3/2023 Maastohiihto – Arvokilpailuvalinta – Maailmancup

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS Nro 3/2023
24.1.2023 
Diaarinro 5/2023                                
                                                                                                                         

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Hiihtoliitto ry:n joukkuevalintapäätös, maastohiihdon maailmancup Les Rousses, Ranska 27.–29.1.2023

ASIA                 
Arvokilpailuvalinta

MUUTOKSENHAKIJA
A

KUULTAVAT
Suomen Hiihtoliitto ry
B
C
D 

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Suomen Hiihtoliitto ry (jäljempänä myös Hiihtoliitto) on valinnut miesten joukkueen maastohiihdon maailmancupkilpailuun (Les Rousses, Ranska 27.–29.1.2023). Joukkueeseen on valittu muutoksenhakijan sijasta urheilijat B, C ja D. Lisäksi joukkueeseen on valittu muita urheilijoita, joiden valinnasta ei tässä asiassa ole kysymys.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että yllä mainittu päätös kumotaan ja hänet valitaan miesten maastohiihdon sprinttimaajoukkueeseen Les Roussesin osakilpailuun Ranskaan.

Joukkuevalinnassa ei ollut noudatettu ennakkoon ilmoitettuja valintakriteereitä. Muutoksenhakija oli menestynyt valinnassa huomioon otettavissa kilpailuissa kokonaisuutena arvioiden paremmin kuin B ja C. Valintapäätöksessä oli otettu huomioon B:n osalta Falunin Skandinaviacup, jolla ei valmennusjohdon ilmoituksen mukaan pitänyt olla merkitystä valinnassa. Maajoukkueen miesten valmentajan arvio valittavista urheilijoista oli virheellinen, koska valmentajalla oli puutteelliset tiedot muutoksenhakijan harjoittelutilanteesta. Miesten valmentaja ei ollut ollut riittävästi yhteydessä muutoksenhakijaan tai tämän valmentajaan. Kysymyksessä oleva kilpailu oli tärkeä näyttökilpailu hiihdon MM-kilpailuihin ja sen vuoksi muutoksenhakijalle erityisen tärkeä kilpailu. Valintapäätös oli ollut mielivaltainen ja se esti muutoksenhakijan ammatinharjoittamisen.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Suomen Hiihtoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Joukkue oli valittu julkaistujen valintakriteerien mukaisesti. Katsastuskilpailuissa annettujen näyttöjen perusteella neljä urheilijaa oli sijoittunut paremmin kuin muutoksenhakija. Kahdelle viimeiselle paikalle valittiin urheilijat tarkkailukilpailun (SM Tampere) sekä valmennusjohdon näkemyksen perusteella. Muutoksenhakijaa paremmin kyseisessä kilpailussa pärjäsi kaksi valittua hiihtäjää. Rovaniemen Skandinaviacupin peruunnuttua tarkkailukilpailuja oli vain yksi. Valintakriteerien mukaan katsastuskilpailujen arvo oli suurempi kuin tarkkailukilpailujen. C oli ollut kuluvalla kaudella kahdessa eri kilpailussa parempi kuin muutoksenhakija. B oli ollut kolmessa sprintin erähiihdossa parempi kuin muutoksenhakija. B ja C olivat olleet sairauden takia poissa Les Roussesin katsastuskilpailusta eli Rukan maailmancup-kilpailusta. He olivat kuitenkin olleet Rukan maailmancupin tarkkailukilpailussa Taivalkoskella muutoksenhakijaa paremmilla sijoilla.  

