29/2022 Jalkapallo - Kurinpito – Turvallisuusmääräykset – Ankara vastuu – Vastuu kannattajien toiminnasta - Sakko

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                                 

PÄÄTÖS                                     
Nro 29/2022
14.10.2022                              
Diaarinro 19/2022

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen palloliiton kurinpitovaliokunnan päätös 9.6.2022 nro 35

ASIA                 
Kurinpito – Turvallisuusmääräykset – Ankara vastuu – Vastuu kannattajien toiminnasta – Sakko

MUUTOKSENHAKIJA   
Kuopion Palloseura (KuPS) Oy

KUULTAVA 
Suomen Palloliitto (SPL) ry

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS JA ASIAN TAUSTA

Suomen Palloliitto ry:n (jäljempänä Palloliitto) kurinpitovaliokunta on puheenjohtajasta muodostuneen kokoonpanon päätöksellään 9.6.2022 määrännyt KuPS Oy:lle (jäljempänä KuPS) 300 euron kurinpitosakon 29.5.2022 pelatun Veikkausliigan ottelun KuPS – HJK turvallisuusmääräysten rikkomisesta.

Päätöksen mukaan ottelua koskien kuopiolainen kannattaja oli tehnyt Palloliitolle ilmoituksen mahdollisesta rikkomuksesta: Paikalla C-8-144 istunut mies oli huutanut rasistisen huudon ”vitun ählämi” tai ”saatanan ählämi” ottelun jalkapalloerotuomarille. Lisäksi kyseinen kannattaja oli ilmoittanut asiasta KuPS:n toimistolle: Huutaja oli n. 50-60-vuotias leveästi istuva, melko isokokoinen ja lähes kaikissa peleissä paikalla oleva mieskatsoja. Huuto oli tapahtunut toisella ottelujaksolla ja se oli kuultu istumapaikalta C-9-164.

Palloliitto oli 31.5.2022 toimittanut kannattajan tekemän ilmoituksen kurinpitovaliokuntansa käsiteltäväksi. KuPS ei ollut vastineessaan kurinpitovaliokunnalle kiistänyt eikä myöntänyt ilmoituksen mukaista tapahtumaa. KuPS oli sen sijaan tuonut muun muassa esille, että ottelussa oli 32 järjestyksenvalvojaa ja lisäksi 5 vapaaehtoista järjestysmiestä, joiden tehtävänä oli järjestyksen yleinen ja erityinen valvonta. Käsillä olevassa tilanteessa oli menetelty normaalien ohjeiden mukaisesti. Tuomaritarkkailijalta tai keneltäkään muultakaan ei ollut tullut ilmoitusta vastaavasta havainnosta kuin kannattajalta. Kannattajan kuvailemaan henkilöön oli yritetty ottaa yhteyttä siinä kuitenkaan onnistumatta.

Kurinpitovaliokunta on päätöksessään katsonut kurinpitoilmoituksen tutkimisen edellytysten olevan olemassa: kurinpitoilmoitus oli ollut riittävän yksilöity. Se oli tehty oikea-aikaisesti. Asiassa oli rangaistusmääräysten kohdassa 5.2 tarkoitettu painava tai erityinen syy asian käsittelylle, koska rasistiset ilmaisut olivat aina vakavaksi katsottavia rikkomuksia. Kurinpitovaliokunta on katsonut uskottavaksi ja siten selvitetyksi kannattajan ilmoituksen mukaisen tapahtuman, joka samalla merkitsee turvallisuusmääräysten 4 §:n 1 momentin 4 kohdan (4.1.4.) rikkomusta, mistä KuPS oli ottelun järjestäjänä ankarassa vastuussa. Kurinpitovaliokunta on päätöksessään selostanut aikaisempaa rangaistuskäytäntöään ja todennut, että KuPS oli tässä yhden katsojan yksittäisen rasistisen ja ei-voimakkaan huudon tapauksessa pyrkinyt tavoittamaan kyseistä henkilöä. Seura oli myös tehnyt tarvittavat toimenpiteet järjestäytymishäiriöiden välttämiseksi muun muassa varautumalla tarvittavalla määrällä järjestyksenvalvojia. Nämä seikat osoittivat KuPS:in suhtautuneen vakavasti häiriökäyttäytymiseen ja siten lievensivät seuralle määrättyä kurinpitoseuraamusta.

