10/2024 Jääkiekko – Kurinpito – Pelikielto – Näyttö

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                     
Nro 10/2024
19.3.2024                                 
Diaarinro 5/2024

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 12.1.2024

ASIA                 
Pelikielto ja anteeksipyyntövelvoite

MUUTOKSENHAKIJA
A, edustajinaan huoltajansa B ja C

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY:N KURINPITOVALIOKUNNAN JA VALITUSVALIOKUNNAN PÄÄTÖKSET

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitovaliokunta on päätöksessään 29.12.2023 määrännyt A:lle viiden (5) sarjaottelun pelikiellon sekä anteeksipyyntövelvoitteen. Määrätty kurinpitoseuraamus perustuu siihen, että A:n on katsottu käyttäneen 9.12.2023 pelatun U18 Suomi-sarjan ottelun Kiekko-Espoo U18 IV – KJT Haukat Team aikana syrjivää kieltä vastustajajoukkueen maalivahtia kohtaan.

A on hakenut muutosta kurinpitovaliokunnan ratkaisuun valittamalla ratkaisusta Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan. Valitusvaliokunta on päätöksessään 12.1.2024 hylännyt A:n valituksen ja pitänyt voimassa kurinpitovaliokunnan päätöksen. 

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva päätös kumotaan ja hänelle määrätty kurinpitoseuraamus poistetaan tai että kurinpitoseuraamusta ainakin lievennetään.

Perusteinaan A on esittänyt, että Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta ja valitusvaliokunta ovat arvioineet asiassa esitetyn näytön väärin. Ottelun erotuomarit eivät olleet kuulleet, että A olisi nimitellyt vastustajajoukkueen maalivahtia syrjivällä tavalla huutamalla tälle ”vitun ryssä ja mamu”. Myöskään valmentajat eivät olleet kuulleet väitettyä epäasiallista kielenkäyttöä. Ainoat henkilöt, jotka ovat väittäneet kuulleensa, että A oli nimitellyt vastustajan maalivahtia epäasiallisella ja syrjivällä tavalla, ovat maalivahti itse sekä kaksi muuta vastustajajoukkueen pelaajaa. Näyttöä ei siten voida pitää luotettavana.

Tosiasiassa A oli huutanut pelin aikana vastustajan maalivahdille ainoastaan ”pidä suus kiinni” tilanteessa, jossa maalivahti oli ensin huudellut A:lle. Mitään muuta A ei ollut ottelun aikana kysymyksessä olevalle maalivahdille huutanut. Häntä ei myöskään ole rangaistu aikaisemmin kysymyksessä olevan kaltaisesta menettelystä. 

Esitetty selvitys on epäluotettavaa myös siitä syystä, että väitetyn epäasiallisen kielenkäytön kohteena ollut maalivahti ei osaa suomea. Hän ei siten ole voinut tarkasti ymmärtää, mitä hänelle on huudettu. Maalivahdin tapahtumista ottelun jälkeen kertoma on lisäksi hänen edustamansa joukkueen toimihenkilön toimesta käännetty englannista suomen kielelle, mikä sekin heikentää kertomuksen luotettavuutta. Videotallenteen perusteella kysymyksessä oleva sananvaihto ei myöskään ollut tapahtunut ajassa 19.00, kuten erotuomariraporttiin on kirjattu, vaan ajassa 25.06. Lisäksi A on lausunut, että häntä vastaan esitetyt väitteet ovat muuttuneet asian käsittelyn eri vaiheissa ja syytöksiä on tullut lisää. Ristiriitaisen selvityksen vuoksi ottelun aikana tapahtunut sananvaihto jää epäselväksi. Koska syrjivää kielenkäyttöä ja epäasiallista käytöstä ei ole kyetty todistamaan, valituksen kohteena oleva päätös tulee kumota.

