25/2022 Jalkapallo - Kurinpito

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              

PÄÄTÖS  Nro 25/2022
27.9.2022                                
Diaarinro 27/2022

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Palloliitto ry:n kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan päätös 12.7.2022 49/2022

ASIA                 
Kurinpito

MUUTOKSENHAKIJA
HIFK Fotboll Ab

KUULTAVA
Suomen Palloliitto ry

KURINPITOVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN PÄÄTÖS

Suomen Palloliitto ry:n (jäljempänä Palloliitto) kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on päätöksellään 12.7.2022 määrännyt HIFK Fotboll Ab:lle (jäljempänä HIFK) 1.700 euron kurinpitosakon 29.6.2022 pelatun ottelun tapahtumien seurauksena. Samassa päätöksessä on todettu, ettei vastustajajoukkue PK-35 ollut syyllistynyt rangaistavaan menettelyyn.

Päätöksen mukaan HIFK:n kannattajat olivat pitäneet hallussaan ja sytyttäneet ottelun yhteydessä useita pyroteknisiä tuotteita. HIFK:n kannattajat olivat myös heittäneet stadionin ulkopuolelta kenttäalueelle kaksi juomapulloa sekä soihtujen kantaosien jäänteitä.

Päätöksessä on kotijoukkueen PK-35:n vastuun osalta viitattu muun ohella siihen, että PK-35 oli tehnyt laajasti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä stadionin sisäpuolella tapahtuvien järjestyshäiriöiden välttämiseksi, missä oli onnistuttu. PK-35 oli voinut luottaa siihen, että poliisipartiot puuttuvat HIFK:n kannattajien toimintaan tarpeelliseksi katsomallaan tavalla stadionin ulkopuolella. Päätöksessä on katsottu, ettei PK-35 ollut syyllistynyt turvallisuusmääräysten rikkomukseen. 

HIFK ei ollut kiistänyt edellä kuvattuja tapahtumia, mutta oli vedonnut siihen, ettei Palloliiton kurinpitovaliokunnan toimivalta ulottunut kyseisiin järjestyshäiriöihin, koska ne olivat tapahtuneet yleisellä alueella, tapahtumaluvassa määritellyn ottelualueen ulkopuolella.

Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on päätöksessä todennut, että Palloliiton turvallisuusmääräysten kohdan 4.1.10 alakohdan e mukaan jalkapallo-ottelussa tai ottelupaikan välittömässä läheisyydessä ei saa pitää hallussa soihtuja, savuja tai ilotulitteita sekä katsonut, että ottelupaikan välitön läheisyys on määriteltävä kussakin tapauksessa erikseen tapauksen olosuhteiden mukaan.

HIFK:n kannattajat olivat riidattomasti käyttäneet pyroteknisiä tuotteita stadionin aidan takana olevalla kukkulalla, mitä aluetta oli pidettävä turvallisuusmääräyksissä tarkoitettuna ottelupaikan välittömänä läheisyytenä. Paikan etäisyys stadionin aidasta oli huomattavan lyhyt, arviolta 5-10 metriä, ja paikkoja erotti vain matala aita, ei esimerkiksi stadionin umpinainen seinä. Läheisyyttä ottelupaikkaan kuvasi myös se, että kannattajat olivat onnistuneet heittämään useita esineitä kenttäalueelle asti. Pyroteknisten tuotteiden käyttäminen oli liittynyt nimenomaan PK-35:n järjestämään otteluun ja HIFK:n kannattamiseen. Selvää oli, että ilman ottelua kysymyksessä olevat henkilöt eivät olisi tuona ajankohtana käyttänet pyroteknisiä tuotteita kyseisellä paikalla.

Päätöksen mukaan HIFK:n kannattajien toiminta oli siten merkinnyt turvallisuusmääräysten rikkomusta ja koska HIFK on ankarassa vastuussa omien kannattajiensa toiminnasta, voitiin HIFK:lle määrätä turvallisuusmääräysten rikkomisesta rangaistus.

Seuraamuksen määrää harkittaessa on päätöksen mukaan lieventävinä seikkoina otettu huomioon muun ohella HIFK:n kannattajiensa aiheuttamia järjestyshäiriöitä ennaltaehkäisevät ja reaktiiviset toimet. HIFK oli kertomansa mukaan tehnyt turvallisuusasioissa yhteistyötä järjestävän seuran kanssa ja HIFK:n kannattajien määrää ottelussa oli rajattu normaalia pienemmäksi. HIFK:n tiedettiin edelleen käyvän jatkuvaa keskustelua kannattajiensa kanssa turvallisuusmääräysten noudattamisesta ja fanikulttuurin edistämisestä. Raskauttavana seikkana oli sen sijaan huomioitava se, että HIFK:n kannattajien turvallisuusmääräysten rikkomuksia oli jatkuvasti käsitelty kurinpitovaliokunnassa.  Kysymys oli selvästi järjestelmällisestä pyroteknisten tuotteiden käytöstä HIFK:n kannattajien osalta eikä HIFK:n ja sen kannattajien välistä dialogia voitu pitää onnistuneena sikäli, ettei se ollut ollut tuloksellista.

