14/2024 Painonnosto - Päätöksen sääntöjen vastaisuus -kannusterahojen maksaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                     
Nro 14/2024
19.4.2024                                 
Diaarinro 10/2024

 

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Painonnostoliiton johtokunnan kokouksen 31.1.2024 (1/2024) päätös, jonka mukaan liitto ei maksa kannusterahoja vuoden 2023 arvokisamenestyksestä

 

ASIA
Päätöksen sääntöjen vastaisuus, kannusterahojen maksaminen

 

MUUTOKSENHAKIJA
A

 

KUULTAVA
Suomen Painonnostoliitto

 

SUOMEN PAINONNOSTOLIITON JOHTOKUNNAN PÄÄTÖS

Suomen Painonnostoliiton johtokunta päätti kokouksessaan 31.1.2024 vuoden 2023 budjetin osalta takautuvasti, ettei liitto maksa urheilijoille kannusterahoja vuoden 2023 arvokisamenestyksestä.

 

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että yllä mainittu johtokunnan päätös kumotaan.

Takautuvasti tehty päätös siitä, ettei vuoden 2023 arvokisamenestyksestä makseta kannusterahoja, on yhdistyksen sääntöjen vastainen ja asettaa urheilijat eriarvoiseen asemaan keskenään.

Suomen painonnostoliitto on vakiintuneesti maksanut urheilijoilleen kannusterahoja heidän kansainvälisestä arvokisamenestyksestään. Kannusteraha on urheilijan nimiin “korvamerkittyä” rahaa liiton hallinnoimana, ja sillä on ollut mahdollista korvata esimerkiksi ulkomaan kisamatkoja tai maksaa valmentajia mukaan matkoille. Kannusterahaa on voinut käyttää samana vuonna sen saamisesta eli raha on ollut heti sen ansaitsemisesta lukien käytössä. Urheilija on voinut kannusterahalla kustantaa osallistumisensa esimerkiksi vanhemman ikäluokan EM-kilpailuihin. Tämä on ollut oletus myös vuoden 2023 osalta.

Osa urheilijoista on siten mahdollisesti voinut rahoittaa kisareissunsa kannusterahalla jo vuonna 2023. Osa ei puolestaan ole ehtinyt rahaa käyttämään. A on tehnyt ratkaisuja kisareissujen osalta vuonna 2023 ansaittu oletettu kannusteraha huomioon ottaen. Ilman kannusterahaa U20 EM-kisat olisivat jääneet A:lta kokonaan väliin. Nyt liitto on kuitenkin lähettänyt kisareissuista laskuja urheilijoille, vaikka liiton toimistotyöntekijöiden kanssa oli kesällä sovittu, että reissuun käytetään kannustetilin varoja.

Liiton sääntöjen mukaan liiton talousarvion hyväksyy liittokokous. Syysliittokokous on hyväksynyt talousarvion vuodelle 2023. Sellaista päätöstä, että kuluvan vuoden kannusterahat päätettäisiin vasta seuraavan vuoden tammikuussa, ei ole ollut. Vakiintunut tapa on ollut, että kannusterahat ovat olleet käytössä heti kisojen jälkeen. Mikäli tällaiset takautuvat päätökset ovat mahdollisia, puuttuu toiminnasta objektiivisuus, johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys. Tällaiset käytänteet mahdollistavat täysin mielivaltaisen toiminnan, mikä ei puolestaan ole hyvän ja avoimen yhdistystoiminnan mukaista.

Siitä, ettei kannusterahoja vuoden 2023 arvokisamenestyksestä makseta lainkaan, ilmoitettiin liiton internetsivuilla 3.2.2024. Liiton heikon taloustilanteen ei olisi pitänyt tulla näin suurena yllätyksenä vasta vuoden 2024 alussa. On kohtuutonta, että urheilijat joutuvat takautuvasti kärsimään johtokunnan laiminlyönneistä.

 

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Painonnostoliitto ry (jäljempänä Painonnostoliitto) on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Painonnostoliiton talouden hoitamista varten suunnitellaan ennakolta talousarvio, jonka hyväksyy liiton sääntömääräinen vuosikokous. Liiton vuosikokouksen hyväksymästä talousarvioista poikkeaminen vaatii johtokunnalta erityiset perusteet. Painonnostoliiton talousarvio on laadittu kullekin vuodelle. Johtokunnan tehtävänä on suunnitella liiton taloutta myös pidemmälle ajalle kuin vain kuluvalle tili- ja toimintakaudelle. 

