennen 1.1.2023 voimassa olleen rikoslain 20 luvun lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja 1.1.2023 jälkeen voimassa olleen seksuaalisen kajoamisen lapseen, joista molemmista rangaistukseksi on säädetty vähintään 4 kuukautta vankeutta. Lisäksi teko täyttää lapsen houkuttelemisen seksuaalisiin tarkoituksiin tunnusmerkistön.

A on asiassa väittänyt, ettei hän ollut tiennyt B:n oikeaa ikää, minkä vuoksi kysymys ei olisi rikoksesta. Vaikka ikätahallisuus ei asiassa täyttyisi, ainakin tammikuun puolella tapahtuneiden viestien osalta kysymys on joka tapauksessa ollut rikoslain 20 luvussa tarkoitetusta seksuaalisesta ahdistelusta.

Kurinpitomääräysten rikkomisen kannalta olennaista ja riittävää on se, että teot ovat olleet seksuaalisia ja niillä on loukattu B:n itsemääräämisoikeutta. A:n B:lle lähettämät seksuaaliset viestit eivät ole olleet toivottuja ja ne ovat aiheuttaneet B:lle ahdistusta ja pelkoa. B:n opettajan huomattua koulussa, että jokin painaa B:n mieltä, B oli kertonut asiasta opettajalleen. Tämän jälkeen B on käynyt keskustelemassa asiasta useaan otteeseen koulukuraattorin luona. Asiassa ei ole mitään epäilystä siitä, etteikö A:n toiminnassa olisi kysymys kurinpitomääräyksissä tarkoitetusta kielletystä menettelystä.

Tosiasiassa A on tiennyt, että B on ollut tapahtuma-aikaan vasta 15-vuotias. Vähintäänkin A:lla on ollut selonottovelvollisuus B:n iästä. Ottaessaan yhtyettä B:hen A:n oli täytynyt havaita, että B pelaa pesäpalloa C-tytöissä, jotka ovat pääsääntöisesti 14- tai 15-vuotiaita. Lisäksi B oli viestittelyssä kertonut A:lle olevansa 15-vuotias. A:n kysyttyä B:ltä tämän ikää B oli kertonut olevansa syntynyt vuonna 2007. A oli vastannut tähän toteamalla, että hän oli ymmärtänyt, että B oli 16-vuotias. B oli kuitenkin todennut, että hän on 15-vuotias. Keskustelussa oli ollut läsnä myös B:n ystävä. Myöhemmissä keskusteluissa B on lisäksi kertonut A:lle muun muassa, että hän on yläasteella ja pelaa C-tytöissä.

Seksuaaliseen kanssakäymiseen ryhtyvällä aikuisella on vastuu siitä, että toinen osapuoli on ylittänyt laissa säädetyn suojaikärajan. Aikuisella on siten selonottovelvollisuus suojaikärajaan liittyen. Sekä seksuaalirikoksia koskevissa lain esitöissä että korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on katsottu, ettei tahallisuutta poista esimerkiksi pelkästään edes se, että toinen osapuoli ilmoittaa olevansa suojaikärajan ylittänyt. A:n väite siitä, että B olisi ilmoittanut olevansa 16-vuotias, ei pidä paikkaansa. Lisäksi A on tullut tietämään B:stä seikkoja, joiden perusteella hänen olisi pitänyt varmistua siitä, että B on suojaikärajan ylittänyt. Jo Google-haku B:stä tuo heti Pesäpallon tulospalvelun kautta esille B:n syntymäajan ja sen, että hän oli ollut tapahtumahetkellä 15-vuotias.

Kurinpitolautakunnan ratkaisu on väärä siltä osin kuin kurinpitolautakunta on päätynyt lyhentämään A:lle määrättyä pelikieltoa B:n oman toiminnan perusteella. B on lähettänyt A:lle Pinterestistä otetun kuvan Victoria´s Secret -merkkisistä alusvaatteista. Lisäksi B on lähettänyt A:lle viestin, jossa hän kysyy, haluaako A leikkiä. Kun A on kysynyt, mitä leikki sisältää, B on vastannut, että tutustumisleikkiä. Mitään muita viestejä, joiden voisi tulkita olevan seksuaalissävytteisiä, B ei ole A:lle lähettänyt.

Korkeimman oikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa vastaajan toiminnan moitittavuutta alle 16-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa merkitystä ei ole sillä, onko lapsi osallistunut tekoon tai onko hän jopa ollut aloitteellinen asiassa (mm. KKO 2017:50, kohta 29 ja KKO 2020:85). Vastuu on aina aikuisella.

Groomingissa aikuinen yrittää houkutella lasta seksuaalisiin tarkoituksiin. Mikäli lapsi olisikin jollakin tavalla osallistunut seksuaaliseen viestittelyyn, se ei vähennä aikuisen teon moitittavuutta. Näin ollen B:n oma toiminta on A:n toimintaa arvioitaessa tässä suhteessa merkityksetöntä.

A:n väite, jonka mukaan B olisi itse ehdottanut A:lle masturboimista, ei pidä paikkaansa. Esitettyä väitettä ei tue kuin A:n oma kertomus. Todistaja D on ollut paikalla, kun B on saanut A:lta todisteena olevan masturbointivideon 8.11.2022. Todistajan kertomus tukee B:n kertomusta siitä, ettei B ole pyytänyt videota, vaan se on tullut hänelle täysin yllättäen. B on ollut videosta järkyttynyt. B ei myöskään ole pyytänyt A:lta pornovideoita eikä hän ole antanut A:lle oikeaa osoitettaan, vaan väärän osoitteen, joka päinvastoin osoittaa, että B ei ole halunnut tavata A:ta.

A:n B:hen kohdistunutta menettelyä koskevan rikosasian tutkinnanjohtaja on ilmoittanut, että poliisi epäilee tässä asiassa A:ta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. A:n tutkintapyynnön vuoksi myös B:tä on epäilty seksuaalisen kuvan luvattomasta levittämisestä ja yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä. Tutkinnanjohtajan esityksestä syyttäjä on tehnyt 7.2.2024 B:n osalta tutkinnan rajoittamispäätöksen, jonka jälkeen B ei ole enää epäiltynä mistään rikoksesta tässä asiassa. Päätöksen perusteluiden mukaan asianosaisten viestittelyn luonne ja laatu huomioiden kyse on ollut B:n ja todistajien kertomusten perusteella nuoren yrityksestä ratkaista tilanne, jossa hänelle on tullut ei toivottuja viestejä.

Lisäksi B on lausunut, että kurinpitomääräysten seksuaalista häirintää koskevassa selitysosiossa todetaan, että seksuaalisväritteisen käytöksen suhteen tulisi liikunnassa ja urheilussa olla nollatoleranssi – erityisesti, jos sen kohteena on alaikäinen. Urheilun piirissä on pyrittävä turvaamaan urheilevien nuorten häiriötön kasvu ja kehitys ja puututtava voimakkaasti tämänkaltaiseen lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

C:n vastaus A:n valitukseen

C on vastauksessaan A:n valitukseen vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan C on lausunut, että kurinpitolautakunnan päätös on oikea ja se perustuu oikeaan tosiseikastoon, josta lautakunta on tehnyt oikeat johtopäätökset. A:n menettely kuuluu kurinpitomääräysten soveltamisalaan ja menettelyssä on mitä ilmeisimmin kysymys alaikäiseen lapseen kohdistuneesta seksuaalisesta häirinnästä. A:lle määrättyä seuraamusta ei ole syytä lieventää.

Kurinpitolautakunta on päätöksessään oikein katsonut, että A:n menettely kuuluu kurinpitomääräysten soveltamisalaan. Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka vuoksi asiaa tulisi arvioida tältä osin toisin.

Yhteydenotto C:hen on tullut A:lta. A on kommentoinut C:n neutraalia kasvokuvaa liekkiemojilla, joka on jo itsessään seksuaalissävytteinen. C on kysynyt viestissään A:lta pesäpalloon liittyviä asioita. A on vastannut viestiin ylimalkaisesti, koska hänen tarkoitusperänsä ovat olleet toisenlaiset. C on ollut tapahtumahetkellä vain 14-vuotias ja viestit ovat loukanneet hänen itsemääräämisoikeuttaan ja haitanneet lisäksi hänen kasvuaan ja kehitystään. Puolet vanhemman miehen seksuaalissävytteinen ja osin jopa härski viestittely on ollut omiaan olemaan erityisen vahingollista herkässä kehitysvaiheessa olevalle lapselle.

A:lla on ollut selonottovelvollisuus C:n oikeasta iästä jo pelkästään kasvokuvan perusteella. A on mahdollisesti tiennyt C:n oikean iän, koska se tulee esille C:n nimeä koskevalla Google-haulla Pesäpallon tulospalvelussa. Vähintäänkin A on suhtautunut välinpitämättömästi asiaan.

A:n menettely on vaikuttanut C:n psyykkiseen hyvinvointiin. C:n koulunkäynti oli häiriintynyt ja arvosanat olivat heikentyneet, koska hänelle oli tullut A:n menettelyn vuoksi muun muassa keskittymisvaikeuksia. Lisäksi C oli ollut valtavan pettynyt ja hämmentynyt siitä, miten hänen ihailemansa urheilija toimii.

A on menettelyllään syyllistynyt kurinpitomääräyksissä määriteltyyn seksuaaliseen häirintään. Hänelle määrätty kurinpitoseuraamus on C:n käsityksen mukaan teon moitittavuuteen nähden lievä. Asiaa koskeva rikostutkinta on siirtymässä syyteharkintaan.    