Delegaatin raportilla ei ollut yksilöity pyroteknisten tuotteiden käyttöä muutoin kuin toteamalla, että niiden käyttäminen oli jatkunut koko ottelun ajan. Kuva- ja videoaineistosta oli nähtävissä, että savuja oli ollut runsaasti ja soihtujakin arviolta ainakin muutamia kymmeniä pelkästään lyhyissä videoissa.

Järjestyshäiriöiden luonne ja tapauksen olosuhteet huomioiden kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja piti 1.700 euron sakkorangaistusta oikeasuhtaisena ja aiemman ratkaisukäytännön mukaisena seuraamuksena.

VALITUS PERUSTEINEEN

HIFK on vaatinut, että valituksessaan vaatinut, että Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan päätös 12.7.2022 kumotaan.

Kysymyksessä olevat ottelutapahtuman ulkopuolella sattuneet tapahtumat eivät ole kuuluneet yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (jäljempänä turvallisuuspalvelulaki) 26 §:n mukaisesti yleisötilaisuuden välittömään läheisyyteen. Kysymyksessä oleva käsite on erittäin suppea ja lain näkökulmasta 5-10 metrin etäisyyttä voidaan pitää jo varsin pitkänä. Ihmisten motiivilla puistoalueella oleskelemiseen ei myöskään ole välittömän läheisyyden arvioinnissa merkitystä, kun henkilöt eivät ole olleet pyrkimässä stadionalueelle.

HIFK on viitannut järjestyksenvalvojille turvallisuuspalvelulain 41-46 §:ssä säädettyyn toimivaltaan puuttua ihmisten perusoikeuksiin sekä muun ohella turvallisuuspalvelulakia edeltäneen järjestyksenvalvojista annetun lain esitöihin, joissa on korostettu järjestyksenvalvojien oikeuden puuttua muiden henkilöiden oikeuspiiriin vain omaan toimialueeseensa liittyvän suppean ja tarkoin rajatun tehtäväpiirinsä puitteissa. Perusoikeuksien rajoitusten tulee olla tarkkarajaisesti ja täsmällisesti määriteltyjä ja tällä perusteella järjestyksenvalvojan toimialuetta tulee arvioida suppeasti. HIFK on viitannut tältä osin myös perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöön, jossa välittömän läheisyyden on esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusliikkeiden osalta katsottu tarkoitettavan sisäänkäyntioven edustalla olevaa katu- tai tiealueen osaa, joka käsittää vain muutaman metrin säteellä muodostettavan alueen liikkeen sisäänkäynnin edessä.

Poliisin tapahtumalupapäätökseen kirjataan erikseen, mikäli välitön läheisyys tarkoittaa jotain muuta kuin mitä voidaan yleisesti olettaa. Nyt käsiteltävänä olevassa tapahtumassa ei ole poikkeavaa mainintaa.

Tässä asiassa häiriökäyttäytyminen on tapahtunut välittömän läheisyyden määritelmän (muutama metri) ulkopuolella. Helsingin kaupunki oli lisäksi erikseen kieltänyt ottelun järjestäjää sulkemasta kysymyksessä olevaa aluetta yleiseltä käytöltä. Kaupunki on näin ollen myös omalta osaltaan määritellyt alueen kuuluvaksi yleiseen alueeseen, missä ainoa toimivaltainen viranomainen järjestyksen ylläpitämiseksi on poliisi. Kysymyksessä olevat henkilöt eivät lisäksi ole kurinpitopäätöksenkään mukaan pyrkineet tai olleet jonottamassa stadionille, jolloin pitkänkin jonon olisi voitu katsoa kuuluvan välittömään läheisyyteen.

