25/2023 Jääkiekko – Kurinpito – Kurinpitosakko – Pelaajan siirto-oikeus – Päätöksen sääntöjenvastaisuus - Laillisuusperiaate

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS Nro 25/2023
16.6.2023                                 
Diaarinro 7/2023

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 6.1.2023 nro 11 / 2022-23

ASIA                 
Kurinpito – Kurinpitosakko – Pelaajan siirto-oikeus – Päätöksen sääntöjenvastaisuus - Laillisuusperiaate

MUUTOKSENHAKIJA
Helsingin Jääkiekkoklubi (HJK) ry

KUULTAVA
Suomen Jääkiekkoliitto (SJL) ry

ASIAN TAUSTA JA VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Kurinpitovaliokunnan päätös 16.12.2022

Asiassa on kysymys HJK ry:n seitsemän juniorijääkiekkoilijan (A-G) edustusoikeudesta kaudella 2022-2023. Nämä seitsemän pelaajaa ovat syntyneet vuonna 2007 ja pelanneet pääasiassa poikien U16 Mestiksen alkusarjan lohkon 2 otteluja. Lisäksi pelaajat ovat pelanneet samassa seurassa ikäluokkaa vanhempien U17 Suomi -sarjaa pelanneessa joukkueessa.

Pelaajista A, B, C, D, E ja F olivat 24.11.2022 pelanneet U17 Suomi -sarjan karsinnan ottelussa, pelanneet 26.11.2022 U16 Mestis alkusarjan ottelua sekä tämän jälkeen pelanneet 1.12.2022 vanhemman ikäluokan U17 Suomi -sarjan karsinnan ottelussa. Lisäksi pelaajat A ja F olivat 10.12.2022 pelanneet U17 Suomi -sarja karsinnan ottelussa. Pelaaja G oli vuorostaan 20.11.2022 pelannut ensin U16 Mestis -alkusarjan ottelussa ja sitten myöhemmin samana päivänä vanhemman ikäluokan U17 Suomi -sarjan karsinnan ottelussa. Pelaaja G oli sitten 26.11.2022 pelannut U16 Mestis -alkusarjan ottelussa ja jälleen 1.12.2022 pelannut vanhemman ikäluokan U17 Suomi -sarjan karsinnan ottelun.

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta on päätöksessään 16.12.2022 nro 27 todennut, että pelaajat ovat 26.11.2022 siirtyneet vanhemmasta ikäluokasta (U17) nuorempaan (U16). Koska kyseisenä päivänä pelattu ottelu on ollut HJK U16 Mestis -joukkueen kuudenneksi viimeinen ottelu kyseisessä sarjassa, kurinpitovaliokunta on katsonut, ettei pelaajilla ole jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaan enää paluuoikeutta takaisin vanhemman ikäluokan HJK:n U17 Suomi -sarjan joukkueeseen ennen kuin nuoremman U16-joukkueen pelaama alkusarja on päättynyt eli ennen kuin joukkue on pelannut viimeisen ottelunsa kyseisessä sarjassa. Näin ollen pelaajat A-G ovat olleet edustuskelvottomia vanhemman ikäluokan U17 Suomi-sarja karsinnan lohko 4 ottelussa 1.12.2022 (HJK – EVU). Lisäksi pelaajat A ja F ovat olleet edustuskelvottomia 10.12.2022 pelaamassaan vanhemman ikäluokan U17 Suomi -sarjan karsinnan ottelussa (KJT Haukat – HJK).

Kurinpitovaliokunta on päätöksessään lausunut, että pelaajien peluuttaminen ilman edustusoikeutta on vakavimpia edustusoikeusrikkomuksia ja niihin tulee suhtautua vakavasti. Edustuskelpoisuuden oikeellisuudesta vastuussa olevan seuran ja joukkueiden toimihenkilöillä tulee olla riittävä kilpailusääntöjen asiantuntemus edustusoikeusasioissa. Edustusoikeusrikkeiden rangaistuskäytäntö on vakiintunut seuraavanlaiseksi: rikkonutta seuraa rangaistaan sakolla, joukkuetta pistemenetyksellä tai häviämisseuraamuksella sekä edustuskelvottomana pelatun ottelun pöytäkirjan allekirjoittajaa kilpailukielloilla. Kurinpitovaliokunta on päätöksessään määrännyt HJK ry:lle 300 euron sakon edustuskelvottomien pelaajien peluuttamisesta ja valvonnan puutteesta. Lisäksi päätöksellä on määrätty HJK U17 -joukkueelle pistevähennyksiä ja pelaajalistat vahvistaneelle kyseisen joukkueen toimihenkilölle toimintakieltoa.  