Talouden hoitamisesta vastaa liiton johtokunta yhdessä liiton toimihenkilöiden kanssa. Johtokunta vastaa myös ehdotuksesta yhdistyksen kokoukselle seuraavan vuoden budjetiksi eli talousarvioksi. Johtokunta on kunnioittanut vuodelle 2023 hyväksyttyä talousarviota ja toimintasuunnitelmaa ja poikennut niistä vain erityisin perusteluin. Vuoden 2022 vuosikokouksen hyväksymässä talousarviossa lokakuussa Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) avustuksen oli arvioitu olevan 230 000 euroa, kun tosiasiassa se oli ollut vain 195 000 euroa. Yleisavustuksen päätös oli tullut Painonnostoliiton tietoon vasta talousarvion hyväksymisen jälkeen helmikuussa 2023. OKM:n tukipäätös tulee kunkin tili- ja toimintakauden aikana, joten talousarviokäsittelyssä ei voida täysin huomioida mahdollista yleisavustusta koskevaa pienenemistä. Liiton merkittävimmän tuloerän pieneneminen on vaikuttanut johtokunnan päätöksentekoon.

Painonnostoliiton taloudellinen asema on heikentynyt merkittävästi kolmen edellisen tili- ja toimintakauden aikana. Liiton tulos on ollut usean vuoden ajan negatiivinen. Taseen 31.12.2023 perusteella liiton rahat ja pankkisaamiset ovat kolmessa vuodessa pienentyneet noin 189.000 eurosta 19.000 euroon. Tilikausi 2024 alkaa tosiasiallisesti miinukselta. Vastaavalla tarkastelujaksolla liiton omavaraisuusaste, joka mittaa yhdistyksen vakavaraisuutta, on pudonnut 42 %:sta (hyvä) 17 %:iin (heikko). Liiton maksuvalmius ja kassan riittävyys olivat vuodenvaihteessa 2023 kriittisellä tasolla.

Liiton taloudellinen asema tulee myös tulevina vuosina heikkenemään entisestään, sillä OKM:n liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus on pienentynyt viime vuosina sekä tulee pienenemään entisestään vuosina 2025–2027. Taloudellisen tilanteen takia Painonnostoliitto johtokunta on joutunut tekemään välttämättömiä toimia taloustilanteen tasapainottamiseksi. Talouden tasapainotus on johtanut urheilijoiden kannusteiden leikkaamisen lisäksi esimerkiksi henkilöstön lomauttamiseen ja yhden työntekijän irtisanomiseen tuotannollisista ja taloudellisista syistä. 

Vaikka liiton talousarvio on vuositasolla toiminnan keskeinen ohjausväline, johtokunta joutuu sopeuttamaan toimintaansa taloudellisten reunaehtojen puitteissa. Koska kannusteet eivät ole kuuluneet useaan vuoteen Painonnostoliiton toimintasuunnitelmaan – viimeisen kerran vuonna 2018 – johtokunta on katsonut, että kannusteiden maksatus on harkinnanvaraista riippuen liiton talouden tasapainosta. Myöskään liittokokouksen hyväksymässä vuosien 2019-2024 toimintasuunnitelmissa ei ole määritelty kannusterahoja. Urheilijoille aikaisemmin myönnetyt tuet, kannusteet tai Olympiakomitean tehostamistuet on hyväksi luettu siltä osin kun urheilijalla on ollut käyttämätöntä tukea. Mahdollisia tulevia, myöntämättömiä tai harkinnanvaraisia tukia ei ole voitu huomioida. On ikävää, ettei tieto ollut siirtynyt johtokunnasta kaikille työntekijöille ja vastuuvalmentajille, jotka toimivat suoraan urheilijoiden ja alaikäisten urheilijoiden huoltajien kanssa.

Johtokunta on päättänyt panostaa kannusterahojen maksattamisen sijaan ydintehtäviinsä eli edistää suomalaista painonnostourheilua koko maassa. Päätöksen myötä Painonnostoliitto ei ole esimerkiksi joutunut vuonna 2023 tekemään merkittäviä säästötoimenpiteitä maajoukkueurheilijoiden leirityksiin tai kilpailumatkoihin. Johtokunta on harkinnut tilannetta ja katsonut, että taloudellisten reunaehtojen sisällä ydintoimintaan panostaminen on liiton perustehtävän kannalta merkityksellisempää kuin harkinnanvaraisten kannusterahojen maksattaminen yksilöille. 