A:n vastaus SUEK:n valitukseen

A on vastauksessaan SUEK:n valitukseen vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan A on lausunut, että toisin kuin SUEK on valituksessaan todennut, hänelle on aiheutunut tämän asian vuoksi taloudellisia seuraamuksia. A:n työnantaja Joensuun Maila on keskeyttänyt palkanmaksun A:lle asian johdosta. Lisäksi A:lle on aiheutunut merkittäviä kustannuksia asiassa asianajokulujen myötä. A:n markkina-arvo pelaajana on myös laskenut tämän asian vuoksi merkittävästi. Kokonaisuutena arvioiden kurinpitoseuraamuksen ankaroittaminen olisi A:n kannalta kohtuutonta.

SUEK:n valituksessa vedottu verrokkitapaus 1/2023 ei ole rinnastettavissa tähän asiaan. Mainitussa asiassa on ollut kysymys muutaman vuoden kestäneestä häirinnästä, joka oli ilmennyt myös fyysisenä toimintana. Sanotussa asiassa oli lisäksi ollut useita uhreja, jotka eivät olleet itse osallistuneet seksuaalisävytteiseen kanssakäymiseen. Uhrit olivat myös olleet alisteisessa asemassa tekijään nähden. Asioita ei siten voi rinnastaa toisiinsa.

Lisäksi A on todennut, että teon kestoa ei voida pitää esillä olevassa asiassa rangaistusta ankaroittavana seikkana. Viestittely B:n kanssa oli kestänyt kurinpitolautakunnan päätöksen mukaan marraskuusta 2022 tammikuuhun 2023, eli vain kaksi kuukautta. Tosiasiassa se oli kuitenkin päättynyt jo 18.12.2022, A:n lähdettyä joululoman viettoon naisystävänsä luokse. C:n kanssa viestittely oli kestänyt 28.-29.4.2023 vain yhden yön eli noin puoli vuorokautta. Väitetyn häirinnän kestoaika on siten poikkeuksellisen lyhyt, mikä puoltaa lievemmän kurinpitoseuraamuksen määräämistä.

Seuraamuslajin muuttamiselle pelikiellosta toimintakielloksi ei ole mitään perusteita. Yksikään seura ei toistaiseksi palkkaisi A:ta valmennustehtäviin. Lisäksi toimintakiellosta aiheutuisi A:lle kohtuutonta haittaa, koska se estäisi hänen osallistumisensa joukkueharjoituksiin ja haittaisi näin merkittävästi valmistautumista pelikiellon päättymisen jälkeisiin peleihin. Mikäli seuraamuslajia muutettaisiin valituksessa vaaditulla tavalla, A menettäisi pelikauden 2023 ohella käytännössä myös pelikauden 2024, mikä olisi hänen menettelyynsä nähden täysin kohtuuton seuraamus. 

VASTASELITYKSET

A:n vastaselitys

A on SUEK:n, B:n ja C:n antamien vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessa esittämänsä.

SUEK:n vastauksen osalta A on todennut olevan riidatonta, että A:lla, B:llä ja C:llä kaikilla on Pesäpalloliiton myöntämä pelaajalisenssi. Tämän asian kannalta olennaista on kuitenkin se, että A ei ollut tiennyt B:n pesäpalloharrastuksesta mitään alkaessaan viestitellä tämän kanssa. Pesäpalloon liittynyt lyhyt keskustelu heidän välillään oli tapahtunut vasta viestittelyn loppuvaiheessa joulukuussa 2022. Ennen sitä A ei ollut tiennyt viestittelevänsä pesäpalloa pelaavan nuoren naisen kanssa.

Kurinpitomääräysten soveltamisalaa koskeva määräys on tietoisesti laadittu siten, että kaikki samaa lajia harrastavien henkilöiden väliset erimielisyydet eivät tule arvioitaviksi urheilun kurinpitoelimissä. Ratkaisevaa asiaa arvioitaessa ei ole se, mitä lajia asianomaiset henkilöt harrastavat, vaan se, liittyykö asia sisältönsä puolesta kiinteästi urheilutoimintaan vai ei. Tätä löyhempi liityntä urheiluun ei ole riittävä saattamaan menettelyä urheilun kurinpidon piiriin.

SUEK on erehtynyt myös katsoessaan, että vastuu yli ja alle 18-vuotiaan henkilön välisessä viestittelyssä olisi aina täysi-ikäisellä henkilöllä. Tällaista normia ei ole olemassa. Ainoa oman seksuaalisuuden toteuttamiseen kuuluvan päätäntävallan käyttämistä rajoittava lain säännös on rikoslain määräys, jonka mukaan seksuaalinen kanssakäyminen, kuten seksuaalissävytteinen viestittely, alle 16-vuotiaan henkilön kanssa on kielletty. Sen sijaan 16 vuotta täyttäneiden henkilöiden seksuaalinen kanssakäyminen kuuluu perustuslailla turvatun yksityiselämän piiriin.

A:lla ei ole ollut minkäänlaista valta-asemaa suhteessa B:hen tai C:hen. A ei esimerkiksi ole voinut vaikuttaa B:n tai C:n etenemismahdollisuuksiin pesäpallossa mitenkään. SUEK:n idolirakkautta koskeva väite on niin ikään SUEK:n keksimä ja paikkansa pitämätön.

Kurinpitomääräysten tarkoitus ilmenee määräysten sanamuodosta ja valmisteluasiakirjoista. Niiden perusteella kurinpitomääräysten soveltuminen edellyttää selvästi tarkasteltavana olevaa menettelyä kiinteämpää liityntää urheilutoimintaan. Tästä lähtökohdasta ei voida tulkinnalla poiketa.

A:lla on ollut Instagramissa noin 6.000 seuraajaa eikä hän ole voinut tietää, mikä kunkin seuraajan motiivi seurata häntä on ollut. B ja C eivät olleet viestittelyn aikana kertoneet A:lle, että hän on heidän suosikkipelaajansa. Heidän motiiveilleen ei sen vuoksi voida antaa asiaa arvioitaessa merkitystä. Tietyn urheilijan ihaileminen ei muutoinkaan luo sellaista yhteyttä, että urheilijan ja häntä ihailevan henkilön välinen kanssakäyminen olisi kaikkineen kiinteästi urheilutoimintaan liittyvää toimintaa.

SUEK:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus tulee joka tapauksessa perusteettomana hylätä. SUEK:n toiminnan rahoittamisesta vastaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen toiminta rinnastuu poliisin ja syyttäjän toimintaan rikosasioissa. Kurinpitolautakunnassa kurinpitoseuraamukseen määrättyä urheilijaa ei siten voida velvoittaa korvaamaan Urheilun oikeusturvalautakunnassa käsiteltävänä olevassa asiassa SUEK:n lautakuntakuluja muutoin kuin sellaisissa tilanteissa, joissa urheilijan valitus on selvästi perusteeton. Tällaisesta tilanteesta ei nyt ole kysymys.              

B:n vastauksessaan esille tuoman osalta A on todennut, että sillä, että A:lla oli ollut viestittelyn B:n kanssa alkaessa yllään Joensuun Mailan vaatteet ja hän oli lähettänyt viestin B:lle joukkueen pukuhuoneesta Joensuu Areenalta, ei ole merkitystä arvioitaessa viestittelyn yhteyttä urheilutoimintaan. A oli lähettänyt viestin pukuhuoneesta harjoitusten juuri päätyttyä, eikä hän ollut millään tavoin pukeutunut B:n vuoksi ennen viestin lähettämistä. A:n lähettämissä kuvissa ei edes näy Joensuun Mailan logo, joten B on vain tehnyt kuvista ja A:n sijainnista viestien lähettämishetkellä omat johtopäätöksensä.

B:n väitteellä, jonka mukaan hän ei olisi alkanut viestitellä A:n kanssa, mikäli tämä ei olisi ollut pesäpalloilija, ei ole asiaa arvioitaessa merkitystä. A ei ollut ollut tästä tietoinen, minkä lisäksi B oli tietoisesti pyrkinyt salaamaan A:lta sen, että hän harrasti itse pesäpalloa. Marraskuun 2022 aikana A ei ollut tiennyt, että B ja hän kuuluivat samaan lajiyhteisöön. Tämä oli käynyt ilmi vasta joulukuussa 2022.

Toisin kuin B on asiassa väittänyt, osapuolet eivät olleet keskustelleet keskenään useaan otteeseen pesäpallosta. Niin ikään B:n väite, jonka mukaan A olisi kertonut B:lle, että hän haluaisi tulla valmentamaan B:n joukkuetta tai valmentamaan tämän kanssa, on paikkansapitämätön. Lisäksi B:n väite siitä, että hän olisi keskustellut A:n kanssa yläkoululaisten leiristä, jolla B oli itsekin käynyt, on ainakin vahvasti liioiteltu. B:n Instagram-profiilista ei myöskään selvästi ilmene, että hän harrastaa pesäpalloa.         

A ei ole viestittelyn aikana millään tavalla vedonnut omaan asemaansa pesäpalloilijana suhteessa B:hen. Pesäpalloilija ei muutoinkaan rinnastu statukseltaan esimerkiksi NHL-tähteen. Koska pesäpallosta oli ylipäätään keskusteltu vasta joulukuussa, viestittelyn loppuvaiheessa, ei pesäpallo teemana ollut kannatellut keskustelua millään tavalla. A ei myöskään missään vaiheessa ollut tarjonnut B:lle rahaa vastineeksi seksuaalisesta kanssakäymisestä.

B olisi voinut päättää viestittelyn A:n kanssa milloin tahansa, mutta hän ei ollut halunnut näin tehdä. B ei ollut kertonut A:lle, että hänen kaverinsa tallensivat A:n B:lle lähettämiä viestejä, koska hän oli pelännyt, että A lopettaisi viestittelyn.

Edelleen A on esittänyt, että asiassa ei ole kysymys siitä, että A olisi tiennyt B:n oikean iän. Kurinpitolautakunta on päätöksessään katsonut jääneen näyttämättä, että näin olisi ollut. B ei ole valittanut päätöksestä.

