36/2023 Tanssiurheilu – Arvokilpailuvalinta – Päätöksen sääntöjenmukaisuus
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS
Nro 36/2023
13.9.2023
Diaarinro 35/2023
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Tanssiurheiluliitto ry:n liittohallituksen 6.8.2023 tekemä päätös suomalaisten tanssijoiden osallistumisesta kansainvälisen tanssiurheiluliiton (WDSF) järjestämiin arvokilpailuihin
ASIA
Arvokilpailuvalinta
MUUTOKSENHAKIJAT
A
B
C
D
E
F
G, huoltajanaan P
H, huoltajanaan Q
I, huoltajanaan R
J, huoltajanaan S
K, huoltajanaan T
L, huoltajanaan U
M
N
O, huoltajanaan V
KUULTAVA
Suomen Tanssiurheiluliitto ry
VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS
Suomen Tanssiurheiluliitto ry:n (jäljempänä myös STUL) liittohallitus on 6.8.2023 päättänyt, ettei STUL lähetä liiton maksamana eikä ilmoita urheilijan omalla kustannuksella urheilijoitaan arvokilpailuihin, joissa kilpailunjärjestäjä on sallinut venäläisten tai valkovenäläisten urheilijoiden osallistumisen. Päätöstä on perusteltu sillä, että se on osoitus solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan sekä STUL:n kannanotto siihen, ettei venäläis- ja valkovenäläisurheilijoita tulisi tässä vaiheessa ottaa mukaan kansainväliseen urheiluun.
VALITUS PERUSTEINEEN
A ja muut edellä mainitut muutoksenhakijat (jäljempänä muutoksenhakijat) ovat vaatineet, että muutoksenhaun kohteena oleva päätös kumotaan ja että arvokisoihin valitut ja myöhemmin arvokisoihin valittavat urheilijat saavat oikeuden osallistua vuosien 2023 ja 2024 arvokisoihin. Muutoksenhakijat ovat lisäksi vaatineet, että Suomen Tanssiurheiluliitto ry velvoitetaan korvaamaan heille oikeusturvalautakunnan käsittelymaksu ja mahdolliset aiheutuvat muut lautakuntakulut.
Muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessä ei ollut otettu riittävästi huomioon urheilijoiden etuja ja oikeuksia. Kansainvälinen olympiakomitea (IOC) ja kansainvälinen tanssiurheiluliitto (WDSF) olivat hyväksyneet "neutraalien" urheilijoiden osallistumisen. Myöskään opetus- ja kulttuuriministeriö tai Suomen hallitus eivät olleet rajoittaneet urheilijoiden osallistumista. STUL:n ei tulisi asettaa rajoituksia, joita suuremmat lajin kansainväliset kattoliitot tai Suomen hallitus eivät olleet asettaneet.
STUL:n liittohallituksen päätös oli myös STUL:n omien sääntöjen vastainen. STUL:n sääntöjen perusteella liittohallituksella ei ollut toimivaltaa päättää siitä, ettei se lähetä urheilijoita kansainvälisiin arvokisoihin.
STUL:n tulisi edistää jäsenistönsä toimintaedellytyksiä eikä toimia päinvastoin. Mahdollisuus osallistua arvokilpailuihin saattoi toteutua yksittäisten urheilijoiden kohdalla vain kerran elämässä. STUL ei myöskään kohdellut tanssijoita yhdenvertaisesti suhteessa muiden lajien edustajiin. Esimerkiksi Suomen Tennisliitto ry oli mahdollistanut kahdelle pelaajalle oikeuden harjoittaa ammattiaan ja kilpailla maailman huipulla. STUL:n liittohallituksen päätös, joka rajoitti tanssiurheilijoiden mahdollisuuksia, poikkesi tästä linjasta merkittävästi. STUL ei ollut kohdellut eri tanssilajien edustajiakaan yhdenvertaisesti. Se oli sallinut break dance -tanssijoiden osallistumisen olympiakarsintoihin vedoten siihen, että ilmoittautumiset kilpailuihin oli tehty ennen liittohallituksen tekemää päätöstä.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös puuttui tanssiurheilijoiden ja tanssituomareiden elinkeinovapauteen. Päätös rajoitti myös tanssiurheilijoiden mahdollisuuksia hankkia sponsoritukea ja apurahoja. Useimmiten rahoituksen saaminen ja Olympiakomitean tukiurheilijaksi pääseminen edellytti kansainvälistä arvokilpailumenestystä, minkä hankkiminen ei muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen jälkeen ollut enää mahdollista.