Johtokunnan toimissa ei ole moitittavaa menettelyä, koska toimet ovat olleet merkittävästi heikentyneen taloudellisen aseman johdosta välttämättömiä. Johtokunnan on toimivastuullaan pyrittävä turvaamaan koko Painonnostoliiton toiminta, taloudellinen suorituskyky, vakavaraisuus ja maksuvalmius niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

 

VASTASELITYS

A on antanut vastaselityksen asiassa.

Liiton toimintasääntöjen mukaan liiton toiminnan perustana ovat suomalaisen liikunnan ja urheilun eettiset reilun pelin periaatteet ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Urheilijoiden yhdenvertaisuus, johdonmukaisuus, avoimuus ja muut reilun pelin periaatteet eivät toteudu, mikäli päätöksiä tehdään takautuvasti. Pelisäännöt ja kannusteet tulevat olla etukäteen tiedossa, jotta urheilijat ovat yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa asemassa.

Liitto ei ole noudattanut sääntöjä myöskään liittokokouksen osalta. Liiton sääntöjen 14 §:n mukaan liiton syyskokouksessa hyväksytään muun ohessa talousarvio. Vahvistetussa talousarviossa vuodelle 2023 on ollut mainittuna urheilijatuet, johon oli myös varattu rahaa. Takautuvilla päätöksillä vesitetään yleisesti yhdistystoiminnan sääntöjä. Kannusterahat eivät ole olleet harkinnanvaraisia, kuten johtokunta väittää. Vaikka kannusterahoista ei ole mainittu toimintasuunnitelmassa enää vuoden 2018 jälkeen, niitä on tosiasiassa maksettu myös vuosina 2018–2022. Mainintaa siitä, että niiden maksaminen urheilijoille arvioitaisiin vasta seuraavan vuoden puolella, ei löydy mistään.

 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Oikeusturvalautakunnassa on arvioitavana kysymys siitä, onko Painonnostoliiton johtokunnan päätös, jonka mukaan vuoden 2023 arvokisamenestyksestä ei makseta kannusterahoja, ollut painonnostoliiton sääntöjen vastainen tai onko se ilman hyväksyttävää syytä poikennut liiton aikaisemmasta kannusterahojen maksamista koskevasta käytännöstä. Edelleen kysymys on siitä, onko mainittu päätös loukannut valittajan yhdenvertaisuutta suhteessa muihin liiton urheilijoihin taikka onko päätöstä lopputulokseltaan pidettävä valittajan kannalta kohtuuttomana.

 

Asiaan liittyvät sääntömääräykset ja kannusterahojen maksamista koskeva käytännöt

Painonnostoliiton toimintasääntöjen 2 §:n mukaan liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää painonnostoa, kahvakuulaurheilua ja toiminnallista urheilua sekä toimia painonnoston, kahvakuulaurheilun ja toiminnallisen urheilun alalla toimivien seurojen valtakunnallisena liittona. Liiton toiminnan perustana ovat suomalaisen liikunnan ja urheilun eettiset Reilun Pelin periaatteet ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää sääntöjen 11 §:n mukaan liittokokous. Toimeenpanevana elimenä toimii liittojohtokunta, joka edustaa sääntöjen 19 §:n mukaisesti liittoa sen lainmukaisena hallituksena.

Liittokokous hyväksyy syyskokouksessaan sääntöjen 14 §:n mukaisesti muun ohessa liittojohtokunnan esittämän seuraavan vuoden toimintasuunnitelman, päättää jäsen- ja palvelumaksujen suuruudesta sekä hyväksyy talousarvion.

Sääntöjen 21 §:n mukaan liittojohtokunta toimii liiton toimeenpanevana elimenä hoitaen liiton asiat lain, näiden sääntöjen ja liiton kokousten päätösten mukaisesti. Liittojohtokunnan tulee muun ohessa hoitaa liiton omaisuutta ja pitää siitä sekä liiton tuloista ja menoista täydellistä kirjanpitoa sekä vastata toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen laatimisesta (4 kohta).