Lisäksi asiassa on vailla merkitystä se, oliko B antanut A:lle tapaamista varten oikean vai väärän osoitteen. Merkitystä on vain sillä, että B oli antanut A:lle jonkin osoitteen ja siten viestinyt A:lle, että hän oli valmis tapaamaan A:n eikä hän ollut kokenut A:n tiedustelua tapaamisesta häiritsevänä.

B:n esittämän lautakuntakulujen korvaamista koskevan vaatimuksen osalta A on lausunut, että vaatimus tulee perusteettomana hylätä. A:n vastapuoli asiassa on SUEK eikä A ole vastuussa B:lle asiassa aiheutuneista kustannuksista. A ei ole esittänyt asiassa mitään vaatimuksia B:tä kohtaan.

C:n vastauksen osalta A on todennut, että toisin kuin C on vastauksessaan väittänyt, liekkiemoji ei ole itsessään seksuaalissävytteinen. C:n ikää koskevan selonottovelvollisuuden osalta A on todennut, että hän oli täyttänyt selonottovelvollisuutensa kysymällä C:ltä tämän ikää. C:n vastattua, että hän oli 16-vuotias, A:lla ei ole ollut laajempaa velvollisuutta selvittää asiaa esimerkiksi Google-haun kautta. Vaikka A olisi tällaisen haun tehnyt, ainakaan ensimmäisten hakutulosten joukossa ei olisi ollut tietoa C:n oikeasta iästä. Myös kurinpitolautakunta on arvioinut asiaa siten, että A oli C:n ilmoituksen perusteella ollut aidosti siinä käsityksessä, että C oli 16-vuotias.

SUEK:n vastaselitys

SUEK on A:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessa esittämänsä.

Kurinpitomääräysten soveltamisalaa koskevalta osin SUEK on lausunut, että kurinpitovaatimuksen esittäjän ja SUEK:n lähtökohtana asiassa on koko ajan ollut se, että A:n menettelyssä on ollut kyse urheilussa saavutetun tähtiaseman käyttämisestä ns. groomingin tekovälineenä.

Groomingilla tarkoitetaan kurinpitolautakunnassa todistajana kuullun Pelastakaa Lapset ry:n kehittämispäällikön kertomuksen mukaan aikuisen toimintaa, jolla lapsi houkutellaan toimimaan seksuaalisella tavalla. Kehittämispäällikkö selosti kertomuksessaan myös ns. idolirakkauden käsitettä ja siihen liittyvää valta-aseman väärinkäyttöä suhteessa haavoittuvassa asemassa olevaan lapseen.

Kurinpitolautakunta on ollut asiassa yksimielinen kaikesta muusta paitsi siitä, onko kysymys ollut urheilutoimintaan kiinteästi liittyvästä toiminnasta. Tämä kysymys on nyt käsiteltävänä olevan kurinpitoasian ja ylipäätään koko eettisen kurinpitonormiston vastaisen soveltamisen kannalta ratkaiseva.

Eettisen kurinpitojärjestelmän keskeisimpänä tavoitteena on turvata liikunnassa ja urheilussa mukana olevien henkilöiden psyykkinen turvallisuus. Lapsiin kohdistuva seksuaalinen häirintä kuuluu ilman muuta järjestelmän ydinalueelle. Soveltamisalaa koskevan säännöksen (1 §) sanamuodon mukaan järjestelmää ei ole rajoitettu ainoastaan liikunnan ja urheilun pariin, vaan myös niihin kiinteästi liittyvään toimintaan.

Kurinpitolautakunnan kahden eri mieltä olleen jäsenen eriävä mielipide liittyy laillisuusperiaatteeseen ja ennen muuta tarkkarajaisuutta koskevaan vaatimukseen. Eri mieltä olleiden jäsenten mukaan edellä mainitun ”kiinteästi urheiluun liittyvän toiminnan” käsitteen liian laaja tulkinta laajentaisi sääntöjen soveltamisalaa urheilijan yksityiselämän alueelle ennakoimattomalla tavalla.

Tältä osin kysymys on erittäin merkittävästä ennakkotapauksesta. Oikeusturvalautakunnan ratkaisulla määritetään rajaa erityisesti sille, miten pitkälle urheilija saa yksityiselämässään mennä ja kuinka paljon järjestelmällä on oikeus puuttua urheilijan vapaa-ajan käyttäytymiseen.

Tässä tapauksessa kysymys on alaikäisiin lapsiin kohdistetusta seksuaalisesta häirinnästä, joka on ollut vakavuusasteeltaan sellaista, että myös poliisi tutkii sitä rikoksena. Kysymys on myös menettelystä, jota suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti vallitsevien moraalikäsitysten mukaan ei pidetä hyväksyttävänä ja jonka moitittavuus on yleisesti tiedossa. Oikeuskäytännön mukaan vastuu on aina aikuisella.

A:n menettely on ollut luonteeltaan sellaista, että se on ollut vähintäänkin omiaan aiheuttamaan sekä hänen omalle lajilleen että koko urheiluyhteisölle merkittävää mainehaittaa. Kaikille ja erityisesti lapsille turvallisen toimintaympäristön takaamiseksi urheiluyhteisöllä pitää olla mahdollisuus puuttua nyt kyseessä olevan kaltaiseen toimintaan myös sisäisesti. A:n menettely suhteessa yhteiskunnallisiin arvoihin on myös luonteeltaan sellaista, ettei kurinpidollisten toimien kohteeksi joutumista voida pitää ennakoimattomana.

Seksuaalisen häirinnän osalta asiassa on riidatonta, että A on lähettänyt kurinpitovaatimuksessa yksilöidyt viestit. Jossain määrin riidanalaista asiassa on se, missä järjestyksessä viestit on lähetetty, mutta kuten kurinpitolautakunta on päätöksessään todennut, tällä kysymyksellä ei ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä. Samoin kurinpitolautakunta on todennut, ettei tapahtumien kaikkien yksityiskohtien selvittäminen ole käytettävissä olevan näytön perusteella mahdollista eikä se ole myöskään asian ratkaisemisen kannalta välttämätöntä. Kurinpitolautakunta on todennut, että sen tehtävänä on ratkaista, onko kurinpitovaatimuksen esittäjä esittänyt riittävän näytön siitä, että A on syyllistynyt kurinpitovaatimuksessa väitettyyn seksuaaliseen häirintään. Kurinpitolautakunta on ratkaisussaan yksimielisesti katsonut, että kysymys on ollut kurinpitomääräyksissä tarkoitetusta seksuaalisesta häirinnästä. Kurinpitolautakunnan ratkaisu on tältä osin oikea ja perusteltu.

Edelleen SUEK on lausunut, että sen käsityksen mukaan A:n pelaajasopimus Joensuun Mailan kanssa on edelleen voimassa. Seura on siirtänyt A:n sivuun seuran toiminnasta 16.5.2023. Palkanmaksu on kuitenkin keskeytetty vasta sen jälkeen, kun kurinpitovaliokunta on 29.1.2024 antanut asiassa ratkaisun ja langettanut A:lle pelikiellon. Palkka-asian tämänhetkisestä vaiheesta SUEK:lla ei ole tarkempaa tietoa.

A:lle aiheutuneiden prosessikulujen määrä on suoraan seurausta siitä, millä tavalla asiaa on oikeusturvalautakunnassa ajettu. Tämä on ollut A:n ja hänen asiamiehensä tietoinen valinta. Samaan lopputulokseen olisi päästy huomattavasti pienemmälläkin työmäärällä.

Urheilun eettinen kurinpitolautakunta on instituutiona uusi ja se on tähän mennessä ratkaissut vasta kaksi asiaa. Kurinpitomääräyksiin on liitetty erillinen selitysosio, jossa on erikseen todettu, että sisältöä määräyksille antaa myös kurinpitolautakunnan omaksuma oikeuskäytäntö. Tämän vuoksi vertailu aikaisemmin ratkaistuun asiaan ei ole perusteetonta, vaan pikemminkin välttämätöntä järjestelmän ennaltaehkäisevän vaikutuksen edellyttämän rangaistuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseksi. Asian ratkaisija harkitsee, minkälainen merkitys kummankin tapauksen eroille ja yhtäläisyyksille tulee antaa.

Asiassa on kysymys tekokokonaisuudesta, jossa osateot on kohdistettu kahteen henkilöön eri aikoina. On riidatonta, että osateot ovat asianomistajien osalta tapahtuneet eri aikoina ja että niiden välillä on ollut tauko. Kurinpitovaatimuksessa on ilmoitettu ensimmäisen ja viimeisen osateon tekoajat, koska koko toimintaa on käsitelty yhtenä tekona. Tämä seikka on myös tuotu suullisesti esiin asian suullisessa käsittelyssä. Toinen vaihtoehto olisi ollut laatia kummankin asianomistajan osalta erillinen kurinpitovaatimus ja vaatia A:lle rangaistusta kahdesta eri teosta. Nyt valittu vaihtoehto on A:n kannalta edullisempi. Kurinpitolautakunta on seuraamuksen mittaamista perustellessaan katsonut A:n syyllistyneen molempien asianomistajien osalta vakavaan ja toisen osalta myös jossain määrin pitkäkestoiseen menettelyyn. Teon pitkäkestoisuutta ei kurinpitolautakunnan päätöksen perusteluissa kuitenkaan ole erikseen otettu huomioon rangaistusta koventavana tekijänä.

SUEK on valittanut asiassa rangaistuksen mittaamisesta. Kurinpitolautakunta on rangaistusta lieventävänä seikkana ottanut huomioon sen, että A on jo ollut hyllytettynä seuran toiminnasta yhden kauden ajan. Kurinpitolautakunta ei ole ottanut aikaa huomioon pelikieltoa täysimääräisesti lyhentävänä, mutta se on todennut sillä olevan merkittävä vaikutus pelikiellon kestoon. Tältä osin kurinpitolautakunta on arvioinut tilannetta puutteellisesti.