Suomen Olympiakomitea oli keskustelut opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön kanssa 6.4.2023 urheilijoiden osallistumisesta kilpailutoimintaan, jos venäläiset ja valkovenäläiset osallistuvat kisoihin. Muutoksenhakijoiden käsityksen mukaan suomalaiset urheilijat voivat osallistua kansainväliseen kilpailutoimintaan, jos kansainvälinen lajiliitto valvoi ja huolehti tiettyjen reunaehtojen toteutumisesta.
VASTAUS PERUSTEINEEN
Suomen Tanssiurheiluliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus sekä käsittelymaksua ja lautakuntakuluja koskevat vaatimukset hylätään.
Muutoksenhakijat eivät olleet esittäneet lakiin tai STUL:n sääntöihin perustuvia syitä muuttaa tai kumota 6.8.2023 tehtyä päätöstä. STUL:n liittohallitus seurasi kansainvälisen tilanteen kehittymistä, kansainvälisen kattojärjestön (WDSF) konkreettisia toimia venäläisten ja valkovenäläisten neutraliteetin toteamisessa, valvonnassa ja mahdollisten rikkomusten sanktioinnista sekä antidoping-valvontaan liittyvien seikkojen todentamisesta ko. urheilijoilla. Liittohallitus tulee tarkistamaan kantaansa, mikäli edellä mainittuihin asioihin tulee uutta, tilanteen muuttavaa tietoa. Urheilijat tullaan lisäksi valitsemaan ja ilmoittamaan sääntöjen määräämällä tavalla normaalin käytännön mukaan arvokilpailuihin, mikäli kilpailuun ei osallistunut neutraalin lipun alla urheilevia venäläisiä- ja valkovenäläisiä urheilijoita.
Kansainvälisen kattojärjestön (WDSF) päätöksentekoon liittyi ristiriitaisuuksia ja eettisesti arveluttavia tekijöitä, kuten ukrainalaisen WDSF Legal Commission jäsenen sivuuttaminen päätöksenteosta. Päätöksen mahdollisesta yksimielisyydestä ei ollut varmuutta.
WDSF määritteli tanssiurheilun omalla kotisivullaan joukkueurheiluksi ja kansainvälisen Olympiakomitean linjauksen mukaan vain yksilöurheilijat voivat saada neutraliteetin. Sanotun ristiriidan perustella STUL katsoi, ettei suomalaisia tanssiurheilijoita lähetetä edustamaan Suomea kilpailutapahtumiin, joiden osallistumisoikeudesta venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden osalta ei ollut tehty yhdenmukaista tarkastelua IOC:n ja WDSF:n määritelmien perusteella.
Olympiakomitean linjauksen mukaan lajiliitoilla oli oikeus toimia ko. asiassa oman päätöksensä mukaisesti. Tanssiurheiluliiton vakio- ja latinalaistanssien kilpailusääntöjen mukaan liittohallitus päätti urheilijoiden lähettämisestä tai lähettämättä jättämisestä sääntöjen ja kulloinkin vallitsevien olosuhteiden mukaan. STUL:n sääntöjen mukaan edustustehtäviin voitiin valita valintakriteerit täyttävät urheilijat. Säännöissä ei kuitenkaan ollut todettu, että edustustehtäviin oli aina valittava urheilija. Arvokilpailuvalinnat kuuluivat sääntöjen mukaan liittohallituksen toimivaltaan. Mikäli valintakriteerit täyttävällä parilla olisi subjektiivinen oikeus tulla lähetetyksi edustamaan Suomea arvokilpailussa, tämä olisi tullut säännöissä määritellä yksiselitteisesti.
