6/2023 Voimanosto – Kurinpito – kilpailu- ja toimitsijakielto – Kohtuullisuus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS Nro 6/2023
10.2.2023                                 
Diaarinro 43/2022

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Voimanostoliitto ry:n kurinpitopäätös 24.11.2022

ASIA                 
Kurinpito, kilpailu- ja toimitsijakielto

MUUTOKSENHAKIJA
A

Huoltajinaan B ja C

KUULTAVA
Suomen Voimanostoliitto ry

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Suomen Voimanostoliitto ry (jäljempänä myös Voimanostoliitto) on 24.11.2022 päättänyt, että muutoksenhakijaa ei voida valita Voimanostoliiton maajoukkueisiin nostajana, huoltajana tai virkailijana loppuvuonna 2022 tai vuonna 2023. Kurinpitoseuraamuksen perusteena on ollut se, että muutoksenhakija on osallistunut niin sanottuna levynvaihtajana eli toimitsijana Kansainvälisen Voimanostoliitto IPF:n ulkopuolisen liiton tai vastaavan kilpailutoimintaan, mikä ei ole ollut WADAn dopingvalvonnan piirissa olevaa voimanostotoimintaa. Ratkaisu on perustunut Voimanostoliiton kurinpitosääntöjen 2022 kohtaan 2.24.1. Päätös ei estä muutoksenhakijaa osallistumasta kansalliseen eikä SM-kilpailutoimintaan Voimanostoliiton alaisuudessa.   

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että yllä mainittu päätös kumotaan ja hänelle määrätty kurinpitoseuraamus poistetaan.

Kurinpitoseuraamus oli kohtuuton. Muutoksenhakijan menettely oli ollut tahatonta ja rike erittäin lievä. Muutoksenhakijalle ei ollut annettu koulutusta liiton säännöistä riittävästi. Päätös vaikutti muutoksenhakijan urheilijauraan dramaattisesti. Muutoksenhakija oli vuonna 2022 voittanut Suomen- ja Pohjoismaiden mestaruudet sekä saanut MM-pronssia. Hänen tavoitteensa vuodelle 2023 olivat korkealla, ja muutoksenhakija oli määrätietoisesti harjoitellut vuoden 2023 kansainvälisiin kilpailuihin. Ensi vuonna muutoksenhakija kilpaili vielä 18-vuotiaiden sarjassa, jossa hänellä oli hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälisesti.

Määrätty seuraamus oli kohtuuton myös sen vuoksi, että muutoksenhakija oli alaikäinen. Lisäksi Voimanostoliiton kurinpitosäännöt olivat vaikeaselkoiset ja niistä puuttui muun muassa määritelmä siitä, oliko niin sanottu lavamies toimitsija/virkailija.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen Voimanostoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Muutoksenhakija oli osallistunut Kansainvälisen Voimanostoliitto IPF:n ulkopuolisen liiton tai vastaavaan kilpailutoimintaan voimanostossa toimitsijana osallistumalla penkkipunnerruskilpailuun levynvaihtajana 11.6.2022 eli toimitsijan tehtävässä. Kurinpitosäännöissä oli selkeästi todettu, että joka urheilijana tai minä tahansa toimitsijana tai virkailijana ottaa osaa voimanostossa tai sen osalajissa järjestettävään kilpailuun, jonka järjestäjä ei noudata WADA:n antidopingsäännöstöä (Code) ja ei täten ole Kansainvälisen Voimanostoliiton IPF:n alainen, järjestämä, tunnustama tai hyväksymä, ei valita osallistumispäivästä alkaen seuraavan täyden kalenterivuoden loppuun asti missään ominaisuudessa Suomen maajoukkueeseen.

Jokainen liiton antidopingsopimuksen solmiva urheilija sekä alaikäisten osalta urheilijan huoltaja sitoutui noudattamaan Voimanostoliiton sääntöjä. Tämä oli todettu myös liiton kurinpitosääntöjen kohdassa 1.3. Kohdassa 1.2 oli todettu, keitä säännöt koskivat. Lisäksi sanottu esitettiin selkeästi myös SuomiSportissa, missä solmittiin liiton antidopingsopimus, joko erikseen tai lisenssin hankintavaiheessa samassa yhteydessä. Liiton säännöt oli julkaistu liiton kotisivuilla, mistä ne olivat jokaisen toimintaan osallistuvan löydettävissä.

