21/2024 Jääkiekko – Päätöksen sääntöjenmukaisuus – Pelaajan edustuskelpoisuus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS
Nro 21/2024
11.6.2024
Diaarinro 17/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 2.5.2024 nro 24/2023–2024

ASIA
Pelaajan edustuskelpoisuus

MUUTOKSENHAKIJA
Kiekko-Vantaan juniorit ry – Kiekko-Vantaa U18 Akatemia

KUULTAVAT
Suomen Jääkiekkoliitto ry
Ilves ry – Ilves U18 Akatemia

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Kiekko-Vantaan juniorit ry (jäljempänä myös Kiekko-Vantaa tai K-Vantaa) on tehnyt vastalauseen Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä myös Jääkiekkoliitto tai SJL) kurinpitovaliokunnalle koskien 16.–17.3.2024 pelattuja U18 SM -alemman karsintasarjan otteluita Ilves Ak–K-Vantaa Ak ja K-Vantaa Ak–Ilves Ak. Kiekko-Vantaa on katsonut, että Ilves U18 Akatemia on peluuttanut edustuskelvotonta pelaaja mainituissa otteluissa.

Kurinpitovaliokunta on hylännyt vastalauseen.

Kiekko-Vantaa on valittanut kurinpitovaliokunnan päätöksestä Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalle. Valitusvaliokunta on 2.5.2024 antamallaan päätöksellä nro 24/2023–24 hylännyt valituksen.

VALITUS PERUSTEINEEN

Kiekko-Vantaan juniorit ry on vaatinut, että Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös kumotaan ja Kiekko-Vantaan alkuperäinen vaatimus Ilves Akatemia U18-pelaajan Y:n toteamiseksi edustuskelvottomaksi otteluissa 55076 sekä 55082 hyväksytään ja että Ilves U18 Akatemia joukkueelle määrätään asianmukainen seuraamus Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaisesti. Kiekko-Vantaa on lisäksi vaatinut, että valitusvaliokunnan valitusmaksu 500 euroa palautetaan Kiekko-Vantaan juniorit ry:lle asian ratkaisun lopputuloksesta huolimatta.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2023–2024 kohdan 5.4. alakohdan 2.2.1 mukaan kenttäpelaaja, joka on pelannut U16/18 SM tasolla seuran ykkösjoukkueessa, saa pelata kakkosjoukkueessa U16/18 SM-alemmassa jatkosarjassa tai U18 SM-alemmassa karsintasarjassa 2.1. jälkeen vain, jos on pelannut omista pelaamistaan otteluista yli 50 % kakkosjoukkueessa. Ottelumäärää tarkastellaan joka kerta, kun kenttäpelaaja on siirtymässä ykkösjoukkueesta kakkosjoukkueeseen. Pudotuspeleissä kenttäpelaaja voi edustaa vain yhtä joukkuetta samassa ikäluokassa.

Kiekko-Vantaa Akatemia U18:n ja Ilves Akatemia U18:n välisissä kysymyksessä olevissa otteluissa numeroilla 55076 sekä 55082 Ilves U18 Akatemia oli nimennyt kokoonpanoon ja peluuttanut pelaajaa numero 16, Y. Y oli jääkiekkoliiton tulospalvelun mukaan pelannut kaudella 2023–2024 sarjapelejä ennen U18 SM -alemman karsintasarjan otteluita seuraavasti:

Sarja	Joukkue	Pelimäärä
U18 SM -sarja	Ilves (ykkösjoukkue)	21 ottelua
U18 SM -sarja	Ilves Akatemia (kakkosjoukkue)	16 ottelua

Y oli siten ollut otteluissa 55076 (16.03.2024) sekä 55082 (17.03.2024) edustuskelvoton pelattuaan koko kauden omista otteluistaan alle 50 % kakkosjoukkueessa. Y oli pelannut ainoastaan 43,24 % omista otteluistaan Ilveksen kakkosjoukkueessa, Ilves U18 Akatemiassa.

Valitusvaliokunnan päätöksen perustelut jättivät avoimeksi asian ratkaisun kannalta tärkeimmän seikan, eli sen, mitkä ottelut tuli huomioida 50 % vaatimusta laskettaessa. Perusteluista ei myöskään suoraan lukijalle selvinnyt, miten valitusvaliokunta sääntöä tulkitsi. Mikäli sääntöä tarkasteli sen selkeän sanamuodon mukaisesti, tämän valituksen kohteena oleva pelaaja oli ollut tässä valituksessa mainituissa peleissä edustuskelvoton. Säännössä määritellään edellytykset sille, missä tilanteessa U18 SM alemman jatko- tai karsintasarjan pelejä sai pelata 2.1. jälkeen.