VALITUS PERUSTEINEEN

KuPS on vaatinut, että Palloliiton kurinpitovaliokunnan päätös kumotaan.

Kurinpitovaliokunnan päätös on virheellinen ja perustuu väärään Palloliiton sääntöjen soveltamiseen. Katsojan tekemää ilmoitusta ei olisi saanut ottaa kurinpitovaliokunnassa käsiteltäväksi, koska tällaiselle muun kuin erotuomarin, tarkkailijan tai delegaatin tekemän ilmoituksen käsittelylle ei ole ollut rangaistusmääräysten 5.2 kohdassa edellytettyä painavaa tai erityistä syytä.

Katsojan tekemä sinänsä uskottava ilmoitus tapahtuneesta on epätarkka eikä siinä ole riittävästi yksilöity häiriökäyttäytymistä, mikä on tutkittavaksi ottamisen ja myös kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytyksenä. Ilmoituksessa on oletettu, että ”ählämi”-huuto oli kohdistettu erotuomariin, mutta tästä ei ole varmuutta, koska pelikentällä oli tapahtuma-aikana ollut useita tummaihoisia henkilöitä. Ei myöskään ole varmuutta siitä, onko kyseessä ollut alkujaan huudosta vaiko turhautumispuuskahduksesta. Katsoja on kuullut varmuudella rasistisen sanan, mutta muutoin ilmoitus huudon sisällöstä on jäänyt epäselväksi. On myös jäänyt epäselväksi, onko huuto edes voinut kuulua noin 20 metrin päähän kenttäalueelle tai erotuomarille saakka, vaikka se on kuulunut enintään 3 metrin päässä olleelle ilmoituksen tehneelle katsojalle. Asiassa on myös jäänyt epäselväksi, kuka huudon on tehnyt ja missä vaiheessa ottelua huuto on tapahtunut. Huudon tehnyttä henkilöä ei ole kuultu asiassa.

Kurinpitovaliokunnan tulkinta tapahtuneesta ja tutkittavaksi ottamisen edellytyksistä on ennakkoluuloinen ja syyttömyysolettaman vastainen. Kun väitettyyn rangaistavaan menettelyyn syyllistyminen on joka tapauksessa jäänyt epäselväksi, kurinpitorangaistusta ei voida kuulopuheiden perusteella määrätä, vaikka ilmoitus häiriökäyttäytymisestä voitaisiinkin tutkia.

KuPS on ryhtynyt kaikkiin tarvittaviin ennaltaehkäiseviin toimiin eikä sitä voida ankarankaan vastuun perusteella moittia asiassa. Ankaran vastuun lähtökohtana olevaa menettelyn tavallista vakavampaa vahingonvaaraa ei ole ollut tässä asiassa käsillä. Ankaralla vastuulla ei ole ollut tarkoitus luoda ns. seuraamusautomaattia, jossa nyt kysymyksessä olevissa tilanteissa määrätään aina kurinpitoseuraamus.

VASTAUS JA SEN TÄYDENNYS PERUSTEINEEN

Suomen Palloliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Kurinpitovaliokunnan ratkaisu on oikea ja perusteltu.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

KuPS:n ja HJK:n välillä 29.5.2022 pelatussa Veikkausliigan miesten jalkapallo-ottelussa KuPS:n kannattaja oli tehnyt ilmoituksen Palloliitolle toisen KuPS:n kannattajan rasistiseksi tulkitusta huudosta. Palloliiton kurinpitovaliokunta oli tutkinut ilmoituksen sekä päätöksellään katsonut KuPS:n olevan ankarassa vastuussa katsojan huutelusta ja määrännyt ottelun järjestäneelle KuPS:lle 300 euron kurinpitosakon turvallisuusmääräysten 4 §:n 1 momentin 4 kohdan rikkomisesta.