Rangaistavuuden ja välittömän läheisyyden arvioinnissa ei voida ottaa huomioon sitä seikkaa, ovatko stadionin seinät olleet betonimuuria vai ei. Kysymyksessä on ollut Suomen Cupin ottelu, mihin oleellisena osana kuuluu korkeimman sarjatason sekä alempien sarjatasojen joukkueiden kohtaaminen. Otteluihin liittyy paljon niin sanottua ”Cup-romantiikkaa” ja otteluita pelataan myös kentillä, jotka eivät ole suunniteltuja suuriin tapahtumiin ja katsojamääriin. Tästä johtuen tapahtuman seuraajia on usein runsain mitoin tunnelmaa luomassa itse stadionin tai pelipaikan ulkopuolella, kuten tässäkin tapauksessa.

Palloliitto on kuitenkin PK-35:n hakemuksesta ja HIFK:n suostumuksella poikkeusluvalla hyväksynyt ottelupaikaksi PK-35:n kotistadionin, joka ei ole täyttänyt Suomen Cupin olosuhdemääräyksissä edellytettyjä UEFA Cat 2 -vaatimuksia. Ottelu on päätetty järjestää pienellä tapahtumapaikalla pääkaupungissa ja on ollut väistämätöntä, että yleisellä alueella oleskelevat henkilöt ovat kohtuullisen lähellä katsomoita ja kenttää ja jopa tavanomaisella käytöksellä, kuten laulamisella saattavat vaikuttaa katsomokokemukseen. Näin ollen myöskään siitä, että kysymyksessä olevasta paikasta on heitetty juomapullo kenttäalueelle, ei voida suoraan päätellä, että alue kuuluisi ottelupaikan välittömän läheisyyden piiriin.

Kurinpitopäätös loukkaa lisäksi yhdenvertaisuutta. Pyroteknisten tuotteiden käyttö jalkapallo-otteluissa on tavanomainen ilmiö, jota esiintyy usealla sarjatasolla useiden seurojen kannattajien toimesta, ja sitä koskeva rangaistuskäytäntö on muodostunut vakiintuneeksi.

Tämän käytännön mukaan ottelutapahtuman järjestäjänä toiminutta kotijoukkuetta on rangaistu pienistäkin pyroteknisten tuotteiden käyttöön liittyvistä turvallisuusmääräysten rikkomuksista. Tässä asiassa PK-35:lle ei kuitenkaan vastoin vakiintunutta käytäntöä ole määrätty lainkaan rangaistusta, vaikka delegaatin raportin mukaan pyroteknisiä tuotteita on käytetty koko ottelun ajan. Päätös on tältä osin ennenkuulumaton ja johtaa yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiseen lopputulokseen. HIFK:ta on tässä rangaistu ankaran vastuun perusteella ottelupaikan välittömässä läheisyydessä tapahtuneeksi katsotusta toiminnasta, mutta PK-35 on samalla jätetty rankaisematta sillä perusteella, että se on voinut luottaa poliisin toimintaan. Poliisin toimintaan viittaamista voidaan pitää loogisena vain siinä tapauksessa, että toiminnan ei katsota tapahtuneen ottelupaikan välittömässä läheisyydessä.

Yhdenvertaisuusperiaate ja suhtautuminen HIFK:n näyttäytyy erikoisessa valossa myös siihen nähden, että tässä, vielä keskeneräisessä asiassa annettu rangaistus on otettu huomioon viikko sen jälkeen annetussa toisessa kurinpitoasiassa rangaistusta koventavana tekijänä.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Palloliitto on vastauksessaan todennut, että se pitää kurinpitovaliokunnan puheenjohtajan päätöstä oikeana ja perusteltuna.

VASTASELITYS

HIFK on antanut vastaselityksen asiassa.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

PK-35:n ja HIFK:n välillä on pelattu 29.6.2022 Suomen Cupin ottelu. Palloliiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on päätöksellään 12.7.2022 määrännyt HIFK:lle ottelutapahtumaan liittyvien tapahtumien seurauksena 1.700 euron kurinpitosakon. Päätös on perustunut siihen, että HIFK:n kannattajat ovat stadionin ulkopuolella pitäneet hallussaan ja sytyttäneet ottelun yhteydessä useita pyroteknisiä tuotteita sekä heittäneet stadionin ulkopuolelta kenttäalueelle kaksi juomapulloa ja soihtujen kantaosien jäänteitä. Päätöksessä on katsottu, että stadionin aidan takana olevalla kukkulalla, noin 5-10 metrin päässä aidasta olleet kannattajat ovat edellä kuvatun toiminnan aikaan olleet ottelupaikan välittömässä läheisyydessä.