Sääntökohdan maininta ottelumäärän tarkastelusta ei itsessään ollut suora edellytys, kuten valitusvaliokunta esitti. Tavanomaisen kielenkäytön perusteella maininta viittaa siihen, että edustuskelpoisuus sääntökohdan mukaisten edellytysten osalta tuli selvittää jokaisessa ottelussa erikseen, aivan kuten kaikki muutkin edustuskelpoisuutta koskevat vaatimukset. Merkittävää oli aina se, mitkä ottelut tuli huomioida ottelumäärän tarkasteluhetkellä 50 % sääntöä arvioitaessa.

Kauden aikana prosenttiosuus saattoi vaihdella monestikin, pelaajan siirtyessä ykkösjoukkueesta kakkosjoukkueeseen, mutta U18 SM-alemman karsintasarjan peleissä määrävaatimuksen tuli täyttyä ja olla yli 50 % kakkosjoukkueessa, kun tämän sarjan pelejä pelataan 2.1. jälkeen. ”Pelaajan omista pelaamistaan otteluista” viittasi sanamuodon mukaan koko kauden aikana pelattuihin otteluihin.

Maininta päivämäärästä 2.1. käsillä olevassa säännössä, joka tässä koski pelaajan

edustuskelpoisuutta U18 SM-alemmassa karsintasarjassa, ei sanamuotonsa

mukaisesti viitannut pelimäärien laskentaan sen suhteen, mistä alkaen tai minkä jälkeen otteluita tuli laskea mukaan tähän yli 50 % vaatimukseen. Sanamuotonsa mukaisesti päivämäärä toimi rajapäivänä, jonka jälkeen säännön muut vaatimukset tulivat voimaan eli se määritteli ajankohdan, josta alkaen pelaajan oli täytynyt pelata yli 50% omista pelaamistaan otteluistaan kakkosjoukkueessa voidakseen osallistua U16/18 SM-alempaan jatkosarjaan tai U18 SM-alempaan karsintasarjaan.

Valitusvaliokunta oli kuitenkin omassa päätöksessään tulkinnut sääntökohtaa tavalla, jota ei voitu johtaa säännön sanamuodosta mainitessaan:

”Vastalauseen kohteena olevan Ilveksen Y:n pelaajahistoria kaudella 2023–2024 osoittaa, että hän ei ole siirtynyt edustamaan seuransa kakkosjoukkuetta 2.1.2024 jälkeen, vaan Y on siirtynyt Ilves U18 Akatemia -joukkueeseen 17.12.2023. Näissä olosuhteissa edellä mainittua sääntökohtaa ei voida soveltaa asian ratkaisemiseen, koska pelaajasiirto on tapahtunut ennen 2.1.2024.”

Merkitsevää käsillä olevan tapauksen kannalta oli se aikaväli, minkä aikajänteen sisään sijoittuvat ottelut tuli huomioida pelimääriä laskettaessa, ei tarkastelun ajankohta sinänsä. Tarkastelu tapahtui aina, kun 2.1. jälkeen pelataan U18 SM-alemman karsinta- tai jatkosarjan peliä. Ainoa oikea ja looginen tulkinta oli, että mukaan tuli laskea koko kauden aikana pelaajan pelaamat ottelut molempien mainittujen SM-tason sarjojen osalta. SJL oli julkaissut kilpailusääntönsä edellä mainitun sisältöisenä ja niin niitä piti myös soveltaa. Ei voitu ajatella, että tarkkarajaista ja selväsanaista sääntöä tulkittaisiin sen sanamuodon vastaisesti ja mielivaltaisesti. Mikäli säännön kirjoittamisessa oli tapahtunut jokin erhe sen laatijan toimesta, sitä ei voitu korjata tekemällä säännön sanamuodon vastaisia tulkintoja. Virhe tuli korjata säännön muuttamisella asianmukaisessa menettelyssä. Kaikkien liiton alaisten toimijoiden oikeusturva vaarantui vakavasti, mikäli tällainen mielivaltainen toiminta oli mahdollista. Kukaan ei enää voinut luottaa siihen, että auki kirjoitettuja ja toimijoiden noudatettavaksi julkaistuja ja tiedotettuja sääntöjä noudatettiin tai miten niitä tuli noudattaa.