Tarvittaessa nostaja tai hänen huoltajansa voi kysyä sääntötulkintoihin liittyen tietoa liitolta. Tähän Voimanostoliitolla on kohtuulliset resurssit käytettävissä. Jokaisella toimintaan osallistuvalla oli velvollisuus tutustua sääntöihin selvittääkseen sen, mikä oli sallittua toimintaa sekä mikä ei ollut sallittua toimintaa kyseessä olevassa lajissa.

Voimanostoliiton kurinpitosäännöissä on kerrottu selkeästi se, mikä voimanostourheilutoiminta on sallittua (Kansainvälisen Voimanostoliitto IPF:n alainen toiminta, minkä edustajana Suomessa on Suomen Voimanostoliitto). Oli täysin selvää, että muun liiton alaiseen toimintaan ei voinut osallistua.

VASTASELITYS

A on antanut vastaselityksen Voimanostoliiton vastaukseen. Hän on toistanut valituksessaan esitetyn sekä todennut muun ohella seuraavan.

Voimanostoliiton olisi tullut antaa alaikäisille ja nuorille urheilijoille enemmän koulutusta liiton säännöistä. Oli kohtuutonta asettaa nuorille urheilijoille samanlaisia vaatimuksia kuin aikuisurheilijoille. Muutoksenhakija ei ollut nuoresta iästään johtuen tiedostanut olevansa toimitsija kyseisissä kilpailuissa.

Muutoksenhakija on lisäksi vaatinut Voimanostoliittoa selvittämään: 1) miten, mitä kautta ja kenen toimesta rikkomus oli saatettu Voimanostoliiton hallituksen tietoon ja 2) miksi rikkomuksen ja selvityspyynnön välinen aikaviive oli ollut yli neljä kuukautta.

LISÄLAUSUMA

Suomen Voimanostoliitto ry on vastannut muutoksenhakijan kysymyksiin 1 ja 2.

Voimanostoliitto käsitteli tietoonsa tulleet mahdolliset kurinpitoasiat sitä mukaa kuin ne liiton tietoon tulivat. Käsillä olevassa tapauksessa tieto sääntörikkomuksesta oli tullut sosiaalisen median kautta. Voimanostoliitto oli saanut nimettömän vihjeen Instagram -videosta, josta asian selvittäminen oli alkanut. Koska tieto ei ollut millään tavalla virheellinen, ei tiedon esiintulotavalla ollut asian arvioinnin kannalta merkitystä.

Muutoksenhakijan asia tuli liiton tietoon vasta lokakuussa 2022, joten sitä ei ollut voitu aiemmin käsitellä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Oikeusturvalautakunnan toimivalta

Voimanostoliitto on 24.11.2022 päättänyt, että muutoksenhakijaa ei voida valita Voimanostoliiton maajoukkueisiin nostajana, huoltajana tai virkailijana vuosina 2022 tai 2023. Kurinpitoseuraamuksen perusteena on ollut se, että muutoksenhakija on osallistunut niin sanottuna levynvaihtajana eli toimitsijana Kansainvälisen Voimanostoliitto IPF:n ulkopuolisen liiton tai vastaavan kilpailutoimintaan, mikä ei ole ollut WADAn dopingvalvonnan piirissa olevaa voimanostotoimintaa. Voimanostoliitto on katsonut, että sanottu menettely on ollut Voimanostoliiton kurinpitosääntöjen 2022 kohdan 2.24.1 vastaista.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymys on kurinpitopäätöksestä, jossa muutoksenhakijalle on liiton sääntöjen rikkomisen perusteella määrätty kansainvälisiä kilpailuja koskeva kilpailu- ja toimitsijakielto.  Oikeusturvalautakunta on siten toimivaltainen tutkimaan asian sääntöjensä 2 §:n 1b kohdan perusteella.

