4/2022 Curling – arvokisavalinta – valintakriteerien tulkinta

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS     Nro 4/2022
8.3.2022      Diaarinro 3/2022

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Curlingliitto ry:n päätös koskien edustusjoukkueen valintaa Mixed Doubles MM-kilpailuihin 2022

ASIA                    Arvokilpailuvalinta

MUUTOKSENHAKIJAT

A ja B

KUULTAVAT

Suomen Curlingliitto ry

C ja D

SUOMEN CURLINGLIITTO RY:N HALLITUKSEN PÄÄTÖS

Suomen Curlingliitto ry:n hallitus on 2.2.2022 tekemällään päätöksellä valinnut Mixed Doubles MM-edustusjoukkueeksi C:n ja D:n.

Suomen Curlingliitto ry:n hallitus on 10.2.2022 tekemällään päätöksellä hylännyt A:n ja B:n valintapäätöstä koskevan valituksen.

VALITUS PERUSTEINEEN

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että valintapäätös kumotaan ja valinta tehdään arvokisavalintasääntöjen mukaisesti.

Perusteenaan valittajat ovat vedonneet siihen, että valintapäätös on ollut Curlingliiton arvokisavalintasääntöjen vastainen.

Edustusjoukkueiden valintaa koskevien sääntöjen kohdissa 2-4 on asetettu valintakriteerit MM-joukkueen valintaan, eikä näiden kriteerien sivuuttamiselle ole tässä tilanteessa perusteita.

Kohdan 4 mukaisesti valinta olisi tullut tehdä pelaamalla seitsemän ottelun karsinta SM-kilpailuissa parhaiten sijoittuvan säännöt täyttävän joukkueen ja WCF:n Mixed Doubles -rankingissa parhaiten sijoittuneen säännöt täyttävän joukkueen kesken.

Kohtien 2 ja 3 mukaiset tilanteet eivät ole toteutuneet, joten valinta on tullut tehdä ”muussa tapauksessa” sovellettavan kohdan 4 perusteella. Kohdassa 4 ei viitata säännön 3 mukaiseen tilanteeseen eikä se ole siihen nähden alisteinen.

Tällä hetkellä selvästi paras suomalaisten WCF-joukkueranking on valittajilla, jotka ovat sijalla 17 maasijoituksen ollessa 13. Joukkueen C ja D sijoitus on 56 ja maasijoitus 18.

Ottaen huomioon valittajien WCF-rankingin etumatkan suuruus ei joukkueiden keskinäinen järjestys voi muuttua enää ennen säännöissä asetettua määräpäivää 15.3.2022. Curlingliiton valintapäätös on tämän tilanteen vastainen.

MM-karsintaturnauksia ja MM-kilpailuja käsitellään erillisinä kilpailuina sekä WCF:n toimesta että valintaperusteiden kohtien 2 ja 3 osalta. C ja D eivät ole esittäneet niin vahvaa valintakriteerin 2 mukaista kansainvälistä näyttöä, että joukkue ansaitsisi suoran edustuspaikan MM-kilpailuissa.

Kun vuoden 2020 MM-kilpailut peruutettiin, kohdan 3 perusteella valitut valittajat eivät myöskään saaneet suoraa edustusoikeutta vuoden 2021 MM-kilpailuihin.

Valittajat ovat kiistatta täyttäneet valintaperusteiden kohdan 1, jonka mukaan joukkueen on tullut ilmoittaa halukkuutensa paricurlingin edustusjoukkueeksi toimittamalla hallitukselle liiton ohjeistuksen mukainen valmentautumissuunnitelma 31.10. mennessä. Valittajat ovat toimittaneet valmentautumissuunnitelmansa sekä edustaneet Suomea olympiakarsintaturnauksessa joulukuussa 2021.

VASTAUS JA LAUSUMA PERUSTEINEEN

Suomen Curlingliitto ry on valituksen johdosta antamassaan vastauksessa vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

Curlingliitto on viitannut perusteiden osalta liiton hallituksen 10.2.2022 tekemässä päätöksessä todettuun, korostaen lisäksi sitä, että käsillä oleva tilanne eli tapa, jolla Suomi sai paikan kevään varsinaisiin MM-kilpailuihin, on erittäin poikkeuksellinen. Sellaista ei ole osattu ottaa huomioon liiton edustusjoukkueen valintasääntöjä laadittaessa. Säännöistä ei siten löydy vastausta siihen, kuinka valinta tulee tässä tilanteessa tehdä. Niissä on huomioitu vain kaksi mahdollista tilannetta eli yhtäältä se, että Suomi saa edellisen vuoden MM-kilpailuista suoran paikan seuraavan vuoden MM-kilpailuihin ja toisaalta se, että Suomi joutuu MM-karsintoihin ja saavuttaa sieltä paikan seuraaviin MM-kilpailuihin.