Vielä A on lausunut, että ottelun aikana vastustajajoukkueen pelaajat olivat toistuvasti huudelleet A:lle ja tämän joukkuekavereille sekä katsomoon epäasiallisesti. A:ta oli nimitelty useamman kerran epäasiallisesti ja vastustajajoukkueen maalivahti oli muun muassa huutanut A:lle, että ”I will fuck your mom”. A oli ilmoittanut asiasta erotuomarille, mutta siihen ei ollut puututtu.

Joka tapauksessa A:lle määrättyä kurinpitoseuraamusta tulee lieventää. A:n tiedossa on toinen tapaus, jossa ottelun erotuomarit olivat kuulleet, että joukkueen valmentaja oli käyttänyt rasistista ilmaisua, ja seuraamuksena tästä oli lopulta muutoksenhaun jälkeen määrätty vain 3 ottelun toimintakielto. A:lle ei voida määrätä ankarampaa seuraamusta, koska erotuomarit eivät olleet edes kuulleet väitettyä epäasiallista kielenkäyttöä.  

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan Jääkiekkoliitto on lausunut, että sillä ei ole lisättävää Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan ja valitusvaliokunnan päätöksistä ilmenevään. Valitus tulee perusteettomana hylätä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Kiekko-Espoo U18 IV:n ja KJT Haukat Teamin joukkueiden välillä on pelattu 9.12.2023 U18 Suomi-sarjan ottelu. Kiekko-Espoo U18 IV:n A:lle on määrätty ottelusta tehdyn raportin perusteella kurinpitomenettelyssä kurinpitoseuraamuksena 5 ottelun pelikielto sekä anteeksipyyntövelvoite.

Ottelusta laaditun erotuomariraportin mukaan KJT Haukat Teamin vastuuvalmentaja oli kertonut ottelun toiselle erotuomarille ajassa 19:00, että K-Espoo IV:n pelaaja #44 (A) oli huutanut KJT Haukat Teamin maalivahdille "vitun ryssä ja mamu". Kumpikaan erotuomareista ei ollut kuullut kommentteja. Edellä mainitun ilmoituksen vastaanottanut erotuomari oli ilmoittanut tapahtuman K-Espoo IV:n vastuuvalmentajalle ja edelleen ilmoittanut molemmille joukkueille, että tapahtuma tullaan raportoimaan liittoon.

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan päätös on perustunut siihen, että A:n on katsottu huutaneen ottelun aikana vastustajan maalivahdille ainakin kerran ”vitun ryssä” ja käyttäytyneen siten maalivahtia kohtaan liiton säännöissä kielletyllä tavalla epäasiallisesti tai syrjivästi. A:n valitettua ratkaisusta Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan sanottu valiokunta on päätöksessään hylännyt A:n valituksen ja pysyttänyt kurinpitovaliokunnan päätöksen.   

A:n valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko määrätylle kurinpitoseuraamukselle ollut riittävät perusteet ja mikäli on, onko määrätty kurinpitoseuraamus oikein mitattu.