Painonnostoliiton loppuvuonna 2022 vahvistetussa vuoden 2023 toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa on todettu, että toiminta- ja hankeavustuksista OKM:n jakama valtionapu on ratkaiseva Painonnostoliitolle sen talouden ja toiminnan kannalta. Toimintasuunnitelmassa on edelleen todettu, että tulevan vuoden valtionavun suuruus selviää alkuvuodesta 2023 ja että budjetti on tehty olettaen, että valtionavustuksena saadaan 230 000 euroa. Vuoden 2023 talousarvioon on merkitty valtion toiminta-avustuksen määräksi 230.000 euroa ja urheilijatukien määräksi 40.000 euroa.

Painonnostoliitto ei ole riitauttanut sitä valittajan vetoamaa seikkaa, että Painonnostoliitto on vakiintuneesti maksanut urheilijoilleen kannusterahoja heidän kansainvälisestä arvokisamenestyksestään ja että raha on ollut käytettävissä sen ansaitsemisesta lukien. Esitetyn selvityksen mukaan myös vuonna 2023 oli tehty kannusterajoja koskeva laskelma ja esitys, joka kuitenkin hylättiin tarkastelun kohteena nyt olevalla johtokunnan päätöksellä.

 

Päätöksen sääntöjen vastaisuus

A on valituksessaan katsonut, että valituksen kohteena oleva päätös olla maksamatta kannusterahoja vuoden 2023 osalta on yhdistyksen sääntöjen vastainen.

Oikeusturvalautakunta on sen sääntöjen 2 §:n 1 d) kohdan mukaan toimivaltainen käsittelemään valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Yhdistyksen säännöillä tarkoitetaan yhdistyslain 8 §:ssä tarkoitettujen sääntöjen lisäksi muita yhdistyksen toimintaa koskevia yleisiä määräyksiä kuten kurinpitosääntöjä, kilpailusääntöjä ja lisenssimääräyksiä, ei kuitenkaan urheilun lajisääntöjä.

Lautakunta toteaa, että yhdistyksen päätös ei ole sääntöjen vastainen, jos asiasta ei määrätä lainkaan yhdistyksen säännöissä taikka jos sääntömääräys jättää yhdistykselle harkintavaltaa eikä yhdistyksen harkintavallan käyttö ole perustavanlaatuisten oikeusperiaatteiden vastainen. Lautakunta ei näin ollen käytä yhdistykselle kuuluvaa harkintavaltaa eikä suorita päätöksen tarkoituksenmukaisuuden arviointia uudestaan yhdistyksen puolesta.

Lautakunta on useissa ratkaisuissaan arvioinut sitä, mahdollistavatko sääntömääräykset sellaisen harkintavallan käyttämisen, jota yhdistys on käyttänyt. Esimerkiksi ratkaisussa UOL 12/2009 oli kysymys siitä, tuliko voimanostoliiton lähettää edustajat arvokilpailuihin. Oikeusturvalautakunta totesi, että Voimanostoliiton säännöissä ei ollut tarkempia määräyksiä siitä, millä perusteilla kansainvälisiin kilpailuihin tai arvokilpailuihin osallistumisesta päätetään eikä siitä, millä edellytyksillä edustusjoukkue voidaan olla lähettämättä. Näin ollen sääntöjen mukaan edustusjoukkueen lähettäminen arvokilpailuihin jäi pääosin Voimanostoliiton tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seurasi, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulunut sen tutkiminen, oliko Voimanostoliiton päätös tarkoituksenmukainen.

Lautakunta on kuitenkin vakiintuneesti katsonut, että kun kysymys on yksittäistä urheilijaa koskevasta ratkaisusta, tarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävän sääntömääräyksenkin tulkintaa voidaan pitää sääntöjen vastaisena, jos päätös poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty tai jos kysymys on esimerkiksi lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkaamisesta. Tätä on arvioitu esimerkiksi ratkaisuissa UOL 13/2009 ja UOL 5/2012. Oikeusturvalautakunta toteaa, että nyt käsillä olevassa asiassa ei kuitenkaan ole edes väitetty, että valituksen kohteena oleva päätös koskisi ainoastaan valittajaa.

Lautakunta toteaa, että Painonnostoliiton säännöissä taikka vuoden 2023 toimintasuunnitelmassa ei ole säännöksiä kannusterahoista ja niiden maksamisesta. Sääntöjen perusteella voimannostoliitolla ei siten voida katsoa olevan velvollisuutta kannusterahojen maksamiseen liiton taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Yksittäisellä urheilijalla ei myöskään voida katsoa olevan subjektiivista oikeutta kannusterahaan taikka yhdistyksellä velvollisuutta sellaisen maksamiseen yksinomaan silläkään perusteella, että urheilijan tuet oli merkitty liiton vuoden 2023 talousarvioon.