B on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Valinta oli tehty etukäteen ilmoitettujen kriteerien mukaisesti. Valmennusjohdon arvio oli merkityksellinen valintakriteeri silloin, kun urheilija ei ollut sijoittunut maailmancupin kilpailussa 12 parhaan joukkoon. Muutoksenhakija oli sijoittunut huomioon otettavissa maailmancupkilpailuissa sijoille 24. ja 26. Käsillä olevassa valintatilanteessa maajoukkueen valmentajilla oli ollut mahdollisuus tarkastella kokonaiskuvaa ja urheilijoiden kuntokäyrien kehitystä. Kuntokäyriä katsomalla valmennusjohto oli nähnyt B:n tilanteen paremmaksi ja valinnut B:n joukkueeseen. Konkreettisena näyttönä tästä oli Tampereen SM-sprintti, joka oli toiminut tarkkailuna Ranskaan Rovaniemen Skandinaviacupin peruuntumisen takia. Falunin Skandinaviacup ei ollut toiminut tarkkailuna ja tästä on tiedotettu kaikille urheilijoille. Viimeksi mainittua kilpailua ei myöskään ollut otettu huomioon kansainvälisenä näyttönä B:n osalta. Falunin kilpailussa valmennusjohto oli sen sijaan voinut tehdä havaintoja B:n kunnon kehityksestä, josta lopullisena näyttönä oli otettu huomioon Tampereen SM-kilpailut.

C on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

C oli hiihtänyt kuluvalla kaudella 2022/2023 yhden perinteisen sprintin maailmancupissa sijoittuen kilpailussa sijalle 15. Muutoksenhakija sijoittui samassa kilpailussa sijalle 24. Sairastelun vuoksi C ei ollut pystynyt hiihtämään muita maailmancupin perinteisen sprinttejä. Urheilijoiden kuntokäyriä tarkasteltaessa huomion arvoista oli myös se, että C oli toipunut sairaudestaan juuri ennen Tampereen SM-kilpailuja. 

D ei ole vastannut valitukseen.

VASTASELITYS

A on antanut vastaselityksen kaikista vastauksista. Hän on toistanut valituksessaan esitetyn sekä todennut muun ohella seuraavan.

Muutoksenhakija oli sijoittunut kahdessa maailmancupkilpailussa 30 parhaan joukkoon. Kansainväliset näytöt olivat valintakriteereissä painavampia kuin Suomen Cupit tai SM-kilpailut. Kilpailumenestys tuli ottaa valinnassa huomioon ennen valmentajien arviota. Muutoksenhakijalla ei ollut henkilökohtaista valmennussuhdetta maajoukkuevalmennukseen, joten maajoukkuevalmennuksella ei ollut ajantasaista tietoa muutoksenhakijan tilanteesta.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Hiihtoliitto on valinnut joukkueen maastohiihdon maailmancupin Ranskan osakilpailuun Les Roussesissa 27.–29.1.2023. Muutoksenhakija ei kuulunut valittavaan joukkueeseen. Muutoksenhakija on katsonut, että hänet olisi tullut valita ennakkoon ilmoitettujen valintakriteerien perusteella joukkueeseen.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia urheilijan arvokilpailuihin valitsemista tai valitsematta jättämistä koskevista päätöksistä, jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu, tai jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kysymyksessä olevan kilpailun valintakriteerit on ilmoitettu etukäteen Hiihtoliiton toimesta. Maailmancupin osakilpailut ovat erityisesti kuluvalla kaudella 2022/2023 tärkeitä, koska niissä annettujen näyttöjen perusteella valitaan ainakin pääosin Suomen maastohiihtomaajoukkue vuoden 2023 hiihdon MM-kilpailuihin. Edellä todettu osoittaa, että maailmancupkilpailuja, joihin kukin maa ilmoittaa edustajansa, pidetään lajin piirissä merkittävinä. Siten oikeusturvalautakunta katsoo, että arvoltaan ja merkitykseltään maastohiihdon maailmancup rinnastuu arvokilpailuihin. Hiihtoliiton valintaryhmän maailmancupvalintoja koskeva päätös on täten voitu saattaa oikeusturvalautakunnan arvioitavaksi.

Kuten oikeusturvalautakunta on esimerkiksi ratkaisuissaan UOL 24/2011, UOL 18/2014, UOL 1/2016, UOL 11/2018 ja UOL 3/2020 todennut, arvokilpailuvalinnassa on lähtökohtaisesti kysymys yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta ratkaisusta. Valinnan suorittava taho, joka urheilun arvokilpailujen osalta on tyypillisesti lajiliitto tai Olympiakomitea, valitsee arvokilpailuihin urheilullisilla perusteilla ne henkilöt, joiden se arvioi menestyvän arvokilpailuissa. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko päätös tarkoituksenmukainen.