Voimanostoliiton kurinpitosääntöjen kohdan 4 mukaan liiton hallituksen muusta kuin dopingrikkomuksen vuoksi tekemästä päätöksestä, tai Antidopingasioiden kurinpitolautakunnan dopingrikkomuksen vuoksi tekemästä päätöksestä voi valittaa Urheilun oikeusturvalautakunnalle niin kuin sen säännöissä on määrätty. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymys on käsillä olevassa asiassa Voimanostoliiton sääntöjen väitetystä rikkomisesta ja sen perusteella liiton määräämästä kurinpitoseuraamuksesta eikä dopingrikkomuksesta, vaikka käsillä oleva asia liittyykin osittain dopingsääntelyyn. Käsillä olevassa asiassa Voimanostoliitto on itsekin katsonut, että kysymys ei ole hallituksen dopingrikkomuksen vuoksi tekemästä päätöksestä, koska se on muutoksenhakuohjauksessaan ohjannut asianosaisen hakemaan muutosta suoraan oikeusturvalautakunnalta. Antidopingasioiden kurinpitolautakunta ei ole oikeusturvalautakunnan tietojen mukaan käsitellyt asiaa missään vaiheessa.

Edellä todetuin perustein kysymys ei siten ole asiasta, joka kuuluisi oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:n 3 momentin perusteella asioihin, joissa Suomen antidopingsäännöstön edellyttämät muutoksenhakumahdollisuudet on ensin käytettävä, jotta valitus voidaan oikeusturvalautakunnassa tutkia. Estettä valituksen tutkimiselle ei siten tältäkään osin ole. Sanotuin perustein asia ei myöskään ole sellainen, jossa oikeusturvalautakunnan tulisi kuulla ennen valituksen ratkaisemista oikeusturvalautakunnan sääntöjen 16 §:n perusteella Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:tä.

Edellä todetuin perustein oikeusturvalautakunta on toimivaltainen tutkimaan valituksen

Kysymyksenasettelu

Muutoksenhakija on katsonut, että Voimanostoliiton säännöt ovat kysymyksessä olevassa tapauksessa epäselvät ja ettei liitto ollut riittävästi kouluttanut muutoksenhakijaa dopingiin liittyvistä säännöistä. Muutoksenhakija on lisäksi katsonut, että hän ei ollut menetellyt asiassa tahallisesti ja että määrätty seuraamus oli hänen ikänsä ja muut olosuhteet huomioon ottaen kohtuuton. Muutoksenhakija on vastaselityksessään tuonut lisäksi esille, että kurinpitomenettely on käynnistynyt ja kurinpitoseuraamus on määrätty useita kuukausia väitetyn sääntörikkomuksen jälkeen.

Asiassa on kysymys siitä, onko muutoksenhakija rikkonut sillä tavoin Voimanostoliiton kurinpitosääntöjä, että kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset ovat täyttyneet ja siitä, onko kysymyksessä oleva sääntely epäselvä. Asiassa on lisäksi kysymys siitä, onko määrätty seuraamus ollut kohtuuton ottaen huomioon edellä mainitut seikat.

Sovellettavat säännöt

Voimanostoliiton voimassa olevien kurinpitosääntöjen 1.2 kohdan mukaan  kurinpitosäännöillä määrätään minkä tahansa tahalliseksi todetun sääntöjenvastaisen tai epäurheilijamaisen käyttäytymisen tai muun, tahallisena pidettävän liiton vastaisen toiminnan tai liitolle tai lajille vahinkoa tai huonoa mainetta aiheuttavaksi tai liiton toimintaa vahingoittavaksi katsottavan menettelyn johdosta liiton varsinaiselle jäsenelle tai sellaisen jäsenenä olevalle, liiton toimivallan alaisen voimanostotoiminnan piiriin kuuluvalle henkilölle määrättävästä rangaistuksesta/seuraamuksesta.

Kurinpitosääntöjen kohdan 1.3.1 mukaan liiton varsinaiset jäsenet sekä niiden jäsenenä olevat, liiton toimivallan alaisen voimanostotoiminnan piiriin kuuluvat henkilöt (ml. urheilijat, valmentajat, tuomarit, ohjaajat, managerit, joukkueen jäsenet, virkailijat, lääketieteelliset asiantuntijat ja muu lääkintähenkilöstö) sitoutuvat noudattamaan liitossa kulloinkin voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä.