Valittaja on esittänyt selvityksenä kannustejärjestelmän olemassaolosta kuvankaappauksen vuoden 2015 toimintasuunnitelmasta, jossa vuoden 2015 kannustejärjestelmä oli kuvattuna. Kuvankaappauksessa on todettu seuraavaa: ”Kansainvälinen menestys palkitaan valmennusstipendein. Mikäli nuorten ikäluokissa sarjaan osallistuu alle 8 nostajaa, niin mahdollinen stipendi (ja euromäärä) myönnetään johtokunnan toimesta harkinnanvaraisesti.” Valittajan mukaan hänelle oli liitosta kerrottu, että kannusterahat on päätetty vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa eikä summia, jotka ilmenevät edellä mainitusta kuvankaappauksesta, ollut tämän jälkeen muutettu. Painonnostoliitto on puolestaan toimittanut lautakunnalle selvityksen, josta ilmenee, että myös vuoden 2023 osalta oli laadittu laskelma ja esitys kannusterahojen maksamisesta. Lautakunta toteaa, että mistään näistä asiakirjoista tai seikoista ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, ettei kannusterahojen maksamiseen voisi liittyä minkäänlaista liiton taloudellisiin toimintaedellytyksiin liittyvää harkintavaltaa.

Edellä jo todetuin tavoin Painonostoliiton säännöissä ei ole määräystä, jonka perusteella kannusterahojen maksamista olisi arvioitava. Painonnostoliitto ei ollut myöskään etukäteen päättänyt taikka muulla tavoin nimenomaisesti sitoutunut kannusterahojen maksamiseen vuonna 2023. Siten kannusterahojen maksaminen vuoden 2023 osalta on jäänyt Painonnostoliiton yhdistysautonomiaan kuuluvan tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan.

Lautakunta toteaa, että vaikka urheilijoiden tuet olikin mainittu Painonnostoliiton vuoden 2023 talousarviossa ja vaikka niiden maksamista olikin suunniteltu, liiton taloudesta vastaavan johtokunnan on esitetyn selvityksen perusteella ollut välttämätöntä miettiä keinoja liiton huonontuneen taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Johtokunta on vastauksestaan ilmenevin tavoin päättänyt panostaa yksilöille maksettavien kannusterahojen sijaan liiton ydintehtäviin ja painonnostourheilun edistämiseen koko maassa. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen tutkiminen, onko tällainen päätös ollut tarkoituksenmukainen.

 

Vakiintuneen käytännön merkitys ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimus

A on valituksessaan väittänyt, että Painonnostoliiton johtokunnan päätös olla maksamatta kannusterahoja vuoden 2023 osalta on poikennut asiattomin perustein siitä, mitä aikaisemmin on vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa päätetty ja että päätös loukkaa urheilijoiden yhdenvertaisuutta.

Oikeusturvalautakunta on sen sääntöjen 2 §:n 1 c) kohdan mukaan toimivaltainen käsittelemään valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys jäsenoikeuksien rajoittamisesta. Jäsenoikeuksien rajoittamisessa voi olla kysymys esimerkiksi yhdistyksen toimielimen päätöksestä tai muusta toiminnasta, joka vähentää yhdistyksen jäsenelle sääntöjen mukaan kuuluvaa erityistä etua yhdistyksessä (UOL 1/2004). Jäsenoikeuksien perusteettomasta rajoittamisesta voi olla kysymys silloin, jos yhdistyksen päätös loukkaa olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta (ks. UOL 27/2016 ja siinä kerrotut ratkaisut). Oikeusturvalautakunnan käytännössä jäsenoikeuksien rajoittamisesta on ollut kysymys esimerkiksi tilanteessa, jossa yhdelle seuran jäsenelle ei ole annettu samoja taloudellisia etuja kuin muille ilman hyväksyttävää syytä tällaiseen menettelyyn (ks. esim. UOL 4/2008).