HIFK:n valituksen johdosta asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys ensinnäkin siitä, onko edellä kuvattu häiriökäyttäytyminen tapahtunut Palloliiton turvallisuusmääräyksissä tarkoitetulla tavalla ottelupaikan välittömässä läheisyydessä. Toiseksi kysymys on siitä, onko seuraamuksen määrääminen HIFK:lle ollut yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista ottaen erityisesti huomioon, ettei ottelun järjestäneelle seuralle ollut määrätty tapaukseen liittyen lainkaan seuraamusta.
 

Sovellettavat sääntömääräykset 

Palloliiton rangaistusmääräysten kohdan 2.1. mukaan rangaista voidaan sitä, joka rikkoo liiton tai sen alueen voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton sääntöjen nojalla annetaan. 

Rangaistusmääräysten 3 kohdan mukainen rangaistuslaji on muun ohella sakko (kohta 3.1.5.).

Palloliiton turvallisuusmääräysten kohdan 1.3 mukaan turvallisuusmääräysten laiminlyönti tai rikkominen voi johtaa Palloliiton rangaistusmääräysten mukaisiin rankaisutoimenpiteisiin.

Turvallisuusmääräysten kohdan 3.1 mukaan jalkapallo-ottelut ovat kokoontumislain mukaan yleisötilaisuuksia, joiden järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaa tilaisuuden järjestäjä. Kotijoukkue on tilaisuuden järjestäjä, jollei muuta ole määrätty. Järjestäjällä on tuottamuksestaan riippumaton eli ankara vastuu, mutta mikäli järjestäjä pystyy näyttämään toteen, että se on tehnyt kaiken tarpeellisen häiriöiden estämiseksi ja/tai niihin puuttumiseksi, voidaan se ottaa huomioon vähentävänä rangaistuksen määrää harkitessa.

Turvallisuusmääräysten kohdan 3.5 mukaan seura on tuottamuksestaan riippumattomassa eli ankarassa vastuussa pelaajiensa, joukkueen taustahenkilöiden, toimihenkilöidensä, johtajiensa ja kannattajiensa käytöksestä kaikissa ottelutapahtumissa.

Turvallisuusmääräysten kohdan 4.1.1. mukaan jalkapallo-ottelun järjestäjän tulee pyrkiä ottelun turvallisuuteen liittyvillä toimenpiteillä estämään ennakolta häiriöt ja vaaratilanteet.

Turvallisuusmääräysten kohdan 4.1.10 e) nojalla jalkapallo-ottelussa taikka ottelupaikan välittömässä läheisyydessä ei saa pitää hallussa eikä niihin saa tuoda ilotulitteita, soihtuja eikä savuja.

Oikeusturvalautakunnan arvioinnin lähtökohdat

HIFK on valituksessaan oikeusturvalautakunnalle esittänyt, että sen stadionin ulkopuolella oleskelleet kannattajat eivät ole olleet Palloliiton turvallisuusmääräyksissä tarkoitetulla tavalla ottelupaikan välittömässä läheisyydessä muun ohella sillä perusteella, että 5-10 metrin etäisyyttä aidasta voidaan pitää varsin pitkänä. HIFK on erityisesti vedonnut yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain säännöksiin viitaten muun ohella siihen, että järjestyksenvalvojien toimialuetta koskevaa säännöstä tulee tulkita siten, että esimerkiksi majoitus- ja ravitsemuspalveluliikkeiden osalta välittömällä läheisyydellä tarkoitetaan vain muutaman metrin säteellä sisäänkäynnin eteen muodostettavaa aluetta.

Oikeusturvalautakunnan käytännössä on todettu (ks. esimerkiksi UOL 34/2021), että tietyn urheiluliiton tai -seuran kilpailu- ja kurinpitosääntöjen sisältö on lähtökohtaisesti yhdistysautonomian piiriin kuuluva asia. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen arvioiminen, ovatko lajiliiton säännöt ja niiden nojalla annetut päätökset tarkoituksenmukaisia. Lautakunnan toimivaltaan kuuluu sen sijaan sen arvioiminen, onko lajiliitto noudattanut päätöksenteossa voimassa olevia sääntöjään.

Oikeusturvalautakunta toteaa edelleen, että lajiliitolla on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta tulkita omia sääntöjään. Sääntöjä yksittäistapauksessa tulkitseva liiton toimielin on oikeutettu tulkitsemaan tiettyä sääntömääräystä sen sanamuodon mahdollistavalla tavalla tarkoituksenmukaisesti. Urheilijoiden yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksesta kuitenkin seuraa, että sääntöjä on tulkittava myös käsillä olevaan tilanteeseen rinnastuvissa tapauksissa yhdenmukaisesti. Lisäksi silloin, kun kysymys on kurinpidosta, harkintavalta tulkita sääntöjä on jonkin verran rajatumpi kuin sääntöjä yleisesti tulkittaessa. Epäselvässä tilanteessa sääntöjä on tulkittava urheilijamyönteisesti ja ne laatineen lajiliiton vahingoksi.

