44/2023 Jääkiekko - Pelikielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS                                     
Nro 44/2023
9.11.2023                                 
Diaarinro 42/2023

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 1.11.2023 

ASIA                 
Pelikielto
 

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto ry

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY:N KURINPITÄJÄN PÄÄTÖS 1.11.2023

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on päätöksessään 1.11.2023 määrännyt A:lle kahden (2) sarjaottelun pelikiellon. Määrätty pelikielto perustuu 28.10.2023 pelatusta U20 Mestiksen alkusarjan ottelusta Hokki – SaPKo laadittuun erotuomariraporttiin ja ottelutallenteeseen. Sääntöperusteena kurinpitäjä on viitannut jääkiekon sääntökirjan päähän kohdistunutta taklausta koskevaan kohtaan 48.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva päätös kumotaan ja hänelle määrätty pelikielto poistetaan.

Perusteinaan A on esittänyt, että päätöstä tulee muuttaa, koska hänen tarkoituksenaan ei tilanteessa ollut ollut vahingoittaa vastustajaa millään tavalla. Taklattavalla pelaajalla on vastuu havainnoida ympäristöään. Kysymyksessä olevassa tilanteessa taklattu pelaaja on laiminlyönyt tämän vastuunsa. Taklattu pelaaja ei havainnoinut ympäristöään lainkaan ollessaan vastaanottamassa syöttöä. A:lla ei ollut tilanteessa käytännössä ollenkaan vauhtia ja hänen tarkoituksenaan oli ollut vain vastustajan pysäyttäminen. A ei ollut ehtinyt reagoida siihen, että taklattu pelaaja ei ollut havainnut häntä. Tämän vuoksi määrätty kurinpitoseuraamus on kohtuuton. A ei ole urallaan koskaan aikaisemmin saanut ulosajoa eikä pelikieltoa. Hän on aina ollut tunnettu puhtaasta pelityylistä. A on hyvin pahoillaan tapahtuneesta, mutta haluaa korostaa taklattavan pelaajan vastuuta.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

Perusteinaan Jääkiekkoliitto on lausunut, että ottelutallenteelta on selvästi nähtävissä, että taklattu vastustajajoukkueen pelaaja on tilanteessa keskittynyt katsomaan oman puolustusalueensa kulmaan, josta puolustaja on syöttänyt kiekon laitaa pitkin häntä kohden. A:n taklaus kohdistuu siten pelaajaan, joka ei ole pelannut kiekkoa (kiekko kulkee pelaajien jalkojen välistä keskialueella). A suorittaa taklauksen erotuomariraportissa ja kurinpitopäätöksessä todetulla tavalla takaviistosta pelaajaan, jolla ei ole mitään mahdollisuutta havainnoida tulevaa taklausta. A ojentautuu tilanteessa ylöspäin juuri ennen taklausta, osuakseen vastustajaa pään seudulle. A:n väite taklattavan pelaajan vastuusta on asiaan vaikuttamaton. Sääntökirjan mukaan taklattavan pelaajan vastuu koskee tilanteita, joissa taklattava pelaaja kykenee havaitsemaan tulevan taklauksen, eikä esimerkiksi madalla peliasentoaan ennen taklausta. Tässä tapauksessa vastustajalla ei ollut ollut käsitystä tulevasta taklauksesta eikä tämä siten ollut voinut vastaanottaa taklausta millään tavalla. Osumisesta pään seudulle sekä piittaamattomasta taklauksesta pelaajaan, jonka A selvästi näkee kohdistaneen huomionsa muualle kuin häneen, vastuu on yksin A:lla. Taklaus on vaarallinen ja se osoittaa piittaamattomuutta vastustajan turvallisuutta kohtaan. A:n aikaisemmalla seuraamushistorialla tai pelikieltojen puutteella ei ole merkitystä tätä yksittäistä tapausta arvioitaessa.

Kurinpitäjä on arvioinut tilanteen kokonaisuutena oikein ja määrännyt A:lle sääntöjen vastaisesta taklauksesta kahden ottelun pelikiellon. Päätöstä ei ole syytä muuttaa.

VASTASELITYS

A ei ole antanut Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta vastaselitystä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Hokin ja SaPKon joukkueiden välillä on pelattu 28.10.2023 U20 Mestiksen alkusarjan ottelu.  SaPKon A:lle on ottelun aikana määrätty pään tai niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta 5 minuutin rangaistus sekä pelirangaistus (20 min). Ottelun erotuomari on laatinut pelirangaistuksen johdosta erotuomariraportin, joka on toimitettu Jääkiekkoliiton kurinpitäjälle. Erotuomariraportin ja ottelutallenteen perusteella A:lle on määrätty kurinpitäjän toimesta kahden sarjaottelun pelikielto.