KuPS:n valituksen perusteella oikeusturvalautakunnassa on kysymys ensinnäkin siitä, oliko Palloliiton kurinpitovaliokunta tehdyn ilmoituksen perusteella voinut käsitellä katsojan raportoiman asian kurinpitoasiana. Siinä tapauksessa, että asian käsittelylle kurinpitovaliokunnassa katsottaisiin olleen edellytykset, oikeusturvalautakunnan arvioitavana on kysymys siitä, oliko asiassa selvitetty tapahtuneen rasistinen huuto ja oliko KuPS ottelun järjestäjänä rikkonut velvollisuuksiaan rasistisen toiminnan torjumiseksi. Siinä tapauksessa, että turvallisuusmääräyksiä oli asiassa rikottu, oikeusturvalautakunta tulkitsee valitusta niin, että kysymys on keskeisesti siitä, oliko KuPS:n vastuu ja sille seuraamuksena määrätty kurinpitosakko olleet kohtuullisia.

Kurinpitoilmoituksen käsittelemisen edellytykset

Palloliiton rangaistussääntöjen 1 §:n 1 momentin mukaan Suomen Palloliiton rangaistusmääräysten alaisia ovat muun muassa jäsenseurat. Säännöksen toisen momentin mukaan Suomen Palloliitto ja sen alueet ovat rangaistusmääräysten alaisia silloin, kun ne toimivat otteluiden järjestäjinä.

Palloliiton rangaistussääntöjen 5 §:n 1 momentin mukaan virallisen raportin ottelutapahtumista voi tehdä vain ottelun erotuomarit, tarkkailija, delegaatti tai

kurinpitovaliokunnan tai sen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan erikseen hyväksymä puolueeton henkilö. Säännön 2 momentin mukaan muu kuin 5.1. mainittu henkilö voi tehdä tarkoin yksilöidyn ilmoituksen rikkomuksesta ja se on toimitettava

kirjallisesti asianomaiselle kurinpitoelimelle viikon kuluessa rikkomuksesta tai siitä, kun se on tullut ilmi. Tällainen ilmoitus voidaan käsitellä asianomaisessa kurinpitoelimessä ainoastaan painavasta tai erityisestä syystä. Kurinpitovaliokunnan puheenjohtajalla tai, puheenjohtajan ollessa estynyt, varapuheenjohtajalla tai pääsihteerin nimeämällä henkilöllä on toimivalta päättää, onko ilmoituksessa esille tullut syy riittävä tullakseen käsittelyyn. Säännön 4 momentin mukaan painavasta tai erityisestä syystä voidaan asianomaisen kurinpitoelimen tietoon tulleet rikkomukset käsitellä, vaikka niistä ei olekaan tehty ilmoitusta tai raporttia.