Kurinpitosääntöjen kohdan 1.3.4 mukaan liitto on sitoutunut noudattamaan Kansainvälisen Voimanostoliiton (The International Powerlifting Federation [IPF]) antidopingsääntöjä; ”IPF Anti-Doping Rules”. Kohdassa 1.3.5 on puolestaan todettu, että liiton jäsenyhdistykset sekä liiton toimivallan piiriin kuuluvaan voimanostotoimintaan osaa ottavat jäsenyhdistyksen jäsenenä olevat urheilijat ja muut henkilöt (ml. valmentajat, tuomarit, ohjaajat, managerit, joukkueen jäsenet, virkailijat, lääketieteelliset asiantuntijat ja muu lääkintähenkilöstö) ovat liiton toimintasääntöjen 10. kohdan mukaan sitoutuneet noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa, liitossa noudatettavaa antidopingsäännöstöä ja tunnustaneet antidopingsääntöihin sisältyvän, SUEKille ja sen Antidopingasioiden kurinpitolautakunnalle kuuluvan tulostenkäsittelyvallan ja antidopingrikkomuksia koskevan kurinpitovallan yhtenä osallistumisen ehtona SVNL:n tai liiton jäsenyhdistyksen valtuuttamaan tai järjestämään kilpailuun. Liitossa noudatettavaksi antidopingsäännöstöksi katsotaan kohdassa 1.3.3 ja 1.3.4 mainitut säännöt ja niihin liittyvät kansainväliset normit.

Kurinpitosääntöjen kohdan 1.3.6 mukaan sen lisäksi mitä yllä olevassa 1.3.5 kohdassa määrätään, liiton jäsenyhdistykset sekä liiton toimivallan piiriin kuuluvaan voimanostotoimintaan osaa ottavat jäsenyhdistyksen jäsenenä olevat urheilijat ja muut henkilöt ovat velvollisia noudattamaan näissä kurinpitosäännöissä määrättyjä, antidopingasiaa koskevia liiton sisäisiä määräyksiä sekä liiton antidopingohjelmaa.

Kohdan 1.3.7 perusteella jokaisen urheilijan, joka aikoo kilpailla liiton valvonnan alaisessa kilpailussa, on maksettava liiton kilpailulisenssi sekä täytettävä liiton antidopingsopimuksen henkilötieto-osa kaikilta osin sekä allekirjoitettava se ja toimitettava sopimuksesta liitolle kuuluva allekirjoitettu kappale Suomen Voimanostoliittoon. Viimeksi mainitussa kohdassa on lisäksi todettu, että allekirjoittamallaan antidopingsopimuksella urheilija sitoutuu liitossa sopimuksen voimassaoloaikana noudatettavaan antidopingsäännöstöön ja näihin kurinpitosääntöihin. Kohdassa on erityisesti viitattu kohtiin 1.3.5 ja 1.3.6.

Kurinpitosääntöjen 1.6 mukaan seuran jäsenenä olevasta, liiton toimivallan alaiseen kilpailu tai muuhun toimintaan osallistuvasta urheilujohtajasta, valmentajasta, tuomarista, ohjaajasta, managerista, virkailijasta, lääketieteellisestä asiantuntijasta ja muusta lääkintähenkilöstä, jne., käytetään näissä säännöissä termiä toimitsija tai virkailija.

Kohdan 2.24.1 mukaan SVNL:n toimivallan alaista, näihin kurinpitosääntöihin sitoutunutta urheilijaa, valmentajaa, huoltajaa, tuomaria tai muuta virkailijaa, joka urheilijana tai minä tahansa toimitsijana tai virkailijana ottaa osaa voimanostossa tai sen osalajissa järjestettävään kilpailuun, jonka järjestäjä ei noudata WADAn antidopingsäännöstöä (Code) ja ei täten ole Kansainvälisen Voimanostoliiton (IPF) alainen, järjestämä, tunnustama tai hyväksymä, ei valita osallistumispäivästä alkaen seuraavan täyden kalenterivuoden loppuun asti missään ominaisuudessa Suomen maajoukkueeseen.