Valitusvaliokunnan päätös 6.1.2023

HJK ry on valittanut kurinpitovaliokunnan päätöksestä ja vaatinut, että seuralle määrätty 300 euron kurinpitosakko seitsemän pelaajan edustuskelvottomuudesta kumotaan.

Valitusvaliokunta on päätöksessään HJK ry:n tekemän väitteen johdosta lausunut, ettei jääkiekkoliiton kilpailutoiminnan koordinaattorin toiminta eri vastalauseratkaisuissa ole vaarantanut HJK ry:n oikeutta oikeudenmukaiseen käsittelyyn käsillä olevassa asiassa. Kyseinen henkilö ei ole osallistunut HJK ry:tä koskeneiden vastalauseasioiden ratkaisemiseen.

Valitusvaliokunta on päätöksellään pysyttänyt voimassa kurinpitovaliokunnan päätöksen ja lausunut, että jääkiekkoliiton kilpailusäännöillä pyritään muun muassa saavuttamaan tasapuolinen ja urheilullinen sarjatoiminta. Kilpailusäännöt koskevat lukuisia tilanteita, joita sarjatoiminnassa eri ikäluokissa voi tapahtua. Tämän moninaisen sääntelytarpeen takia kilpailusäännöt eivät kaikilta osin ole helppolukuisia, mikä ei kuitenkaan poista vastuunalaisten seuran toimihenkilöiden vastuuta sen varmistamisesta, että kussakin ottelussa pelaa kilpailusääntöjen mukaisesti vain edustuskelpoisia pelaajia.

Valitusvaliokunta on päätöksessään katsonut, että jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen (kilpailusäännöt 2022-2023) kohta 5.4.5 koskee nyt käsillä olevaa pelaajien siirtymisen ja edustuskelpoisuuden tilannetta. Mainitusta kilpailusäännöstä ilmenee yksiselitteisesti, ettei pelaajalla ole paluuoikeutta kuuden viimeisen ottelun aikana saman ikäluokan tai vanhemman ikäluokan joukkueeseen sen jälkeen, kun pelaaja on siirtynyt sääntöjen mukaisesti toiseen joukkueeseen. Valitusvaliokunta on katsonut, ettei sääntökohta, jonka mukaan nuoremmasta ikäluokasta voi nyt kyseessä olevissa sarjoissa siirtyä vanhempaan ikäluokkaan pelaamaan viimeiseen kuuteen otteluun, ole nyt käsillä olevassa tapauksessa relevantti. Sen jälkeen, kun pelaajat ovat tässä tapauksessa kuvatun mukaisesti siirtyneet sääntöjen mukaisesti joukkueiden välillä, voimaan astuu sääntökohta siitä, ettei kuuden viimeisen ottelun aikana paluuoikeutta ole. Jos pelaajat ovat kuitenkin vastoin mainittua sääntökohtaa palanneet toiseen joukkueeseen, he ovat kilpailusäännön mukaan edustuskelvottomia.

VALITUS PERUSTEINEEN

HJK ry on vaatinut, että Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös kumotaan siltä osin kuin siinä on määrätty seuralle 300 euron kurinpitosakko.

Kurinpitomenettely

Kurinpitomenettelyyn on saattanut aktiivisesti osallistua esteellisiä henkilöitä ja henkilöitä, jotka toimivat merkittävällä ja yleisesti tiedossa olevalla tavalla aktiivisesti HJK ry:tä vastaan. HJK ry:n samoja pelaajia koskevasta edustuskelvottomuudesta on toisessa asiassa annettu vastalausepäätös 7.12.2022 ennen nyt käsillä olevaa asiaa. Vastalauseen tekijä, joka on hävinnyt asiansa, on nyt käsillä olevassa asiassa toiminut jääkiekkoliiton kilpailutoiminnan koordinaattorin ominaisuudessa ja siirtänyt nyt käsillä olevan asian kurinpitovaliokunnan käsiteltäväksi.