Asiassa on SUEK:n käsityksen mukaan riidatonta, että A ei ole ollut minkään tahon määräämässä peli- tai toimintakiellossa ennen kurinpitolautakunnan ratkaisua 29.1.2024. Hänen pelaajasopimuksensa on ollut koko ajan voimassa ja hänelle on siitä syystä maksettu sopimuksen mukaista palkkaa. Sitä seikkaa, että seura on arvioimansa mainehaitan vuoksi päättänyt siirtää A:n sivuun seuran kilpailutoiminnasta, ei tule rinnastaa pelikieltoon. Edes ammattiurheilijalla ei voi olla absoluuttista oikeutta tulla valituksi pelaavaan kokoonpanoon, vaan tällainen ratkaisu on joko valmentajan tai seuran johdon käsissä. Todellinen pelikielto on alkanut vasta kurinpitolautakunnan päätöksestä.

Rangaistuslajin valinnassa keskeinen merkitys on kysymyksessä olevan toiminnan laadulla. Kun kysymys on alaikäisiin urheilijoihin kohdistetusta seksuaalisesta häirinnästä, ollaan kurinpitosääntöjen tarkoituksen ytimessä, jolloin valittavalla seuraamuksella annetaan vahva signaali toiminnan paheksuttavuudesta.

Lisäksi SUEK on todennut, että A:n asiamiehen asiaan käyttämää tuntimäärää on pidettävä huomattavan ylimitoitettuna ottaen erityisesti huomioon sen, että suurimmalla osalla vastauksesta ja vastaselityksestä ei ole merkitystä itse pääasian ratkaisemisen kannalta.

LAUSUMA

A on SUEK:n vastaselityksen tiedoksi saatuaan vielä omasta aloitteestaan lausunut, että tässä asiakokonaisuudessa on kysymys molemminpuolisesta kaksisuuntaisesta viestittelystä, jossa viestittelyn toinen osapuoli on esittänyt todisteina vain toisen osapuolen lähettämiä viestejä, mutta ei itse lähettämiään viestejä. B:n ja C:n lähettämillä viesteillä on ratkaiseva merkitys arvioitaessa sitä, onko viestittely sisältönsä puolesta loukannut heidän itsemääräämisoikeuttaan. Näiden viestien sisältö on viestittelyn kaksisuuntaisuuden osoittamiseksi selvitettävä oikeusturvalautakunnassa. 

Asiassa ei ole ollut kysymys groomingista, vaan kahden seksuaalisesti aktiivisen henkilön välisestä molemminpuolisesta kiinnostuksesta toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan. B on poliisin esitutkinnassa myöntänyt olleensa A:han nähden aloitteellinen osapuoli viestittelyn ohjaamisessa seksuaaliseksi, kuten A:n vastaselityksessä on kerrottu. Kysymys ei ole ollut groomingista myöskään sillä perusteella, että vaikka SUEK on julkisella tiedotteella kehottanut kaikkia mahdollisesti häirinnän kohteeksi joutuneita henkilöitä ilmoittautumaan, muita henkilöitä kuin B ja C ei ole ilmoittautunut. Kurinpitomääräyksissä ei myöskään ole mitään mainintaa groomingista. Kurinpitomääräysten perusteella kiellettyä on seksuaalinen häirintä, jota arvioitaessa keskeistä on se, onko toiminta molemminpuolista, vai loukkaako se toisen osapuolen itsemääräämisoikeutta. 

Korkein oikeus on ratkaisukäytännössään todennut, että jos täysi-ikäisellä henkilöllä on ulkoisten olosuhteiden perusteella syytä epäillä, että yhteydenpidon toinen osapuoli olisi laissa määrättyä rikosoikeudellista suojaikää nuorempi, hänelle syntyy erityinen velvollisuus yrittää selvittää toisen osapuolen ikä. Tästä asiasta ei ole nyt käynnissä olevassa kurinpitomenettelyssä kysymys. Kurinpitolautakunta on päätöksessään sekä B:n että C:n osalta katsonut, että asiaa on arvioitava siitä lähtökohdasta käsin, että A:lla on ollut perusteltu syy vilpittömästi uskoa kummankin olevan laissa säädettyä suojaikärajaa vanhempia.

Edelleen A on lausunut, että kirjoitettuihin sääntöihin ovat vaikuttaneet ne yhteiskunnalliset arvot, joita kannatetaan laajasti ja joita kaikkien yhteiskunnan jäsenten tulee noudattaa. Urheiluelämään liittyvät yhteiskunnalliset arvot näkyvät osaltaan urheilun kurinpitomääräyksissä. Muuta merkitystä yhteiskunnallisilla arvoilla ei tässä asiassa ole.

Syy siihen, että asian ajamiseen oikeusturvalautakunnassa on jouduttu käyttämään poikkeuksellisen paljon aikaa, on asian puutteellisessa valmistelussa SUEK:n toimesta ennen kurinpitomenettelyä. Asia tuotiin kurinpitomenettelyyn täysin keskeneräisenä ja suurin osa selvitystyöstä on jäänyt A:n tehtäväksi. Työmäärää ovat lisänneet myös useat rinnakkaisprosessit sekä asiassa esitetyt paikkansapitämättömät väitteet.    

Joensuun Maila on estänyt 16.5.2023 lukien A:n pääsyn pelien ohella kaikkeen muuhunkin edustusjoukkueen toimintaan. Tosiasiassa kysymys on siten ollut urheilun toimintakiellosta, vaikka kieltoa ei olekaan määrännyt kurinpitolautakunta. A:n ammatinharjoittaminen on näin ollen estynyt jo vuoden ajan. Seuraamus on ollut A:lle selvästi ankarampi kuin kurinpitolautakunnan määräämä pelikielto.  

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu oikeusturvalautakunnassa

Kurinpitolautakunta on päätöksessään 29.1.2024 katsonut, että A on syyllistynyt häntä sitovissa kurinpitomääräyksissä kiellettyyn seksuaaliseen häirintään lähettämällä marraskuun 2022 ja huhtikuun 2023 välisenä aikana sosiaalisen median Snapchat-sovelluksen kautta tekoaikaan 15-vuotiaalle B:lle ja 14-vuotiaalle C:lle kummallekin useita seksuaalissävytteisiä viestejä. A, B ja C ovat kaikki pesäpalloilijoita ja tekojen on katsottu tapahtuneen lajiyhteisön sisällä. Kurinpitolautakunta on katsonut, että A:n menettelyllä on ollut riittävän kiinteä liityntä urheiluun, jotta kurinpitomääräyksiä on voitu soveltaa asiassa.

A:n ja SUEK:n valitusten johdosta asiassa on Urheilun oikeusturvalautakunnassa kysymys ensinnäkin siitä, kuuluuko A:n tarkasteltavana oleva menettely liikunnan ja urheilun yhteisten vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskevien kurinpitomääräysten (jäljempänä kurinpitomääräykset) soveltamisalaan ja onko kurinpitolautakunnalla siten ollut toimivalta tutkia asiassa esitetty kurinpitovaatimus. Mikäli näin katsotaan olevan, asiassa on toiseksi kysymys siitä, onko A:n menettelyssä ollut kysymys kurinpitomääräyksissä tarkoitetusta seksuaalisesta häirinnästä. Mikäli näin katsotaan olevan, asiassa on vielä kysymys kurinpitoseuraamuksen mittaamisesta.   

Vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta oikeusturvalautakunnassa

A on vaatinut, että oikeusturvalautakunta järjestää asiassa kaksi päivää kestävän suullisen käsittelyn. Kurinpitolautakunta oli toimittanut asiassa suullisen käsittelyn, mutta vastoin A:n nimenomaista pyyntöä käsittelyn kesto oli rajattu yhteen päivään. Tämän vuoksi A:lla ei ollut ollut asianmukaista mahdollisuutta vastakuulustella asianomistajia. Lisäksi A:n esittämää henkilötodistelua oli perusteetta rajattu. Sanottujen virheiden ja puutteiden vuoksi asiassa on järjestettävä oikeusturvalautakunnassa perusteellinen uusi suullinen käsittely, jossa painopiste on tosiseikkojen selvittämisessä. A:lle on varattava mahdollisuus esittää B:lle ja tämän todistajiksi nimeämille henkilöille kaikki ne kysymykset, joilla voidaan saada selvyyttä tosiseikastoon ja kertomusten ristiriitaisuuteen.    

SUEK on A:n suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen osalta lausunut, että asianomistajien nuoren iän vuoksi heidän henkilökohtainen kuulemisensa kurinpitolautakunnassa oli ollut poikkeuksellista. Rikosasian oikeudenkäynnissä B:tä ja C:tä ei olisi kuultu henkilökohtaisesti. Asianomistajien kärsimystä ei ole tarpeen enää lisätä kuulemalla heitä uudestaan suullisessa käsittelyssä oikeusturvalautakunnassa. Lisäksi asia on muutoinkin ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella.

B on suullisen käsittelyn toimittamisen osalta lausunut, että hän vastustaa suullisen käsittelyn järjestämistä. B:lle ei ole enää syytä aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä asian vuoksi. Uusi henkilökohtainen kuuleminen on tarpeetonta. Vastakuulusteluoikeus oli toteutunut kurinpitolautakunnassa. A:n asiamies olisi käyttänyt pyytämänsä lisäajan kurinpitolautakunnan suullisessa käsittelyssä epäasiallisten ja tarpeettomien, esimerkiksi B:n miesmakua ja mieltymyksiä koskevien kysymysten esittämiseen.  

C on todennut, että hänellä ei ole lausuttavaa A:n suullisen käsittelyn toimittamista koskevan pyynnön osalta.     

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 22 §:n mukaan lautakunta toimittaa suullisen käsittelyn katsoessaan sen tarpeelliseksi.