Oikeusturvalautakunnan arvio ja johtopäätökset

(a)    kurinpitomenettely

Muutoksenhakija on vastaselityksessään kiinnittänyt oikeusturvalautakunnan huomiota siihen, että kurinpitomenettely on käynnistynyt sosiaalisessa mediassa olleen videon perusteella ja vasta yli neljä kuukautta kysymyksessä olleen kilpailun jälkeen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei sille toimitetussa materiaalissa tai erityisesti Voimanostoliiton kurinpitosäännöissä ole kurinpitomenettelyn osalta säädetty mitään siitä, miten kurinpitomenettely tulee liitossa vireille. Kurinpitosäännöissä ei ole myöskään säännöksiä siitä, missä ajassa tutkittavana oleva sääntörikkomus on saatettava kurinpitomenettelyn kohteeksi.

Sanotuin perustein oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Voimanostoliitto ole menetellyt sääntöjensä vastaisesti ottaessaan muutoksenhakijan asian käsiteltäväkseen sosiaalisessa mediassa olleen videon perusteella ja yli neljä kuukautta kysymyksessä olevan kilpailun jälkeen. Väitetyn sääntörikkomuksen ja kurinpitomenettelyn vireille tulon välistä aikaa ei ole käsillä olevassa asiassa pidettävä myöskään kohtuuttomana. Asiassa ei ole ilmennyt, että Voimanostoliitto olisi tarpeettomasti viivytellyt kurinpitomenettelyn käynnistämisessä sen jälkeen, kun se on saanut väitetystä sääntörikkomuksesta tiedon.

Edellä todetuin perustein kurinpitomenettelyssä ei ole tapahtunut sellaista virhettä, jonka perusteella kurinpitopäätöksen lopputulokseen olisi syytä puuttua. Valitus on tältä osin hylättävä. 

(b)   Sääntöjen epäselvyys ja muutoksenhakijan tahallisuus

Käsillä olevassa asiassa on riidatonta, että muutoksenhakija on levynvaihtajana ottanut osaa voimanostossa tai sen osalajissa järjestettävään kilpailuun, jonka järjestäjä ei ole noudattanut WADAn antidopingsäännöstöä (Code). Kilpailu ei siten ole ollut myöskään Kansainvälisen Voimanostoliiton (IPF) alainen, järjestämä, tunnustama tai hyväksymä. Asiassa ei ole edes väitetty, että muutoksenhakija tai hänen huoltajansa eivät olisi sitoutuneet kurinpitosääntöjen tarkoittamalla tavalla Voimanostoliiton kurinpitosääntöihin ja siten myös sääntöjen kohtaan 2.24.1.

Muutoksenhakija on ensinnäkin katsonut, ettei kurinpitosääntöjen perusteella ole selvää, onko levynvaihtajana toimiminen sellainen rooli liiton ulkopuolisessa kilpailussa, jota kurinpitosääntöjen kohta 2.24.1 koskee.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitosääntöjen 1.6 perusteella kurinpitosäännöissä on sanamuotonsa puolesta tarkoitettu ulottaa kurinpitosäännöt kaikenlaiseen toimintaan voimanostokilpailuissa. Tämä ilmenee myös sääntöjen 2.24.1 sanamuodosta. Kurinpitosääntöjen 1.6 kohdassa lueteltu lista niistä henkilöistä, jotka katsotaan sääntöjen mukaan kilpailuissa toimitsijaksi tai virkailijaksi, ei ole tyhjentävä. Säännöksen sanamuodon perusteella kaikki muut kilpailutapahtumaan jollakin tavalla osallistuvat henkilöt paitsi itse urheilijat ovat joko toimitsijoita tai virkailijoita. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei sääntökohta ole muutoksenhakijan väittämällä tavalla epäselvä levynvaihtajan roolin osalta, vaikka sääntökohdassa ei erikseen levynvaihtajaa mainitakaan.

Edellä todetuin tavoin muutoksenhakija ja hänen huoltajansa ovat sitoutuneet noudattamaan Voimanostoliiton kurinpitosääntöjä. Muutoksenhakija on ottanut osaa liiton ulkopuolisiin kilpailuihin levynvaihtajana, jota on sääntöjen mukaan pidettävä toimitsijana tai virkailijana toimimisena. Muutoksenhakija on siten rikkonut kurinpitosääntöjen kohtaa 2.24.1. Valitus on siten sääntöjen epäselvyyttä koskevan väitteen osalta hylättävä.

