23/2022 Nyrkkeily - Kurinpito – Kurinpitoilmoituksen tutkiminen – Päätöksen sääntöjenvastaisuus – Oikeustoimilaki – Kohtuullistaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                              
PÄÄTÖS Nro 23/2022
20.9.2022 
Diaarinro 21/2022

 RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

 Kamppailulajiliittojen yhteisen kurinpitovaliokunnan päätös 6.6.2022

ASIA   
Epäasiallinen käyttäytyminen

MUUTOKSENHAKIJA
 A

KUULTAVAT
B

Suomen Nyrkkeilyliitto ry

KAMPPAILULAJILIITTOJEN YHTEISEN KURINPITOVALIOKUNNAN PÄÄTÖS 6.6.2022

A on tehnyt 9.4.2022 kurinpitoilmoituksen Boxing Club Waasa ry:n puheenjohtajan ja valmentajan B:n epäasiallisesta käyttäytymisestä valmennussuhteen aikana elokuun ja joulukuun 2021 välisenä aikana. Suomen Nyrkkeilyliitto ry:n (jäljempänä Nyrkkeilyliitto) toiminnanjohtaja on siirtänyt sanotun ilmoituksen 11.4.2022 Kamppailulajiliittojen yhteisen kurinpitovaliokunnan (jäljempänä kurinpitovaliokunta) käsiteltäväksi.    

Kurinpitovaliokunta on päätöksessään 6.6.2022 jättänyt edellä yksilöidyn kurinpitoilmoituksen tutkimatta. Kurinpitoilmoituksen tutkimatta jättäminen on perustunut siihen, että Kamppailulajiliittojen yhteisten kurinpitomääräysten perusteella kurinpitoilmoitus on tehtävä viikon kuluessa rikkomuksesta tai siitä, kun se on tullut ilmi. Käsiteltävänä olevassa asiassa ilmoitusta ei ollut tehty määräajassa. Kurinpitoilmoituksen tutkimiselle ei myöskään katsottu olevan kurinpitomääräyksissä tarkoitettuja painavia syitä. Näin ollen kurinpitoilmoitus on jätetty tutkimatta.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva kurinpitovaliokunnan päätös kumotaan ja että B määrätään pitkäkestoisen häirinnän ja sopimattoman menettelyn perusteella väliaikaiseen toimitsijakieltoon. Lisäksi A on vaatinut, että B velvoitetaan korvaamaan A:lle valitusmaksun suorittamisesta Urheilun oikeusturvalautakunnassa aiheutuneet lautakuntakulut sekä kurinpitoilmoituksen käsittelykulut kurinpitovaliokunnassa.

Perusteinaan A on lausunut, että kysymyksessä olevan kaltaisissa häirintätapauksissa on mahdotonta soveltaa Kamppailulajiliittojen yhteisten kurinpitomääräysten viikon määräaikaa rikkomuksesta tai sen ilmi tulosta. Seksuaalisen häirinnän uhrilla voi kulua kuukausia sen sisäistämisessä ja ymmärtämisessä, mitä on tapahtunut. Viikon määräaika on siten häirinnän kohteeksi joutuneen henkilön kannalta kohtuuton. Myös Nyrkkeilyliiton toiminnanjohtaja on todennut, että kurinpitomääräyksiä ei ole laadittu eivätkä ne sovellu häirintätapauksiin, mutta tästä huolimatta niitä sovelletaan myös häirintätapauksissa.

B on menetellyt seksuaalisesti häiritsevällä tavalla jo vuosia. Hän tarjoutuu valmentamaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia naispuolisia henkilöitä ikään kuin auttaakseen heitä. Kun B havaitsee, että nainen ei ole kiinnostunut hänestä romanttisessa mielessä ja että tämä ei pidä hänen käytöksestään, B lopettaa valmennussuhteen. Tämän lisäksi B sulkee kysymyksessä olevan naisen ulos kaikesta edustamansa seuran harrastustoiminnasta ja kertoo hänestä valheellisia asioita muille seuran toiminnassa mukana oleville auktoriteettiaan valmentajana hyväksi käyttäen. Tällä tavoin B on käyttäytynyt myös A:ta kohtaan. Voimassaolevat kurinpitomääräykset estävät mainitun kaltaiseen epäasialliseen käytökseen ja seksuaaliseen häirintään puuttumisen.           