Kurinpitolautakunta on toimittanut asiassa suullisen käsittelyn, jossa on kuultu asianosaiset mukaan lukien kuutta henkilöä henkilökohtaisesti. Kurinpitolautakunta on toimittanut oikeusturvalautakunnalle kuulemisista tehdyt tallenteet.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että rikosprosessin asemesta kysymys on urheilun kurinpitomenettelystä, jota eivät koske samat prosessisäännöt kuin oikeudenkäyntiä rikosasiassa. Kurinpitomenettelyssä on muun muassa mahdollista ottaa vastaan yksityisluontoisia kirjallisia kertomuksia ja suullisen käsittelyn toimittaminen on yleensä kurinpitoelimen harkittavissa oleva vaihtoehto, mutta ei pääsääntö. Kurinpitomenettelyn yhteydessä järjestetyt suulliset käsittelyt ovat tavanomaisesti myös suppeampia kuin pääkäsittelyt ja suulliset käsittelyt tuomioistuimissa. Keskeistä on se, että asianosaisille varataan tilaisuus tulla kuulluksi myös henkilökohtaisesti asioissa, jotka laatunsa ja saatavissa olevan kirjallisen selvityksen perusteella eivät ole ratkaistavissa kirjallisessa menettelyssä. Ottaen edellä lausutun ohella huomioon sen, että A:lla on ollut mahdollisuus esittää kurinpitolautakunnan järjestämässä suullisessa käsittelyssä kysymyksiä kaikille kuultaville, oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n vastakuulusteluoikeus on täyttynyt asiassa riittävällä tavalla siitä huolimatta, että A:n olisi halunnut käyttää vastakuulusteluun kurinpitolautakunnassa olennaisesti enemmän aikaa. Kurinpitomenettelyn on katsottava olleen tältä osin oikeudenmukainen.

A on kiinnittänyt valituksessaan huomiota myös siihen, että kurinpitolautakunta oli evännyt häneltä mahdollisuuden kuulla SUEK:n pääsihteeriä siitä, mitä SUEK on tehnyt tai jättänyt tekemättä neljässä muussa julkisuudessa esillä olleessa tapauksessa, joissa urheilija tai urheiluseuran toimihenkilö on syyllistynyt seksuaalirikoksiin. Niin kuin SUEK on vastauksessaan A:n valitukseen lausunut, sillä ei ole ollut toimivaltaa tutkia kysymyksessä olevia tapauksia. Suullista käsittelyä ei siten ole tarpeen toimittaa oikeusturvalautakunnassa myöskään SUEK:n pääsihteerin kuulemiseksi.    

Suullisen käsittelyn toimittaminen ja asianosaisten henkilökohtainen kuuleminen oikeusturvalautakunnassa voi olla tarpeen lähinnä silloin, kun kuultavien kertomuksilla on asiaa ratkaistaessa keskeinen merkitys. Asianomistajien ikään ja asian luonteeseen nähden on selvää, että uusi suullinen käsittely, jossa asianomistajia kuultaisiin henkilökohtaisesti vielä aikaisempaa laajemmin, olisi heille henkisesti hyvin kuormittava ja omiaan vaikuttamaan kielteisesti heidän kasvuunsa ja kehitykseensä. Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että eräistä edelleen riitaisista näyttöön liittyvistä kysymyksistä huolimatta kurinpitovaatimuksen perusteena olevat viestit ovat asiassa pääosin riidattomia. Nämä seikat jäljempänä perusteluissa asianomistajien suostumuksen ja myötävaikutuksen merkityksestä lausutun ohella huomioon ottaen suullisen käsittelyn toimittaminen oikeusturvalautakunnassa ei ole asiassa tarpeen.

Edellä lausutuilla perusteilla suullisen käsittelyn toimittamista koskeva pyyntö hylätään ja asia ratkaistaan oikeusturvalautakunnassa kirjallisessa menettelyssä.

Kurinpitomääräysten soveltamisala

Asiassa on ensin ratkaistava kysymys siitä, kuuluuko A:n tarkasteltavana oleva menettely kurinpitomääräysten soveltamisalaan ja onko kurinpitolautakunnalla siten ollut toimivalta ratkaista asia.

A on tältä osin katsonut, että kysymys on ollut yksityiselämän piiriin kuuluvasta viestittelystä, jolla ei ole ollut kiinteää liittymää urheiluun ja joka ei siten kuulu kurinpitomääräysten soveltamisalaan. SUEK, B ja C puolestaan ovat katsoneet, että kysymys on lajiyhteisön sisällä tapahtuneesta vakavasta epäasiallisesta menettelystä, jolla on kiinteä liittymä urheiluun ja joka siten kuuluu kurinpitomääräysten soveltamisalaan. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.    

Kurinpitomääräysten soveltamisalaa koskevan kurinpitomääräysten 1 §:n 1 kohdan mukaan näissä kurinpitomääräyksissä säädetään rangaistavista teoista, seuraamuksista ja kurinpitomenettelystä, mikäli henkilön tai yhteisön epäillään syyllistyneen liikunnan tai urheilun parissa tai niihin kiinteästi liittyvässä toiminnassa näissä säännöissä määritettyyn vakavana pidettävään epäasialliseen käytökseen tai eettiseen rikkomukseen, jonka kohteena on yksi tai useampi henkilö.

Saman pykälän 2 kohdan mukaan näiden määräysten tarkoituksena on ennaltaehkäistä vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia ja mahdollistaa kurinpitomenettelyllä sellaiseen puuttuminen.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti (esim. UOL 5/2023, UOL 8/2022 ja UOL 13/2021) edellyttänyt, että kurinpitoasioissa noudatetaan rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistyksen säännöissä tai muissa määräyksissä tulee olla riittävän täsmällisesti määritelty se, minkälaisesta menettelystä kurinpitorangaistus voidaan määrätä ja minkälainen kurinpitoseuraamus tällöin voidaan määrätä. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole edellytyksiä.

Esillä olevassa asiassa kurinpitomääräysten soveltamisalaa koskevassa arvioinnissa on ratkaisevaa se, mikä on määritelmän ”liikunnan tai urheilun parissa tai niihin kiinteästi liittyvässä toiminnassa” määräysten laatijan tarkoittama merkityssisältö. Lähtökohdan tälle arvioinnille asettaa soveltamisalaa koskevan määräyksen sanamuoto. Kurinpitomääräyksiä ei voida tulkita kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan vahingoksi hänen kannaltaan ennakoimattomalla tavalla. Jotta kurinpitomääräyksiä voitaisiin soveltaa A:n menettelyyn, kiinteän liitynnän urheiluun on siten tullut olla myös A:n kohtuudella havaittavissa. 

Tulkintatukea kurinpitomääräysten sisältöä arvioitaessa voidaan hakea ensinnäkin kurinpitomääräysten selitysosiosta, joka on julkaistu osana kurinpitomääräyksiä.

Kurinpitomääräysten selitysosion taustaa ja tavoitteita koskevassa taustaosassa on todettu, että urheiluyhteisö on sitoutunut eettisissä linjauksissaan lisäämään toiminnassa mukana olevien turvallisuutta. Fyysisesti turvallisen toimintaympäristön lisäksi tulee turvata toiminnassa mukana olevien psyykkinen turvallisuus. Psyykkinen turvallisuus toteutuu parhaiten, kun ihmiset kohtelevat toisiaan hyviä käytöstapoja noudattaen ja toisen ihmisarvoa kunnioittaen. Jos käytös on epäasiallista ja epäeettistä, on siihen puututtava ja äärimmäisenä keinona on käynnistää kurinpitomenettely. Erityisen suojelun tarpeessa ovat lapset ja nuoret tai muutoin haavoittuvassa asemassa olevat. Näihin ryhmiin kohdistetulla epäasiallisella käytöksellä voi olla erityisen vakavat seuraukset koko elämän kannalta.

Lisäksi kurinpitomääräysten taustaosassa on todettu, että kurinpitomääräykset, joissa laajasti luetellaan eettiset rikkomukset ja järjestelmä, jonka koko urheiluyhteisö on yhteisesti ottanut käyttöön, on vahva viesti yhteisön sitoutumisesta turvallisen toimintaympäristön rakentamiseen. Järjestelmällä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Tällä keskitetyn kurinpitojärjestelmän selitysosiolla pyritään taustoittamaan, selkeyttämään ja viestimään muun muassa rangaistavien tekojen sisältöä ja rajanvetoa keskitetyn ja muiden yhteisöjen kurinpitojärjestelmän välillä. Kurinpitojärjestelmässä sisältöä määräyksille antaa myös kurinpitolautakunnan omaksuma oikeuskäytäntö.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymyksessä olevat kurinpitomääräykset ovat vuodelta 2021 ja kurinpitolautakunta on soveltanut niitä ennen esillä olevaa asiaa vain yhdessä tapauksessa. Mainitussa tapauksessa ei ollut riitaa siitä, voidaanko kurinpitomääräyksiä ylipäätään soveltaa asiassa. Aikaisempi ratkaisukäytäntö ei siten tarjoa tukea kurinpitomääräysten soveltamisalaa koskevaan arviointiin.  

Kurinpitomääräysten selitysosio sisältää myös kurinpitomääräysten soveltamista koskevia esimerkkejä. Epäasiallisen menettelyn kiinteää liityntää urheiluun käsitellään esillä olevan asian kannalta merkityksellisellä tavalla esimerkissä 4.

Esimerkki 4: Joukkueen taustahenkilö käyttäytyy säännöllisesti epäasiallisesti sosiaalisessa mediassa. Hän haukkuu vastakkaista sukupuolta ja erilaisia etnisiä ryhmiä ja esittää äärilaidan poliittisia näkemyksiä. Yhdessä viestissä hän haukkuu myös nimeltä erästä toisen lajin urheilijaa ja kommentoi hänen yksityiselämäänsä liittyviä seikkoja. Vaikka tapauksella on yhden kirjoittelun osalta ohut liittymä urheiluun, ei se kuulu keskitetyn kurinpidon ratkaistavaksi, koska epäasiallinen käytös ei valtaosin ilmene urheiluympäristössä. 