Valittaja on vedonnut siihen, että häntä ei ole kohdeltu Painonnostoliiton päätöksenteossa yhdenvertaisesti suhteessa muihin liiton urheilijoihin. Valittaja on tuonut esiin sen, että osa urheilijoista on mahdollisesti voinut ennen takautuvasti vuonna 2024 tehtyä päätöstä käyttää kannusterahaa vuoden 2023 kisamatkoihin ja että hänkin oli olettanut rahan olevan käytössä, kuten hänelle oli suullisesti kerrottu. 

Asiassa on riidatonta, että Painonnostoliitto on vakiintuneesti maksanut kannusterahoja urheilijoiden arvokisamenetyksen perusteella siten, että kannusterahat ovat olleet urheilijoiden käytössä heti niiden ansaitsemisesta lukien. Lautakunta toteaa, että kannusterahojen maksamisesta on siten muodostunut sellainen Panonnostoliitossa vakiintunut käytäntö, josta poikkeaminen on edellyttänyt erityisiä ja asiallisia perusteita.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä asiassa on kysymys kannusterahojen maksamista koskevasta päätöksestä, joka ei ole koskenut yksinomaan valittajaa vaan laajemmin niitä urheilijoita, joille kannusterahoja olisi aikaisemman käytännön mukaisesti maksettu. Asiassa ei ole edellä kuvatulla tavalla ilmennyt, että yhdistyksen säännöissä olisi määrätty siitä, millä perusteilla kannusterahat maksetaan tai niitä ei makseta. Tilannetta on siten tarkasteltava yhdistyslain säännösten ja yhdistyksen sääntöjä alemman asteisten joukkueen sisäisten käytäntöjen ja päätösten perusteella.

Yhdistyslain 33 §:n 2 momentin mukaan yhdistyksen päätös on mitätön, jos se olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuutta loukkaava päätös voi olla myös yhdistyslain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla moitteenvaraisesti pätemätön.

Oikeusturvalautakunta on käytännössään katsonut, että kilpaurheilua harjoittavissa seuroissa jäsenten yhdenvertaisuus yleensä toteutuu, jos samantasoisten ja samanikäisten jäsenten seuralta saamat edut eivät ilman urheilullisia perusteita olennaisesti poikkea toisistaan (esim. UOL 13/2018). Lautakunta toteaa, että mikäli urheilijoille maksettavista avustuksista, stipendeistä kai muista kannusterahoista ei ole määrätty yhdistyksen säännöissä taikka niitä alemman asteisissa määräyksissä, urheiluseura tai -liitto voi sille kuuluvan yhdistysautonomian ja harkintavaltansa rajoissa päättää niistä, kunhan jäsenten yhdenvertaisuutta ei loukata eikä jäsenen jäsenoikeuksia rajoiteta kielletyllä tavalla. Tilannetta on arvioitava kokonaisuutena. Oikeusturvalautakunta tarkastelee asiaa nimenomaan siitä näkökulmasta, onko päätös tehty hyväksyttävin vai epäasiallisin ja kielletyin taikka yhdenvertaisuutta loukkaavin perustein.

Painonnostoliitto on esittänyt, että kannusterahojen maksamatta jättäminen on tässä tapauksessa perustunut puhtaasti liiton huonontuneeseen taloudelliseen tilanteeseen ja siihen, että valtion liitolle maksama tuki oli ollut huomattavasti pienempi kuin mihin talousarviota laadittaessa oli varauduttu. Liitto on lisäksi esittänyt selvitystä taloudellisen tilanteensa huononemisesta sekä valtion maksamien tukien pienenemisestä. Liitto on todennut, että se on halunnut panostaa ydintehtäviinsä ja että urheilijoiden kannusteiden leikkaamisen lisäksi talouden sopeuttamistoimet ovat johtaneet myös esimerkiksi henkilöstön lomauttamiseen ja yhden työntekijän irtisanomiseen.

Lautakunta toteaa, että Painonnostoliiton johtokunnalla on liiton taloudesta vastaavana elimenä ollut velvollisuus sopeuttaa liiton menot sen tuloihin, ja myös laaja harkintavalta keinoista tältä osin. Painonnostoliiton huonontunutta taloudellista tilannetta voidaan siten lähtökohtaisesti pitää asiallisena ja hyväksyttävänä syynä sille, että aikaisempina vuosina noudatetusta kannusterahojen maksamisesta on vuoden 2023 osalta päädytty pidättäytyä.