Ottelupaikan välitöntä läheisyyttä koskeva arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Palloliitolla on edellä todetun mukaisesti lähtökohtaisesti laaja harkintavalta turvallisuusmääräyksiensä tulkinnassa ja näin ollen arvioidessaan yksittäistapauksessa, onko kannattajien häiriökäyttäytyminen tapahtunut ottelupaikan välittömässä läheisyydessä. HIFK:n valituksen johdosta asiassa on siten ensin kysymys siitä, onko Palloliitto päätöksessään ylittänyt tämän harkintavaltansa. 

HIFK on valituksessaan vedonnut siihen, että Palloliiton turvallisuusmääräyksiin sisältyvä ottelupaikan välittömän läheisyyden määritelmä vastaa järjestyksenvalvojien toimivaltaa- ja erityisesti toimialuetta koskevassa sääntelyssä tarkoitettua välitöntä läheisyyttä. HIFK on vedonnut lisäksi muun ohella siihen, että sen kysymyksessä olevat kannattajat ovat oleskelleet yleisellä alueella, missä ainoa toimivaltainen viranomainen järjestyksen ylläpitämiseksi on ollut poliisi.

Oikeusturvalautakunta toteaa ensinnäkin, ettei Palloliiton turvallisuusmääräysten tulkintaa ole sidottu HIFK:n viittaamiin, järjestyksenvalvojille laissa säädettyjen toimivaltuuksien käytön rajoja koskeviin säännöksiin. Palloliiton turvallisuusmääräyksiin ei sisälly myöskään rajoitusta, jonka mukaan yleinen alue ei voisi kuulua ottelupaikan välittömään läheisyyteen.

Palloliiton päätöstä, jonka mukaan kysymyksessä olevat HIFK:n kannattajat olivat olleet ottelupaikan välittömässä läheisyydessä, ei näin ollen voida pitää turvallisuusmääräysten vastaisena yksinomaan sillä perusteella, että kysymys on ollut yleisestä alueesta ja ettei päätös tältä osin mahdollisesti vastaa HIFK:n yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetun välittömän läheisyyden osalta esittämää tulkintaa.

Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännöstä ilmenee, että Palloliitto on aiemminkin tulkinnut ottelustadionin ulkopuolista yleistä aluetta ottelupaikan välittömäksi läheisyydeksi. Esimerkiksi valitusasiassa UOL 5/2020 Palloliitto oli määrännyt vierasjoukkueelle 6 500 euron kurinpitosakon sillä perusteella, että seuran kannattajat olivat ennen ottelun alkua pitäneet hallussaan, sytyttäneet ja heittäneet stadionin välittömässä läheisyydessä 10-15 soihtua sekä kaataneet virantoimituksessa olleen poliisin. Oikeusturvalautakunta hylkäsi kurinpitopäätöstä koskevan valituksen todeten muun ohella, ettei seura vapautunut sen kannattajien ottelupaikan välittömään läheisyyteen tuomista soihduista johtuvasta ankarasta vastuusta sillä perusteella, ettei seuralla ollut toimivaltaa puuttua suoraan järjestyshäiriöihin kotijoukkueen stadionin läheisyydessä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että ottelupaikan välittömään läheisyyteen kuuluvaa aluetta koskeva arviointi on suoritettava kussakin tilanteessa vallitsevien olosuhteiden perusteella. Palloliitto on tässä asiassa ottanut arvioinnissa huomioon HIFK:n kannattajien oleskelupaikan ja ottelupaikan fyysisen läheisyyden (5-10 metriä) sekä näiden välillä olleen matalan aidan. Päätöksessä on läheisyyttä korostavana seikkana otettu edelleen huomioon myös se, että kannattajat ovat onnistuneet heittämään esineitä kentälle asti.

Päätöksessä todetut seikat sekä ilmaisun ”välittömässä läheisyydessä” yleiskielinen merkitys huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo, ettei Palloliitto ole ylittänyt harkintavaltaansa katsoessaan, että kysymyksessä olevat HIFK:n kannattajat ovat olleet tapahtuma-aikaan ottelupaikan välittömässä läheisyydessä. Asiassa on riidatonta, että HIFK:n kannattajat ovat mainitulla alueella pitäneet hallussaan ja sytyttäneet ottelun yhteydessä pyroteknisiä tuotteita sekä heittäneet kenttäalueelle kaksi juomapulloa ja soihtujen kantaosien jäänteitä. Kurinpitoseuraamuksen määräämiselle on siten ollut kurinpitomääräysten ja turvallisuusmääräysten edellyttämät perusteet. Kurinpitopäätös ei näin ollen ole tällä perusteella virheellinen.

Yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamista koskeva arviointi

(a)    Aikaisempaa kurinpitokäytäntöä koskeva väite

HIFK on esittänyt, että sille määrätty kurinpitoseuraamus on yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, koska ottelutapahtuman järjestävälle ja siten turvallisuudesta vastanneelle PK-35:lle ei ole määrätty lainkaan rangaistusseuraamusta. HIFK on vedonnut tältä osin muun ohella Palloliiton vakiintuneeseen kurinpitokäytäntöön, jonka mukaan ottelutapahtuman järjestäjänä olevaa kotijoukkuetta on sen mukaan rangaistu pienistäkin, pyroteknisten tuotteiden käyttöön liittyvistä rikkomuksista. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa pyroteknisiä tuotteita on kuitenkin käytetty koko ottelun ajan.

HIFK ei ole tarkemmin yksilöinyt väitteensä tueksi vetoamaansa ratkaisukäytäntöä eikä myöskään oikeusturvalautakunnassa ole ollut käsiteltävänä Palloliiton kurinpitopäätöstä koskevaa asiaa, jossa olisi ollut kysymys tilaisuuden järjestäjän ankarasta vastuusta yksinomaan ottelupaikan ulkopuolella, mutta sen välittömässä läheisyydessä tapahtuneista järjestyshäiriöistä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei siten ole todettavissa, että Palloliiton päätös poikkeaisi PK-35:n osalta liiton vakiintuneesta rangaistuskäytännöstä.

(b) Turvallisuusmääräysten tulkintaa koskeva väite

HIFK on edelleen katsonut Palloliiton kurinpitopäätöksen olleen yhdenvertaisen kohtelun vastainen sillä perusteella, että samat tapahtumat ovat johtaneet yksinomaan HIFK:n rankaisemiseen, kun PK-35 taas on jätetty niiden osalta rankaisematta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitopäätös ei ole PK-35:ttä koskevilta osin Oikeusturvalautakunnassa muutoksenhaun kohteena, mutta Palloliiton sen osalta soveltama sääntötulkinta on kuitenkin otettava huomioon HIFK:n yhdenvertaisen kohtelun vastaisuutta koskevaa väitettä käsiteltäessä. Yhdistysoikeudellisessa kurinpidossa jäsenten yhdenvertaisuuden olennainen loukkaaminen on kysymyksessä muun muassa silloin, kun samoin toimineesta jäsenjoukosta vain osalle määrätään kurinpitoseuraamus.

Oikeusturvalautakunta on Palloliiton nykyisiä turvallisuusmääräyksiä tältä osin vastanneita määräyksiä tulkitessaan (UOL 31/2016) todennut, että turvallisuusmääräysten kohtien 3.1 ja 4.1.10 e perusteella on selvää, että jalkapallo-ottelun järjestäjä on tuottamuksestaan riippumattomassa eli ankarassa vastuussa, jos ottelussa pidetään hallussa tai jos otteluun tuodaan soihtuja tai savuja. Sillä, tuoko soihdun tai savun ottelutapahtumaan kotijoukkueen vai vierasjoukkueen kannattaja, ei ole ottelun järjestäjän vastuuperusteen kannalta merkitystä.

Nyt valituksen kohteena olevassa päätöksessä PK-35:n ei ole kuitenkaan katsottu syyllistyneen turvallisuusmääräysten rikkomukseen olennaisesti sillä perusteella, että se on osoittanut toimillaan ehkäisseensä järjestyshäiriöt stadionin sisäpuolella.

PK-35:llä tilaisuuden järjestäjänä turvallisuusmääräysten kohtien 3.1. ja 4.1.10 e nojalla olevaa ankaraa vastuuta ei siten ole päätöksessä ulotettu ottelupaikan ulkopuolella, sen välittömässä läheisyydessä tapahtuneisiin HIFK:n kannattajien aiheuttamiin järjestyshäiriöihin.