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

B on vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan B on lausunut, että hän ei ole käyttäytynyt epäasiallisesti eikä häiritsevästi A:ta kohtaan kysymyksessä olevalla tarkastelujaksolla elokuusta 2021 joulukuuhun 2021. B:n ja A:n välille oli syntynyt vuoden 2021 aikana kaverisuhde, joka oli sisältänyt nyrkkeilytoiminnan ohella myös yhteistä vapaa-ajanviettoa. Mitään sopimatonta, epäasiallista tai muutoin sääntöjenvastaista kanssakäymiseen ei ollut liittynyt. A ei ollut ollut kilpanyrkkeilijä ja B oli auttanut häntä hyvää hyvyyttään, ilman rahakorvausta. A:n käytöksen muututtua häiritseväksi B oli 29.11.2021 ilmoittanut A:lle, että heidän välisensä nyrkkeilytoiminta ja muu vapaa-ajan vietto on ohi. Tämän jälkeen A oli alkanut herjaamaan ja mustamaalaamaan B:tä eri tavoin.       

Nyrkkeilyliitto on vastauksessaan lausunut, että liiton kurinpitovaltaa käyttää valituksen kohteena olevan päätöksen tehnyt kurinpitovaliokunta. Lisäksi Nyrkkeilyliitto on lausunut, että se ei vastusta valituksen kohteena olevan kurinpitovaliokunnan päätöksen kumoamista.

VASTASELITYS

A on B:n ja Nyrkkeilyliiton vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessa esittämänsä.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

Kamppailulajien yhteinen kurinpitovaliokunta on päätöksessään 6.6.2022 jättänyt tutkimatta A:han kohdistunutta häirintää ja epäasiallista käyttäytymistä koskevan kurinpitoilmoituksen sillä perusteella, että kurinpitoilmoitus on koskenut viikkoa ennen sen jättämistä vanhempia tapahtumia. Asiassa ei katsottu olevan sovellettavissa kurinpitomääräyksissä tarkoitettuja painavia syitä käsitellä kurinpitoilmoitusta määräajoista riippumatta kurinpitovaliokunnan omasta aloitteesta.     

A:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko kurinpitovaliokunta menetellyt oikein jättäessään väitetyn häirinnän ja epäasiallisen menettelyn tutkimatta.  

Sovellettavat kurinpitomääräykset

Kamppailulajiliittojen yhteisten kurinpitomääräysten 2 §:n 1 c-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka kilpailuissa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa tai kamppailulajin harjoittelussa, varsinaisen kilpailutapahtuman ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta käyttäytyy epäurheilijamaisesti.  

Kurinpitomääräysten 2 §:n 1 f-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka syyllistyy liiton etua vahingoittavaan toimintaan.

Kurinpitomääräysten 2 §:n 1 j-kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka syyllistyy kilpailussa tai sen ulkopuolella seksuaaliseen tai muuhun häirintään, syrjintään tai johonkin rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn seksuaalirikokseen. Rangaista voidaan myös sitä, joka kilpailussa tai sen ulkopuolella syyllistyy muuhun epäasialliseen käytökseen tai sellaiseen rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn henkeen ja terveyteen kohdistuvaan rikokseen, joka tekoon johtaneet olosuhteet, tekotapa ja tekijän syyllisyys huomioon ottaen osoittavat hänen tulleen ilmeisen sopimattomaksi ottamaan vastaan tai antamaan kamppailulajien koulutusta tai valmennusta tai osallistumaan kilpailuihin tai muilla tavoin osallistumaan liiton tai sen jäsenten alaiseen toimintaan. Tämän kohdan mukainen rangaistavuus ulottuu myös tekoihin, joilla ei ole yhteyttä henkilön kilpailu- tai harjoittelutoimintaan.

Kurinpitomääräysten 4.1 §:n mukaan rankaisuvaltaa käyttävä elin näissä säännöissä mainituissa rikkomuksissa on kamppailulajiliittojen yhteinen kurinpitovaliokunta (myöhemmin kurinpitovaliokunta), jonka päätöksiin liitot ovat sitoutuneet omissa toimintasäännöissään.

Kurinpitomääräysten 5.1 §:n mukaan virallisen raportin kilpailu-, harjoitus- tai muusta tapahtumasta kamppailulajiliitolle voi tehdä kilpailun tuomari, tuomaritarkkailija, tuomarivalvoja, tarkkailija, valvoja tai liiton erikseen hyväksymä tai nimeämä henkilö.

Kurinpitomääräysten 5.2 §:n mukaan muu kuin 5.1 §:ssä kohdassa mainittu henkilö voi tehdä yksilöidyn ilmoituksen rikkomuksesta ja se on toimitettava kirjallisesti kamppailulajiliitolle viikon kuluessa rikkomuksesta tai siitä, kun se on tullut ilmi.