Valintapäätöksen arvioinnin kannalta tilanne on kuitenkin toinen, jos valinnan suorittava Olympiakomitea tai lajiliitto on ennakkoon ilmoittanut ja julkistanut valintakriteerit, joiden perusteella urheilijat arvokilpailuihin valitaan. Tällöin kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee noudattaa ilmoittamiaan valintakriteereitä ja valintapäätöstä voidaan jälkikäteen arvioida oikeudellisesti. Edellä selostettua oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohtaa on tulkittu lautakunnan ratkaisukäytännössä vakiintuneesti siten, että lautakunnan toimivaltaan kuuluu arvokilpailuvalintoja koskevissa valitusasioissa sen tutkiminen, onko selkeästi asetettuja ja julkaistuja valintakriteereitä noudatettu, sekä lisäksi sen arvioiminen, onko tehty valintapäätös esimerkiksi henkilöön liittyvän syyn perusteella syrjivä.

Tässä asiassa Hiihtoliitto on julkistanut internetsivuillaan valintakriteerit maailmancupkilpailuihin. Asiassa on siten kysymys siitä, onko Hiihtoliiton valmennusjohto noudattanut etukäteen ilmoitettuja valintakriteereitä valitessaan B:n, C:n ja D:n muutoksenhakijan sijasta maailmacupkilpailuun Ranskaan eli siitä, onko urheilijavalintaa koskeva päätös ollut Hiihtoliiton valintakriteereiden mukainen.

Sovellettavat valintakriteerit

Hiihtoliiton julkaisemien valintakriteerien mukaan valmennusjohdolla on mahdollisuus arvioida joukkuetta nimettäessä urheilijoiden kuntoon liittyvät nousu- ja laskuennusteet sekä kunkin urheilijan kyky tehdä juuri valinnan kohteina olevissa kilpailuissa paras mahdollinen suoritus verrattuna muihin ehdolla oleviin urheilijoihin. Lisäksi valintoja tehtäessä suuri painoarvo on erikseen määritellyllä MC valintakriteerit -ohjeella.  Valintakäytäntö on valintakriteerien mukaan se, että katsastusten painoarvo on suurempi kuin tarkkailukilpailuiden, jotka täydentävät valintoja.

Valintakriteerien mukaan niin sanottu varma paikka joukkuevalinnassa on urheilijalla silloin, kun

1. Hiihtäjä kuuluu MC-kuumaan ryhmään kyseisellä matkalla (TOP 15).

2. Hiihtäjä on saavuttanut edellisessä MC-sprinttikilpailussa välieräpaikan (12 parhaan joukossa) kyseisellä hiihtotavalla.

3. Hiihtäjä on sijoittunut edellisessä MC-normaalimatkan kilpailussa 20 parhaan joukkoon kyseisellä hiihtotavalla.

4. Hiihtäjä on sijoittunut edellisessä Skandinavia Cup -kilpailussa kolmen parhaan joukkoon kyseisellä hiihtotavalla.

Valintakriteerien mukaan valintaan voi vaikuttaa em. kilpailuiden normaalista poikkeava taso.

Muita paikkoja täytettäessä huomioidaan valintakriteerien mukaan hiihtäjän suoritukset erityisesti seuraavissa kilpailuissa:

• Sijoittuminen edellisessä MC-sprinttikilpailussa 12 parhaan joukkoon eri hiihtotavalla (välieräpaikka).
• Hiihtäjä on sijoittunut edellisessä MC-normaalimatkan kilpailussa 20 parhaan joukkoon eri hiihtotavalla.
• Hiihtäjä on sijoittunut edellisessä MC-kilpailussa kyseisellä hiihtotavalla (normaalimatka ja sprintti) 30 parhaan joukkoon ja alle 23-vuotiaana 40 parhaan joukkoon.
• Skandinavia Cup -normaalimatkan kilpailut: sijoitus 10 parhaan joukossa ja alle 23-vuotiaat 20 parhaan joukossa.
• Skandinavia Cup sprinttikilpailut: välieräpaikka (12 parhaan joukossa).
• NMM / U23 sijoitus 6 parhaan joukossa.
• SM-kilpailut.
• Suomen Cup.