Lautakunta toteaa, että asiassa ei ole ilmennyt, että kannusterahojen maksamatta jättämistä koskevan päätöksen taustalla olisi ollut muita kuin liiton talouteen liittyviä syitä tai että johtokunta olisi käyttänyt harkintavaltaansa päätöstä tehdessään väärin. Asiassa ei ole myöskään näytetty, että Painonnostoliitto olisi kannusterahojen maksamista koskevassa päätöksenteossaan syrjinyt tai suosinut ketään yksittäistä urheilijaa taikka muutoinkaan loukannut valittajan yhdenvertaisuutta suhteessa muihin liiton urheilijoihin. Vaikka päätös on valittajan kannalta ikävä ja kielteinen, sitä ei sen perusteeksi esitetyt seikat ja Painonnostoliiton kehno taloudellinen tilanne huomioon ottaen voida pitää jäsenten yhdenvertaisuutta loukkaavana.

 

Päätöksen kohtuuttomuus

Oikeustoimilain 36 §:n mukaan jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Oikeudessamme on vakiintuneesti katsottu, että yleiset tuomioistuimet voivat oikeustoimilain 36 §:n nojalla sovitella tai kohtuullistaa kauppaoikeudellisten yhteisöjen kuten osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja näihin määräyksiin perustuvia päätöksiä. Saman on katsottu soveltuvan myös yhdistysoikeuteen niin, että tuomioistuimet voivat sovitella tai kohtuullistaa yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyksen päättämiä muita sääntöjä kuten kilpailumääräyksiä sekä niiden perusteella tehtyjä päätöksiä. Myös Oikeusturvalautakunnan on toimivaltansa puitteissa katsottu voivan arvioida myös sitä, onko yhdistyksen sinänsä sääntöjen mukainen päätös kohtuuton tai johtaako sen soveltaminen kohtuuttomuuteen (ks. esim. UOL 4/2010 UOL 3/2012, UOL 5/2014, 30/2016 ja 31/2020).

Valittaja on vedonnut asiassa siihen, että johtokunta oli tehnyt kysymyksessä olevan päätöksen takautuvasti siten, että urheilijat eivät olleet voineet tätä huomioida vuonna 2023 kisaratkaisuja tehdessään ja että he olivat luottaneet siihen, että vuonna 2023 ansaitut kannusterahat ovat käytössä. Nyt laskuja on kuitenkin lähetetty urheilijoille itselleen. Valittajan mukaan vuoden 2023 kannusterahoja koskevan päätöksen tekeminen taannehtivasti on johtanut urheilijoiden kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Painonnostoliitto on ilmoittanut keskeiseksi perusteeksi päätökselleen sen, että valtiolta saatu avustus olikin budjettiin merkityn 230.000 euron asemesta 195.000 euroa. Yleisavustusta koskeva päätös oli tullut painonnostoliiton tietoon vasta helmikuussa 2023, joten asiaa ei ollut voitu ottaa huomioon vuoden 2023 talousarviota syksyllä 2022 laadittaessa.

Lautakunta toteaa, että Painonnostoliitto on edellä kerrotusti tullut tietoiseksi sen talouteen vaikuttavan huomattavan tuloerän pienenemisestä jo alkuvuonna 2023. Asiassa ei ole ilmennyt, että Painonnostoliitto olisi aktiivisesti tiedottanut urheilijoita tai nuorten urheilijoiden vanhempia yhdistyksen huonontuneesta taloudellisesta tilanteesta ja sen mahdollisista vaikutuksista kannusterahojen maksamiseen siten, että urheilijat perheineen olisivat voineet hyvissä ajoin varautua siihen mahdollisuuteen, ettei kisamatkoja välttämättä enää pystykään maksamaan kannusterahoilla. Päin vastoin, valittaja on kertonut yhdistyksen toimihenkilön luvanneen kesällä 2023, että kisamatkojen kustannuksiin käytettäisiin kannusterahoja. Ottaen huomioon yhdistyksessä aikaisemmin vallinnut käytäntö, urheilijoilla ei ole ollut perusteltua aihetta olettaa kannusterahojen maksamista koskevan käytännön muuttuvan. Tältä osin Painonnostoliiton toiminta ja tiedottaminen on lautakunnan näkemyksen mukaan ollut puutteellista.