Kurinpitomääräysten 5.3 §:n mukaan painavista syistä voidaan kamppailulajiliiton tietoon tulleet rikkomukset käsitellä, vaikka niistä ei olekaan tehty ilmoitusta tai raporttia.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Kurinpitovaliokunta on päätöksessään katsonut, että kurinpitoilmoituksen jättämisestä lukien viikkoa vanhempia tapahtumia ei ole voitu tutkia, koska ilmoitus rikkomuksesta on kurinpitomääräysten mukaan tullut tehdä viikon kuluessa rikkomuksesta tai siitä, kun se oli tullut ilmi, ja koska asiassa ei ole ollut painavia syitä tutkia väitettyä epäasiallista menettelyä omasta aloitteesta. Painavien syiden olemassaoloa vastaan puhui asiassa se, että kurinpitoilmoituksessa yksilöidyt tapahtumat olivat tapahtuneet yli kolme kuukautta ennen ilmoituksen tekemistä. Ottaen lisäksi huomioon sen, että kurinpitovaliokunnan tietoon ei ollut saatettu, että A olisi tehnyt B:n menettelystä rikosilmoituksen, kurinpitovaliokunta päätyi katsomaan, että asiassa ei ollut kurinpitomääräyksissä tarkoitettuja painavia syitä tutkia kurinpitoilmoituksessa yksilöityjä tapahtumia.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn menettelyn ohella edellä selostettujen kurinpitomääräysten 2 §:n 1 j-kohdan perusteella voidaan rangaista myös sitä, joka syyllistyy kilpailussa tai sen ulkopuolella muuhun häirintään tai epäasialliseen käytökseen. Sanotun kohdan mukainen rangaistavuus ulottuu myös tekoihin, joilla ei ole yhteyttä henkilön kilpailu- tai harjoittelutoimintaan. Koska tällainen menettely voidaan kuitenkin kurinpitomääräysten 5.3 §:n perusteella ottaa määräajoista riippumatta kurinpitovaliokunnassa tutkittavaksi vain harkinnanvaraisista painavista syistä, valituksen kohteena olevaa päätöstä ei lähtökohtaisesti voida pitää sovellettavaksi tulevien kurinpitomääräysten vastaisena. Asiassa on kuitenkin arvioitava, ovatko sovelletut kurinpitomääräykset esillä olevan kaltaisissa asioissa kohtuuttomia tai johtaako niiden soveltaminen käsiteltävänä olevassa tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (jäljempänä oikeustoimilaki) 36 §:n mukaan, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yleiset tuomioistuimet voivat oikeustoimilain 36 §:n nojalla sovitella tai kohtuullistaa kauppaoikeudellisten yhteisöjen kuten osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja näihin määräyksiin perustuvia päätöksiä. Saman on katsottu soveltuvan myös yhdistysoikeuteen niin, että tuomioistuimet voivat sovitella tai kohtuullistaa yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyksen päättämiä muita sääntöjä kuten kilpailumääräyksiä sekä niiden perusteella tehtyjä päätöksiä.

Oikeustoimilain 36 §:n mukaiset sovittelukriteerit on laadittu ensisijaisesti sopimusten sovittelua silmällä pitäen. Tämän vuoksi joudutaan erikseen harkitsemaan, mitkä ovat sovittelun edellytykset yhdistyksen sääntöjen tai sitä alemmanasteisten määräysten tai niiden nojalla tehtyjen päätösten kohdalla. Samalla tavoin kuin sopimusten kohdalla kohtuuttomuudessa voidaan erottaa yhtäältä sääntöjen tai määräysten tyyppikohtuuttomuus ja toisaalta yksittäistapauksellinen kohtuuttomuus. Tyyppikohtuuttomuudella tarkoitetaan sitä, että sääntömääräys on sellaisenaan sisältönsä puolesta kohtuuton. Yksittäistapauksellisella kohtuuttomuudella tarkoitetaan puolestaan tilannetta, jossa sääntömääräystä ei voida yleisesti pitää kohtuuttomana, mutta sen tulkinta käsillä olevassa yksittäistapauksessa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1 d-kohdan mukaan lautakunnan toimivaltaan kuuluu sen arvioiminen, onko tehty päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Tässä yhteydessä oikeusturvalautakunta voi myös arvioida, onko sovellettu sääntömääräys kohtuuton tai johtaako sen soveltaminen kohtuuttomuuteen (ks. esim. UOL 4/2010, UOL 3/2012, UOL 5/2014, 30/2016 ja 31/2020).