Kurinpitoseuraamus
Urheilujärjestöjen kurinpitovalta perustuu urheilun itsesääntelyyn ja erityisesti reilun pelin periaatteen turvaamiseen. Kurinpitopäätös saattaa vaikuttaa merkittävästi urheilutoimijan oikeusasemaan, minkä vuoksi kurinpidon on perustuttava järjestön vahvistamiin selkeisiin sääntöihin ja oltava sopusoinnussa oikeusjärjestyksen ja sen kohtuullisuusperiaatteiden ja tulkintaperiaatteiden kanssa. Edellytyksenä pätevälle itsesäätelylle ja siihen perustuvalle urheilun kurinpidolle on edelleen se, että rangaistaviksi säädellyt toimet ja niiden seuraukset (rangaistukset) on säännöissä selkeästi määritelty. Kurinpitopäätöksen sääntöjenmukaisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kurinpitopäätös on lakien ja perusoikeuksien mukainen. Kun tulkittavat kilpailusäännöt ovat epäselviä, näitä sääntöjä olisi vallitsevien oikeusperiaatteiden mukaan sovellettava epäselvissä tilanteissa järjestötoimijoiden eduksi ja laatijansa vahingoksi. Epäselviä sääntöjä tulee myös kurinpitoasiassa tulkita syytetyn eduksi.

Jääkiekkoliiton kilpailusäännöt ovat kysymyksessä olevilta osiltaan hyvin epäselviä. Seuratoimijoiden on käytännössä ollut mahdotonta saada selvyyttä kilpailusäännöistä niitä tulkitsemalla, jos valitusvaliokunnan mukaista sääntötulkintaa pidetään oikeana. HJK ry:n tai muidenkaan vapaaehtoistoimintaan perustuvien seuratoimijoiden ei ole ollut mahdollista saada apua säännöt laatineelta ja tilanteessa määräävässä asemassa olevalta jääkiekkoliitolta. Nämä seikat korostavat vaatimusta siitä, että kurinpitopäätökset ja niissä määrätyt sanktiot perustuvat tasavertaisuudelle, oikeudenmukaisuudelle ja oikeusperiaatteiden noudattamiselle.

Kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole ollut perusteita. Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohta 5.4.5, johon valitusvaliokunnan päätöksen mukainen edustuskelvottomuus on perustunut, on rajattu koskemaan ainoastaan pelaajien siirtymistä nuoremman tai saman ikäluokan joukkueeseen. Olennaista on kyseisen sääntökohdan viimeinen virke, josta ilmenee, että nuoremmasta ikäluokasta (ei kuitenkaan SM-tasolta) voi U19-U16-sarjoissa siirtyä vanhempaan ikäluokkaan pelaamaan viimeiseen kuuteen otteluun. Kyseistä siirtymisen sallivaa kilpailusääntöjen kohtaa ei voida tulkita kuin sen sanamuodon mukaisesti. Käsillä olevassa tapauksessa pelaajat ovat siirtyneet nuoremmasta ikäluokasta vanhempaan ikäluokkaan pelaamaan kyseisen joukkueen viimeiseen kuuteen otteluun. Käsillä olevassa tapauksessa pelaajat eivät siis ole 1.12.2022 siirtyneet pelaamaan ottelua nuoremman tai saman ikäluokan joukkueeseen.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Kurinpitomenettely

HJK ry on käsillä olevassa asiassa valittanut kurinpitopäätöksestä, joka on koskenut pelaajien edustuskelvottomuutta kahdessa U17-sarjan ottelussa (HJK – EVU ja KJT Haukat – HJK). Valituksessa esiin tuodulla jääkiekkoliiton kilpailukoordinaattorilla, joka on vastannut sääntöjen seurannasta, ei ole ollut mitään roolia kyseisissä seuroissa. Valittaja on myös väittänyt, että Jääkiekkoliiton toimihenkilöt toimisivat tarkoituksella jotakin seuraa vastaan. Näyttöä edellä mainitun mukaisesta toiminnasta ei ole esitetty.  Valituksessa esitetty esteellisyysväite on aiheeton.