Sovellettavat Jääkiekkoliiton säännöt

Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2023-2024 epäasiallista tai syrjivää käytöstä koskevan kohdan 75.7 mukaan epäasiallista tai syrjivää käytöstä on muun muassa kaikki tuomareiden, pelaajien tai toimihenkilöiden ulkonäköön, kansallisuuteen tai etniseen taustaan liittyvä kommentointi sekä epäasiallinen käytös niin kentällä, kentän ulkopuolella kuin katsomossa. Esimerkkinä sääntökohdassa tarkoitetusta epäasiallisesta tai syrjivästä käytöksestä on mainittu henkilökohtaisuuksiin menevä loukkaava nimittely. Lisäksi sääntökohdassa on todettu, että tilanteissa, joissa ottelun tuomaristo ei ole havainnut epäasiallista tai syrjivää käytöstä, mutta joukkue tai pelaaja ilmoittavat tuomaristolle sellaisesta, kummankin joukkueen joukkueenjohdolle ilmoitetaan, että epäasiallista tai syrjivää käytöstä on informoitu tapahtuneen ja se tullaan raportoimaan liittoon ottelun jälkeen.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2023-2024 asennetta ja käyttäytymistä koskevan kohdan 2.1.1 a) mukaan henkilön tai henkilöryhmän ihmisarvon minkäänlaista loukkaamista ei hyväksytä rodun, ihonvärin, sukupuolen, etnisen alkuperän, uskonnon, filosofisen tai poliittisen mielipiteen, siviilisäädyn tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella eikä millään muullakaan perusteella.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita muun muassa pelaaja, joka ottelussa tai seuran tai SJL:n järjestämässä ohjatussa tapahtumassa rikkoo näitä kilpailusääntöjä tai rikkoo SJL:n eettistä ohjeistusta tai sääntöjä ja joka missä yhteydessä tahansa syyllistyy häirintään tai syrjivään käytökseen missä tahansa muodossa ml. sosiaalisessa mediassa toimiminen tai joka muutoin on syyllistynyt epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.5 mukaan kurinpitomenettelyssä voidaan määrätä pelaajalle rangaistuksena muun muassa tietyn ottelumäärän mittainen pelikielto sekä anteeksipyyntövelvoite.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

A:n valituksen johdosta asiassa on ensinnäkin arvioitava, onko A:lle määrätylle kurinpitoseuraamukselle kaiken asiassa esitetyn näytön perusteella riittäviä perusteita.

Urheilun oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään arvioinut, että urheilun kurinpidon näyttökynnys on alempi kuin tuomioistuimen rikosprosessissa, mutta kuitenkin korkeampi kuin tavanomainen todennäköisyysnäyttö tuomioistuimessa riitaprosessissa. Näytön riittävyyttä arvioitaessa olennaista on, että ratkaisua tehtäessä arvioidaan paitsi syyllisyyttä tukevan näytön riittävyyttä niin myös sitä, onko asiassa esitetty vaihtoehtoinen tapahtumienkulku siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä varmuudella poissulkea (ks. UOL 16/2023). Esillä olevassa asiassa A on esittänyt vaihtoehtoisen tapahtumainkulun, jonka tueksi esitetyn näytön luotettavuutta asiassa on punnittava. Arviointi perustuu kokonaisharkintaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa ei ole kysymys muusta epäasiallisesta tai syrjivästä käytöksestä kuin edellä mainitun kiistatta syrjivän ilmaisun ”vitun ryssä” käyttämisestä. Sanotun ilmauksen käyttämisestä ovat asiaa kurinpitomenettelyssä selvitettäessä kertoneet yhdenmukaisesti kaksi KJT Haukat Teamin kenttäpelaajaa sekä väitetyn loukkaavan nimittelyn kohteena ollut KJT Haukat Teamin venäläistaustainen maalivahti. Kaikki mainitut henkilöt ovat nimenneet A:n syrjivän ilmaisun esittäjäksi.

A on oman kertomuksensa mukaan vastustajien toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä ja vahvasta verbaalisesta provokaatiosta huolimatta sanonut vastustajajoukkueen maalivahdille ainoastaan, että ”pidä suus kiinni”. Tämä oli ollut A:n reaktio mainitun maalivahdin huuteluun A:lle.

Esitetyn selvityksen perusteella kysymyksessä oleva ottelu on ollut tunnelmaltaan varsin kiihkeä ja sen aikana on puolin ja toisin ilmennyt muun muassa epäasiallista huutelua, johon myös katsojat ovat osallistuneet. Näissä olosuhteissa A:n esittämä tapahtumienkulku, jonka mukaan A itse oli toistuvasta epäasiallisesta ja provosoivasta vastustajajoukkueen pelaajien ja erityisesti kysymyksessä olevan maalivahdin käytöksestä huolimatta tyytynyt vain kerran kehottamaan maalivahtia olemaan hiljaa, ei ole niin uskottava, että se riittäisi horjuttamaan A:n syyllisyyttä tukevaa näyttöä.