Valintapäätös on tässä tilanteessa tehty liiton hallitukselle liiton sääntöjen sekä urheilumaailmassa vallitsevan normaalin käytännön mukaisesti kuuluvaa harkintavaltaa käyttäen. Urheilun oikeusturvalautakunta ei voi käyttää yhdistykselle kuuluvaa harkintavaltaa tai suorittaa päätöksen tarkoituksenmukaisuuden arviointia uudestaan.

Valintaperusteiden kohta 4 ei sovellu käsillä olevaan tilanteeseen, vaan ainoastaan tilanteeseen, jossa Suomi on saavuttanut edellisen vuoden MM-kilpailuissa suoran paikan seuraavan vuoden MM-kilpailuihin. Kohdan 4 sanamuoto ”muussa tapauksessa” viittaa siis tilanteeseen, ettei edustusjoukkue ratkea vielä kohdassa 3 mainituin tavoin. Mikäli kohta 4 olisi ollut tarkoitettu yleiseksi keinoksi ennalta sääntelemättömiin tapauksiin, olisi sanamuoto ollut toisenlainen, jolloin tämä näkyisi myös liiton kilpailukalenterissa toisenlaisina aikatauluina SM-kilpailujen osalta.

Valittajat eivät lisäksi alun perin olleet edes halukkaita osallistumaan kevään MM-kilpailuihin eivätkä siten ilmoittautuneet tavoittelemaan paikkaa MM-karsintoihin, eli pelaamaan syksyllä 2021 järjestettyyn MM-edustusjoukkuekarsintaan. He halusivat sen sijaan keskittyä olympiakarsintaan ja tavoitella olympiapaikkaa. Voitaisiin siis pätevästi väittää, etteivät valittajat täytä edustusjoukkueen valintaperusteiden kohtaa 1. Tämä huomioon ottaen muun kuin C:n ja D:n valitseminen MM-kilpailuihin olisi ollut perustavanlaatuisten oikeusperiaatteiden vastaista.  

C ja D ovat antamassaan lausumassa vaatineet valituksen hylkäämistä sekä pyytäneet, että oikeusturvalautakunnalle toimitetaan valittajien syksyllä 2021 Curlingliitolle antama valmentautumissuunnitelma kaudelle 2021-2022.

C ja D ovat esittäneet, että Suomi sai maapaikan kevään 2022 paricurlingin MM-kilpailuihin poikkeuksellisella tavalla, kun vuoden 2022 MM-karsinnat peruuntuivat koronapandemian vuoksi ja Suomi sai lopulta suoran paikan kevään 2022 MM-kilpailuihin vanhan maarankingin perusteella.

Curlingliiton edustusjoukkueiden valintasääntöjen kohdan 11 mukaan jos arvokilpailu peruutetaan, joukkueen edustusoikeus ei siirry automaattisesti seuraavaan arvokilpailuun. Curlingliitolla on siten jätetty tältä osin harkintavaltaa, jonka puitteissa se on voinut säilyttää tai olla säilyttämättä C:n ja D:n edustusoikeuden. Edellä mainittu sääntökohta koskee nimenomaisesti arvokilpailujen peruuttamistilannetta ja on siten ensisijainen kohtaan 4 nähden.

Oikeusturvalautakunnan ei tule puuttua liiton harkintavallan käyttöön eikä sen arviointiin, ovatko joukkueen C ja D kansainväliset näytöt riittäviä edustusjoukkueaseman säilyttämiseen. Valintapäätös on perustettu syksyllä 2021 järjestetyn Suomen sisäisen MM-edustusjoukkuekarsinnan lopputulokseen, mikä oli kauteen lähdettäessä ainoa reitti kevään 2022 MM-kilpailuihin. Päätös ei ole ollut perustavanlaatuisten oikeusperiaatteiden vastainen.