Muutoksenhakija on toiseksi katsonut, ettei hän ollut menetellyt sääntöjen vastaisesti tahallaan.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitosääntöjen 1.2 kohdan perusteella vain tahallisesta sääntöjenvastaisesta menettelystä voidaan määrätä rangaistus/seuraamus. Kurinpitosäännöissä ei ole erikseen määritelty, mitä tahallisuudella säännöissä tarkoitetaan.

Oikeusturvalautakunta katsoo sille esitetyn selvityksen perusteella, ettei asiassa ole tullut ilmi mitään sellaista, jonka perusteella muutoksenhakija olisi tarkoituksellisesti rikkonut kurinpitosääntöjä (niin sanottu tarkoitustahallisuus). Tarkastelua ei kuitenkaan voida rajoittaa koskemaan vain tarkoitustahallisuutta arvioitaessa sitä, onko muutoksenhakija toiminut tilanteessa tahallaan kurinpitosääntöjen vastaisesti.

Yleisissä tuomioistuimissa omaksutun vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan henkilö toimii tahallaan myös silloin, jos hänen on vallinneissa olosuhteissa täytynyt pitää vähintään varsin todennäköisenä, että hänen menettelynsä täyttää kielletyn menettelyn tunnusmerkistön. Tahallisuuden voi poistaa se, että tekijä ei teon hetkellä ole ollut selvillä kaikkien niiden seikkojen käsillä olosta, joita sääntörikkomuksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että tekijällä on varsin laaja selonottovelvollisuus tekohetken olosuhteista ja voimassa olevan lainsäännösten sisällöstä.

Edellä todetuin tavoin muutoksenhakija on käsillä olevassa asiassa erikseen sitoutunut noudattamaan Voimanostoliiton kurinpitosääntöjä. Hän on siten ollut velvollinen myös ottamaan selvää kurinpitosäännösten sisällöstä. Tässä arviossa keskeistä merkitystä ei voida antaa sille, onko Voimanostoliitto kouluttanut jäsenseurojensa urheilijoita tai maajoukkueurheilijoita voimassa olevista kurinpitosäännöistä.

Muutoksenhakija on edellä todetuin perustein ollut velvollinen ottamaan selvää kysymyksessä olevien kilpailun ja hänen siinä olleen roolinsa hyväksyttävyydestä Voimanostoliiton kurinpitosääntöjen osalta. Tarkoituksellinen tietämättömyys vallitsevista olosuhteista tai välinpitämättömyys niiden osalta ei poista tahallisuutta. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei sekään, että muutoksenhakija on ollut tapahtumahetkellä alaikäinen, poista käsillä olevassa asiassa tahallisuutta, koska muutoksenhakija on ollut jo lähellä täysi-ikäisyyttä. Viimeksi todetulla seikalla voi kuitenkin olla merkitystä kurinpitoseuraamuksen kohtuullisuutta arvioitaessa.

Edellä todetuin perustein oikeusturvalautakunta katsoo muutoksenhakijan täytyneen pitää vähintään varsin todennäköisenä, että osallistuessaan levynvaihtajana kansainvälisen liiton ulkopuolisiin kilpailuihin, hän toimii kurinpitosääntöjen 2.24.1 vastaisesti. Muutoksenhakija on siten menetellyt kurinpitosääntöjen tarkoittamalla tavalla tahallisesti ja häntä on voinut kurinpitosääntöjen perusteella rangaista sääntörikkomuksesta.

Muutoksenhaun kohteena ollut kurinpitopäätös on edellä todetuin perustein sääntöjen mukainen eikä sitä ole syytä kumota. Valitus on tahallisuutta koskevan kysymyksen osalta hylättävä.

