14/2021 Purjehdus Arvokisavalinta - Valintakriteerit - Valintakriteereiden tulkinta - Syrjintä

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS    Nro 14/2021

27.5.2021   Diaarinro 12/2021

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Olympiakomitea ry:n Huippu-urheiluyksikön esitys 20.4.2021 koskien Suomen olympiajoukkueen edustajien valintaa purjehduksen Nacra 17 -luokkaan vuoden 2021 Tokion olympialaisissa

ASIA         

Arvokilpailuvalinta

MUUTOKSENHAKIJA

A

KUULTAVAT

Suomen Olympiakomitea ry

B

VALITUKSEN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS

Suomen Olympiakomitea ry:n (jäljempänä Olympiakomitea) Huippu-urheiluyksikkö on esittänyt Olympiakomitean hallitukselle 20.4.2021, että Suomen olympiajoukkueen edustajiksi purjehduksen Nacra 17 -luokkaan vuoden 2021 Tokion olympialaisiin valitaan C ja B. Olympiakomitean hallitus on päätöksellään 20.4.2021 vahvistanut C:n ja B:n valinnan.

Valintaesityksessä on vertailtu keskenään parin C ja A sekä C ja B Nacra 17 -luokassa saavuttamia tuloksia vuosien 2018-2021 kansainvälisissä arvokilpailuissa, Tokion olympialaisten karsintakilpailuissa ja maailman cupin osakilpailuissa. Lisäksi harkinnassa on otettu huomioon eräissä kansainvälisissä purjehdusregatoissa saavutetut tulokset. Mainittujen parien tulosten on arvioitu olleen tasavahvoja, minkä vuoksi valintaesitystä tehtäessä on päädytty antamaan suurempi painoarvo sellaisille kansainvälisille kilpailuille, joissa luokan maailman parhaimmisto on ollut mukana. Lisäksi huomioon on otettu valintakriteeri, jonka mukaan kisoihin voidaan valita uransa nousujohteisessa kehitysvaiheessa oleva urheilija. Näiden seikkojen perusteella valinta on kohdistunut vuonna 1999 syntyneeseen B:hen ja Tokion olympialaisiin luokassa Nacra 17 on siten päätetty esittää valittavaksi pari C ja B.          

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan ensisijaisesti vaatinut, että Olympiakomitean hallituksen päätös 20.4.2021 kumotaan ja Olympiakomitea velvoitetaan valitsemaan Suomen edustajaksi Tokion olympialaisiin Nacra 17 -luokkaan yksittäisten edustajien asemesta venekunta, johon kuuluvat A, C ja B. Toissijaisesti A on vaatinut, että Suomen edustajiksi Tokion olympialaisiin Nacra 17 -luokkaan valitaan C:n ja B:n asemesta A ja C. Lisäksi A on vaatinut, että Olympiakomitea velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa asiassa 9.900 eurolla.

Venekunnan valitseminen yksittäisten urheilijoiden asemesta

Perusteinaan A on ensisijaisen vaatimuksensa osalta lausunut, että valintakriteereiden mukaan Tokion olympialaisiin voidaan harkinnan mukaan valita sekä yksittäisiä urheilijoita että joukkueita. Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on menetellyt virheellisesti esittäessään, että Nacra 17 -luokkaan valitaan joukkueen eli venekunnan sijasta kaksi urheilijaa. Suomen edustajaksi Tokion olympialaisiin Nacra 17 -luokkaan olisi tullut valita A:n venekunta, johon hänen ohellaan kuuluvat C ja B, ja sanotun venekunnan tehtävänä olisi olympialaisissa ollut päättää siitä, ketkä venekunnan jäsenistä osallistuvat kilpailuun.