Edellä selostetun esimerkin perusteella epäasiallinen käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa ei lähtökohtaisesti tule arvioitavaksi kurinpitolautakunnassa, jos se ei ilmene valtaosin urheiluympäristössä, vaikka epäasialliseen viestintään syyllistynyt henkilö osoittaisi yksittäisen syrjivän tai muutoin epäasiallisen viestin toisen lajin urheilijalle. Tällaisessa tilanteessa liittymä urheiluun on liian ohut ja kysymys on pääosin yleisesti epäasiallisesta käyttäytymisestä, joka ei tule arvioitavaksi urheilun kurinpitomenettelyssä.

Esitetyn selvityksen perusteella sekä B että C ovat ryhtyneet seuraamaan A:ta sosiaalisessa mediassa siitä syystä, että A oli ollut pesäpalloa harrastavien B:n ja C:n idoli ja yksi lajin tunnetuimmista pelaajista. A on asiassa esittänyt, että hän ei ollut tiennyt viestittelyn alkuvaiheessa kummankaan asianomistajan lajitaustasta ja ettei tällä seikalla ole merkitystä asiaa arvioitaessa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilun piirissä on tavallista, että lapset ja nuoret urheilijat ihailevat ja seuraavat eri tavoin oman lajinsa aikuisia huipputason urheilijoita, joista muodostuu lapsille ja nuorille esikuvia. Sanotunlainen fanikulttuuri on pääosin myönteinen asia, joka saa lapset ja nuoret kiinnostumaan lajista entistä enemmän ja harjoittelemaan ahkerasti saavuttaakseen omat tavoitteensa.

On selvää, että ihailun kohteena oleva huippu-urheilija ei voi vaikuttaa siihen, kuka häntä ihailee ja millä tavoin. Suosituimmissa ja seuratuimmissa lajeissa huippu-urheilijaa ihailevien henkilöiden joukko on myös niin laaja, että kaikkien ihailijoiden tunnistaminen yksilötasolla ei ole ihailun kohteena olevalle urheilijalle mahdollista. Ilmiönä huippu-urheilijoiden seuraaminen ja ihailun kohteena oleminen on kuitenkin jokaisen huippu-urheilijan tiedostama ja tunnistama osa huippu-urheilijan elämää ja arkea.        

Tapahtuma-aikaan 15-vuotias B on kurinpitolautakunnassa henkilökohtaisesti kuultuna kertonut, että hän oli alkanut seurata suosikkipelaajaansa A:ta Instagramissa lokakuussa 2022. Tämän jälkeen A oli alkanut seurata Instagramissa B:tä. Lisäksi A oli lisännyt B:n tämän Instagram-biosta löytämänsä Snapchat-osoitteen avulla syöttämällä B:n tiedot Snapchatin hakuun. B:n Instagram-biossa oli ollut linkattuna hänen pesäpallojoukkueensa (B:n edustaman seuran C-tytöt) sekä pesäpalloemoji. Edelleen B:n kertomuksen mukaan A oli aloittanut viestittelyn hänen kanssaan lähettämällä lokakuussa 2022 viestin, josta oli näkynyt A:n sijainti Joensuussa sekä se, että tämä oli ollut viestin lähettäessään pukukopissa. B oli vastannut viestiin ”Joensuu on place to be”, johon A oli vastannut kuvalla, jossa oli näkynyt puolet hänen kasvoistaan sekä Joensuun Mailan huppari.

Tapahtuma-aikaan 14-vuotias C on kurinpitolautakunnassa kuultaessa kertonut seuranneensa A:ta Instagramissa noin vuoden. A oli ollut hänen idolipelaajansa. Myös A oli seurannut C:tä Instagramissa vajaan vuoden. Kanssakäyminen sosiaalisessa mediassa oli alkanut siitä, kun A oli tykännyt C:n Instagram-storysta ja kommentoinut sitä liekkiemojilla. Sen jälkeen A oli lisännyt C:n hausta Snapchatissa. Snapchat-osoitteen A oli saanut ilmeisesti C:n Instagram-biosta, jossa oli ollut myös pesäpalloemoji. Lisäksi C:n Instagram-tilillä oli ollut kuvia pesäpallosta. Viestittely Snapchatissa oli alkanut niin, että A oli todennut C:lle tämän olevan kuuma, johon C oli vastannut kiitos. Tämän jälkeen C oli kysynyt A:lta, että millä mielillä tämä oli menossa Joensuuhun. Muita pesäpalloa koskevia viestejä ei ollut ollut. Myöhemmin samana iltana A:lta oli alkanut tulla seksuaalisia viestejä, joissa tämä oli pyytänyt paljastavia kuvia tai alastonkuvia itsetyydytystä varten.   

A on kurinpitolautakunnassa kuultaessa kertonut, että B oli lähettänyt hänelle ensin Snapchatissa viestin, josta oli ilmennyt tämän olevan Joensuussa. Myöhemmin marraskuussa 2022 B oli pesäpalloon viittaamatta viestissään todennut, että ”kaikkihan sut tietää”. Edelleen A on kertonut, että hänellä oli vain heikot muistikuvat viestittelystä C:n kanssa, koska hän oli ollut tapahtuma-aikaan Joensuun Mailan harjoitusleirillä Kreikassa ja jo kolmatta päivää viihteellä.       

Kurinpitolautakunnan tavoin oikeusturvalautakunta arvioi asiassa esitettyä näyttöä siten, että B ja C olivat seuranneet A:ta sosiaalisessa mediassa siitä syystä, että tämä oli ollut heidän tuntemansa pääsarjatason pesäpalloilija. Myös A:n on täytynyt ymmärtää, että hänen asemansa huippupesäpalloilijana oli johtanut siihen, että B ja C olivat seuranneet häntä sosiaalisessa mediassa. Viestittelyssä sekä B:n että C:n kanssa A oli jo viestittelyn alkuvaiheessa tullut tietämään, että B ja C tiesivät, että A on pesäpalloilija ja että hän on juuri siirtynyt edustamaan seuratasolla Joensuun Mailaa. a on siten ollut tietoinen siitä, että B ja C seuraavat aktiivisesti pesäpalloa ja Super-pesistä.

Niin kuin edellä on todettu, B on henkilökohtaisesti kurinpitolautakunnassa kuultaessa kertonut, että hänen Instagram-biossaan oli ollut tapahtuma-aikaan linkattuna hänen edustamansa pesäpallojoukkue X:n C-tytöt. Lisäksi myös C on kertonut, että hänen Instagram-biossaan oli ollut tapahtumahetkellä pesäpalloemoji ja että hänen Instagram-tilillään oli lisäksi ollut kuvia pesäpallosta. Sekä B että C olivat olleet siinä käsityksessä, että A oli tiennyt, että he pelaavat pesäpalloa, vaikka A oli viestittelyn alkuvaiheessa väittänyt B:lle olleensa tietämätön asiasta. A puolestaan on kertonut, että B:n Instagram-biossa ei ollut ollut linkattuna hänen edustamansa pesäpallojoukkue ja että C:n Instagram-bioa hän ei ollut nähnyt. 

Esitetyn selvityksen perusteella A:n on täytynyt hakea B:n ja C:n Snapchat-osoitteet heidän Instagram-bioistaan. Ottaen huomioon sen, että B ja C ovat olleet aktiivisia pesäpallon harrastajia ja seuranneet lajia muutoinkin tiiviisti, oikeusturvalautakunta pitää uskottavana B:n ja C:n kertomuksia siltä osin kuin he ovat kertoneet, että heidän Instagram-tileiltään oli ollut vaivatta havaittavissa yhteys pesäpalloon sekä se, että B ja C pelasivat myös itse pesäpalloa. Seksuaaliseksi kehittyneen viestittelyn kohdistuminen A:n asiassa väittämästä 6.000 sosiaalisen median seuraajasta nuoriin pesäpalloa pelaaviin tyttöihin viittaa myös vahvasti siihen, että A on tietoisesti pyrkinyt luomaan yhteyden juuri pesäpalloa pelaaviin tyttöihin. Kokonaisuutena arvioiden oikeusturvalautakunta katsoo asiassa näytetyksi, että kaikki asianosaiset ovat tienneet viestittelevänsä sosiaalisessa mediassa pesäpalloa itsekin pelaavan ja siten samaan lajiyhteisöön kuuluvan henkilön kanssa.  

A:n menettely tarkasteltavana olevassa asiassa on tapahtunut kokonaan sosiaalisessa mediassa. Arvioitaessa sitä, onko menettelyllä ollut kurinpitomääräyksissä tarkoitettu kiinteä liittymä urheiluun, ratkaisevaa ei ole se, missä A on viestejä lähettäessään ollut. Jäljempää tarkemmin ilmenevällä tavalla kurinpitomääräyksissä on nimenomaisesti kielletty myös etäyhteyksin tapahtuva seksuaalinen häirintä. Tulkinta-aineiston perusteella kurinpitomääräyksiä ei voida tulkita perustellusti siten, että niissä olisi tarkoitettu kieltää ja sanktioida ainoastaan urheilutapahtumissa tai niihin liittyvissä tilanteissa tapahtuva itsemääräämisoikeutta loukkaava seksuaalinen viestittely. Lisäksi selvää on, että etäyhteyksin tapahtuva seksuaalinen häirintä ei jää kurinpitomääräysten soveltamisalan ulkopuolelle yksin sillä perusteella, että seksuaalissävytteisissä viesteissä ei käsitellä valtaosin pesäpalloa. Olennaista on arvioida, onko menettelyllä kokonaisuutena arvioiden riittävän kiinteä liityntä urheilutoimintaan.