Olympiakomitean arvion mukaan STUL:n lajeista vain breaking-urheilijat täyttivät tukiurheilijoilta vaadittavat kriteerit. Vakio- ja latinalaistansseissa kotimaisten urheilijoiden taso ei vielä antanut syytä odottaa kansainvälistä menestystä, eikä heitä voitu verrata esitetyllä tavalla muihin suomalaisiin huippu-urheilijoihin. Koska breakingin edustajat, kuten myös vakiotanssien MM-kilpailun edustajat oli heinäkuussa, ennen valituksen alaisen päätöksen tekemistä ja sen julkaisemista, jo ilmoitettu kilpailuihin, urheilijoiden ilmoittamista näihin arvokilpailuihin ei ollut peruttu. Urheilijoilla tuli olla oikeus luottaa tehtyjen päätösten pysyvyyteen, eikä päätösten peruuttamiseen ole ollut välttämättömiä, kuten esimerkiksi henkeen, terveyteen tai turvallisuuteen liittyviä välittömiä perusteita.
Kaikki valituksen allekirjoittaneet urheilijat olivat STUL:n amatööriurheilijoita. Muutoksenhaun kohteena oleva päätös ei siten voinut vaikuttaa heidän kenenkään elinkeinoon tai ammatin harjoittamiseen. Sponsoritukien tai avustusten saaminen ei puolestaan liittynyt millään tavoin arvokilpailuvalintoihin. Tuomari- tai toimihenkilötoimintaa ei voitu tanssiurheilussa katsoa kenenkään elinkeinoksi. Kukaan valittajista ei myöskään ilmeisesti amatööriurheilijana harjoittanut tuomarointia yksinomaisena ammattinaan. Urheilun oikeusturvalautakunta päättänee, kuuluiko esitetty väite elinkeinon harjoittamisen osalta ylipäätään sen toimivaltaan.
VASTASELITYS
Muutoksenhakijat ovat antaneet vastaselityksen asiassa toistaen valituksessa esittämänsä todeten lisäksi seuraavan.
STUL edusti jäseniään WDSF:ssa. STUL oli sitoutunut WDSF:n kulloinkin voimassa oleviin sääntöihin, muihin määräyksiin ja WDSF:n tekemiin päätöksiin. Lisäksi STUL oli Suomen Olympiakomitean jäsenliitto ja sitoutunut noudattamaan sekä Suomen Olympiakomitean että sen kattojärjestön kansainvälisen Olympiakomitean sääntöjä ja niiden nojalla annettuja päätöksiä ja muita määräyksiä. STUL:n arvokisavalinnat oli ilmoitettu tehtävän STUL:n kilpailusääntöjen mukaisesti. Aina 8.6.2023 saakka STUL:ssa vallinneen käytännön mukaisesti valintakriteerit täyttävät urheilijat oli valittu edustustehtäviin ja valitut urheilijat olivat voineet osallistua kansainvälisiin kilpailuihin.
WDSF oli 8.6.2023 tekemällään päätöksellä Kansainvälisen Olympiakomitean ohjeistuksen mukaisesti hyväksynyt urheilun periaatteiden ja arvojen ylläpitämiseksi neutraalien venäläis- ja valkovenäläisurheilijoiden osallistumisen kansainvälisiin kilpailuihin. STUL ei ollut valittanut tai edes väittänyt valittaneensa WDSF:n päätöksestä. WDSF:n päätös oli STUL:ia sitova ja se rajoitti STUL:n yhdistysautonomian piiriin kuuluvaa päätöksenteko- ja harkintavaltaa. STUL:n liittohallitus oli 6.8.2023 tekemällään päätöksellä ylittänyt harkintavaltansa rajat ja rikkonut paitsi WDSF:n sääntöjä myös omia sääntöjään.
Muutoksenhakijat olivat täyttäneet STUL:n kilpailumääräysten mukaiset arvokisavalinnalle asetetut edellytykset ja olisivat tulleet valituksi arvokisoihin ilman STUL:n liittohallituksen yhdistysautonomian piiriin kuuluvan harkintavallan ylittävää ja siten virheellistä 6.8.2023 tekemää päätöstä.
STUL:n omissa liiton säännöissä puhutaan ”Parien kilpailuista”, kun pari kilpailee toista paria vastaan. Kilpailusääntöjen kohdassa 7.4 Vakio- ja latinalaistanssien joukkuekilpailut on erittäin selkeästi kirjoitettu, että ”joukkuekilpailut” viittaa joukkuekilpailuun, joka koskee vain useampien parien joukkuetta. Mitään epäselvyyttä ei tältä osin ollut olemassa.