A on pääosin rahoittanut projektin, jolla Suomelle on hankittu maapaikka Nacra 17 -luokkaan Tokion olympialaisiin. Hän on hankkinut venekunnalle kilpailukykyisen kilpaveneen ja rekrytoinut tiimin jäsenet, mukaan lukien C:n ja B:n. B oli alun perin palkattu tiimiin A:n sairauslomasijaiseksi vuonna 2019. A:n toivuttua kesän 2019 jälkeen B:n panosta ei enää ole tarvittu kilpapurjehduksessa ja tämä on toiminut venekunnan avustavana yleistyöntekijänä, kuljettaen muun muassa kumivenettä A:n ja C:n keskittyessä kilpapurjehdukseen. On selvää, että venekunnan avustava työntekijä B ei ole voinut kilpailla omaa työnantajaansa A:ta vastaan paikasta olympialaisissa. Päätös valita B venekunnan kapteenin A:n sijasta Suomen edustajaksi olympialaisiin on kilpapurjehduksen luonteen vastainen. Päätös on kumottava ja Suomen edustajaksi Tokion olympialaisiin Nacra 17 -luokkaan tulee valita A:n ja C:n venekunta. Näin asiaa ovat arvioineet myös C ja B.    

Valinta B:n ja A:n välillä

Toissijaisen vaatimuksensa osalta A on perusteinaan esittänyt, että mikäli Suomen edustajaksi Tokion olympialaisiin Nacra 17 -luokkaan ei vastoin A:n käsitystä valita venekuntaa, valinnan on valintakriteereiden perusteella yksiselitteisesti kohdistuttava B:n asemesta A:han.

Valintakriteereiden mukaan valintajärjestelmä tukee tavoitetta saada olympialaisiin parhaat ja eniten menestyspotentiaalia omaavat urheilijat, jotka kilpailujen aikana ovat parhaassa tuloskunnossa. B:n valinta ei täytä sanottua kriteeriä. B:llä ei ole vuoden 2019 jälkeen yhtään sellaista kilpailusuoritusta, joka voitaisiin ilmoitettujen valintakriteereiden perusteella ottaa huomioon valintaa tehtäessä. Mainittua tuoreemmat näytöt puuttuvat B:ltä siitä syystä, että hän on toiminut alkuvuodesta 2020 lukien A:n ja C:n venekunnan avustavana työntekijänä. B:n tämänhetkinen tuloskunto ei siten ole millään tavalla todennettavissa. B:n lisäksi Suomen edustajaksi Tokion olympialaisiin ei toistaiseksi ole valittu yhtään urheilijaa, jolla ei ole huomioon otettavia näyttöjä vuosilta 2020 ja 2021. B:tä on siten kohdeltu valintoja tehtäessä eri tavalla kuin muita urheilijoita.

Alkuvuodesta 2020 A:n, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n sekä Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön välillä käydyissä neuvotteluissa oli päädytty siihen, että A jää pois Geelongin vuoden 2020 MM-kilpailuista. Samalla oli sovittu siitä, että poisjäänti ei vaikuta millään tavalla A:n mahdollisuuksiin osallistua Tokion olympialaisiin, jotka ovat olleet jo vuodesta 2016 asti A:n uran päätavoite. Tämän vuoksi purjehduksen Nacra 17 -luokan olympiavalintakriteereitä oli 3.2.2020 muutettu siten, että Geelongin MM-kilpailujen tuloksia ei oteta huomioon Tokion olympiavalintoja tehtäessä. Tästä nimenomaisesta muutoksesta asetettuihin valintakriteereihin huolimatta Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön valintaesityksen 20.4.2021 perusteluissa on B:n meriittinä mainittu sijoittuminen C:n kanssa yhdeksänneksi Geelongin MM-kilpailuissa 2020. Sitä, että Geelongin MM-kilpailujen tulokset on tosiasiassa otettu huomioon valintapäätöstä tehtäessä, tukee toisaalta myös se, että B:n uran on valintapäätöksessä katsottu olevan nousujohteisessa kehitysvaiheessa. Mikäli vuoden 2020 MM-kilpailujen tuloksia ei olisi otettu huomioon, ei mikään olisi tukenut tätä johtopäätöstä. Olympiakomitea ei siten ole noudattanut valintapäätöstä tehdessään ilmoittamiaan valintakriteereitä. Tämänkin vuoksi valintapäätös on kumottava.