Tässä asiassa on riidatonta, että kurinpitoasia oli tullut vireille KuPS:n kannattajan 29.-31.5.2022 Palloliitolle tekemällä ilmoituksella. Näin ollen sen arviointi, onko KuPS:n kurinpitosakkoon johtanut asia voitu käsitellä Palloliiton kurinpitoelimessä, on tehtävä liiton rangaistussääntöjen 5 §:n 2 momentin säännön perusteella. Kannattajan ilmoituksen kurinpitoasiana tutkimisen edellytyksenä on siis 1) se, että ilmoitettu rikkomus on yksilöity tarkoin, 2) ilmoitus on tehty kirjallisesti, 3) ilmoitus on toimitettu kurinpitoelimelle viikon kuluttua rikkomuksesta tai sen ilmitulosta ja että 4) ilmoituksen käsittelemiselle on painava tai erityinen syy. Valituksen perusteella tässä asiassa on riidatonta, että toinen ja kolmas käsittelyedellytys ilmoituksen kirjallisesta muodosta ja sen oikea-aikaisuudesta ovat täyttyneet. Oikeusturvalautakunnan arvioitavaksi siten jää ilmoitusta koskeva yksilöintivaatimus sekä painavan tai erityisen syyn olemassaolo käsittelyyn ottamiselle.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että rangaistussäännön 5 §:n 2 momentin ensimmäistä edellytystä siitä, että ilmoitus rikkomuksesta täytyy olla tarkoin yksilöity, tulee tulkita niin, että ilmoituksesta täytyy ilmoittajan lisäksi ilmetä tapahtuma-aika, tapahtumapaikka, epäilty tekijä ja kuvaus tapahtumista. Näiden seikkojen avulla ilmoitettu rikkomus on voitava tunnistaa ja kyettävä erottamaan muista tapahtumista. Yksilöintivaatimus toimii samalla niin väitetyn rikkomuksen tekijälle oikeusturvatakeena perättömiä tai kiusantekotarkoituksessa tehtyjä ilmoituksia vastaan kuin myös kurinpitoelimelle keinona karsia ilmeisen perusteettomat tai pysyvästi puutteelliset ilmoitukset pois käsittelystä. Toisaalta taas liian tarkkojen ja täydellisten tapahtumatietojen edellyttäminen kurinpitoasian tutkimiseksi voi johtaa siihen, ettei kaikkia perusteltuja ja aiheesta tehtyjä rikkomusilmoituksia käsitellä ja ettei siten rangaistussääntöjen ja kurinpitomenettelyn epätoivottavaa käytöstä poistava tai vähentävä vaikutus voi toteutua. Kurinpitoilmoituksen yksilöintivaatimukselle ei siten saa asettaa niin korkeita vaatimuksia, että pääsy oikeuteen kurinpitoasioissa estyy ja ettei oikeudenmukainen kurinpitomenettely toteudu. Se, kuinka tarkoin etenkin tapahtumienkulku on rikkomusta koskevassa ilmoituksessa kuvattava, on tapauskohtaista ja riippuu rikkomuksen luonteen lisäksi esimerkiksi siitä, onko tapahtumasta erotuomarin tai muun toimitsijan raporttia, kuva- tai äänitallennetta taikka useampia, toisistaan riippumattomia ulkopuolisten havaintoja. Tapahtumat voidaan kuitenkin aina riittävällä tavalla yksilöidä yhden yksittäisen katsojan tai toimitsijoista ulkopuolisen muun henkilönkin kuvaamina, jos ilmoitus arvioidaan luotettavaksi ja se on yksityiskohdissaan riittävän tarkka.

Tässä asiassa oikeusturvalautakunta katsoo, että kotijoukkueen katsojan ilmoitus rikkomuksesta oli ollut ajallisesti hyvinkin tarkka, kun ilmoittaja oli raportoinut tietyn jalkapallo-ottelun toisella jaksolla tapahtuneesta huudosta. Lisäksi ilmoituksessa oli tarkoin yksilöity tapahtumapaikka ja tekijä, kun ilmoituksessa oli kuvattu ottelu sekä huutajan henkilön sukupuoli, ikä, ruumiinrakenne, istuinpaikan numero ja se, että kysymys oli todennäköisesti kausikortin omistajasta. Ilmoittaja oli myös tarjoutunut tarpeen niin vaatiessa kuvailemaan huutajaa tarkemmin. Oikeusturvalautakunta myös katsoo, että ilmoittajan kuvaus huudon sanamuodosta ”vitun ählämi” tai ”saatanan ählämi” on tarkka. Sillä, mikä voimasana on edeltänyt loukkaavaa ja epäasiallista etnisyyteen viittaavaa termiä, ei ole merkitystä eikä synnytä perusteltua epäilyä siitä, että ilmoittaja olisi ollut huudon sisällöstä epävarma. Ilmoitus on uskottava myös niistä syistä, että ilmoittaja on ollut vain muutaman metrin etäisyydellä huutajasta ja että kyseisessä ottelussa on riidattomasti ollut erotuomarina henkilö, jonka alkuperään huuto on voinut hyvinkin liittyä. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta yhtyy Palloliiton kurinpitovaliokunnan käsitykseen siitä, että rikkomusilmoituksesta on käynyt riittävällä tarkkuudella ilmi ilmoituksen kohteena oleva tapahtuma.