Ottaen huomioon sen, että loukatun pelaajan lisäksi myös kaksi muuta pelaajaa oli kuullut A:n sanovan vastustajajoukkueen häntä provosoineelle maalivahdille ”vitun ryssä”, myöskään sillä, että epäasiallisen ja syrjivän kielenkäytön kohteeksi joutuneen henkilön suomen kielen taito on ollut puutteellinen, ei ole asiassa ratkaisevaa vaikutusta. Vastaavasti se, että loukkauksen kohteeksi joutunut pelaaja on myöhemmin kertonut epäasiallisesta nimittelystä laajemmin kuin tapahtumahetkellä, sekä se, että syrjivän ilmauksen esittämisen tarkka ajankohta saattaa olla kirjattu erotuomariraporttiin virheellisesti, eivät horjuta asiaan vaikuttavalla tavalla A:n syyllisyyden tueksi esitettyä näyttöä. Kokonaisuutena arvioiden oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa on riittävällä varmuudella näytetty, että A on käyttäytynyt tapahtumahetkellä sovellettavissa säännöissä kielletyllä tavalla epäasiallisesti tai syrjivästi.

Toiseksi asiassa on vielä arvioitava, onko A:lle epäasiallisen tai syrjivän käytöksen perusteella määrätty kurinpitoseuraamus oikein mitattu.

A on valituksessaan todennut, että hänelle määrätty seuraamus on liian ankara yhtäältä siitä syystä, että asiassa esitetty näyttö on ollut ristiriitaista ja epäluotettavaa, ja toisaalta siitä syystä, että vastaavanlaisesta syrjivästä kommentoinnista on toisessa asiassa määrätty siihen syyllistyneelle valmentajalle muutoksenhaun jälkeen vain 3 ottelun toimintakielto.

Edellä kerrotuilla perusteilla A:n syyllisyyden tueksi asiassa esitetty näyttö on ollut riittävän vahvaa. Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että näytön ollessa riittämätöntä kurinpitoseuraamus tulee jättää määräämättä sen sijaan, että kurinpitomenettelyssä arvioitavana olevasta teosta määrättäisiin lievempi seuraamus.

Asiassa on jäänyt tarkemmin selvittämättä, mihin toiseen asiaan A valituksessaan viittaa. Sen vuoksi tapausten ja kurinpitomenettelyyn johtaneen käytöksen moitittavuuden keskinäistä vertailua ei voida suorittaa. Esitetyn selvityksen perusteella asiassa ei ole ilmennyt, että A:lle määrätty kurinpitoseuraamus 5 ottelun pelikielto sekä anteeksipyyntövelvoite olisi A:n syyksi luettuun menettelyyn nähden liiton vakiintuneen kurinpitokäytännön vastainen, tekoon nähden liian ankara ja siten väärin mitattu tai A:n kannalta muutoin kohtuuton. Määrättyä seuraamusta ei siten ole syytä muuttaa.  

Johtopäätökset     

Edellä mainituilla perusteilla asiassa on riittävällä varmuudella näytetty, että A on syyllistynyt U18 Suomi-sarjan ottelussa Kiekko-Espoo U18 IV - KJT Haukat Team 9.12.2023 hänen syykseen Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnassa ja valitusvaliokunnassa luettuun epäasialliseen tai syrjivään käytökseen. Asiassa ei ole ilmennyt, että Jääkiekkoliiton kurinpitoelimet olisivat käyttäneet harkintavaltaansa kurinpitoseuraamusta määrätessään väärin tai vakiintuneen käytännön vastaisesti. Esitetyn selvityksen perusteella määrätty kurinpitoseuraamus ei ole A:n syyksi luettuun menettelyyn nähden liian ankara eikä A:n kannalta kohtuuton. Näin ollen valitus on hylättävä.   

Päätöslauselma

Valitus hylätään. 

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                         

Samuli Sillanpää
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Hanneli Alho-Ignatius, Pertti Lenkkeri ja Timo Pennanen