A:n valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko kurinpitäjän asiassa antama kurinpitopäätös siten perusteltu.

Sovellettavat Jääkiekkoliiton säännöt

Jääkiekkoliiton sääntökirjan 2023-2024 kohdan 48 mukaan ei ole olemassa puhdasta taklausta päähän tai niskaan/kaulaan. Taklaavan pelaajan täytyy välttää osumasta vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

Taklaus, jonka tuloksena on kontakti vastustajan päähän, ja jossa isku kohdistuu valtaosin päähän, ja joka olisi vältettävissä, ei ole sallittu. Tämä sääntö syrjäyttää kaikki vastaavat pään ja niskan/kaulan alueelle kohdistuvat teot.

Kun pelaaja luistelee pää ylhäällä, riippumatta siitä, onko hänellä kiekko hallussa ja voiko hän kohtuudella olettaa lähestyvää kontaktia, vastustajalla ei ole oikeutta taklata häntä päähän tai niskaan/kaulaan. Mikäli taklaavalla pelaajalla ei ole mahdollisuutta reagoida taklattavan pelaajan äkilliseen aseman muutokseen juuri ennen taklausta ja vaikka taklaus osuisikin päähän, ei taklausta rangaista sääntöjenvastaisena taklauksena päähän.

Pelaajalle, joka taklaa vastustajaa, tuomitaan rangaistus sääntöjen vastaisesta taklauksesta päähän tai niskaan/kaulaan, jos joku seuraavista kohdista täyttyy/tapahtuu

(I)                 Pelaaja kohdistaa minkälaisen iskun millä tahansa vartalonsa tai varusteensa osalla vastustajan päähän tai niskaan/kaulaan tai iskee tai runnoo vastustajan pään suojalasia tai laitaa vasten käyttäen mitä tahansa ylävartalonsa osaa.

(II)               Pelaaja ojentaa ja suuntaa minkä tahansa ylävartalonsa kohdan osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

(III)             Pelaaja ojentaa kehoansa ylöspäin tai ulospäin ylettyäkseen vastustajaan tai käyttää mitä tahansa ylävartalonsa osaa osuakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan.

(IV)             Pelaaja hyppää (irrottaa luistimensa jäästä) taklatakseen vastustajaa päähän tai niskaan/kaulaan

Määritettäessä oliko kontakti vastustajan päähän vältettävissä, pitää seuraavat taklaukseen liittyvät olosuhteet ottaa huomioon:

(V)               Yrittikö pelaaja taklata normaalissa peliasennossa vastustajan vartaloon eikä pää tullut kontaktin kohteeksi taklauksen huonon ajoituksen, huonon lähestymiskulman tai tarpeettoman vartalon ylöspäin tai ulospäinsuuntaamisen takia. Kohdistuiko suurin osa iskun voimasta ensin vartaloon ja liukuiko kontakti sitten /sen jälkeen päähän tai niskaan/kaulaan.

(VI)             Asettiko taklattava itsensä haavoittuvaan asemaan ottaen asennon, joka altisti pään muutoin normaalin vartalotaklauksen kohteeksi.

(VII)           Muuttiko taklattava olennaisesti vartaloasemaansa tai päänsä asemaa välittömästi ennen taklausta tai samanaikaisesti sen kanssa, mikä merkittävästi vaikutti pääkontaktin syntymiseen.

Sääntökirjan isoja rangaistuksia koskevan kohdan 20.1 mukaan iso rangaistus tuomitaan mille tahansa pelaajalle, joka tekee fyysisen rikkeen ja joka piittaamattomasti vaarantaa rikottua pelaajaa siten, että päätuomarin harkinnan mukaan pieni rangaistus tai kaksinkertainen pieni rangaistus ei olisi riittävä rangaistus kyseiselle pelaajalle. Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus.

Lisäksi isoa rangaistusta ja pelirangaistusta koskevan sääntökirjan kohdan 48.3 mukaan päätuomari voi oman harkintansa mukaan tuomita ison rangaistuksen pelaajalle, joka päätuomarin tulkinnan mukaan piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa taklaamalla tätä päähän tai niskaan/kaulaan. Tällaisen piittaamattoman vaarantamisen perusteena ovat rikkeen vakavuus, kontaktin vakavuus, väkivallan aste ja teon yleinen moitittavuus.  