WDSF:n päätökseen väitetysti liittyvät epäilykset ja ristiriidat eivät voineet olla perusteena kieltää suomalaistanssijoiden osallistumista WDSF:n arvokilpailuihin, joihin he olivat tulleet kelpoisiksi STUL:n omien sääntöjen mukaisesti. Edustuskelpoinen oli STUL:n jäsenyhdistyksen tanssiurheilija, joka täytti Olympiakomitea ry:n ja STUL:n sekä WDSF:n kilpailusääntöjen ehdot. Missään ei ollut säädetty, että liiton kuvailemat epäilyt voisivat olla syy sanotun oikeuden kumoamiseen. Säännöissä todettiin selvästi, että tanssijalla oli oikeus osallistua, jos hän oli noudattanut sääntöjä.
Tanssiurheiluliiton oli esitettävä yksiselitteinen näyttö siitä, että WDSF:n päätös olisi syntynyt laittomasti tai väärässä järjestyksessä. Mikäli näyttöä tästä ei voitu antaa, ei tähän väitteeseen ilman pitäviä ja yksiselitteisiä todisteita voinut vedota.
STUL asetti omat urheilijansa eriarvoiseen asemaan ja väheksyi siten joitakin tanssiurheilulajeja. Liitto ei voinut vedota siihen, että urheilijoiden tason takia ei voisi odottaa kansainvälistä menestystä. Tämä asetti tanssiurheilijat eriarvoiseen asemaan. Mikäli STUL:n liittohallituksen päätös jäi voimaan, esti se amatööriurheilijoiden ja nuorten mahdollisuudet saavuttaa ammattiurheilijastatus. Tuomarointitehtävät olivat merkittävä osa näiden ammatinharjoittajien työtä, vaikkakaan eivät ainoa osa.
OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU
Perustelut
1. Asian tausta ja kysymyksenasettelu
STUL:n liittohallitus on valituksen kohteena olevassa päätöksessään päättänyt, ettei se lähetä tanssiurheilijoita kansainvälisiin kilpailuihin. Kysymys on siitä, onko liittohallitus voinut päättää olla lähettämättä valintakriteerit täyttäviä urheilijoita kansainvälisiin arvokilpailuihin sen vuoksi, että kansainvälinen tanssiurheiluliitto (WDSF) on päättänyt sallia venäläisten ja valkovenäläisten tanssijoiden osallistua kilpailuihin ilman maatunnuksia. Kysymys on myös siitä, onko päätöksellä syrjitty valittajia suhteessa STUL:n muihin urheilijoihin tai onko päätöksellä loukattu muutoksenhakijoiden oikeutta harjoittaa ammattiaan.
2. Onko STUL:n liittohallituksella ollut oikeus päättää olla lähettämättä tanssijoita kansainvälisiin kilpailuihin?
2.1. Arvokisavalintaa koskevan päätöksen arvioinnin lähtökohdat
STUL:n liittohallitus on valituksen kohteena olevassa päätöksessään päättänyt, että STUL ei lähetä liiton maksamana tai urheilijan omalla kustannuksella urheilijoitaan arvokilpailuihin, joissa kilpailunjärjestäjä sallii venäläisten tai valkovenäläisten urheilijoiden osallistumisen neutraalin lipun alla. Sama päätös koskee myös suomalaisia kansainvälisiä tuomareita. Tuomari ei voi tuomaroida ja edustaa Suomea kilpailuissa, joissa on mukana venäläisiä tai valkovenäläisiä urheilijoita joko oman maansa edustajina tai neutraalin lipun alla.
Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia urheilijan arvokilpailuihin valitsemista tai valitsematta jättämistä koskevista päätöksistä, jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu, tai jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Kuten oikeusturvalautakunta on ratkaisuissaan (ks. esim. UOL 14/2021 ja 21/2021 ja niissä viitatut ratkaisut) todennut, arvokilpailuvalinnassa on lähtökohtaisesti kysymys yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta ratkaisusta. Valinnan suorittava taho, joka urheilun arvokilpailuiden osalta on tyypillisesti lajiliitto tai Olympiakomitea, valitsee arvokilpailuihin urheilullisilla perusteilla ne henkilöt, joiden se arvioi menestyvän arvokilpailuissa. Yleisistä yhdistysoikeudellisista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko päätös tarkoituksenmukainen.