Hiihtoliitto on yleisten valintakriteerien lisäksi julkaissut erikseen MC valintakriteerit -ohjeen. Nyt kysymyksessä olevan kilpailun valintakriteereissä on mainittu 1) kauden aikaisemmat MC-kilpailut, 2) Skandinavia Cup Rovaniemi ja 3) SM Tampere. Katsastuskilpailuja ovat kauden aikaisemmat MC-kilpailut ja tarkkailukilpailuja kaksi jälkimmäistä kilpailua.

Asianosaisten esittämän selvityksen perusteella Skandinavia Cup Rovaniemi peruutettiin kovan pakkasen takia ja kilpailu siirrettiin Faluniin. Valmennusjohdon ilmoituksen perusteella Falunin kilpailua ei oteta huomioon valittaessa joukkuetta nyt kysymyksessä olevaan kilpailuun.

Yksittäisten maailmancupkilpailujen valintakriteereissä on myös erikseen ilmoitettu, että valmennusjohdolla on lisäksi mahdollisuus arvioida joukkuetta nimettäessä urheilijoiden kuntoon liittyvät nousu- ja laskuennusteet sekä kunkin urheilijan kyky tehdä tulos juuri valinnan kohteina olevissa kilpailuissa ja paras mahdollinen suoritus verrattuna muihin ehdolla oleviin urheilijoihin.

Oikeusturvalautakunnan arvio ja johtopäätökset

Käsillä olevassa asiassa on riidatonta, että joukkueeseen valitut B, C ja D sekä muutoksenhakija eivät ole täyttäneet niitä valintakriteereitä, joiden perusteella hiihtäjällä on niin sanottu varma paikka joukkueessa. Sovellettavaksi tulevat siten muita paikkoja koskevat valintakriteerit. Oikeusturvalautakunta toteaa, että valintakriteereissä on listattu suorituksia, jotka voidaan erityisesti ottaa huomioon. Sanamuotonsa perusteella lista huomioon otettavista suorituksista ei ole tyhjentävä eikä painoarvoltaan etusijajärjestykseen listattu. Valintakriteereistä ei myöskään ilmene, että valmentajien arviolla ei olisi merkitystä, jos urheilija täyttää jonkin listaan merkityn suorituksen kriteerit.

Valintakriteereiden yleisen osan perusteella valintoja tehtäessä suuri painoarvo on erikseen määritellyllä MC valintakriteerit -ohjeella.  Valintakäytäntö on valintakriteerien mukaan se, että katsastusten painoarvo on suurempi kuin tarkkailukilpailuiden, jotka täydentävät valintoja.

Muutoksenhakija on sijoittunut kauden aikana kahdessa maailmancupin osakilpailussa 30 parhaan joukkoon. Valintakriteerien perusteella kysymys on katsastuskilpailuista, joilla on valintakriteerien perusteella suurempi painoarvo kuin tarkkailukilpailuilla. Esitetyn selvityksen perusteella muutoksenhakija on osallistunut kahteen maailmancupin perinteisen sprinttikilpailuun sijoittuen niissä molemmissa 30 parhaan joukkoon. B ja C ovat osallistuneet yhteen vastaavaan maailmancupin kilpailuun, jossa C sijoittui paremmin ja B puolestaan huonommin kuin muutoksenhakija. Muutoksenhakija on osallistunut useampaan maailmancupin kilpailuun kuin B ja C ja tähän nähden kilpailumenestys puhuu tältä osin jossain määrin hänen valintansa puolesta. Tarkkailukilpailuna toimineessa SM-kilpailussa muutoksenhakija sijoittui paremmin kuin C, mutta huonommin kuin B. Muutoksenhakijan kilpailumenestys ei ole valintakriteereihin nähden ollut kuitenkaan sellaista, että hänen valitsematta jättämistään voitaisiin tällä perusteella pitää asetettujen valintakriteereiden vastaisena, kun arvioinnissa otetaan huomioon jäljempänä ilmenevin tavoin myös valmennusjohdolle valintakriteereissä jätetty harkintavalta.