Lautakunta toteaa kuitenkin, että Painonnostoliitos johtokunnan päätöksen myöhäinen ajankohta on pitkälti selitettävissä sillä, että vuoden 2023 talouden kokonaistilanne on selvinnyt johtokunnallekin vasta myöhemmin. Valituksen kohteena oleva päätös on tehty tammikuussa 2024 eli heti edellisen vuoden päätyttyä. Kannusterahojen maksamattomuus on johtunut valtion tuen vähenemisestä, johon liitto ei ole voinut itse vaikuttaa. Mikäli kannusterahat olisi yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta huolimatta entiseen tapaan maksettu, yhdistyksen taloudellinen tilanne olisi huonontunut ennestään, mitä ei voida pitää kenenkään sen jäsenen edun mukaisena.

Lautakunta katsoo edellä todettuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan, ettei Painonnostoliiton johtokunnan päätös, joka on perustunut liiton taloudellisen tilanteen huonontumiseen, ole valittajan kannalta oikeustoimilain 36 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuton tai johda kohtuuttomuuteen. Päätöksen sovittelulle ei siten ole edellytyksiä.

 

Johtopäätökset

Edellä todetuin perustein Painonnostoliiton johtokunnan päätös ei ole liiton sääntöjen vastainen tai kohtuuton. Valitus on siten hylättävä.

 

Valitusmaksun palauttaminen

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 momentin mukaan jos valittaja voittaa asiansa lautakunnassa, hänelle palautetaan suoritettu valitusmaksu. Jos valittaja voittaa asian vain osittain, hänelle voidaan lautakunnan harkinnan mukaan palauttaa maksu osittain tai kokonaan. Valitusmaksu voidaan palauttaa myös, jos siihen muutoin on erityisen painavia syitä.

Valittaja on hävinnyt asiansa. Painonnostoliiton tiedottaminen on kuitenkin edellä kuvatulla tavalla ollut puutteellista, minkä lisäksi valituksen kohteena ollut takautuvasti tehty päätös on poikennut seuran aikaisemmasta kannusterahoja koskevasta käytännöstä. Näistä syistä johtuen A:lla on ollut perusteltu aihe saattaa asia lautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta katsoo sen vuoksi, että asiassa on erityisen painavia syitä palauttaa valitusmaksu valittajalle asian lopputuloksesta riippumatta.

 

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksu palautetaan valittajalle.

 

Äänestys.

 

Ilkka Lahtinen
Puheenjohtaja                                                                             

Paula Jutila
Sihteeri

                                                                                                                

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Antti Aine, Mikko Kohtala, Hilla Marjoranta (eri mieltä) ja Kimmo Suominen.



Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Jäsen Marjoranta:

Katson, että voidakseen arvioida sitä loukkaako Painonnostoliiton johtokunnan kokouksen 31.1.2024 (1/2024) päätös yhdenvertaisuutta, oikeusturvalautakunnan olisi tullut pyytää Painonnostoliitolta selvitystä siitä, onko osalle urheilijoista maksettu vuoden 2023 arvokisamenestykseen perustuvia kannusterahoja.

Niin kuin oikeusturvalautakunnan ratkaisun perusteluissa todetaan, yhdistyslain 33 §:n 2 momentin mukaan yhdistyksen päätös on mitätön, jos se olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuutta loukkaava päätös voi olla myös yhdistyslain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla moitteenvaraisesti pätemätön.

Hakija on uskottavasti esittänyt, että Painonnostoliiton vakiintuneeseen käytäntöön on kuulunut se, että kannusterahat ovat heti niiden ansaitsemisestaan lukien urheilijoiden käytössä. Asiassa on riidatonta, että Painonnostoliitto on vakiintuneesti maksanut kannusterahoja urheilijoiden arvokisamenetyksen perusteella siten, että kannusterahat ovat olleet urheilijoiden käytössä heti niiden ansaitsemisesta lukien.

Painonnostoliitto ei ole kiistänyt hakijan väitettä siitä, että osa urheilijoista on voinut saada vuoden 2023 kannusterahoja. Sen sijaan Painonnostoliitto on vastineessaan todennut, että kaikki työntekijät ja vastuuvalmentajat eivät ole olleet tietoisia kannusterahoja koskevan linjauksen muutoksesta. Painonnostoliiton toimittamassa aineistossa on kannusterahojen kertymiä koskeva taulukko, jossa maksut-sarake on tyhjä. Siitä ei voida kuitenkaan luotettavasti tehdä sitä johtopäätöstä, että kenellekään ei olisi maksettu vuoden 2023 arvokisamenestykseen perustuvia kannusterahoja.

Vakuudeksi
Paula Jutila