Valintapäätöksen arvioinnin kannalta tilanne on kuitenkin toinen, jos valinnan suorittava Olympiakomitea tai lajiliitto on ennakkoon ilmoittanut ja julkistanut valintakriteerit, joiden perusteella urheilijat arvokilpailuihin valitaan. Tällöin kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee noudattaa ilmoittamiaan valintakriteereitä ja valintapäätöstä voidaan jälkikäteen arvioida oikeudellisesti. Lautakunnan toimivaltaan kuuluu arvokilpailuvalintoja koskevissa valitusasioissa sen tutkiminen, onko selkeästi asetettuja ja julkaistuja valintakriteereitä noudatettu, sekä lisäksi sen arvioiminen, onko tehty valintapäätös henkilöön liittyvän syyn perusteella syrjivä (UOL 14/2021). Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä on kuitenkin katsottu, että tulee erottaa toisistaan päätös siitä, lähetetäänkö urheilijoita arvokilpailuihin lainkaan ja tämän jälkeen tehtävä päätös siitä, ketkä urheilijat arvokilpailuihin valitaan.
Oikeusturvalautakunta on ratkaisuissaan UOL 12/2009 ja UOL 21/2021 katsonut, että yksittäisellä urheilijalla ei ole subjektiivista oikeutta osallistua arvokilpailuihin ja lajiliiton tehtäviin kuuluu päättää siitä, lähetetäänkö Suomen edustusjoukkuetta kilpailuihin. Joukkueen lähettämättä jättämistä koskevan päätöksen sääntöjen mukaisuutta on arvioitava normaalisti lajiliiton sääntöjen perusteella. Jos joukkueen lähettämättä jättämistä koskevaa päätöksentekoa ei ole säännöissä tai muutoin rajoitettu, kuuluu ratkaisu joukkueen lähettämisestä lajiliitolle eikä oikeusturvalautakunnalla ole toimivaltaa tutkia päätöksen tarkoituksenmukaisuutta. (Vrt. ratkaisu UOL 16/2012, jossa yleisurheilun EM-kilpailuihin oli nimetty joukkue, mutta yhteen lajiin ei ollut valittu urheilijaa, vaikka tämä oli täyttänyt valintakriteerit.) Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännön (ks. esimerkiksi UOL 4/2022) mukaan myös tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin kuuluva päätös voidaan kuitenkin katsoa sääntöjenvastaiseksi sillä perusteella, että se loukkaa ihmis- ja perusoikeuksia, kuten yhdenvertaisuusperiaatetta tai syrjinnänkieltoa.
2.2. Valintakriteerit
STUL:n sääntöjen 12 §:n mukaan liiton toimielimet ovat päätäntävaltaa käyttävä jäsenkokous sekä toimeenpanevana elimenä liittohallitus. Sääntöjen 14 §:n mukaan liittohallituksen tehtävänä on hoitaa liiton asioita lain, näiden sääntöjen ja liiton jäsenkokousten päätösten mukaisesti sekä edustaa liittoa.
STUL:n vakio ja latinalaistanssien kilpailusääntöjen 4.4 kohdan mukaan edustustehtäviin voidaan valita viimeisen vuoden aikana SM- tai GP-kilpailuja kotimaassa tanssinut pari, joka täyttää WDSF:n tai WDSF-PD:n edustuskelpoisuusvaatimukset ja jonka molemmat osapuolet ovat osallistuneet vähintään WDSF Open -tasoiseen kilpailuun tai WDSF-kilpailun yhteydessä järjestettävään kansainväliseen Open-luokkaan viimeisen vuoden aikana, laskettuna tulevan edustustehtävän päivästä. Liitto lähettää kilpailijat kustannuksellaan WDSF:n ja WDSF PD:n kansainvälisiin arvokilpailuihin vuosittaisen talousarvion ja toimintasuunnitelman mukaisesti. Liitto ei kustannuksellaan lähetä edustajia maihin, joihin matkustamista Suomen ulkoasiainministeriön kulloinkin voimassa olevissa matkustusohjeissa kehotetaan välttämään. Mikäli valintasääntöjen mukaan oikeutettu ja edustuskelpoinen täysi-ikäinen pari tästä huolimatta ilmoittaa kirjallisesti liitolle haluavansa lähteä kilpailuun omalla kustannuksellaan ja vapauttavansa liiton kaikesta vastuusta, liitto voi ilmoittaa parin kilpailuun.