Kun HIFK:lla kannattajiensa käyttäytymisen perusteella samoista tapahtumista oleva ankara vastuu kuitenkin on ulotettu ottelupaikan lisäksi myös sen välittömään läheisyyteen, on päätöksessä noudatettu tulkintaa, jonka mukaan järjestävän seuran ankara vastuu kysymyksessä olevista järjestyshäiriöistä rajoittuu ottelupaikkaan, kun taas seuran vastuu kannattajiensa käyttäytymisestä on laajempi ja ulottuu myös ottelupaikan välittömään läheisyyteen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että järjestävän joukkueen ankaraa vastuuta ilotulitteiden, soihtujen ja savujen tuomisesta ei kuitenkaan ole kysymyksessä olevissa sääntömääräyksissä rajattu yksinomaan ottelupaikkaan, eikä järjestävän joukkueen vastuun ulottamista ottelupaikan välittömään läheisyyteen ole säännöissä poissuljettu. Turvallisuusmääräysten kohdan 3.1 mukaan järjestäjän toimet häiriöiden estämiseksi voidaan sen sijaan ottaa huomioon rangaistuksen määrää vähentävänä tekijänä, mitä määräystä valituksen kohteena olevassa päätöksessä ei kuitenkaan ole sovellettu.

Palloliitto on siten tulkinnut yhtäältä HIFK:lla kannattajiensa käyttäytymisestä ja toisaalta PK-35:llä järjestävänä joukkueena olevan ankaran vastuun ulottumista ottelupaikan välittömässä läheisyydessä tapahtuneisiin järjestyshäiriöihin eri tavoin ilman tälle tulkinnalle ainakaan päätöksessä viitattujen sääntömääräysten sanamuodosta saatavaa tukea. Palloliitto ei ole esittänyt kysymyksessä olevien sääntömääräysten tarkoituksesta ja tulkinnasta tarkempaa selvitystä.  Oikeusturvalautakunta toteaa, että Palloliiton tulkinta siltä osin kuin PK-35:n ei ole katsottu rikkoneen sääntömääräyksiä, vaikuttaisi perustuvan tulkintaan, joka yksin sääntömääräysten sanamuodon perusteella ei olisi kuulunut enää Palloliiton harkintavaltaan.

Yhdenvertaisen kohtelun kannalta asiassa on kuitenkin otettava huomioon edellä todetun lisäksi se, että HIFK ja PK-35 eivät ole olleet asiassa samassa asemassa suhteessa päätöksen perusteena olleeseen turvallisuusmääräysten rikkomiseen. Päätöksessä PK-35:sta ei siten ole jätetty rankaisematta sen kannattajien aiheuttamista järjestyshäiriöistä, vaan sen osalta kysymys on HIFK:sta poiketen ollut järjestävän joukkueen vastuun laajuutta koskevasta tulkinnasta.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että turvallisuusmääräysten ja niiden rikkomiseen liitetyn ankaran vastuun tavoite ehkäistä häiriöitä ja vaaratilanteita ottelutapahtumissa saattaa sinänsä olla omiaan tukemaan päätöksessä omaksuttua tulkintaa. Tähän nähden vastuun kohdentamista tahoon, jolla voidaan edes välillisesti katsoa olevan mahdollisuus vaikuttaa kysymyksessä olevaan menettelyyn, voidaan sinänsä pitää perusteltuna. Yleisiin oikeudellisiin periaatteisiin myös kuuluu, että ankarasta vastuusta voi vapautua tietyin rajatuin edellytyksin. Palloliitto on päätöksessään katsonut, ettei PK-35:n ankara vastuu ulotu HIFK:n kannattajien ottelupaikan ulkopuolella aiheuttamiin järjestyshäiriöihin, viitaten tältä osin poliisin valvontaan kyseisellä alueella. Vastuun ulottuvuuden erilainen tulkinta joukkueiden välillä perustunee siten siihen, että järjestävällä seuralla ei pääsääntöisesti ole mahdollisuuksia puuttua järjestyksenpitotoimivaltansa ulkopuolisiin tapahtumiin, kun taas seuroilla kannattajiensa käyttäytymisestä oleva vastuu perustuu yleisempään oletukseen seuran mahdollisuudesta toimillaan vaikuttaa sekä seuraan kohdistettavien seuraamusten vaikutuksesta kannattajien käyttäytymiseen.

Edellä todetun perusteella Oikeusturvalautakunta katsoo, että Palloliiton järjestävän joukkueen vastuun ulottumista koskeva sääntötulkinta on ollut ongelmallinen. Kurinpitopäätöksessä ei ole myöskään perusteltu järjestävän seuran vastuusta vapautumista ankaran vastuun rajoittamisperusteiden näkökulmasta. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että HIFK:n ja PK-35:n asemat ovat olleet erilaiset ja että rangaistusvastuun kohdentumista on tästä lähtökohdasta mahdollista arvioida osin erilaisin perustein, kurinpitopäätöksen mukaista lopputulosta ei voida pitää yhdenvertaisuutta loukkaavana. Kuten edellä on todettu, HIFK:lla on kannattajiensa kysymyksessä olevasta toiminnasta turvallisuusmääräysten perusteella selvästi ankaraan vastuuseen perustuva rangaistusvastuu. Yhdenvertaisuutta ei näin ollen voida katsoa loukatun eikä kurinpitopäätöstä ole tällä perusteella kumottava.