Niin kuin edellä on todettu, tarkasteltavana oleva menettely on kaikkineen tapahtunut lajiyhteisön sisällä. Pesäpallo on A:n tieten ollut hänet B:hen ja C:hen yhdistävä tekijä. Samalla A:n maine pesäpalloilijana on myös mahdollistanut kysymyksessä olevan menettelyn. Tätä johtopäätöstä tukee B:n tältä osin uskottavana pidettävä kertomus, jonka mukaan hän ei olisi alkanut viestitellä kolmikymppisen A:n kanssa, mikäli tämä ei olisi ollut Superpesis-pelaaja. Myös A:n on seurattuna lajinsa huippu-urheilijana täytynyt olla tietoinen oman asemansa vaikutuksesta erityisesti nuoriin lajiyhteisön jäseniin. Kysymys ei siten ole ollut A:n väittämällä tavalla liikunnan ja urheilun ulkopuolella tapahtuneesta, yksinomaan yksityiselämän piiriin kuuluvasta viestittelystä, vaan menettelystä, jolla on ollut kiinteä liityntä urheiluun. Sanottu yhteys on myös ollut A:n havaittavissa. Näin ollen kurinpitolautakunnan ratkaisua ei voida pitää virheellisenä siltä osin kuin lautakunta on katsonut, että tarkasteltavana oleva menettely kuuluu kurinpitomääräysten soveltamisalaan. Kurinpitolautakunta on siten ollut toimivaltainen tutkimaan asiassa esitetyn kurinpitovaatimuksen.   

A on myös valituksessaan esittänyt, että kurinpitolautakunnan päätös on kumottava siitä syystä, että se on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastainen. Valituksessa on tämä väitteen osalta viitattu neljään julkisuudessa esillä olleeseen seksuaalirikostapaukseen, joista kahdessa vastaajana on ollut jääkiekkoilija ja kahdessa jalkapallon toimihenkilö. SUEK on tältä osin lausunut, että kahdessa mainituista tapauksista asianomistajat eivät olleet esittäneet tutkintapyyntöä, minkä vuoksi SUEK:lla ei ollut ollut toimivaltaa tutkia asioita. Kahdessa muussa tapauksessa kysymys oli puolestaan ollut lajista, jonka lajiliitto ei tekohetkellä ollut vielä sitoutunut kysymyksessä oleviin kurinpitomääräyksiin.

Oikeusturvalautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että A:n tapaukseen rinnastettavia tapauksia olisi käsitelty SUEK:ssa tai kurinpitolautakunnassa vakiintuneesti eri tavalla. Kurinpitolautakunnan valituksen kohteena olevaa päätöstä ei siten ole syytä kumota myöskään sillä perusteella, että se loukkaisi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. 

Seksuaalinen häirintä

Kurinpitomääräysten 5 §:n 1 c kohdan mukaan seksuaalinen tai muu häirintä on tai voi olla rangaistava teko. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan ainakin kaikkia niitä tekoja, jotka on säädetty rangaistavaksi rikoslain 20 luvussa. Lisäksi seksuaalisena häirintänä pidetään tekoja, jotka ovat luonteeltaan seksuaalisia ja jotka ovat omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Muuta häirintää ovat erilaiset fyysisen ja psyykkisen häirinnän muodot henkilökohtaisessa kanssakäymisessä tai etäyhteyksin tapahtuvassa kanssakäymisessä. Häirintää on myös auktoriteettiaseman tai valta-aseman väärinkäyttö, joka voi ilmetä auktoriteetin tai vallan epäasiallisena käyttönä suhteessa toiseen henkilöön.

Kurinpitomääräysten 5 §:n 2 b kohdan mukaan rangaistavat teot voivat ilmetä henkilöiden välisessä kasvokkaisessa kanssakäymisessä ja/tai viestintävälineitä ja sosiaalisen median kanavia käyttäen.

Asiassa on selvitetty, että A on muun muassa lähettänyt tapahtuma-aikaan 15-vuotiaalle B:lle seksuaalissävytteisiä viestejä, peniskuvan, pornovideon ja masturbointivideon. Lisäksi A on esitetyn selvityksen perusteella lähettänyt tapahtuma-aikaan 14-vuotiaalle C:lle seksuaalisävytteisiä viestejä.

A on asiassa esittänyt, että kysymys on kummassakin tapauksessa ollut kahden henkilön välisestä seksuaalissävytteisestä viestittelystä, johon on ollut kummankin osapuolen suostumus. Lisäksi A on todennut, että hän oli ollut siinä käsityksessä, että B ja C olivat olleet tapahtumahetkellä 16-vuotiaita, koska kumpikin heistä oli näin kertonut.

SUEK puolestaan on katsonut, että kurinpitolautakunnan ratkaisu on kestämätön siltä osin kuin lautakunta on antanut asiassa merkitystä alaikäisen B:n omalle myötävaikutukselle. Viestittelyssä lapsen kanssa aikuisella on aina vastuu siitä, että viestien sisältö pysyy asianmukaisena.

B on asiassa esittänyt, että hän oli kertonut A:lle olevansa yläasteella ja 15-vuotias. Lisäksi B on asiassa esittänyt, että vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella lapsen osallisuudelle tai aloitteellisuudelle ei tule antaa merkitystä alle 16-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa. Vaikka lapsi olisi osallistunut seksuaalissävytteiseen viestittelyyn, se ei vähennä aikuisen teon moitittavuutta.

Myös C on vastauksessaan A:n valitukseen todennut, että A:lla on ollut selonottovelvollisuus hänen iästään jo pelkästään kasvokuvan perusteella. Lisäksi C on todennut, että A oli mahdollisesti tiennyt C:n iän, koska se ilmeni Google-haulla pesäpallon tulospalvelusta. Vähintäänkin A on suhtautunut asiaan välinpitämättömästi.

Arviointi B:hen kohdistuneen menettelyn osalta

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tapahtumahetkellä 15-vuotiaan B:n osallisuus seksuaalisväritteiseen viestittelyyn on vailla merkitystä arvioitaessa sitä, onko A edellä mainittuja viestejä lähettäessään syyllistynyt kurinpitomääräyksissä kiellettyyn seksuaaliseen häirintään. Ikänsä vuoksi B ei ole voinut antaa oikeudellisesti merkityksellisellä tavalla suostumusta kysymyksessä olevan kaltaiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen.

Asianosaiset ovat kertoneet toisistaan poikkeavalla tavalla siitä, minkä ikäinen B on kertonut olevansa. A:n kertomuksen mukaan B oli kertonut olevansa 16-vuotias, kun taas B on kertonut, että hän oli ilmoittanut A:lle oikean ikänsä (15 vuotta). Muista asiassa kuulluista henkilöistä D on B:n tavoin kertonut, että B oli ilmoittanut A:lle, että hän on 15-vuotias.

Kirjallisina todisteina asiassa esitetyistä A:n B:lle lähettämistä viesteistä ilmenee, että A on kirjoittanut B:lle, että B on hyvännäköinen 16-vuotias. B:n väittämää vastausviestiä, jossa B on oman kertomuksensa mukaan korjannut olevansa 15-vuotias, asiassa ei ole esitetty. Esitetyn selvityksen perusteella jää siten epäselväksi, onko A tiennyt, että B on laissa säädettyä suojaikärajaa nuorempi.

Oikeuskäytännössä on todettu, että suojaikärajan tarkoituksena on suojella lasta vahingolliselta seksuaaliselta kanssakäymiseltä (KKO 2014:54). Seksuaaliseen kanssakäymiseen nuoren henkilön kanssa ryhtyvän vanhemman henkilön vastuulla on varmistua siitä, että kumppani on ylittänyt suojaikärajan. On yleisesti tiedossa, että nuorilla henkilöillä on toisinaan taipumuksena esiintyä ikäistään vanhempina. Nuoren oma ilmoitus siitä, että hän on täyttänyt 16 vuotta, ei siten aina ole luotettava. Sen vuoksi suojaikärajaa nuoremman henkilön ilmoitus omasta iästään ei yksin riitä täyttämään seksuaaliseen tekoon ryhtyvän vanhemman henkilön lapsen ikää koskevaa selonottovelvollisuutta ja poistamaan näin tahallisuutta.

Edellä kerrotulla tavalla A ja B ovat olleet saman lajiyhteisön jäseniä. A on myös tiennyt, että B on joka tapauksessa hyvin nuori. Tällaisessa tilanteessa nuoremman henkilön ilmoitus ei ole riittävä ikää koskevasta selonottovelvollisuudesta. A olisi myös kyennyt vaivatta selvittämään B:n iän esimerkiksi Pesäpalloliiton tulospalvelusta. Näin hänen olisi tullut toimia ennen seksuaalisväritteisten viestien lähettämistä 15-vuotiaalle B:lle. Suhtautumalla B:n ikään välinpitämättömästi A on ottanut tietoisen ja kielletyn riskin siitä, että hän ryhtyy seksuaaliseen kanssakäymiseen niin nuoren henkilön kanssa, joka ei voi antaa kysymyksessä olevaan menettelyyn pätevästi suostumustaan. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että A on syyllistynyt kurinpitomääräyksissä tarkoitettuun seksuaaliseen häirintään lähettämällä 15-vuotiaalle B:lle edellä kuvattuja seksuaalisväritteisiä viestejä ja videoita.     

Arviointi C:hen kohdistuneen menettelyn osalta

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A on esitetyn selvityksen perusteella lähettänyt tapahtumahetkellä vasta 14-vuotiaalle C:lle seksuaalissävytteisiä viestejä yhden illan ja yön aikana huhtikuussa 2022. Viesteissä A on muun muassa pyytänyt C:tä avustamaan häntä masturboinnissa kertomalla C:lle masturboinnin tempoa.