Kurinpitovaliokunta oli päätöksen 22/2023–2024 perusteluissa todennut seuraavan:

”Kurinpitovaliokunta toteaa, että tarkastelun alainen kilpailusääntöjen kohta on monitulkintainen. Vastalausetta tukee em. sääntökohdan kohta ”saa pelata”. Toisaalta sääntökohdan maininta ottelumäärän tarkasteluajankohdasta voidaan tulkita vastalausetta vastaan olevaksi kirjaukseksi. Yleisen oikeuskäytännön mukaan epäselvässä tilanteessa sääntöä on tulkittava rangaistavaksi vaaditun tahon hyväksi.”

Kurinpitovaliokunnan päätös jätti täysin avoimeksi oikeustilan, joka sen mukaan vallitsi koskien käsillä olevaa 50 % sääntöä. Osapuolet, saati muutkaan toimijat, eivät päätöksen jälkeen tiedä, miten sääntöä tuli tulkita, saati noudattaa. Päätöksessä Kurinpitovaliokunta ei ollut ottanut kantaa siihen, miten ottelumääriä tulisi laskea, toisin kuin viikkoa aiemmin tekemässään toisessa päätöksessä. Kurinpitovaliokunta oli palauttanut kurinpitomaksun vastalauseen tekijälle, eli Kiekko-Vantaa Juniorit ry:lle sillä perusteella, että sääntö oli sen mukaan monitulkintainen.

Kurinpitovaliokunnan sekä valitusvaliokunnan ratkaisujen jälkeen ei ollut selvää, miten SJL:n kilpailusääntöjen kohtaa 5.4 ja sen alakohtaa 2.2.1. tulisi tulkita. Sovellettava sääntö ja sen erilaiset tulkinnat Jääkiekkoliitossa huomioon ottaen Kiekko-Vantaalla oli ollut perusteltu syy saattaa asia oikeusturvalautakunnan ratkaistavaksi. Siten lopputuloksesta riippumatta valitusmaksu oli palautettava Kiekko-Vantaalle.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Ei ollut riidanalaista missä joukkueissa, milloin ja kuinka monta ottelua Ilveksen Y oli pelannut. Sen sijaan valituksessa oli kysymys sääntökohdan 5.4. alakohdan 2.2.1 tulkinnasta. Minkään muun sääntökohdan tulkinnalla ei ollut merkitystä tätä sääntökohtaa tulkittaessa eikä muista sääntökohdista voinut tehdä johtopäätöksiä tämän sääntökohdan tulkitsemiseksi. Tämä sääntökohta oli ainoa, jota tuli arvioida käsillä olevassa asiassa.

Kurinpitovaliokunta oli käsillä olevaa tapausta tutkiessaan todennut, että kyseinen sääntökohta oli monitulkintainen. Monitulkintaisuus syntyi lauseesta: ”Ottelumäärää tarkastellaan joka kerta kun kenttäpelaaja on siirtymässä ykkösjoukkueesta kakkosjoukkueeseen.” Perussääntö kertoi, että pelaaja sai pelata 2.1. jälkeen ko. joukkueessa vain, jos hänen pelaamistaan otteluista oli yli 50 % joukkueessa, johon hän siirtyi. Tätä sääntökohtaa noudattaen Y olisi ollut edustuskelvoton. Tämä oli ollut myös säännönlaatijan alkuperäinen tarkoitus. Yli 50 % otteluista piti toteutua jokaisessa ottelussa 2.1. jälkeen.

Y ei ollut siirtynyt 2.1. jälkeen ko. joukkueeseen ko. sarjassa. Siten Jääkiekkoliiton käsityksen mukaan Ilveksellä oli voinut olla perusteltu syy ymmärtää asia tässä kuvatulla tavalla, koska sääntöön oli kirjoitettu tarkasteluajankohta. Säännönlaatijan tarkoituksena oli ollut määrittää, että pelaajan liikkuessa 2.1. jälkeen ykkös- ja kakkosjoukkueen välillä tuli joka kerta tuon yli 50 % säännön toteutua. 50 % otteluita mainitaan termillä ”omista pelaamistaan otteluista”, joka tarkoitti ko. pelaajan kauden aikana pelaamia kaikkia otteluita.

Sääntökohta oli siten monitulkintainen, vaikkakin tarkoituksena oli ollut se, ettei ko. sarjassa pelaa muita ykkösjoukkueessa pelanneita kuin niitä, joilla yli 50 % pelatuista otteluista on akatemia joukkueessa (kakkosjoukkue).

Ilves ry on vaatinut, että valitus hylätään.