Asiassa on vielä arvioitava viimeistä käsittelyyn ottamisen edellytystä. Palloliiton rangaistussäännöissä on asetettu vaatimus painavasta tai erityisestä syystä rikkomusilmoituksen käsittelyyn ottamiselle kurinpitoasiana tilanteessa, jossa kurinpitoasia ei ole tullut vireille virallisen raportin perusteella tai sen laatimiseen oikeutetun toimesta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tällainen painava tai erityinen syy voi liittyä esimerkiksi rikkomuksen luonteeseen, rikkomustapahtuman saamaan merkittävään julkisuuteen, asian suureen merkitykseen osapuolelle taikka jopa kurinpitokäytännön yhtenäisyyden varmistamiseen.

Rangaistussääntöjen 2 §:n mukaan rangaista voidaan sitä, joka rikkoo liiton tai sen alueen voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton sääntöjen nojalla annetaan (kohta 2.1) ja joka syyllistyy pelikentällä tai sen ulkopuolella rasistiseen käytökseen tai seksuaaliseen häirintään tai vihapuheeseen tai loukkaa seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella tai laiminlyö liiton sääntöihin tai määräyksiin perustuvan velvollisuuden puuttua tällaiseen käytökseen (kohta 2.10). Oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että Palloliiton rangaistussääntöjen 2 §:n 2 momentin mukaan kohdassa 2.10 mainittu rikkomus eli muun muassa rasistinen käytös pelikentän ulkopuolella, josta tässä asiassa on ilmoituksen perusteella ollut kysymys, on aina katsottava vakavaksi.

Rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvien panettelevien tai solvaavien julkisten lausumien tekeminen on kriminalisoitu rikoslaissa. Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksessä on myös lausuttu edellä mainittuihin ominaisuuksiin liittyvästä syrjintäkiellosta. Nämä seikat entisestään korostavat rasistisen menettelyn vakavuutta. Näin ollen oikeusturvalautakunta katsoo, että katsojan tekemän ilmoituksen käsittelemiselle kurinpitoasiana Palloliiton kurinpitovaliokunnassa on ollut rangaistussäännöissä tarkoitettu painava tai erityinen syy. Asiassa tehty ilmoitus on siten täyttänyt kaikki tutkittavaksi ottamisen edellytykset ja se on voitu käsitellä kurinpitoasiana liiton kurinpitoelimessä.

Ottelujärjestäjän vastuu katsomohuutelusta

Oikeusturvalautakunta katsoo, että KuPS:n kannattajan tekemäksi ilmoitettu rasistinen huuto on tullut edellä selostetulla yksilöidyllä rikkomusilmoituksella riittävällä varmuudella selvitetyksi, vaikka asiasta ei ole virallista raporttia tai tapahtunutta tukevaa muuta ulkopuolista havaintoa tai selvitystä. Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella ilmoituksen mukaisten seikkojen todenperäisyyttä olisi perusteltua syytä epäillä. Ilmianto on tehty ilmoittajan oikealla nimellä, se on tapahtunut oikealle taholle ja viivytyksettä. Ilmoittaja on vielä ollut valmis antamaan asiasta lisätietoja ja yksilöinyt tekijäksi epäillyn henkilön tunnistamiseen riittävällä tavalla. Ilmoittaja ja ilmiannettu ovat olleet molemmat KuPS:n kannattajia, joten seuran vahingoittaminen tai kiusaaminen kurinpitoasialla on ilmoituksen tekemisen motiivina epätodennäköinen. Rasistisen huudon sisältö huomioon ottaen sen todennäköisenä kohteena voidaan liiton kurinpitovaliokunnan katsomin tavoin pitää ottelun erotuomaria, mikä edelleen puhuu ilmoituksen luotettavuuden puolesta. KuPS ei ole ilmoituksesta tiedon saatuaan kiistänyt tapahtunutta.