Curlingliitto on käyttänyt edustusjoukkueaseman säilymiseen liittyvää harkintavaltaansa koronapandemian aikana myös muissa tilanteissa.

Esimerkiksi valittajat oli valittu tammikuussa 2020 paricurlingin Suomen edustusjoukkueeksi kevään 2020 MM-kilpailuihin, jotka sittemmin peruttiin koronapandemian vuoksi. Curlingliitto ei säilyttänyt valittajien edustusasemaa kevään 2021 MM-kilpailuihin, vaan päätti järjestää normaalisti tammikuussa 2021 paricurlingin SM-kilpailun, jonka voittaja pääsi kevään 2021 MM-kilpailuihin, mitä kautta Suomella oli mahdollisuus päästä olympialaisiin.

Curlingliitto on sen sijaan päättänyt säilyttää edustusaseman tilanteessa, jossa C:n ja D:n sekajoukkue oli voittanut maaliskuussa 2020 SM-kultaa ja tuli valituksi sekajoukkueiden MM-kilpailuihin syksyllä 2020. MM-kilpailut kuitenkin peruttiin koronapandemian vuoksi, eikä sekajoukkueiden SM-kilpailuja voitu keväällä 2021 järjestää uudelleen pahentuneen koronatilanteen vuoksi. Normaalisti SM-kilpailujen voittaja olisi tullut valituksi edustamaan Suomea sekajoukkueiden MM-kilpailuissa syksyllä 2021. Koska MM-kilpailut olivat heti syyskauden alussa, Curlingliitto ei pitänyt ylimääräisen karsinnan järjestämistä syksyn alussa tarkoituksenmukaisena ja päätti säilyttää C:n ja D:n edustusaseman. Tällä ei ollut lopulta merkitystä, koska myös syksyn 2021 sekajoukkueiden MM-kilpailut peruttiin.

Curlingliiton edustusjoukkueiden valintakriteereistä kohta 2 koskee tilannetta, jossa Suomi ei ole edellisissä MM-kilpailuissa onnistunut säilyttämään MM-kilpailupaikkaa, vaan joutuu tavoittelemaan sitä MM-karsinnassa. Kohta 3 koskee tilannetta, jossa Suomi on säilyttänyt suoran MM-kilpailupaikan edellisissä MM-kilpailuissa ja paricurlingin SM-kilpailujen voittaja on samalla WCF-rankingissa paras suomalaisjoukkue.

Kohtaa 4 on vakiintuneen tavan mukaisesti tulkittava koskemaan tilannetta, jossa Suomi on kohdassa 3 tarkoitetulla tavalla säilyttänyt suoran MM-kilpailupaikan, mutta paricurlingin SM-voittaja on eri joukkue kuin WCF-rankingin paras suomalaisjoukkue. Tällöin järjestetään karsinta näiden kahden joukkueen välillä.

Myös valituksessa on viitattu WCF-rankingin osalta kohdassa 3 ratkaisevaksi todettuun ajankohtaan, mikä osoittaa valittajien ymmärtävän, että kohdat 3 ja 4 on tarkoitettu tulkittaviksi yhdessä.

Koska Suomi ei ollut säilyttänyt kevään 2021 MM-kilpailuissa paikkaa kevään 2022 MM-kilpailuihin, on Curlingliitto aikatauluttanut koko kauden 2021-2022 valintakriteerin 2 mukaisen skenaarion perusteella. Paricurlingin edustusjoukkuekarsinta on siten järjestetty lokakuussa 2021 ja kevään 2022 SM-kilpailut ovat vasta juuri ennen huhtikuun MM-kilpailuja. Tämä ei ollut kauden kilpailukalenteria laadittaessa ongelma, koska edustusjoukkue olisi valittu sääntökohdan 2 mukaisen tilanteen perusteella jo lokakuussa 2021.

Curlingliitto ei ole siten voinut aikatauluttaa kilpailukalenteriin kohdan 4 mukaista paras seitsemästä -karsintaa, koska kyseinen sääntökohta on ilmiselvästi tarkoitettu ainoastaan tilanteeseen, jossa Suomi on säilyttänyt suoran MM-paikan edellisissä MM-kisoissa. Sääntökohdan mukaisesti tämän paras seitsemästä -karsinnan ajankohdan on oltava tiedossa ennen SM-kilpailun alkua.