Edellä kerrotuilla perusteilla myöskään C ei ole voinut antaa ikänsä vuoksi oikeudellisesti merkityksellisellä tavalla suostumusta kysymyksessä olevan kaltaiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen. C:n ei lisäksi ole näytetty provosoineen A:ta millään tavalla seksuaaliseen viestittelyyn. 

C on kurinpitolautakunnassa kuultaessa kertonut, että hän oli ilmoittanut A:lle olevansa 16-vuotias. Syytä tähän C:ltä erikseen tiedusteltaessa C on todennut, että hän oli valehdellut ikänsä, koska 16-vuotias on vanhempi kuin 14-vuotias.

Niin kuin edellä perusteluissa on B:hen kohdistuneen menettelyn osalta lausuttu, suojaikärajaa nuoremman henkilön ilmoitus omasta iästään ei yksin riitä täyttämään seksuaaliseen tekoon ryhtyvän vanhemman henkilön lapsen ikää koskevaa selonottovelvollisuutta ja poistamaan näin tahallisuutta. Myös C on A:n tieten ollut hyvin nuori saman lajiyhteisön jäsen ja hänenkin ikänsä olisi ollut vaivatta selvitettävissä. Se, että A on oman kertomuksensa mukaan ollut tapahtumahetkellä itse aiheutetusti päihtynyt, ei vaikuta selonottovelvollisuuteen eikä A:n menettelyn moitittavuuteen.

Suhtautumalla myös C:n ikään ainakin välinpitämättömästi A on ottanut tietoisen ja kielletyn riskin siitä, että hän ryhtyy seksuaaliseen kanssakäymiseen niin nuoren henkilön kanssa, joka ei voi antaa kysymyksessä olevaan menettelyyn pätevästi suostumustaan. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että A on syyllistynyt kurinpitomääräyksissä tarkoitettuun seksuaaliseen häirintään myös C:n osalta lähettämällä C:lle seksuaalisväritteisiä viestejä.     

Kurinpitoseuraamuksen mittaaminen

Kurinpitomääräysten 8 §:n mukaan rangaistuslajeja ovat luonnolliselle henkilölle varoitus, sakko, kilpailukohtainen tai määräaikainen kilpailukielto, ottelukohtainen tai määräaikainen pelikielto, ottelu- tai kilpailukohtainen tai määräaikainen toimitsijakielto sekä määräaikainen toimintakielto.

Kurinpitoelimen päätöksellä kilpailu-, peli-, toimitsija- tai toimintakielto voidaan ulottaa koskemaan muitakin lajeja kuin pelkästään sitä, jossa rikkomus on tapahtunut.

Kilpailu- tai pelikieltoon määrätty henkilö ei saa osallistua urheilijana kilpailuihin ja/tai otteluihin kurinpitoelimen määrittelemässä laajuudessa.

Toimintakieltoon määrätty henkilö ei saa osallistua kilpailu-, ottelu-, harjoitus-, valmennus-, koulutus- tai markkinointitapahtumiin taikka niihin rinnastuviin liikuntaan tai urheiluun liittyviin tapahtumiin ja muuhun toimintaan kurinpitoelimen määrittelemässä laajuudessa.

Kurinpitomääräysten 6 §:n mukaan määrättävää rangaistusta koventavina tekijöinä on otettava huomioon erityisesti muun muassa rangaistavan teon kohteen alaikäisyys, kehitystaso tai alisteinen asema suhteessa tekijään, teon toistuvuus ja/tai kesto sekä sen kohdistuminen useampaan henkilöön.  

Rangaistusta lieventävinä tekijöinä on kurinpitomääräysten 7 §:n mukaan otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat: a) tekijä on alle 18-vuotias, b) tekijä on merkittävästi edesauttanut oman rikkomuksensa selvittämisessä sekä c) tekijä on tehnyt rangaistavan teon toisen henkilön tai yhteisön painostuksen johdosta tai yhteisön myötävaikutuksella.

Aikaisemmassa tapauksessa 1/2023 Urheilun eettinen kurinpitolautakunta on päätöksessään 17.11.2023 määrännyt pesäpallojoukkueen valmentajalle kurinpitoseuraamuksena 31.12.2024 asti kestävän pesäpalloa koskevan toimintakiellon seksuaalisen häirinnän perusteella. Sanottu henkilö oli saadun selvityksen perusteella ahdistellut joukkueen toiminnassa seksuaalisesti kaikkiaan neljää täysi-ikäistä joukkueen pelaajaa ja valmentajaa. Teot olivat sisältäneet sekä koskettelua että seksuaalissävytteisiä puheita ja viestejä. Osa asianomistajista oli ollut valmentajaan jossain määrin alisteisessa asemassa pelaaja-valmentaja -suhteen vuoksi. Teot olivat olleet toistuvia ja tekokokonaisuus oli kestänyt noin puolitoista vuotta. Pääosa teoista oli tehty siten, että sivullisia ei ollut ollut läsnä, mutta osa seksuaalisista puheista oli tapahtunut julkisesti. Kurinpitolautakunta otti mainitut seikat huomioon rangaistusta koventavina tekijöinä.

Esillä olevassa asiassa kurinpitolautakunta on päätöksessään 29.1.2024 määrännyt A:n pesäpalloa koskevaan pelikieltoon, joka päättyy 30.6.2024.

A on valituksessaan vaatinut, että hänelle määrättyä kurinpitoseuraamusta lievennetään ja että seuraamus muutetaan huomautukseksi tai enintään varoitukseksi. SUEK puolestaan on omassa valituksessaan vaatinut, että A:lle määrättyä seuraamusta ankaroitetaan muuttamalla se myös muut lajit kuin pesäpallon kattavaksi toimintakielloksi, jonka kestoa lisäksi pidennetään kurinpitolautakunnan määräämästä. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.   

Kurinpitolautakunnan tavoin oikeusturvalautakunta katsoo, että A:lle määrättävään rangaistukseen vaikuttavat korottavasti asianomistajien alaikäisyys, teon toistuvuus sekä se, että kurinpitomääräyksissä kielletty menettely on kohdistunut kahteen eri henkilöön.

Kurinpitolautakunta on päätöksessään katsonut, että B:n myötävaikutuksella on merkittävä rangaistusta lieventävä vaikutus. Tältä osin oikeusturvalautakunta arvioi asiaa toisin. Niin kuin oikeusturvalautakunta on edellä tämän ratkaisun perusteluissa todennut, 15-vuotias B ei ole voinut antaa oikeudellisesti merkityksellisellä tavalla suostumustaan seksuaalisiin tekoihin. Tähän nähden oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitolautakunta on virheellisesti antanut B:n omalle myötävaikutukselle kurinpitoseuraamusta mitattaessa merkitystä.

A on ollut esillä olevan asian vuoksi sivussa seuransa ja työnantajansa Joensuun Mailan toiminnasta seuran päätöksellä 16.5.2023 lukien, eli noin vuoden. Kurinpitolautakunnan tavoin oikeusturvalautakunta katsoo, että tämä tulee ottaa seuraamusharkinnassa seuraamusta lieventävästi huomioon.

Ottaen edellä lausutun ohella erityisesti huomioon sen, että A:n moitittava seksuaalinen menettely on kohdistunut 14- ja 15-vuotiaisiin lapsiin, kurinpitolautakunnan A:lle määräämä seuraamus on A:n menettelyn moitittavuuteen ja vahingollisuuteen nähden liian lievä. Tekojen luonne ja asianomistajien ikä huomioon ottaen kiellon rajaaminen koskemaan yksinomaan pesäpalloa ei ole kurinpitomääräysten tavoitteeseen suojata erityisesti lapsia ja nuoria, joihin kohdistetulla epäasiallisella käytöksellä voi olla erityisen vakavat seuraukset, nähden perusteltua.

Oikeusturvalautakunta harkitsee kokonaisuutena arvioiden oikeaksi seuraamukseksi A:n menettelystä kaikki lajit käsittävän toimintakiellon, joka päättyy 31.12.2024. Seuraamusta ei ole pidettävä A:n kannalta kohtuuttomana tapauksen saaman, A:n asema ammattilaisurheilijana huomioon ottaen ennakoitavissa olleen, kielteisen julkisuuden perusteella eikä muustakaan syystä.      

Lautakuntakulujen korvausvelvollisuus

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 27 §:n 1 momentin mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on asian ajamisesta lautakunnassa aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

A:n valitus hylätään. A:n vastapuolia asiassa ovat hänen valituksensa osalta rangaistusta A:lle vaatineet SUEK, B ja C. SUEK ja B ovat vaatineet, että A velvoitetaan korvaamaan heille A:n valitukseen vastaamisesta aiheutuneet lautakuntakulut asiassa.

A:n hävitessä asian hänet on velvoitettava korvaamaan SUEK:n ja B:n kohtuulliset lautakuntakulut, joiden määrästä A ei ole lausunut.   

Päätöslauselma

Urheilun eettisen kurinpitolautakunnan päätöstä 29.1.2024 nro 1/2024 muutetaan A:lle määrätyn kurinpitoseuraamuksen osalta. A määrätään kaikkia urheilulajeja koskevaan toimintakieltoon, joka päättyy 31.12.2024.

A:n valitus hylätään.

A velvoitetaan suorittamaan Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:lle korvauksena A:n valitukseen vastaamisesta aiheutuneista lautakuntakuluista 800 euroa. 

A velvoitetaan suorittamaan B:lle korvauksena A:n valitukseen vastaamisesta aiheutuneista lautakuntakuluista 1.091,20 euroa. 

A:n suorittamaa valitusmaksua ei palauteta.

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n suorittama valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala 
Puheenjohtaja                                                          

Samuli Sillanpää
Sihteeri

Asian ratkaisseet jäsenet: Timo Ojala, Ilkka Lahtinen, Kristiina Rintala ja Terhi Kytö