Valintakriteereiden mukaisia kilpailutuloksia vertailtaessa pari C – A on ollut paria C – B vahvempi MM-kilpailuissa, EM-kilpailuissa, maailman cupin osakilpailuissa sekä myös Tokion olympialaisten karsintakilpailussa. Muissa kansainvälisissä kilpailuissa parien tuloksissa ei ole ollut merkittävää eroa. Valintakriteereiden perusteella on siten selvää, että C:n pariksi Tokion olympialaisiin olisi tullut valita A. Lisäksi huomioon on valintakriteereiden perusteella otettava se, että parin C – B tulokset ovat kaikki vuodelta 2019, kun taas parilla C – A on tuloksia kaikilta valintoihin vaikuttavilta vuosilta 2018-2021. Pari C – A on saavuttanut vuoden 2019 jälkeen erinomaisia tuloksia ja sijoittunut muun muassa viidenneksi Lanzaroten olympiakarsintakilpailussa maaliskuussa 2021. Parilla C – A on tuoreen kilpailumenestyksen perusteella edellytykset saavuttaa Suomelle mitalisija Tokiossa. Tehty valintapäätös on siten räikeässä ristiriidassa kesän 2021 arvioitua tuloskuntoa painottavien valintakriteereiden kanssa.     

Edelleen A on lausunut, että Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtajan julkisuudessa esittämät kommentit, joiden mukaan B:n valintaan olivat vaikuttaneet myös tämän fyysisyys ja onnistuneet suoritukset olympiavesillä käydyissä kilpailuissa, ovat ristiriidassa ilmoitettujen valintakriteereiden kanssa. Kriteereissä ei ole mainittu urheilijoiden fyysisiä ominaisuuksia eikä tiettyjen kilpailujen muita suurempaa painoarvoa. Näin ollen A ei ole kiinnittänyt näihin seikkoihin korostetusti huomiota valmistautuessaan olympialaisiin. Urheilijan on voitava luottaa siihen, että valintakriteereitä ei muuteta taannehtivasti. Japanin vesillä käytyjen kilpailujen merkitystä ei voida enää jälkikäteen korostaa, koska tällaisesta ei ole ollut mainintaa valintakriteereissä. Kysymys on harkintavallan väärinkäytöstä ja mielivallasta, joka loukkaa myös urheilussa hyväksyttyjä eettisiä periaatteita.

B:n tulevaa kehitystä purjehtijana on mahdotonta ennustaa. Näin ollen hänen arvioitua tulevaa arvokilpailumenestystään ei voida ottaa huomioon valintapäätöstä tukevana seikkana. Lisäksi urheilijan iän asettaminen osatekijäksi valintoja tehtäessä on kiellettyä ikäsyrjintää. Olympialaisiin ei voida valita nuorempaa urheilijaa tätä näyttöjen perusteella paremman vanhemman urheilijan asemesta. Valintapäätös on siten kumottava myös sillä perusteella, että päätös on ilman hyväksyttävää syytä A:ta iän perusteella syrjivä. On myös huomattava, että purjehduksessa kokemuksesta on hyötyä ja esimerkiksi juuri Nacra 17 -luokan hallitseva olympiavoittaja ja edelleen myös Tokion olympialaisiin maataan edustamaan valittu urheilija on syntynyt vuonna 1961.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Olympiakomitea on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana. Lisäksi Olympiakomitea on vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan Olympiakomitean lautakuntakulut asiassa 1.500 eurolla.

Venekunnan valitseminen yksittäisten urheilijoiden asemesta

Perusteinaan Olympiakomitea on A:n ensisijaisen vaatimuksen osalta lausunut, että Tokion olympialaisiin Nacra 17 -luokkaan voidaan purjehduksen olympiasääntöjen perusteella valita vain kaksi purjehtijaa venettä kohden. Sääntöjen mukaan Nacra 17 -luokkaan Tokion olympialaisiin ei siten voida valita ja lähettää Suomea edustamaan kolmen henkilön venekuntaa eikä varahenkilöä kahdelle valitulle purjehtijalle.    

Valinta B:n ja A:n välillä

A:n toissijaisen vaatimuksen osalta Olympiakomitea on perusteinaan esittänyt, että valituksen kohteena oleva valintapäätös on asetettujen valintakriteereiden mukainen.