(c)    Kurinpitoseuraamuksen kohtuullisuus

Muutoksenhakijalle on edellä todetuin tavoin voitu sovellettavien kurinpitosääntöjen perusteella määrätä seuraamukseksi se, ettei häntä valita osallistumispäivästä alkaen seuraavan täyden kalenterivuoden loppuun asti missään ominaisuudessa Suomen maajoukkueeseen. Esitetyn selvityksen perusteella tämä määräys perustuu kansainvälisen Voimanostoliiton sääntöihin ja niiden noudattamatta jättäminen voi johtaa siihen, että Voimanostoliitolle määrätään kansainvälisen liiton taholta seuraamuksia.

Muutoksenhakija on kuitenkin katsonut, että määrätty seuraamus on joka tapauksessa kohtuuton ottaen huomioon muutoksenhakijan alaikäisyys, rikkeen vähäisyys, muut olosuhteet ja se, ettei Voimanostoliitto ollut riittävällä tavalla kouluttanut nuoria urheilijoita sovellettavista kurinpitosäännöistä.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (jäljempänä oikeustoimilaki) 36 §:n mukaan, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yleiset tuomioistuimet voivat oikeustoimilain 36 §:n nojalla sovitella tai kohtuullistaa kauppaoikeudellisten yhteisöjen kuten osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja näihin määräyksiin perustuvia päätöksiä. Saman on katsottu soveltuvan myös yhdistysoikeuteen niin, että tuomioistuimet voivat sovitella tai kohtuullistaa yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyksen päättämiä muita sääntöjä kuten kilpailumääräyksiä sekä niiden perusteella tehtyjä päätöksiä.

Oikeustoimilain 36 §:n mukaiset sovittelukriteerit on laadittu ensisijaisesti sopimusten sovittelua silmällä pitäen. Tämän vuoksi joudutaan erikseen harkitsemaan, mitkä ovat sovittelun edellytykset yhdistyksen sääntöjen tai sitä alemmanasteisten määräysten tai niiden nojalla tehtyjen päätösten kohdalla. Samalla tavoin kuin sopimusten kohdalla kohtuuttomuudessa voidaan erottaa yhtäältä sääntöjen tai määräysten tyyppikohtuuttomuus ja toisaalta yksittäistapauksellinen kohtuuttomuus. Tyyppikohtuuttomuudella tarkoitetaan sitä, että sääntömääräys on sellaisenaan sisältönsä puolesta kohtuuton. Yksittäistapauksellisella kohtuuttomuudella tarkoitetaan puolestaan tilannetta, jossa sääntömääräystä ei voida yleisesti pitää kohtuuttomana, mutta sen tulkinta käsillä olevassa yksittäistapauksessa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 d-kohdan mukaan lautakunnan toimivaltaan kuuluu sen arvioiminen, onko tehty päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Tässä yhteydessä oikeusturvalautakunta voi myös arvioida, onko sovellettu sääntömääräys kohtuuton tai johtaako sen soveltaminen kohtuuttomuuteen (ks. esim. UOL 4/2010, UOL 3/2012, UOL 5/2014, UOL 30/2016 ja UOL 31/2020).

Oikeusturvalautakunta on lautakuntakäytännössään katsonut, että junioriurheilijoiden kohdalla tulisi viimeiseen saakka pidättäytyä sellaisista käytännön toimista, jotka rajoittavat hänen mahdollisuuksiaan harrastaa ja osallistua kilpaurheiluun haluamallaan tavalla (UOL 2/2021). Mainittu ratkaisu on käsitellyt seurasiirtoja koskevaa tilannetta. Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei mainittua periaatetta tule sivuuttaa nuorten urheilijoiden kohdalla kurinpitotilanteissakaan.

Käsillä olevassa asiassa muutoksenhakijalle ei ole voitu kurinpitosääntöjen perusteella määrätä muuta seuraamusta kuin maajoukkuetoiminnan ulkopuolelle jättämisen. Edellä todetuin tavoin asiassa on selvitetty, että tämä rangaistus on sinällään määräytynyt kansainvälisen liiton sääntöjen perusteella, joihin Voimanostoliitto on sitoutunut. Sanotun perusteella käsillä ei ole tilanne, jossa sovellettava kurinpitosääntö olisi niin sanotusti tyyppikohtuuton. Siten asiassa on arvioitava, johtaako sinällään pätevän kurinpitosäännön soveltaminen tässä yksittäisessä asiassa kohtuuttomuuteen.