Kilpailusääntöjen 4.4.1 kohdan mukaan edustusparit kansainvälisiin kilpailuihin valitaan vakio-, latinalais- ja 10-tanssissa seuraavia kriteerejä käyttäen:
1. ensimmäisenä edustusparina valitaan pari, joka on kyseessä olevan lajin ja kyseessä olevan ikäsarjan rankinglistan 1. pari
2. Jos edustuspaikkoja on tämän jälkeen täyttämättä, valitaan pari, joka on voittanut kyseisen ikäsarjan kyseisen lajin kaksi viimeisimmäksi järjestettyä edustusvalintaa edeltävää GP-kilpailua (sisältäen mahdollisen SM-kilpailun ja pois lukien ulkomaiset parit)
3. Jos edustuspaikkoja on tämän jälkeen vielä täyttämättä, valitaan kyseessä olevan lajin kyseisen ikäsarjan rankinglistan 2. pari
4. Jos edustuspaikkoja on tämän jälkeen vielä täyttämättä, valitaan kyseessä olevan lajin kyseisen ikäsarjan rankinglistan 3. pari
5. Jos edustuspaikkoja on tämän jälkeen vielä täyttämättä, valitaan kyseessä olevan lajin kyseisen ikäsarjan rankinglistan 4. pari
2.3. Arviointi tässä asiassa
2.3.1. Valintakriteereiden vastaisuutta koskeva arviointi
Asiassa ei ole edes väitetty, että STUL:n liittohallituksen toimivaltaan ei kuuluisi valita tanssijat edustamaan Suomea niihin kansainvälisiin kilpailuihin, joista tässä asiassa on kysymys.
Edellä todetuissa STUL:n säännöissä tai sovellettavissa kilpailusäännöissä ei ole säännöstä, jonka mukaan liittohallitus ei saisi päättää olla lähettämättä joukkuetta kansainvälisiin kilpailuihin. Tämän johtopäätöksen puolesta puhuu erityisesti kilpailusääntöjen sanamuoto, jonka mukaan kansainvälisiin kilpailuihin voidaan valita tietyt kriteerit täyttävät tanssijat. Kilpailusääntöjen sanamuodon mukaan STUL:n ei ole pakko lähettää kilpailijoita kansainvälisiin kilpailuihin siinäkään tapauksessa, että kilpailijat ilmoittavat kirjallisesti liitolle haluavansa lähteä kilpailuun omalla kustannuksellaan ja vapauttavansa liiton kaikesta vastuusta. Se, että STUL on sinällään määritellyt valintakriteerit kansainvälisiin kilpailuihin, ei vielä tarkoita, että liittohallitus ei voisi päättää olla lähettämättä kilpailuihin urheilijoita. Jos urheilijoita päätetään lähettää kilpailuihin, on valinta tehtävä ilmoitettujen kriteerien mukaisesti. Sen sijaan päätös siitä, lähetetäänkö urheilijoita kansainvälisiin kilpailuihin, kuuluu liiton yhdistysautonomian piiriin.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kansainvälisen tanssiurheiluliiton (WDSF) säännöissä ei ole määräystä, jonka perusteella sen jäsenliittojen olisi kaikissa tapauksissa lähetettävä edustusjoukkue kansainvälisiin kilpailuihin. Siten asiassa ei ole ilmennyt sellaista lajin kattojärjestön säännöstä, joka rajoittaisi STUL:n liittohallituksen omaa harkintavaltaa sen osalta, lähetetäänkö kansainvälisiin kilpailuihin urheilijoita.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että STUL:n ilmoittamien valintakriteereiden perusteella sillä ei ole velvollisuutta lähettää tanssijoita arvokilpailuihin. Kun tällaista velvollisuutta ei ole muissakaan esitetyissä säännöissä, STUL:n päätöstä tässä asiassa ei voida pitää valintakriteereiden vastaisena. Päätöksessä ilmoitettua perustetta on myös pidettävä hyväksyttävänä eikä STUL:n sillä perusteella voida katsoa ylittäneen sille kuuluvaa harkintavaltaa.
Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko päätös tässä tapauksessa syrjivä tai loukkaako se muutoksenhakijoiden oikeutta ammatinharjoittamiseen.