Y oli ollut edustuskelpoinen Ilves U18AK-joukkueeseen Kiekko-Vantaa Ak-joukkuetta vastaan pelatessaan U18SM alemmassa karsintasarjassa. Pelaaja ei ollut siirtynyt mihinkään joukkueeseen tai toiseen seuraan edustettuaan 17.12.2023 Ilves U18AK-joukkuetta ensimmäisen kerran. Tämän takia ottelumäärän tarkasteluun ei ole ollut perustetta.

Y:n siirtäminen toiseen joukkueeseen oli perustunut siihen, että hänelle oli pyritty löytämään oikean tasoinen joukkue, jossa Y olisi voinut kehittyä jääkiekkoilijana parhaalla mahdollisella tavalla. Siirrossa oli myös onnistuttu.

Y oli siirtynyt Ilves U18 Akatemia-joukkueeseen 17.12.2023, joten hänen pelimääräänsä ei tullut tarkastella Kiekko-Vantaan vetoamaan sääntöön nähden. Siirtoja ei ollut tapahtunut kyseisiin otteluihin. Y oli ollut edustuskelpoinen kyseisissä otteluissa.

Y ei ollut nyt kysymyksessä olevissa otteluissa tehopisteiden valossa merkittävä tai ratkaiseva pelaaja. Nuoret alaikäiset urheilijat kehittyvät erilaisessa tahdissa ja vauhdissa. Kilpailusäännöt voisivat toisaalta vielä enemmän mahdollistaa pelaajille oikean urheilullisen tason etsimistä ja löytämistä. Tämä tukisi yksittäisen urheilijan oikeusturvaa ja mahdollisuuksia kehittyä urheilulajissaan. Näillä siirroilla tai ratkaisuilla ei koskaan tavoiteltu, eikä ollut tässäkään tapauksessa tavoiteltu joukkueen kilpailullista etua, vaan tuettu yksittäisen pelaajan kehittymistä sekä motivaatiota lajissaan.

Käsillä olevassa asiassa olisi kohtuutonta, että Y, joka pelasi joulukuun 2023 puolivälistä lähtien koko kauden Ilves U18AK-joukkueessa, ei olisi ollut edustuskelpoinen kuudessa (6) alemman SM-karsintasarjan otteluissa aikavälillä 16.3–31.3. Etenkin, kun otti huomioon, että kyseinen pelaaja oli saanut edustaa Ilves U18AK-joukkuetta 16 edellisessä pelaamassaan ottelussa pelatessaan tismalleen samoja joukkueita vastaan kuin alemmassa SM-karsintasarjassa maaliskuun lopussa. Olisi varsin kohtuutonta, sekä urheilullisesti oudoksuttavaa, että kolmen (3) kuukauden edustuskelpoisuuden jälkeen pelaaja olisi kilpailusääntöjen puolesta edustuskelvoton omassa joukkueessaan pelatakseen uudelleen samoja joukkueita vastaan. Yksittäisen urheilijan oikeusturva olisi perin heikko, jos kyseisiä tai sen kaltaisia sääntöjä olisi kirjoitettu, ja se tuskin olisi kilpailujärjestäjä Jääkiekkoliitonkaan tarkoitus, tai säännöt vahvistaneiden Jääkiekkoliiton liittohallituksen ja liittovaltuustonkaan agendalla.

Kysymyksessä olevaa siirtosääntöä tuli tulkita siten, että kenttäpelaajan ottelumäärää tarkasteltiin joka kerta, kun kenttäpelaaja oli siirtymässä ykkösjoukkueesta kakkosjoukkueeseen. Kyseisellä säännöllä ja ottelumäärän tarkastelulla estettiin epäoikeudenmukainen kilpailuedun tavoittelu, eli joukkueiden kokoonpanon vahvistaminen ylempien sarjojen pelaajilla kauden ratkaiseviin vaiheisiin ja otteluihin. Y:n tapauksessa tästä ei ole ollut kyse, koska siirto oli tapahtunut jo joulukuun puolivälissä. Sääntö oli näin tulkittuna oikeudenmukainen ja kaikkien tahojen (seurat, joukkueet, pelaajat) etuja valvova.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että kysymyksessä oleva Ilveksen pelaaja on ennen U18 SM -alemman karsintasarjan otteluita pelannut Ilveksen ykkösjoukkueessa 21 ottelua ja kakkosjoukkueessa 16 ottelua eli kysymyksessä olevia kahta peliä pelattaessa alle 50 prosenttia kauden pelaamistaan otteluista Ilveksen kakkosjoukkueessa. Kiekko-Vantaa on valituksessaan katsonut, että kyseinen Ilveksen pelaaja ei sen vuoksi ole ollut edustuskelpoinen U18 SM -sarjan alemman tason karsintasarjassa. Ilves puolestaan on katsonut, että kyseinen pelaaja on ollut edustuskelpoinen, koska hän oli siirtynyt kakkosjoukkueeseen ennen säännöissä mainittua määräaikaa. Jääkiekkoliitto on puolestaan lähtenyt siitä, että kyseinen pelaaja ei ole sinällään täyttänyt sovellettavaa edustuskelpoisuutta koskevaa sääntöä, mutta sääntökohta on ollut siinä määrien epäselvä, ettei Ilvestä ole ollut syytä rangaista tilanteessa ja Kiekko-Vantaan valitusta hyväksyä.