Mikäli Suomi olisi kohdan 3 mukaisesti säilyttänyt kevään 2021 MM-kilpailuissa suoran paikan kevään 2022 MM-kilpailuihin, olisi SM-kilpailut aikataulutettu paljon maaliskuun loppua aiemmaksi, jotta paras seitsemästä -karsinta ehditään pelata tilanteessa, jossa SM-kultaa voittanut joukkue ei ole samalla paras suomalaisjoukkue WCF-rankingissa. Kohdan 4 mukaisen karsinnan aikatauluttaminen johtaisi kohtuuttomaan tilanteeseen, mikäli sitä alettaisiin soveltaa tässä vaiheessa pelikautta.

Lisäksi valittajat eivät voi täyttää kohdan 1 mukaisia edellytyksiä, eivätkä he siten voisi osallistua vaatimaansa karsintaan. Valittajat ovat ensimmäistä kertaa tällä kaudella ilmoittaneet tavoittelevansa MM-edustusasemaa ja vaativansa kohdan 4 mukaisen karsinnan järjestämistä 7.2.2022 Curlingliitolle lähettämässään oikaisupyynnössä.

Vaikka valittajat ovat toimittaneet Curlingliitolle valmentautumissuunnitelman olympiapaikan tavoitteluun liittyen, viittaa tässä sovellettava kohta 1 nimenomaisesti MM-kilpailujen edustusjoukkueeseen. MM-kilpailupaikan tavoittelu ei ole voinut sisältyä valittajien suunnitelmaan 2021-2022, sillä he ovat jättäneet käyttämättä senhetkisen tilanteen mukaisen ainoan mahdollisuuden tulla valituksi MM-edustusjoukkueeksi, kun he eivät ole osallistuneet 1.-3.10.2021 järjestettyyn edustusjoukkuekarsintaan. Sen ratkaisemiseksi, olisiko valittajilla oikeus osallistua mahdollisesti järjestettävään karsintaan, on tarpeen toimittaa oikeusturvalautakunnan tarkasteltavaksi heidän Curlingliitolle syksyllä 2021 toimittamansa valmentautumissuunnitelma.

VASTASELITYS

A ja B ovat Curlingliiton antaman vastauksen sekä C:n ja D:n lausuman johdosta antamassaan vastaselityksessä todenneet, että valintakriteerejä tulee tulkita siltä pohjalta, että niiden tarkoituksena on valita edustusjoukkueeksi mahdollisimman meritoitunut joukkue. Huippu-urheilun hengen mukaisesti kilpailuihin tulee lähettää pelaamalla ratkaistu paras joukkue.

C:n ja D:n viittaamalla tilanteella, jossa Curlingliitto on toisessa pelimuodossa käyttänyt heidän hyväkseen harkintavaltaa, ei sovi tässä asiassa ennakkotapaukseksi. Nykytilanteessa kilpailut on aikataulutettu, eikä se siten ole vertailukelpoinen suhteessa tilanteeseen, jossa SM-kilpailuja ei ole kyetty järjestämään koronatilanteen vuoksi.

Valittajat ovat halunneet MM-kilpailuihin. Curlingliitto järjesti syksyn karsintakilpailun olympiaprojektin kannalta tärkeän valmistavan kilpailun kanssa päällekkäin. Tilanteessa, jossa koronatilanteen takia oli jatkuva epävarmuus siitä, mitkä kansainväliset kilpailut tulevat toteutumaan, oli täysin selvää, että valittajat priorisoivat olympiaprojektia ja osallistuvat Bernin WCT-kilpailuun, mikäli se kyetään järjestämään.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja kysymyksenasettelu

Suomi ei ole saavuttanut vuoden 2021 paricurlingin (Mixed Doubles) MM-kilpailuissa paikkaa vuoden 2022 MM-kilpailuissa ja Suomen oli määrä tavoitella kilpailupaikkaa MM-karsinnoissa.

Suomen maakarsintakilpailu edustuspaikasta MM-karsintoihin järjestettiin 1.-3.10.2021 ja sen voitti joukkue C ja D. Joukkue A ja B eivät osallistuneet kilpailuun.