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymyksessä olevan kaltaiset lyhyet määräajat kurinpitoilmoituksen kohteena olevan rikkomuksen tutkimisen edellytyksenä ovat urheilun kurinpidossa tavanomaisia. Lyhyt määräaika edesauttaa väitetyn menettelyn selvittämistä ja kun kysymys on yksittäisen tapahtuman sääntöjenmukaisuuden arvioimisesta, lyhyttäkään määräaikaa ei voida pitää sellaisenaan kohtuuttomana. Tilanne on kuitenkin toinen, kun kysymys on pitkäaikaisesta sääntöjenvastaiseksi väitetystä menettelystä, kuten häirinnästä, kiusaamisesta, epäasiallisesta käyttäytymisestä tai muusta näihin rinnastuvasta vakavasta epäeettisestä menettelystä. Esimerkiksi valmennussuhteen aikana tapahtunutta jatkuvaa sopimatonta ja epäasiallista käyttäytymistä on voitava arvioida kokonaisuutena. Lisäksi tällaisessa tilanteessa on lähtökohtaisesti myös kohtuutonta edellyttää, että urheilija tai muu pitkäaikaisen epäasiallisen menettelyn kohteeksi joutunut taho tekee ilmoituksen sääntöjenvastaisesta menettelystä valmennussuhteen kestäessä. Tämänkaltaisissa tapauksissa on urheilijan oikeusturvan kannalta tärkeää, että väitetty epäasiallinen menettely voidaan saattaa kokonaisuutena toimivaltaisen kurinpitoelimen tutkittavaksi vielä valmennussuhteen tai muun sen kaltaisen yhteistyön päätyttyä. Näin on siitä huolimatta, että ajan kulumisen vuoksi väitetyn menettelyn selvittäminen voi tällöin olla vaikeaa.

Silloin, kun kysymys on esillä olevan asian tavoin väitteistä, jotka koskevat vakavia sääntörikkomuksia, kuten urheilijaan kohdistunutta seksuaalista häirintää ja valmentajan sopimatonta käyttäytymistä, kurinpitoilmoituksessa kuvatun menettelyn tutkimisen edellytykseksi ei myöskään voida asettaa lisävaatimuksia, kuten painavien syiden olemassaoloa. Ilmoitettu menettely on otettava tutkittavaksi ilman lisäedellytyksiä. Muussa tapauksessa sääntely on vakavan sääntöjen vastaisen menettelyn kohteeksi väitetysti joutuneen urheilijan kannalta tältä osin kohtuutonta. Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitoilmoituksen tehneen henkilön ohella myös vakavaan sääntörikkomukseen väitetysti syyllistyneen henkilön oikeusturvan kannalta on tärkeää, että asia selvitetään perusteellisesti ja kokonaisuudessaan asianomaisessa kurinpitoelimessä.          

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että sovelletut kurinpitomääräykset ovat niissä asetetun määräajan ja painavan syyn vaatimuksen osalta kohtuuttomia silloin, kun kurinpitoilmoitus koskee pitkäkestoista häirintää, kiusaamista, epäasiallista käyttäytymistä tai näihin rinnastuvaa vakavaa sääntöjenvastaista menettelyä.  

Johtopäätökset

Oikeusturvalautakunta arvioi asiaa edellä kerrotuilla perusteilla siten, että Kamppailulajiliittojen yhteisten kurinpitomääräysten 5.2 ja 5.3 §:n viikon määräaikaa ja painavia syitä koskevat määräykset ovat kohtuuttomia silloin, kun kysymys on väitetystä pitkäkestoisesta tai muutoin toistuvasta häirinnästä, kiusaamisesta, epäasiallisesta menettelystä tai näihin rinnastuvasta vakavasta sääntöjenvastaisesta menettelystä. Sanottuja kurinpitomääräyksiä ei siten olisi tullut soveltaa esillä olevassa asiassa ja kurinpitoilmoituksessa yksilöity menettely olisi tullut tutkia. 

Kurinpitomääräysten 4.1 §:n perusteella rankaisuvaltaa käyttävä elin näissä säännöissä mainituissa rikkomuksissa on Kamppailulajiliittojen yhteinen kurinpitovaliokunta. Sen vuoksi asia palautetaan kurinpitovaliokuntaan uudelleen käsiteltäväksi.

Lautakuntakulut ja käsittelykulut kurinpitovaliokunnassa

A:n valitus hyväksytään ja valitusmaksu palautetaan. A:lle ei siten aiheudu asian käsittelemisestä valitusmaksun suorittamiseen perustuvia kuluja. Sen vuoksi A:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Kurinpitovaliokunnan on asian uudelleen käsitellessään otettava kantaa siihen, tuleeko B velvoittaa korvaamaan A:lle kurinpitoilmoituksen tekemisestä aiheutuneet kulut.

Päätöslauselma

Kamppailulajien yhteisen kurinpitovaliokunnan päätös 6.6.2022 kumotaan ja asia palautetaan kurinpitovaliokuntaan uudelleen käsiteltäväksi.

A:n valitusmaksun suorittamiseen perustuva lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Valitusmaksu palautetaan.

Päätös oli yksimielinen.

Timo Ojala                                                         
Puheenjohtaja                                               

Samuli Sillanpää
Sihteeri                                                                                                           

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Ilkka Lahtinen, Kristiina Rintala, Timo Pennanen ja Hilkka Salmenkylä