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, miten edustuskelpoisuutta koskevaa Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohtaa on tulkittava. Mikäli kyseinen Ilveksen pelaaja ei ole ollut sääntöjen tarkoittamalla tavalla edustuskelpoinen kysymyksessä olevissa otteluissa, kysymys on siitä, onko sääntökohta ollut niin epäselvä, että Ilves on voinut sitä perustellusti tulkita niin, ettei sääntörikkomusta olisi tapahtunut. Viimeksi todetussa tilanteessa arvioitavana on myös se, onko kurinpitovaliokunta voinut säännön epäselvyyden perusteella jättää määräämättä sääntörikkomuksesta Ilvekselle seuraamuksen. Asiassa on lisäksi kysymys siitä, onko Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalle suoritettu valitusmaksu palautettava kaikissa tilanteissa Kiekko-Vantaalle.

Sovellettava sääntö ja sen tulkinta

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2023–2024 5.4 kohdan (Pelaaminen eri joukkueissa) mukaan

Pelaaminen eri joukkueissa tarkoittaa kaikkia tilanteita, joissa pelaaja vaihtaa joukkuetta, oli sitten kyseessä siirtyminen saman seuran/seurayhteisön joukkueiden välillä, tai pelaajan siirtyminen toiseen seuraan lainasiirrolla, yhteistyöseurasopimuksen puitteissa tai seurasiirrolla.

…

Pelaajan tulee pääasiassa pelata siinä joukkueessa, jonka kokoonpanoon kuuluu kauden alussa.

Pelaaja voi seuran päätöksellä pelata myös oman seuransa toisessa joukkueessa tai toisen seuran joukkueessa. Joukkueen vaihdolla ei saa tavoitella kilpailullista etua. Peluuttavan seuran on tällainen peluutusratkaisu SJL:n erikseen pyytäessä perusteltava ja osoitettava, että siirrolla ei ole tavoiteltu kilpailuetua.

Kilpailullinen etu tarkoittaa sellaisen olosuhteen luomista, joka asettaa pelaajaa peluuttavan seuran epäoikeudenmukaiseen ja suotuisaan pelilliseen asemaan vastustajiin nähden. Kilpailuetua voidaan arvioida esimerkiksi joukkuetta vaihtaneen pelaajan ennen vaihtoa tekemien tehopisteiden valossa sekä huomioimalla pelaajan ennen joukkueen vaihtoa pelaama sarjataso. Kilpailuedun arvioinnissa ei kuitenkaan käytetä arviointikriteerinä pelaajan onnistumista yksittäisessä tarkastelun alaisessa ottelussa. Kilpailuedun suhteen kiinnitetään huomiota lisäksi siihen, mihin sarjatasoon joukkueen vaihdon kohteena oleva seuran peliryhmä on ilmoitettu kauden aluksi ja se, että kaikilla sarjatasoa alkuperin pelaavilla peliryhmillä ei ole samoja mahdollisuuksia ottelukohtaisiin joukkueen vaihtoihin.

Pelaajaa peluuttava seura on aina vastuussa pelaajan vaihtamisesta oikealle tasolle ja väärän kilpailuedun mahdollisesti aiheuttamasta sanktiosta. Seura on vastuussa siitä, että sarjatasolle ilmoittautuessa sillä on tarvittava määrä pelaajia sarjatason läpiviemiseen ilman kilpailuetua tuottavia joukkueen vaihtoja. Kilpailuetua arvioitaessa huomioidaan lisäksi se, missä vaiheessa sarjakautta joukkueen vaihto tehdään. Mikäli joukkueen vaihtoja tehdään lähellä pudotuspeli- tai karsintavaihetta, on lähtökohtana tulkinta, että joukkueen vaihto on tehty kilpailuedun saamiseksi. SM-sarjoissa kilpailuetua ei kuitenkaan synny seuran peluuttaessa oikean ikäisiä pelaajiaan riippumatta pelaajan aikaisemmin pelaamasta sarjatasosta.