Maailman Curlingliitto (WCF) on sittemmin peruuttanut MM-karsinnat ja päättänyt, että kevään MM-kilpailuissa pelaa tavanomaisen 20 joukkueen sijaan ainoastaan edellisten kilpailujen 16 parasta joukkuetta, joihin Suomi ei kuulunut.

Asiassa tammikuussa 2022 tehdyn protestin jälkeen WCF on kuitenkin tehnyt uuden päätöksen, jonka mukaan kevään MM-kilpailuissa pelaa 20 joukkuetta. WCF:n päätöksen mukaan viimeiset neljä paikkaa on täytetty siten, että WCF:n rankingin neljä parasta joukkuetta, jotka eivät ole edellä mainittujen 16 joukkueen joukossa, ovat saaneet MM-kilpailupaikan. Suomi on saanut MM-kilpailupaikan tällä perusteella.

Curlingliiton hallitus on päätöksellään 2.2.2022 valinnut Suomen edustajiksi Mixed Doubles MM-kilpailuihin 2022 joukkueen C ja D.

Curlingliiton tiedotteen 2.2.2022 mukaan C ja D voittivat syksyllä järjestetyn Suomen sisäisen MM-edustusjoukkuekarsinnan, jonka voittajan oli tarkoitus edustaa Suomea paricurlingin peruuntuneessa MM-karsinnassa, josta he olisivat tavoitelleet kyseistä MM-kisapaikkaa. Kaudella 2021-2022 Suomen ainoa polku saavuttaa paricurlingin MM-kisapaikka oli peruuntuneen MM-karsinnan kautta.

Curlingliiton hallitus on päätöksellään 10.2.2022 hylännyt joukkueen A ja B valintapäätöksestä tekemän valituksen. Päätöksen perusteluissa on todettu, ettei päätös ole liiton sääntöjen vastainen viitaten muun ohella siihen, että valintakriteerien kohdassa 4 tarkoitettu karsinta pelataan ainoastaan siinä tapauksessa, että Suomi olisi saavuttanut valintakriteerissä 3 tarkoitetulla tavalla vuoden 2021 MM-kilpailuista suoran paikan vuoden 2022 MM-kisoihin.

A:n ja B:n valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko valintapäätös ollut asetettujen valintakriteereiden vastainen.

Sovellettavat valintakriteerit

Curlingliiton 2019-2022 olympiadin edustusjoukkueiden valintaperusteissa on paricurlingin (Mixed Doubles) MM-kilpailujen osalta todettu, että MM-edustusjoukkueeksi voi tulla valituksi seuraavien kriteerien mukaisesti:

1. Paricurlingjoukkueen tulee ilmoittaa halukkuutensa paricurlingin edustusjoukkueeksi toimittamalla hallitukselle liiton ohjeistuksen mukainen valmentautumissuunnitelma 31.10. mennessä.

2. Jos Suomi joutuu paricurlingissa MM-karsintaan, järjestetään MM-karsintajoukkuepaikasta maakarsinta. Jos MM-karsintaan osallistuva joukkue saavuttaa paikan MM-kilpailussa, edustaa tämä joukkue Suomea myös saman kauden aikana järjestettävässä MM-kilpailussa.

3. Jos Suomi on saavuttanut edellisessä MM-kilpailussa paikan seuraavan vuoden MM-kilpailussa, saa SM-kilpailujen paras edustusjoukkueeksi halukkuutensa ilmoittanut joukkue edustuspaikan, jos kyseinen joukkue on myös paras suomalaisjoukkue 15.3. tilanteen mukaisessa WCF:n Mixed Doubles -rankingissa.*

4. Muussa tapauksessa pelataan seitsemän ottelun karsinta SM-kilpailuissa parhaiten sijoittuneen edustusjoukkueeksi halukkuutensa ilmoittaneen joukkueen ja WCF:n Mixed Doubles -rankingissa parhaiten sijoittuneen edustusjoukkueeksi halukkuutensa ilmoittaneen suomalaisjoukkueen kesken. Karsinta päättyy, kun toinen joukkue on voittanut neljä ottelua.

*Joukkueen maasijoitus WCF:n Mixed Doubles -joukkueiden rankingissa on oltava kuitenkin vähintään 15., jotta kansainvälistä näyttöä pidetään riittävänä ja maarankingin perusteella paras edustusjoukkueeksi halukkuutensa ilmoittanut joukkue karsii SM-kilpailun voittaneen edustusjoukkueeksi halukkuutensa ilmoittaneen joukkueen kanssa edustuspaikasta.