Kurinpitoseuraamus

HJK ry:n pelaajat ovat vaihtaneet joukkuetta kuuden viimeisen ottelun aikana ikäluokasta U17 ikäluokkaan U16. Täten kilpailusäännön 5.4.5 mukaisesti he ovat siirtyneet kuuden viimeisen ottelun aikana vanhemmasta nuorempaan ikäluokkaan, toisin kuin valituksessa väitetään. Tällainen siirtyminen vanhemmasta nuorempaan ikäluokkaan on mahdollista vain pelaajilla, jotka ovat pelanneet yli 50 prosenttia omista kauden otteluistaan kyseisessä nuoremman ikäluokan joukkueessa, mikä on käsillä olevassa tapauksessa toteutunut. Samalla kuitenkin samasta kilpailusääntöjen kohdasta seuraa, että viimeisen kuuden ottelun aikana nuorempaan ikäluokkaan siirtyvä pelaaja ei kuitenkaan saa enää palata takaisin vanhempaan ikäluokkaan. Käsillä olevassa tapauksessa HJK ry:n pelaajat ovat kuitenkin siirtyneet U17-sarjan joukkueeseensa kuuden viimeisen ottelun aikana ja olleet siten edustuskelvottomia kyseisessä vanhemman ikäluokan ottelussa.

Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan ja valitusvaliokuntien päätöksissä asia on yksiselitteisesti ja oikein esitetty. Valiokuntien päätökset ovat kilpailusääntöjen mukaisia ja oikeita. Kilpailusäännöt eivät ole vaikeita eivätkä monitulkintaisia. Jääkiekkoliitto on järjestänyt seuroille erikseen koulutustilaisuuden (ns. sääntöilta), jossa pääkohtana on ollut kyseisen kilpailusäännön tulkinta. HJK ry:ssä on siten ollut tieto siitä, mitkä säännöt koskevat viimeistä kuutta ottelua. Joka tapauksessa HJK ry:n joukkue ei ole pyrkinyt selvittämään kyseisen säännön tulkintaa, mikäli asiassa on ollut epäselvyyttä.

VASTASELITYS

HJK ry ei ole antanut jääkiekkoliiton vastauksen johdosta vastaselitystä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko kurinpitomenettelyyn ja kurinpitopäätöksen tekemiseen osallistunut esteellinen henkilö. Mikäli menettely on ollut asianmukaista, kysymys on siitä, onko kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ollut perusteet eli ovatko HJK ry:n pelaajat voineet kilpailusääntöjen mukaan edustaa seuran U17 Suomi -sarjan joukkuetta otteluissa 1. ja/tai 10.12.2022 vai eivät.

2. Oikeusturvalautakunnan arviointi kurinpitomenettelystä

Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että tämän asian kurinpitomenettelyyn ja päätöksentekoon olisi kurinpitovaliokunnassa tai valitusvaliokunnassa osallistunut esteellinen henkilö. Myöskään asiassa ei ole tullut esille viitteitä siitä, että kurinpitoasian ratkaisemiseen olisi osallistunut tahoja, jotka olisivat suhtautuneet muutoin kuin puolueettomasti HJK ry:tä kohtaan. Pelkästään se, että nyt kyseessä oleva kurinpitoasia on saattanut tulla käsittelyyn sellaisen jääkiekkoliittoa edustaneen henkilön aloitteesta, joka on HJK ry:n osin samojen pelaajien edustuskelpoisuutta koskevassa aikaisemmassa vastalauseasiassa (vastalausepäätös 7.12.2022 nro 20) saattanut edustaa vastustajajoukkuetta, ei tarkoita päätöksentekomenettelyyn osallistumista nyt käsillä olevassa kurinpitoasiassa. Viitattu vastalauseasia on koskenut osin eri HJK ry:n pelaajia ja heidän edustuskelvottomuuttaan eri ottelussa (HJK – Kurra 24.11.2022, U17 Suomi -sarja) kuin mistä tässä valitusasiassa on kysymys.

Mainitun henkilön tai muunkaan esteellisen henkilön ei ole selvitetty kuuluneen jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan tai valitusvaliokunnan ratkaisukokoonpanoon. Kyseiset kurinpitoelimet ovat päätöksenteossaan jääkiekkoliiton muusta toiminnasta itsenäisiä ja riippumattomia toimielimiä. Näin ollen valitus on hylättävä siltä osin kuin siinä esitetty väite kurinpitomenettelyyn osallistuneen esteellinen tai esteellisiä henkilöitä tai kurinpitomenettelyn olleen muulla tavoin epäasiallista.

3. Kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytykset

3.1. Tausta

Asiassa esitetyn perusteella edellä selostetut HJK ry:n vuonna 2007 syntyneet kenttäpelaajat ovat aloittaneet kauden 2022-2023 oman U16-ikäluokkansa joukkueessa. Pelaajat ovat edellä selostetuin tavoin pelanneet otteluita HJK ry:n U16 Mestis -joukkueen lisäksi U17 Suomi -sarjassa pelanneessa joukkueessaä. Riidatonta on , että tämä siirtyminen on tapahtunut seuran U16-joukkueen viimeisen kuuden ottelun aikana. Edelleen riidatonta on, että jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohta 5.4.5 joukkuesiirtojen edellytyksistä soveltuu asiaan. Sen sijaan riidanalaista on etenkin se, miten kyseistä, jäljempänä tarkemmin selostettavaa kilpailusääntöjen kohtaa on tässä asiassa tulkittava ja onko kyseinen kilpailusääntöjen kohta kurinpitoasioissa noudettavan laillisuusperiaatteen edellyttämin tavoin riittävän selvä.

3.2. Sovellettavat säännöt

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen (kilpailusäännöt 2022-23) kohdan 10.4 mukaan kurinpidon alaisina tekoina pidetään ja rangaistukseen voidaan tuomita pelaaja, toimihenkilö, erotuomari ml. seuratuomari ja harrastetuomari, toimitsija ml. seuratoimitsija, joukkue tai seura, joka muun muassa ottelussa tai seuran järjestämässä ohjatussa tapahtumassa rikkoo kilpailusääntöjä.  

Kilpailusääntöjen kohdasta 10.5.c ilmenee, että kurinpitomenettelyssä voidaan määrätä rangaistuksena taloudellinen sanktio (kurinpitosakko), joka on U20 SM-sarjassa ja miesten Mestiksessä enintään 4.000 euroa sekä muissa sarjoissa enintään 1.000 euroa.

Kilpailusääntöjen kohdan 5.4. toisen virkkeen mukaan kenttäpelaaja voi pelata oman ikäluokan joukkueissa tai ikäistään vanhemmissa koko kauden ajan (myös samana päivänä) huomioiden jäljempänä mainitut rajoitukset. Saman sääntökohdan neljännen virkkeen mukaan pelaajan tulee pääasiassa pelata siinä joukkueessa, jonka kokoonpanoon kuuluu kauden alussa.

Miesten/poikien U19-U16 muita kuin SM-tason sarjoja koskevassa kilpailusääntöjen kohdassa 5.4.5 on määrätty edustusoikeudesta seuraavasti:

·       Kenttäpelaaja voi siirtyä näille tasoille nuoremman tai saman ikäluokan joukkueeseen, jolla on vähintään seitsemän (7) ottelua jäljellä pelaamansa sarjaa missä vaiheessa kautta tahansa (1. virke).

·       Viimeiseen kuuteen (6) otteluun tai mahdollisiin ristiinkarsintoihin, joissa jaetaan jatkosarjan sarjapaikkoja, voi siirtyä ainoastaan silloin, jos kenttäpelaaja on pelannut kauden omista otteluistaan yli 50 % joukkueessa, johon siirtyy (2. virke).

·       Paluuoikeutta kuuden viimeisen ottelun aikana saman ikäluokan tai vanhemman ikäluokan joukkueeseen ei ole (3. virke).

·       Nuoremmasta ikäluokasta (ei kuitenkaan SM-tasolta) voi näissä sarjoissa siirtyä vanhempaan ikäluokkaan pelaamaan viimeiseen kuuteen otteluun (4. virke).

·       Lopputurnauksiin/pudotuspeleihin voivat osallistua kaikki ikänsä puolesta edustuskelpoiset kenttäpelaajat, mikäli ovat pelanneet 1.1. jälkeen pelaamistaan sarjaotteluista yli 50% ko. joukkueessa (5. virke).

3.3. Oikeusturvalautakunnan arviointi

Arvioinnin lähtökohdat

Asiassa on kysymys siitä, onko HJK ry:lle voitu määrätä kurinpitoseuraamus. Tämän kysymyksen ratkaiseminen edellyttää ensinnäkin sen arviointia, onko Jääkiekkoliiton tulkinta kilpailusääntöjen kohdasta 5.4.5 sääntöjen vastainen. Jos tulkinta ei ole sääntöjen vastainen, arvioitavana on vielä se, onko sääntöjen sisältö ollut sillä tavoin selvä, että kurinpitoseuraamuksen määräämiselle on ollut edellytykset.