Palloliiton turvallisuusmääräysten kohdan 1 §:n 3 momentin mukaan turvallisuusmääräysten laiminlyönti tai rikkominen voi johtaa Suomen Palloliiton rangaistusmääräysten mukaisiin rankaisutoimenpiteisiin. Rangaistusmääräysten 3 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan rangaistuslajina on muun muassa sakko.

Turvallisuusmääräysten 3 §:n 1 momentin mukaan jalkapallo- ja futsalottelut ovat kokoontumislain mukaan yleisötilaisuuksia, joiden järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaa tilaisuuden järjestäjä. Kotijoukkue on tilaisuuden järjestäjä, jollei muuta ole määrätty. Järjestäjällä on tuottamuksestaan riippumaton eli ankara vastuu, mutta mikäli järjestäjä pystyy näyttämään toteen, että se on tehnyt kaiken tarpeellisen häiriöiden estämiseksi ja/tai niihin puuttumiseksi, voidaan se ottaa huomioon vähentävänä rangaistuksen määrää harkitessa. Turvallisuusmääräysten 3 §:n 4 momentista ilmenee muun muassa, että jalkapallo-ottelun järjestäjä vastaa pelaajien, joukkueiden taustahenkilöiden, erotuomariston, katsojien, toimitsijoiden ja median turvallisuudesta. Turvallisuusmääräysten 3 §:n 5 momentin mukaan seura on tuottamuksestaan riippumattomassa eli ankarassa vastuussa pelaajiensa, joukkueen taustahenkilöiden, toimihenkilöidensä, johtajiensa ja kannattajiensa käytöksestä kaikissa ottelutapahtumissa.

Turvallisuusmääräysten 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jalkapallo- ja futsalottelun järjestäjän tulee pyrkiä ottelun turvallisuuteen liittyvillä

toimenpiteillä estämään ennakolta häiriöt ja vaaratilanteet. Turvallisuusmääräyksistä ilmenee myös, että kaikenlainen rasismi tai rasistinen käyttäytyminen on kiellettyä ja se on pyrittävä estämään ennakolta. Mikäli rasismia ilmenee, siihen on puututtava välittömästi (4.1.4.). Kaikenlainen pelaajiin, joukkueiden taustahenkilöihin, erotuomaristoon, toimitsijoihin tai katsojiin kohdistuva herjaava käytös on kiellettyä. Mikäli herjaavaa käytöstä ilmenee, siihen on puututtava välittömästi (4.1.5.).

Edellä selostetuin tavoin ottelujärjestäjän vastuu on turvallisuusmääräysten perusteella tuottamuksesta riippumatonta eli ankaraa vastuuta. Asiassa on tullut selvitetyksi, että ilmoitetun rasistisen huudon oli tehnyt ottelujärjestäjän oma kannattaja. KuPS on ottelujärjestäjänä vastuussa tällaisen toiminnan estämisestä. Näin ollen tässä asiassa ei ole vastuuperusteen olemassaolon kannalta tarpeen enemmälti arvioida, miten KuPS on varautunut ottelujärjestäjänä rasistisen käyttäytymisen ennakolta estämiseksi.

Oikeusturvalautakunta on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään katsonut, että sen toimivaltaan kuuluu muun muassa sen arvioiminen, onko määrätty seuraamus yhdistyksen sääntöjen vastainen ja siten myös se, onko turvallisuusmääräysten yksittäinen kohta oikeustoimilain 36 §:n nojalla arvioituna kohtuuton tai johtaako sen soveltaminen kohtuuttomuuteen. Ratkaisuissa UOL 30/2016 ja UOL 31/2016 on katsottu, ettei Palloliiton ankaraan vastuuseen perustuvia turvallisuusmääräyksiä ollut pidettävä vastuuperusteen osalta sellaisinaan eli tyyppikohtaisesti kohtuuttomina ja että Palloliitto oli siten voinut määrätä vastuuperusteesta yhdistysautonomiansa puitteissa säännöissään ja määräyksissään tekemällään tavalla. Näin ollen KuPS:n vastuuta katsomohuutelusta ei voida tämän perusteella pitää kohtuuttomana.