Jos yllä olevat kriteerit täyttyvät ja karsinta MM-edustuksesta järjestetään, WCF:n peleihin perustuvassa maarankingissa (kaikki 15.3. mennessä kerätyt pisteet huomioidaan) paremmin sijoittunut joukkue saa karsintaottelusarjassa etua valintakriteerien yhteydessä esitetyn taulukon mukaisesti.

Karsinnan ajankohta on ilmoitettava ennen sarjan alkua.

Jos arvokilpailu peruutetaan, ei joukkueen edustusoikeus siirry automaattisesti seuraavaan arvokilpailuun.

Jos arvokilpailua ei peruuteta, vaan se siirretään myöhempään ajankohtaan, siirtyy myös edustusjoukkueen edustusoikeus kilpailun mukana.

Valintapäätöstä koskeva arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valittaessa urheilijoita edustamaan Suomea kansainvälisissä arvokilpailuissa kysymys on lähtökohtaisesti niin sanotun yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta päätöksestä. Valinnan suorittava Olympiakomitea tai lajiliitto valitsee Suomea edustamaan urheilullisilla perusteilla ne urheilijat, joiden arvioidaan voivan menestyä kysymyksessä olevassa kilpailussa parhaiten. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko valintapäätös tarkoituksenmukainen. Silloin, kun valinnat kuitenkin tehdään ennakkoon asetettujen ja julkistettujen kriteereiden perusteella, kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee noudattaa valinnassa ilmoittamiaan valintakriteereitä. Valintapäätöstä voidaan tällaisessa tilanteessa jälkikäteen arvioida oikeudellisesti ja päätös voidaan valituksen johdosta kumota tai sitä voidaan muuttaa, jos asetettuja valintakriteereitä ei ole noudatettu. Kuten oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään todennut, urheilijoiden oikeusturva edellyttää sitä, että etenkin arvokilpailuja koskevat valinnat tehdään huolellisesti ja asetettuja valintakriteereitä tarkasti noudattaen (ks. esim. UOL 14/2019 ja UOL 3/2020).

Valittajat ovat väittäneet, että edustusjoukkue paricurlingin MM-kilpailuihin tulisi tehdä valintaperusteiden kohdan 4 mukaisella seitsemän ottelun karsinnalla SM-kilpailuissa parhaiten sijoittuneen edustusjoukkueeksi halukkuutensa ilmoittaneen joukkueen ja WCF:n Mixed Doubles -rankingissa parhaiten sijoittuneen edustusjoukkueeksi halukkuutensa ilmoittaneen suomalaisjoukkueen kesken. Valittajien mukaan valintamenettely määräytyy kohdan 4 perusteella, koska kysymys on siinä tarkoitetulla tavalla ”muusta tapauksesta” kuin tilanteesta, jossa Suomi joutuisi paricurlingissa MM-karsintaan (valintakriteeri 2) tai jossa Suomi olisi saavuttanut vuoden 2021 MM-kilpailussa paikan kevään 2022 MM-kilpailuihin (valintakriteeri 3). Valittajien mukaan heidän joukkueensa on WCF-rankingissa parhaiten sijoittunut suomalaisjoukkue.