Muutoksenhakija on ollut sääntörikkomuksen tehdessään alaikäinen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hän urheilee voimanostossa sellaisella tasolla, että hänellä sinällään olisi mahdollisuus osallistua kansainvälisiin kilpailuihin Suomen edustajana. Asiassa ei ole syytä epäillä sitä muutoksenhakijan ilmoitusta, että hänellä on ikänsä puolesta viimeinen mahdollisuus osallistua kansainvälisiin kilpailuihin maajoukkueessa 18-vuotiaiden sarjassa vuoden 2023 aikana. Sanotut seikat puhuvat sen puolesta, että määrättyä seuraamusta on sen laatu ja pituus huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana.

Kohtuuttomuuden puolesta puhuu lisäksi se, että kysymys on alaikäisestä urheilijasta, joka on tehnyt rikkeen pikemminkin nuoruudesta johtuvasta harkitsemattomuudesta ja ymmärtämättömyydestä kuin vakaasti asiaa harkittuaan. Kysymys ei ole ollut myöskään siitä, että muutoksenhakija olisi osallistunut liiton ulkopuolisiin kilpailuihin urheilijana, valmentajana, tuomarina tai muutoin kovinkaan keskeisessä roolissa.

Kohtuuttomuutta vastaan puhuu puolestaan se, että muutoksenhakija on tekohetkellä ollut jo lähellä täysi-ikäisyyden rajaa. Hän on myös siinä määrin kokenut ja määrätietoinen urheilija, että hänellä on merkittävää kansallista ja kansainvälistä menestystä. Näissä oloissa muutoksenhakijan olisi tullut toimia erityisen huolellisesti. Kohtuuttomuutta vastaan puhuu myös se, että sovellettava kurinpitosääntöjen kohta on ollut sanamuotonsa puolesta selvä. Kohtuuttomuutta vastaan puhuu vielä se, että muutoksenhakijan mahdollisuuksia harrastaa ja kilpailla voimanostossa ei ole rajoitettu kuin maajoukkuetoiminnan osalta. Hän voi edelleen osallistua kansallisiin kilpailuihin ja harjoitella normaalisti oman seuransa puitteissa.

Oikeusturvalautakunta katsoo kohtuuttomuuden puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena punnittuaan, että yli vuoden kestävä maajoukkuetoimintaa koskeva kilpailukielto on muutoksenhakijan ikä ja sääntörikkomuksen luonne huomioon ottaen pituutensa puolesta kohtuuton. Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo, että muutoksenhakija on tuomittava jonkinlaiseen rangaistukseen sääntörikkomuksesta ottaen huomioon kohtuullistamista vastaan puhuvat seikat. Sanotuin perustein oikeusturvalautakunta katsoo kohtuulliseksi seuraamukseksi käsillä olevasta sääntörikkomuksesta käsillä olevissa olosuhteissa puolen vuoden kiellon osallistua missään ominaisuudessa Suomen maajoukkueeseen.

Edellä todetuin perustein Voimanostoliiton kurinpitopäätöstä on kohtuullistettava siten, että muutoksenhakija ei saa osallistua missään ominaisuudessa Suomen Voimanostoliiton maajoukkueeseen 24.5.2023 asti eli kuripitoseuraamuksen pituutta on lyhennettävä kokonaisuudessaan puoleen vuoteen.

Valitusmaksu

Asian näin päättyessä oikeusturvalautakunta katsoo, että valitusmaksu on palautettava.          

Päätöslauselma

Suomen Voimanostoliitto ry:n kurinpitopäätöstä 24.11.2022 kohtuullistetaan siten, että A:ta ei voida valita Suomen Voimanostoliitto ry:n maajoukkueisiin nostajana, huoltajana tai virkailijana 24.5.2023 saakka eli kurinpitoseuraamuksen pituutta on lyhennetty. Muilta osin valitus hylätään.

Valitusmaksu palautetaan.

Kristiina Rintala
Puheenjohtaja                                                                         

Jukka Loiva
Sihteeri
                                                                                                      

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Kristiina Rintala, Antti Aine, Hanneli Alho-Ignatius, Hilla Marjoranta ja Pekka Timonen