Asiassa ei ole ilmennyt, että edellä mainitun Falunin kilpailun sijoitukset olisi otettu huomioon joukkuevalintaa tehtäessä. Tältä osin asiassa ei ole osoitettu rikotun etukäteen ilmoitettuja valintakriteerejä. Se, että Falunin kilpailun sijoituksia ei oteta valinnassa huomioon, ei kuitenkaan estä valintakriteerien perusteella sitä, että mainittu kilpailu voi vaikuttaa valmennusjohdon tekemään urheilijoiden kuntoon liittyviin nousu- ja laskuennusteisiin.

Sovellettavissa valintakriteereissä on todettu kahdessa eri kohdassa, että valmennusjohdolla on huomioon otettavien kilpailujen lisäksi mahdollisuus arvioida joukkuetta nimettäessä urheilijoiden kuntoon liittyvät nousu- ja laskuennusteet sekä kunkin urheilijan kyky tehdä tulos juuri valinnan kohteina olevissa kilpailuissa ja paras mahdollinen suoritus verrattuna muihin ehdolla oleviin urheilijoihin. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymys on valintakriteeristä, joka jättää valmennusjohdolle merkittävää harkintavaltaa valittaessa joukkueeseen niitä hiihtäjiä, jotka eivät ole täyttäneet niin sanotun varman paikan -kriteerejä. Kysymys on valintakriteeristä, jonka perusteella tehty valinta voidaan kumota oikeusturvalautakunnassa vain, jos harkintavaltaa on esitetyn selvityksen perusteella selvästi käytetty väärin tai valintaan on vaikuttanut jokin lain vastainen tai epäasiallinen peruste.

Käsillä olevassa asiassa muutoksenhakija on katsonut, että valmennusjohto ei ole tutustunut riittävästi muutoksenhakijan harjoittelutilanteeseen. Muutoksenhakijan mukaan maajoukkuevalmentajat eivät ole olleet riittävästi yhteydessä häneen tai hänen valmentajaansa ja sen vuoksi he ovat tehneet virheellisen valintapäätöksen.

Asiassa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka perusteella muutoksenhakijan kokemusta valmennusjohdon yhteydenpidosta häneen tai hänen valmentajaansa olisi sinällään syytä epäillä. Tilanteessa, jossa osa valittavista urheilijoista on valmennusjohtoon kuuluvien valmentajien henkilökohtaisessa valmennuksessa, tällaiset kokemukset ovat ymmärrettäviä.

Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella valmennusjohto olisi käyttänyt sille valintakriteereissä annettua harkintavaltaa selvästi väärin tai että valintaan olisi vaikuttanut jokin lain vastainen tai epäasiallinen peruste. Valmennusjohto on siten toiminut käsillä olevassa asiassa valintakriteerien antaman harkintavaltansa rajoissa ja hankkinut valintakelpoisista hiihtäjistä sellaisen selvityksen, jonka se on katsonut tarpeelliseksi. Oikeusturvalautakunta ei voi mainitunlaisessa tilanteessa arvioida sitä, onko valmennusjohdon ratkaisu ollut tarkoituksenmukainen. Tällainen harkintavalta kuuluu valintakriteerien perusteella joukkueen valitsevalle valmennusjohdolle. Valintakriteereiden perusteella muutoksenhakijan menestyminen maailmancupkilpailuissa ei ole myöskään sellainen seikka, jonka perusteella valmennusjohto ei voisi valintakriteerien perusteella päätyä nimeämään jonkun muun urheilijan joukkueeseen.

Edellä todetuin perustein asiassa ei ole ilmennyt, että Hiihtoliiton etukäteen ilmoitettuja valintakriteereitä olisi rikottu. Valitus on siten hylättävä.      

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Timo Ojala
Puheenjohtaja    

Jukka Loiva
Sihteeri                                                                                                                                                                                           

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pekka Lindroos, Tuomas Ojanen, Hilkka Salmenkylä ja Mika Väyrynen