Johtopäätökset

Edellä todetuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että valituksen kohteena oleva päätös ei ole virheellinen siltä osin kuin HIFK:n on päätöksessä katsottu olevan vastuussa kannattajiensa turvallisuusmääräysten vastaisesta menettelystä. Päätöstä ei edellä todetun mukaisesti ole kumottava myöskään yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisuuden nojalla.  Valituksessa ei ole väitetty, että määrätty kurinpitoseuraamus olisi HIFK:n osalta väärin mitattu. HIFK:n valitus on siten hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Timo Ojala
Puheenjohtaja 
                                                                                     
Sanna Holkeri 
Sihteeri                                                                                                                                                                                                                                                

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Tom Hedkrok (eri mieltä), Tapio Rantala ja Hilkka Salmenkylä.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto.

Jäsen Hedkrok: Ottelun tosiseikastoa voidaan pitää riidattomana, mutta katson, että Palloliitto on samassa tapahtumassa tulkinnut kahdella eri tavalla ottelutapahtumaa ja sen välitöntä läheisyyttä. Tämä tulkinta on vaikuttanut päätöksen lopputulokseen.

Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja katsoo, että ottelupaikan välitön läheisyys on määriteltävä kussakin tapauksessa erikseen tapauksen olosuhteiden perusteella. Sen mukaisesti Palloliitto on HIFK:n osalta katsonut, että HIFK:n kannattajat ovat käyttäneet pyroteknisiä tuotteita stadionin aidan takana olevalla kukkulalla, jota aluetta on pidettävä turvallisuusmääräyksissä tarkoitettuna ottelupaikan välittömänä läheisyytenä. Lisäksi Palloliitto on PK-35:n osalta on katsonut, että PK-35 ei ole syyllistynyt turvallisuusmääräysten rikkomukseen.

Ottelutapahtuman käsitettä tai välitöntä läheisyyttä ei ole määritelty, Palloliiton säännöissä tai turvallisuusmääräyksissä. Laajasti tulkittuna ottelutapahtuman voidaan kuitenkin katsoa käsittävän ottelupaikan ja sen välittömän läheisyyden, jolloin vierasjoukkueen vastuun kannattajiensa käytöksestä ottelutapahtumassa voidaan katsoa ulottuvan myös ottelupaikan välittömään läheisyyteen, vaikka siitä ei ole nimenomaisesti määrätty. Kotijoukkueen vastuu ilmene suoraan turvallisuusmääräysten sanamuodosta, jossa on nimenomainen maininta ottelupaikan välittömään läheisyyteen ulottuvasta vastuusta. 

Palloliitto on käsillä olevassa tapauksessa päätynyt PK-35:n osalta päätöksessään siihen, ettei PK-35 vastuu ottelutapahtumasta ja turvallisuusmääräysten kohdan 4.1.10 mukaisesta ottelupaikan välittömästä läheisyydestä ulotu samalle alueelle kuin HIFK:n vastuu kannattajiensa toiminnasta ottelutapahtumassa.  

Katson, että tapauksen olosuhteet ovat olleet tässä tapauksessa samat ja ottelupaikan välitön läheisyys tulee tulkita samalla tavalla riippumatta siitä, onko kyse ottelutapahtumassa kannattajiensa käytöksestä vastaavasta vierasjoukkueesta vai ottelutapahtuman koko turvallisuudesta vastaavasta kotijoukkueesta. Yhdenvertaisuutta loukkaamatta ei muunlainen tulkinta ole mahdollista.  Yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että Ottelutapahtumaa eli tapahtuma-aluetta ja sen välitöntä läheisyyttä arvioidaan sekä vierasjoukkueen että kotijoukkueen kohdalla samalla tavalla. Käsillä olevassa palloliiton päätöksessä tulkinta asiasta on ollut osapuolille erilainen. Tästä syystä katson, että valituksen kohteena Palloliiton päätös on ollut Palloliiton voimassa olevien sääntöjen ja turvallisuusmääräysten valossa yhdenvertaisuutta loukkaavana virheellinen ja valitus tulee hyväksyä.