Curlingliiton mukaan kohtaa 4 sovelletaan kuitenkin vain silloin, kun Suomi on kohdan 3 mukaisesti saavuttanut edellisessä MM-kilpailussa paikan seuraavan vuoden MM-kilpailuun, mutta SM-kilpailujen paras joukkue ei kuitenkaan kohdassa 3 edellytetyllä tavalla ole myös paras suomalaisjoukkue WCF:n rankingissa. Curlingliiton mukaan ilmoitetut valintaperusteet eivät siten sovellu käsillä olevaan poikkeukselliseen tilanteeseen ja valintapäätös on tällä perusteella tehty liiton harkintavallan puitteissa Suomen sisäisen MM-edustusjoukkuekarsinnan tulosten perusteella. Curlingliitto on viitannut muun ohella siihen, että mikäli kohdan 4 mukainen menettely olisi tarkoitettu yleiseksi varakeinoksi ennalta sääntelemättömiin tilanteisiin, olisi sen sanamuoto toisenlainen ja asia otettaisiin huomioon myös liiton kilpailukalenterissa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valintaperusteiden kohdassa 4 käytetty sanamuoto ”muussa tapauksessa” on tulkinnanvarainen eikä siitä sellaisenaan ilmene, viitataanko sillä kohdassa 3 tarkoitettuun tilanteeseen vai onko kohta 4 tarkoitettu sovellettavaksi kaikkiin sellaisiin tilanteisiin, jotka jäävät kohtien 2 ja 3 soveltamisalan ulkopuolelle. Oikeusturvalautakunta toteaa, että valintaperusteita kokonaisuutena luettaessa kohta 4 vaikuttaa kuitenkin täydentävän erityisesti kohdan 3 mukaista menettelyä, mikä osaltaan tukee Curlingliiton esittämää tulkintaa. Lisäksi Curlingliiton mukaan nyt käsillä olevaa poikkeuksellista tilannetta ei ole osattu ottaa sääntöjä laadittaessa huomioon. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, että valintaperusteiden kohdissa 2 ja 3 määriteltyjen tilanteiden on valintaperusteita laadittaessa lähtökohtaisesti voitu olettaa kattavan ne vaihtoehtoiset tilanteet, joissa Suomi voi saada paikan MM-kilpailussa, kun niissä on määrätty valintamenettelystä sekä silloin kun Suomi on saanut MM-kilpailupaikan suoraan edellisten MM-kilpailujen perusteella, että silloin kun näin ei ole ja Suomi joutuu karsimaan paikasta.

Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunta toteaa, että Curlingliiton tulkintaa, jonka mukaan valintaperusteiden kohdan 4 määräystä ei sovelleta nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa, ei voida pitää valintakriteereiden vastaisena. Oikeusturvalautakunta katsoo myös, että Curlingliiton tulkinta, jonka mukaan valintakriteereissä ei ole määrätty siitä, kuinka ja millä perusteella edustusjoukkue paricurlingin MM-kilpailuihin tässä tilanteessa valitaan, ei ole valintakriteereiden vastainen. Valintapäätös on näin ollen jäänyt pääosin Curlingliiton hallituksen tarkoituksenmukaisuusharkinnan varaan. Yleisestä yhdistysoikeudellisesta yhdistysautonomian periaatteesta johtuu, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen tutkiminen, onko Curlingliiton päätös tarkoituksenmukainen. Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännön (ks. esimerkiksi UOL 1/2020) mukaan tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin kuuluva päätös voidaan kuitenkin katsoa sääntöjenvastaiseksi sillä perusteella, että se loukkaa ihmis- ja perusoikeuksia, kuten yhdenvertaisuusperiaatetta tai syrjinnänkieltoa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kauden alkaessa ja kilpailuaikatauluja laadittaessa vallinneen tiedon mukaan Suomen on tullut tavoitella paikkaa kevään 2022 MM-kilpailuissa karsimalla. Käsillä on siten ollut valintaperusteiden kohdassa 2 tarkoitettu tilanne, minkä mukaisesti Suomen sisäinen karsintakilpailu MM-karsintoihin ja sitä kautta mahdollisesti MM-kilpailuihin on järjestetty 1.-3.10.2021. Valittajat eivät ole osallistuneet karsintakilpailuun eivätkä siten tällöin pyrkineet paricurlingin MM-edustusjoukkueeksi.

Kun MM-karsintakilpailu on sittemmin peruutettu ja Suomi on WCF:n tammikuussa 2022 tekemällä päätöksellä saanut MM-kilpailupaikan ilman karsintaa, ei Curlingliiton päätöstä, jolla edustusjoukkueeksi on valittu Suomen sisäisen karsintakilpailun voittanut joukkue C ja D, voida pitää yhdenmukaisuusperiaatetta tai syrjinnänkieltoa loukkaavana. Asiassa ei muutoinkaan aihetta epäillä, että Curlingliitto olisi käyttänyt harkintavaltaansa väärin valintapäätöstä tehdessään.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella joukkueen C ja D valintaa ei voida pitää Curlingliiton valintakriteereiden vastaisena. A:n ja B:n valitus on siten hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala                                               Sanna Holkeri

puheenjohtaja                                        sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tom Hedkrok, Johanna Karvinen, Mika Palmgren ja Pekka Timonen.