Kilpailuedun rikkomisesta voi seurata kurinpitomenettelyn mukaisia rangaistuksia.

…

2. Kenttäpelaajien pelaaminen eri joukkueissa (päivitetty 19.9.2023)

Kenttäpelaaja voi pelata oman ikäluokan joukkueissa tai ikäistään vanhemmissa koko kauden ajan (myös samana päivänä) huomioiden kilpailusäännöissä erikseen asetetut rajoitukset.

…

2.2. Pelaaminen U20, U18 ja U16 ikäluokassa

2.2.1. Siirtyminen saman ikäluokan joukkueiden välillä (päivitetty 14.9.2023)

…

Mikäli seuralla on kaksi tai useampi joukkuetta samassa ikäluokassa U20/U18/U16 SM-tasolla:

• Kenttäpelaaja, joka on pelannut U16/18 SM tasolla seuran ykkösjoukkueessa, saa pelata kakkosjoukkueessa U16/18 SM-alemmassa jatkosarjassa tai U18 SM-alemmassa karsintasarjassa 2.1. jälkeen vain, jos on pelannut omista pelaamistaan otteluista yli 50 % kakkosjoukkueessa. Ottelumäärää tarkastellaan joka kerta kun kenttäpelaaja on siirtymässä ykkösjoukkueesta kakkosjoukkueeseen.

• Pudotuspeleissä kenttäpelaaja voi edustaa vain yhtä joukkuetta samassa ikäluokassa.

…

9.2. Vastalauseratkaisut

Vastalauseen käsittelevä elin voi vastalauseen perusteella tehdä seuraavia päätöksiä:

a) Määrätä vastalauseen tehneen joukkueen voittajaksi, jolloin ottelun lopputulos on 5-0. Mikäli hyväksyttävä vastalause on voittaneen joukkueen tekemä, jää ottelun lopputulos voimaan, paitsi jos maaliero on alle viisi maalia, jolloin lopputulos on 5-0.

b) Määrätä ottelun pelattavaksi uudelleen tai määrätä pistevähennys

c) Hävinneen joukkueen vastalause voidaan hyväksyä ja jättää lopputulos voimaan.

d) Vastalauseen käsittelevä elin voi määrätä sakkoja pelaajalle, toimihenkilölle tai seuralle.

e) Pelaajille ja/tai toimihenkilöille voidaan määrätä peli- ja/tai toimintakieltoja

f) joukkueen sulkeminen sarjasta

Oikeusturvalautakunta toteaa esitetyn kirjallisen selvityksen perusteella, että sovellettavana oleva sääntökohta on tulkinnanvarainen. Tästä osoituksena on jo se, että Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta ja valitusvaliokunta näyttävät päätyneen säännön tulkinnassa eri lopputuloksiin.

Kurinpitovaliokunta näyttää tulkinneen sääntöä siten, että kysymyksessä oleva Ilveksen pelaaja ei ole ollut kysymyksessä olevissa otteluissa edustuskelpoinen, mutta edustuskelpoisuutta koskeva sääntö on niin epäselvä, että se on päätynyt olemaan rankaisematta Ilvestä ja hylkäämään Kiekko-Vantaan vastalauseen. Valitusvaliokunta on puolestaan tulkinnut sovellettavaa sääntöä siten, että kysymyksessä oleva pelaaja on ollut kysymyksessä olevissa otteluissa edustuskelpoinen, koska pelaaja on siirtynyt kakkosjoukkueeseen ennen säännöissä mainittua päivämäärää 2.1. Jääkiekkoliiton oikeusturvalautakunnalle antaman vastauksen perusteella liitto näyttäisi asettuneen kurinpitovaliokunnan kannalle säännön tulkinnan ja se epäselvyyden osalta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että lähtökohtana sääntötulkinnoille on sovellettavan säännön sanamuoto. Nyt sovellettavan säännön mukaan kenttäpelaaja, joka on pelannut U16/18 SM tasolla seuran ykkösjoukkueessa, saa pelata kakkosjoukkueessa U16/18 SM-alemmassa jatkosarjassa tai U18 SM-alemmassa karsintasarjassa 2.1. jälkeen vain, jos on pelannut omista pelaamistaan otteluista yli 50 % kakkosjoukkueessa. Ottelumäärää tarkastellaan joka kerta kun kenttäpelaaja on siirtymässä ykkösjoukkueesta kakkosjoukkueeseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että säännöksen sanamuodon perusteella ykkösjoukkueessa pelannut kenttäpelaaja saa ennen 2.1. siirtyä pelaamaan kakkosjoukkueeseen ilman, että siirtoa rajoittaa 50 prosentin sääntö. Sen sijaan karsintasarjaa hän ei saa pelata 2.1. jälkeen, jos hän ei ole pelannut kakkosjoukkueessa ennen 2.1. yli 50 prosenttia omista pelaamistaan otteluista. Siten kenttäpelaaja, joka on voinut pelata otteluita ennen karsintasarjaa kakkosjoukkueessa ei voi jatkaa pelejä, jos hän ei ole siirron hetkellä pelannut kakkosjoukkueessa vaadittua ottelumäärää. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikki kauden aikana siirtyvän pelaajan pelaamat ottelut ennen 2.1. Sovellettavan säännön viimeisestä virkettä on tulkittava tässä kokonaisuudessaan sanamuotonsa mukaan siten, että sillä on tarkoitettu tilannetta, jossa sama pelaaja vaihtaa joukkuetta kauden aikana useamman kerran ykkös- ja kakkosjoukkueen välillä.