Pelaajan edustuskelpoisuutta koskevan kilpailusäännön tulkinnasta oikeusturvalautakunta on esimerkiksi ratkaisussaan (UOL 18/2013) todennut, että tilanteessa, jossa säännöt eivät suoraan määritä edustuskelpoisuutta, Jääkiekkoliitolle on jäänyt harkintavaltaa sen suhteen, miten pelaajien edustuskelpoisuus tällaisessa tilanteessa arvioidaan. Tarkoituksenmukaisuusharkintaa voidaan kuitenkin pitää sääntöjen vastaisena, jos päätös yksittäisessä tapauksessa poikkeaa selvästi asiattomin perustein siitä, mitä vakiintuneesti vastaavissa tilanteissa on päätetty tai jos kysymys on esimerkiksi lain kieltämästä syrjinnästä tai muusta perusoikeuksien loukkaamisesta (UOL 7/2008). Oikeusturvalautakunta ei sen sijaan voi suorittaa tarkoituksenmukaisuusharkintaa urheilullisten perusteiden tai seurausten näkökulmasta. Oikeusturvalautakunta on mainitussa ratkaisussaan katsonut, että Jääkiekkoliiton ei voitu katsoa käyttäneen harkintavaltaansa mainitun tapauksen olosuhteissa siten, että tulkinnan voitaisiin katsoa olevan kilpailumääräysten vastaista. Jääkiekkoliiton päätöksen ei siten voitu katsoa olevan kilpailusääntöjen vastainen.

Oikeusturvalautakunnan käytännössä on todettu (ks. esimerkiksi UOL 5/2023), että tietyn urheiluliiton tai -seuran kilpailu- ja kurinpitosääntöjen sisältö on lähtökohtaisesti yhdistysautonomian piiriin kuuluva asia. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen arvioiminen, ovatko lajiliiton säännöt ja niiden nojalla annetut päätökset tarkoituksenmukaisia. Lautakunnan toimivaltaan kuuluu sen sijaan sen arvioiminen, onko lajiliitto noudattanut päätöksenteossa voimassa olevia sääntöjään. Lisäksi oikeusturvalautakunta on vakiintuneesti edellyttänyt, että kurinpitoasioissa noudatetaan rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta. Tämä tarkoittaa, että yhdistyksen säännöissä tai muissa määräyksissä taikka urheilijan ja yhdistyksen välisessä sopimuksessa tulee olla riittävän täsmällisellä tavalla määriteltynä, minkälaisesta menettelystä kurinpitorangaistus voidaan määrätä ja millainen kurinpitoseuraamus tällöin voidaan määrätä. Jolleivat nämä edellytykset täyty, kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ei ole edellytyksiä.

Arviointi tässä asiassa

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tämän asia HJK ry:n pelaajat ovat pelanneet pääasiassa oman ikäluokkansa U16 Mestis -sarjan joukkueessa ja sen jälkeen pelanneet 1.12. ja osin myös 10.12.2022 seuran vanhemman ikäluokan U17 Suomi -sarjan joukkueessa. Pelaajat ovat siis U16-joukkueen viimeisen kuuden ottelun aikana siirtyneet pelaamaan vanhemman ikäluokan sarjan joukkueeseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kilpailusääntöjen kohdan 5.4.5 virkkeet ovat toisistaan erillään tulkittuina sanamuodoiltaan yksiselitteiset ja selvät. Sääntökohta muuttuu kuitenkin vaikeammin ymmärrettävämmäksi, kun arvioidaan kyseisten virkkeiden suhdetta toisiinsa.

Yksi tulkintatapa on se, että sääntökohdan 1-3 virkkeet koskevat kenttäpelaajan siirtymistä nuorempaan tai samaan ikäluokkaan ja sääntökohdan 4. virke vuorostaan siirtymistä vanhempaan ikäluokkaan. Tällainen tulkinta olisi perusteltu, koska sääntökohdan 1. virkkeessä nimenomaisesti mainitaan tällainen ikärajoitus eikä sitä seuraavissa kahdessa virkkeessä ole toisenlaista mainintaa ja koska 4. virkkeessä vuorostaan nimenomaisesti mainitaan uusi ikärajoitus, joka poikkeaa 1. virkkeessä mainitusta. Jollei kilpailusääntöjen kohtaa näin tulkittaisi, vaikuttaisi siltä, että 3. ja 4. virkkeet olisivat toistensa kanssa ristiriidassa.

Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että 3. virkkeessä käytetty ”paluuoikeus”-sana, jollaista ei ole 4. virkkeessä, voisi tulkita tarkoittavan sitä, että 3. virke koskee vain tilannetta, jossa pelaajan kauden alussa oleva ja pääasiallinen joukkue on ikäluokaltaan sama tai korkeampi siirtyvään joukkueeseen verrattuna. Tämä tulkinta edellyttäisi tässä asiassa, että pelaajien olisi tullut olla U17-joukkueen pelaajia ja että heidän olisi tullut siirtyä U17-U19-joukkueeseen, jotta 3. virkkeen rajoitusta tulisi käsillä olevaan asiaan soveltaa. Jos kilpailusääntöä tulkittaisiin edellä mainituin tavoin, se tarkoittaisi, että käsillä olevaa asiaa koskisi vain kilpailusäännön kyseisen kohdan 4. virke ja että HJK ry:n pelaajat olisivat voineet edustaa U17-joukkuetta otteluissa 1. ja 10.12.2022.

Toisaalta kilpailusääntöjen 5.4.5 sääntöä voidaan tulkita myös toisin. Säännön 3. virkkeen ”paluuoikeus”-sanan voi ajatella tarkoittavan sitä, että säännös koskee pelaajan takaisinsiirtymistä, kun taas 4. virke koskisi vain tilannetta, jossa pelaaja ensikertaa siirtyisi toisen ikäluokan joukkueeseen viimeisen kuuden ottelun aikana. Tämä tarkoittaisi sitä, että tämän asian HJK ry:n pelaajia koskisi 3. virke eikä lainkaan 4. virke, koska pelaajat ovat siirtyneet edestakaisin. Tämä tarkoittaisi, että pelaajat olisivat siirtyneet vastoin kilpailusääntöjä ja olleet edustuskelvottomia U17-joukkueen otteluissa 1. ja 10.12.2022.

Kilpailusäännöt ovat tulkinnanvaraiset ja jättävät Jääkiekkoliitolle harkintavaltaa. Oikeusturvalautakunta katsoo, että Jääkiekkoliiton ei voida katsoa käyttäneen harkintavaltaansa mainitun tapauksen olosuhteissa siten, että tulkinnan pelaajien edustuskelpoisuuden puuttumisesta mainituissa U17 Suomi -sarjan otteluissa 1. ja 10.12.2022 voitaisiin katsoa olevan kilpailumääräysten vastaista. Tämän jälkeen asiassa on vielä arvioitava, onko HJK ry:lle määrätylle kurinpitorangaistukselle ollut riittävät perusteet.

Johtopäätökset kurinpitoseuraamuksen osalta

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valitusvaliokunnan tulkinta HJK ry:n pelaajien edustuskelvottomuudesta on mahdollinen eikä sinänsä kilpailusääntöjen sanamuodon vastainen. Kuitenkin HJK ry:n kannalta pelioikeutta koskeva sääntelykokonaisuus ja erityisesti kilpailusäännön kohdan 5.4.5 kolmannen ja neljännen virkkeen sanamuodot huomioon ottaen HJK ry on voinut sääntelyn vaikeaselkoisuudesta johtuen uskottavasti erehtyä sääntöjen sisällöstä ja pitää pelaajien peluuttamista kilpailusääntöjen mukaisena ja siis sallittuna. Asiassa ei ole esitetty myöskään selvitystä, mitä tämän sääntökohdan tulkinnasta on mahdollisesti Jääkiekkoliiton mainitsemassa ns. sääntöillassa seurojen ja siten myös HJK ry:n edustajille kerrottu. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että kilpailusäännön kohta 5.4.5 on kolmannen ja neljännen virkkeen keskinäisen suhteen osalta niin epäselvä ja monitulkintainen, ettei seuralle määrätylle kurinpitoseuraamukselle ole asiassa edellytyksiä.

Näin ollen valitus on hyväksyttävä ja seuran oikeusturvalautakunnassa maksama valitusmaksu on palautettava sille.

Päätöslauselma

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n valitusvaliokunnan päätös 6.1.2023 nro 11 HJK ry:lle määrätyn kurinpitosakon osalta kumotaan ja seuralle määrätty kurinpitosakko poistetaan.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala
Puheenjohtaja                                                           

Teemu Vanhanen
Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Pekka Lindroos ja Hilkka Salmenkylä.