2.3.2. Onko päätös syrjivä tai rajoittaako se muutoksenhakijoiden oikeutta ammatinharjoittamiseen?
Asiassa on riidatonta, että STUL:n liittohallitus on aikaisemmin ennen 6.8.2023 tehtyä päätöstä nimennyt tanssiurheilijoita kansainvälisiin kilpailuihin ja sallii näiden urheilijoiden kilpailla, vaikka kilpailut järjestetään 6.8.2023 tehdyn päätöksen jälkeen. STUL:n uskottavan selvityksen perusteella kysymys on kuitenkin ollut sellaisista arvokilpailuvalinnoista, jotka on tehty ennen nyt kysymyksessä olevaa päätöstä. STUL:n selvityksen perusteella se ei ole voinut peruuttaa jo tehtyjä arvokilpailuvalintoja 6.8.2023 tehdyn päätöksen perusteella jälkikäteen.
Oikeusturvalautakunta katsoo edellä todetun perusteella jääneen näyttämättä, että muutoksenhakijoita ei olisi kohdeltu arvokilpailuvalintoja koskevaa päätöstä tehtäessä yhdenvertaisesti muiden tanssiurheilulajien edustajien kanssa. Sillä, miten kokonaan toisten lajien lajiliitot ovat päättäneet menetellä niiden kilpailuiden osalta, joihin osallistuu venäläisiä tai valkovenäläisiä urheilijoita, ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, onko STUL kohdellut liittoon kuuluvia urheilijoita yhdenvertaisesti.
Käsillä olevassa asiassa esitetystä selvityksestä ei ole myöskään ilmennyt, että STUL:n liittohallituksen päätös olla lähettämättä kilpailijoita niihin kansainvälisiin kilpailuihin, joihin osallistuu venäläisiä tai valkovenäläisiä tanssijoita, perustuisi johonkin epäasialliseen muutoksenhakijoihin liittyviin seikkoihin. Siten muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen perusteena ei ole osoitettu olevan sellaisia seikkoja, joiden perusteella päätös tulisi kumota.
Valitsematta jättämistä koskevaa päätöstä voidaan arvioida myös siltä kannalta, johtaako se muutoksenhakijoiden ammatinharjoittamista koskevan oikeuden loukkaavaan lopputulokseen. Lähtökohtana arvokilpailuvalinnoissa on se, että edes urheilua ammatikseen harjoittavalla ei ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi arvokilpailuihin.
Asiassa on riidatonta, että kaikki muutoksenhakijat ovat niin sanottuja amatööriurheilijoita. Asiassa ei ole ilmennyt, että kukaan muutoksenhakijoista myöskään toimisi sillä tasolla ammattituomarina, että päätös vaikuttaisi hänen elinkeinonsa harjoittamiseen. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että muutoksenhakijoiden osalta olisi kysymys heidän elinkeinonharjoittamiseensa vaikuttavasta päätöksestä.
Asiassa on myös jäänyt selvittämättä, että muutoksenhaun kohteena oleva päätös suoraan vaikuttaisi muutoksenhakijoiden mahdollisuuksiin saada sponsoreita tai muuta taloudellista tukea. Joka tapauksessa tällä seikalla ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, onko STUL:n liittohallituksen päätös sen sääntöjen mukainen tai onko muutoksenhakijoita syrjitty.
3. Yhteenveto
Edellä todetuin perustein STUL:n liittohallituksen päätös 6.8.2023 ei ole valintakriteereiden vastainen eikä STUL ole ylittänyt sille kuulunutta harkintavaltaa.
Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella muutoksenhakijoita olisi STUL:n liittohallituksen päätöksenteossa syrjitty tai että heidän elinkeinovapauttaan olisi loukattu. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että muutoksenhaun kohteena olleen päätöksen taustalla olisivat vaikuttaneet muutoksenhakijoihin liittyvät epäasialliset syyt.
Edellä todetuin perustein valitus on kokonaisuudessaan hylättävä.
4. Lautakuntakulut
Asian näin päättyessä muutoksenhakijoiden oikeusturvalautakunnan käsittelymaksua ja lautakuntakuluja koskeva vaatimus on hylättävä.
Päätöslauselma
Valitus hylätään.
Muutoksenhakijoiden lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Valitusmaksua ei palauteta.
Timo Ojala
Puheenjohtaja
Jukka Loiva
Sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pekka Lindroos, Hilla Marjoranta, Tapio Rantala ja Hilkka Salmenkylä.