Edellä todetun lisäksi säännöksen soveltamisessa ja erityisesti mahdollisessa seuraamusharkinnassa on otettava huomioon pelaajasiirtoja koskevat yleiset säännöt. Niiden perusteella edustuskelpoisuutta koskevien sääntöjen taustalla on periaate siitä, ettei joukkueen vaihtamisella saa tavoitella kilpailullista etua. Tätä ei ole kurinpitovaliokunta eikä valitusvaliokunta arvioinut päätöksissään lainkaan. Ilves on kuitenkin siihen vedonnut oikeusturvalautakunnassa.

Oikeusturvalautakunta toteaa lisäksi, että edustuskelpoisuutta koskevien sääntöjen rikkomisesta voidaan määrätä seuraamus. Sovellettavien sääntöjen perusteella seuraamusta ei siten ole aina kaikissa tapauksissa pakko määrätä. Seuraamusharkinta pitää siten sääntöjen mukaan sisällään aitoa harkinnanvaraa.

Johtopäätös

Asiassa on esitetyn selvityksen perusteella selvää, että kysymyksessä oleva Ilveksen pelaaja ei ole täyttänyt 2.1. jälkeen niin sanottua 50 prosentin sääntöä. Hän on siirtynyt Ilveksen kakkosjoukkueeseen ennen 2.1. ja on saanut pelata sen pelejä joulukuussa siirtymisensä jälkeen. Edustuskelpoisuutta koskevien sääntöjen perusteella hän ei ole kuitenkaan ehtinyt pelata riittävästi otteluita kakkosjoukkueessa ennen 2.1. määräaikaa. Siten hän ei ole sovellettavien sääntöjen sanamuodon mukaisen tulkinnan perusteella saanut osallistua karsintasarjan peleihin. Ilves on siten peluuttanut kysymyksessä olevassa karsintasarjassa edustuskelvotonta pelaajaa.

Oikeusturvalautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, ettei asiassa ole ilmennyt mitään sellaista, jonka perusteella olisi katsottava Ilveksen tavoitelleen kysymyksessä olevan pelaajan peluuttamisella kilpailullista etua karsintasarjassa. Vaikka sovellettava sääntö on Jääkiekkoliiton vastineessa todetulla tavalla tulkinnanvarainen, sääntökohdan tarkoituksesta ei ole epäselvyyttä. Riski siirtomääräysten tulkinnasta on aina vastaanottavalla joukkueella, joka vastaa käyttämiensä pelaajien edustuskelpoisuudesta. Ilves ei siten ole ilman asian selvittämistä Jääkiekkoliitosta voinut perustellusti tulkita sääntöä siten kuin se on tulkinnut.

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta ja valitusvaliokunta ovat siten päätyneet Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen vastaiseen lopputulokseen. Tästä johtuen Kiekko-Vantaan valitus hyväksytään.

Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan käsittelymaksu

Kiekko-Vantaan valitus on hyväksytty.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2023–2024 kohdan 9.1 alakohdan 5 ja 12.2 mukaan valitusvaliokunnan valitusmaksu voidaan palauttaa, jos päätös kumotaan tai muuttuu. Kun oikeusturvalautakunta on hyväksynyt valituksen, Kiekko-Vantaan vaatimus valitusvaliokunnan valitusmaksun palauttamisesta tulee hyväksyä.