Sääntökirjan kohdan 23.2 mukaan pelirangaistuksen saaneen pelaajan, valmentajan tai muun joukkueen toimihenkilön osalta tapaus raportoidaan asiaankuuluvalle elimelle, jolla on täysi valta tuomita lisäkurinpitorangaistuksia rangaistulle henkilölle.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2023-2024 kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita muun muassa pelaaja, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.5 mukaan kurinpitomenettelyssä voidaan määrätä pelaajalle rangaistuksena muun muassa tietyn ottelumäärän mittainen pelikielto.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Erotuomariraportin mukaan tarkasteltavana olevassa tilanteessa on tapahtunut seuraavaa. Vierasjoukkueen pelaaja B60 (A) oli taklannut ajassa 16:09 kotijoukkueen pelaajaa A17 päähän kotijoukkueen vaihtoaition edessä. Kotijoukkueen pelaaja oli ollut tavoittelemassa laitaa pitkin tulevaa kiekkoa, mutta ei ollut yltänyt siihen. Pelaaja B60 oli taklannut samassa tilanteessa pelaajaa A17 kyynärpäällä päähän. Taklauksesta pelaaja A17 oli kaatunut jäähän naamaansa pidellen. Peli oli katkaistu välittömästi ja pelaaja B60 oli toimitettu rangaistusaitioon. Erotuomari oli pyytänyt linjatuomarilta näkemyksen tilanteeseen, minkä jälkeen pelaajalle B60 oli tuomittu 5+20 päähän kohdistuneesta taklauksesta. Linjatuomari oli nähnyt pelaajan B60 kohdistavan taklauksensa pelaajan A17 kasvoihin. Pelaaja A17 oli loukannut hampaitaan taklauksen johdosta, mutta pelannut pelin loppuun. Tilanne oli katsottu pelin loputtua myös Leijona TV:n tallenteesta ja kohdistus päähän oli raportin mukaan näkynyt siitä selkeästi.

Jääkiekkoliiton kurinpitäjä on perustanut kurinpitoseuraamuksen määräämisen asiassa sekä erotuomariraporttiin että ottelutallenteeseen. Kurinpitäjä on katsonut, että A on taklannut tilanteessa sääntökirjan kohdassa 48 tarkoitetulla tavalla vastustajaa päähän ja määrännyt A:lle tästä menettelystä kahden sarjaottelun pelikiellon. Kurinpitäjän päätöksen mukaan ottelutallenteesta voidaan havaita, että A kasvaa hiukan ennen taklaustaan ja sen vuoksi hän osuu olkapäällään/olkavarrellaan vastustajaa suoraan pään seudulle. Taklattu pelaaja katsoo kiekollista pelaajaa eikä huomaa kunnolla A:n tuloa. Näin ollen A taklaa haavoittuvassa asemassa ollutta vastustajaa, joka ei ollut nähnyt A:n tuloa eikä siten pystynyt valmistautumaan taklaukseen. A on piittaamattomasti vaarantanut vastustajan turvallisuuden, koska hän on taklannut haavoittuvassa asemassa ollutta pelaajaa. Päähän kohdistuneissa taklauksissa on suuri riski isoille loukkaantumisille. Nyt taklattu pelaaja oli pystynyt jatkamaan ottelua. Koventavana tekijänä tilanteessa oli se, että A oli kasvanut taklatessaan ylöspäin.

A on valituksessaan todennut, että hän ei ollut pyrkinyt vahingoittamaan taklauksellaan vastustajaa. Lisäksi A on korostanut valituksessaan taklatun pelaajan vastuuta tilanteessa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että edellä selostettujen sääntöjen mukaan taklaavan pelaajan täytyy välttää osumasta vastustajaa päähän, eikä puhdasta päähän kohdistuvaa taklausta ole. Ottelutallenteen perusteella A:n taklaus osuu suoraan vastustajaa päähän. Tilanteessa taklauksen kohteena oleva pelaaja seuraa katsellaan takaapäin laitaa pitkin tulevaa kiekkoa, eikä hän sen vuoksi kykene havaitsemaan edestäpäin lähestyvää A:ta. A:n on täytynyt tämä havaita, mutta siitä huolimatta hän suorittaa taklauksen. Kontaktihetkellä A nostaa peliasentoaan ylemmäs, minkä seurauksena hän osuu olkapäällään juuri kääntymässä olevaa vastustajaa päähän.

Tilannenopeus ei ole tapahtumahetkellä suuri ja A olisi voinut pysäyttää vastustajan tilanteessa myös puhtaasti.  Kontaktin vastustajan päähän kohdistamalla A vaarantaa piittaamattomasti haavoittuvassa asemassa olevaa vastustajaa, joka loukkaa tilanteessa hampaitaan. A:n menettely on tilanteessa vaarallista ja moitittavaa. Ottaen huomioon sen, että esitetyn selvityksen perusteella A:lle ei ole aikaisemmin määrätty kurinpitoseuraamuksia, esillä olevassa asiassa määrätty 2 ottelun pelikielto on oikein mitattu. Asiassa ei siten ole ilmennyt aihetta muuttaa kurinpitäjän päätöstä. Näin ollen valitus hylätään.   

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Ilkka Lahtinen                         
Puheenjohtaja
 
Samuli Sillanpää
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Pekka Lindroos ja Kimmo Suominen