Edellä mainituissa ratkaisuissaan oikeusturvalautakunta on myös lausunut, että ankaraan vastuuseen perustuvan sääntömääräyksen tulkinta voi kuitenkin yksittäistapauksessa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Ottelun järjestäjän tuottamus tai sen puuttuminen tulee ottaa ottelutapahtuman häiriöiden johdosta määrättävää seuraamusta harkittaessa turvallisuusmääräyksissä säädetyllä tavalla huomioon. Mikäli ottelun järjestäjä on laiminlyönyt sille ottelun järjestäjänä kuuluvat velvollisuudet, tulisi seuraamuksen olla tuntuva. Sen sijaan silloin, kun tuottamusta ei ole tai kun se on vähäinen, seuraamus tulisi määrätä vastuuperusteen ennaltaehkäisevä tarkoitus huomioon ottaen alhaisempana. Tilanteessa, jossa ottelun järjestäjän toiminnassa ei ole osoitettavissa puutteita tai laiminlyöntejä, perusteltuna ei voitaisi pitää myöskään sitä, että kurinpitoseuraamusta kovennetaan virheellisen menettelyn toistumisen perusteella.

Tässä asiassa KuPS:n on selvitetty riittävällä tavalla varautuneen ennalta järjestyksenvalvojillaan estämään järjestyshäiriöitä. Lisäksi KuPS on rikkomusilmoituksesta tiedon saatuaan pyrkinyt saamaan yhteyden huudon tehneeseen henkilöön tässä kuitenkaan onnistumatta. Palloliiton kurinpitovaliokunta on ottanut muun muassa nämä seikat huomioon kurinpitoseuraamusta lieventävinä seikkoina. Oikeusturvalautakunta toteaa, että KuPS:lle määrätty 300 euron suuruinen kurinpitosakko on seuraamuksena rasistisesta huutelusta liiton muu selvitetty rangaistuskäytäntö huomioon ottaen tavanomaista lievempi. Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että ottelujärjestäjän on suurikokoisilla areenoilla vaikeaa asianmukaisilla varautumiskeinoillakaan havaita nyt kyseisenlaista rasistista katsomohuutelua ja siihen puuttua. Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo, ettei seuraamuksen määräämättä jättämisen sijaan pienen sakkoseuraamuksen määräämistä voida tässä asiassa turvallisuusmääräysten mukaiset ottelujärjestäjän velvollisuudet ja niiden laajuus sekä KuPS:n jälkitoimet huutelusta tiedon saatuaan huomioon ottaen pitää kohtuuttomana. Seuraamusvalinta on tässä tapauksessa tehty kurinpitäjän harkintamarginaalin rajoissa.

Oikeusturvalautakunnan johtopäätös

Oikeusturvalautakunta toteaa, että KuPS on ottelujärjestäjänä rikkonut Palloliiton turvallisuusmääräyksiä liiton kurinpitovaliokunnan katsomalla tavalla, minkä johdosta sille on voitu määrätä turvallisuusmääräysten rikkomisesta seuraamuksena kurinpitosakko. Aihetta liiton kurinpitovaliokunnan päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole. Valitus on siten hylättävä.

Oikeusturvalautakunnalle on ymmärrettävää, että kysymykset ankaran vastuun ulottuvuudesta ja seuraamuksen määräämisen edellytyksistä ovat olleet merkityksellisiä KuPS:lle. Tästä huolimatta oikeusturvalautakunta ei katso, että asiassa olisi lautakunnan sääntöjen 12 §:n 3 momentissa tarkoitettuja erityisen painavia perusteita asian lopputuloksesta huolimatta palauttaa seuralle valitusmaksua. Asiassa on ollut olemassa aikaisempaa sekä liiton kurinpitäjän että oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytäntöä eikä valituksessa ole esitetty näihin nähden olennaisesti uusia seikkoja.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ilkka Lahtinen
Puheenjohtaja                                                                                   

Teemu Vanhanen
Sihteeri                                                     

                                                                                                                                       Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Antti Aine, Pekka Lindroos, Hilkka Salmenkylä ja Juha Viertola.