Oikeusturvalautakunnan valitusmaksu

Kiekko-Vantaa on voittanut asian, joten oikeusturvalautakunnan valitusmaksu tulee palauttaa valittajalle.

Päätöslauselma

Kiekko-Vantaan juniorit ry:n valitus hyväksytään. Y on ollut edustuskelvoton ja asia palautetaan Jääkiekkoliittoon, jonka tulee tehdä edustuskelvottoman pelaajan käyttämisestä johtuvat Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaiset ratkaisut.

Jääkiekkoliitto määrätään palauttamaan Kiekko-Vantaalle sen maksama valituslautakunnan valitusmaksu 500 euroa.

Oikeusturvalautakunnan valitusmaksu palautetaan.

Ilkka Lahtinen
Puheenjohtaja

Jukka Loiva
Sihteeri
(mietintö)

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Hanneli Alho-Ignatius, Tanja Stormbom, Pekka Timonen ja Juha Viertola

Sihteerin mietintö

Sihteeri Loiva: Sihteerin mietintö on kappaleeseen Johtopäätökset saakka oikeusturvalautakunnan ratkaisun mukainen. Tämän jälkeen oikeusturvalautakunta lausunee ratkaisunaan seuraavan.

Johtopäätökset

Oikeusturvalautakunta katsonee asiassa esitetyn selvityksen perusteella, ettei asiassa ole ilmennyt mitään sellaista, jonka perusteella olisi katsottava Ilveksen tavoitelleen kysymyksessä olevan pelaajan peluuttamisella kilpailullista etua karsintasarjassa. Asiassa ei ole syytä epäillä sitä, että pelaajasiirron taustalla ovat olleet Ilveksen siirron syyksi ilmoittamat pelaajan henkilökohtaiseen kehittymiseen liittyvät syyt. Ottaen lisäksi huomioon sovellettavan säännön tulkinnanvaraisuus oikeusturvalautakunta katsonee, kuten Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta, että Ilves on voinut perustellusti tulkita sääntöä siten kuin se on tulkinnut. Tätä johtopäätöstä tukee jo yksistään se, että Jääkiekkoliiton omat muutoksenhakuelimet, kurinpitovaliokunta ja valitusvaliokunta, ovat päätyneet eri lopputuloksiin edustuskelpoisuutta koskevan säännöksen soveltamisessa.

Edellä todetuissa olosuhteissa kurinpitovaliokunta on voinut perustellusti päätyä siihen, että Kiekko-Vantaan vastalause on hylättävä ja ettei asiassa ole riittäviä perusteita määrätä Ilvekselle seuraamusta. Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta ja valitusvaliokunta eivät ole siten päätyneet Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen vastaiseen lopputulokseen. Sanotuin perustein oikeusturvalautakuntaa päätynee siihen, että Kiekko-Vantaan valitus on hylättävä.

Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan käsittelymaksu

Oikeusturvalautakunta katsonee edellä todetuin tavoin, että Kiekko-Vantaan esittämä tulkinta sovellettavasta säännöstä on ollut säännön sanamuodon mukaisen tulkinnan perusteella oikea. Muut asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen valitusvaliokunnan ratkaisun lopputulosta ei kuitenkaan muutettane.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2023–2024 kohdan 9.1 alakohdan 5 ja 12.2 mukaan valitusvaliokunnan valitusmaksu voidaan palauttaa vain, jos päätös kumotaan tai muuttuu. Näin ei ole asiassa käynyt valitusvaliokunnassa eikä sittemmin oikeusturvalautakunnassakaan. Sanotuin perustein Kiekko-Vantaan vaatimus valitusvaliokunnan valitusmaksun palauttamisesta hylättäneen.

Oikeusturvalautakunnan valitusmaksu

Kiekko-Vantaa on hävinnyt asian. Siten oikeusturvalautakunnan valitusmaksua ei lähtökohtaisesti tulisi palauttaa valittajalle. Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsonee edellä todetuin perustein, että Kiekko-Vantaalla on ollut perusteet saattaa asia oikeusturvalautakunnan käsiteltäväksi. Sen vuoksi valitusmaksu palautettaneen Kiekko-Vantaalle.

Päätöslauselma

Kiekko-Vantaan juniorit ry:n valitus hylättäneen.

Oikeusturvalautakunnan valitusmaksu palautettaneen.

Vakuudeksi
Jukka Loiva
sihteeri