Valintajärjestelmän kantavana periaatteena on se, että olympialaisiin onnistutaan valitsemaan ne urheilijat ja joukkueet, joilla on parhaat mahdollisuudet menestyä olympialaisissa. Edellytyksenä valinnalle on annettujen kansainvälisten näyttöjen ja urheilijan kehitysennusteen perusteella se, että urheilijalla on realistinen mahdollisuus sijoittua olympialaisissa 16 parhaan joukkoon.

Näyttöjä arvioitaessa on lähtökohtaisesti otettu huomioon merkittävimmissä kansainvälisissä kilpailuissa vuosina 2018-2021 saavutetut tulokset. Lisäksi huomioon on Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön harkinnan mukaan voitu ottaa muitakin kansainvälisiä näyttöjä. Silloin, kun kysymys on uransa nousujohteisessa kehitysvaiheessa olevasta urheilijasta, jonka arvioidaan olevan tulevaisuuden arvokilpailumenestyjä, myös potentiaalille menestyä hyvin tulevaisuudessa on valintakriteereiden mukaan voitu antaa merkitystä urheilijoita keskenään vertailtaessa. Mikäli osallistumiskelpoisia urheilijoita on tiettyyn lajiin useampia kuin olympialaisiin voidaan valita, Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön tehtävänä on asettaa nämä urheilijat paremmuusjärjestykseen annettujen näyttöjen ja tulevaisuuden menestyspotentiaalin perusteella.       

Yleisissä kaikkia lajeja koskevissa valintakriteereissä ei ole määritetty yksittäisten kilpailujen painoarvoa. Parhaan mahdollisen joukkueen valinta ja Suomen joukkueen paras mahdollinen menestys olympialaisissa edellyttävät sitä, että urheilijoita valittaessa ja valintakriteereitä sovellettaessa yleisten valintakriteereiden sisällä painotetaan kunkin lajin erityispiirteet huomioon ottaen tiettyjä seikkoja ja osatekijöitä. Tämä tehdään lajikohtaisesti osana Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön arviointia ja harkintaa. Kaikenkattavaa yksityiskohtaista valintakriteeristöä kaikkiin eri olympialajeihin ei ole tehty eikä sellaisen laatiminen olisi käytännössä edes mahdollista.

Purjehduksen kaltaisessa lajissa, jossa tulokset ovat sijoituksia yksittäisissä kilpailuissa, joissa osallistujat lisäksi vaihtelevat, eri kilpailuissa saavutettujen tulosten ja eri urheilijoiden vertaileminen on vaikeaa. Eri kilpailuja ei ole asetettu valintakriteereissä tärkeysjärjestykseen eikä kilpailuissa saavutettujen tulosten keskiarvo suoraan vaikuta valintaan. Asetetut valintakriteerit antavat Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikölle harkintavallan arvioida, minkä painoarvon ja merkityksen se antaa tietyissä kilpailuissa saavutetuille tuloksille ja toisaalta urheilijan kehitysvaiheelle ja mahdollisuuksille menestyä tulevaisuudessa. Kilpailuissa annetut näytöt, urheilijan kehitysvaihe ja potentiaali vaikuttavat kaikki kokonaisarvioon, jonka perusteella valinnat tehdään. Selvää on, että harkintavaltaa ei saa käyttää valintoja tehtäessä mielivaltaisesti, eikä näin ole myöskään esillä olevassa asiassa menetelty.     

Valinta B:n ja A:n välillä on tehty edellä mainittujen valintakriteereiden mukaisesti ja nimenomaan kokonaisharkinnan perusteella. B on antanut omat näyttönsä etukäteen ilmoitetulla tarkastelujaksolla vuodesta 2018 lukien. Kilpailutulosten vertailu osoittaa, että A ja B ovat olleet viime vuosina tulosten valossa hyvin tasaisia. B on kuitenkin ollut A:ta parempi silloin, kun kilpailu on järjestetty olympiavesillä Enoshiman olosuhteissa, sekä silloin, kun kaikki maailman parhaat purjehtijat ovat olleet kilpailussa mukana. Lisäksi B:llä on arvioitu olevan hyvät mahdollisuudet menestyä hyvin arvokilpailuissa myös tulevaisuudessa.

Toisin kuin A on valituksessaan väittänyt, vuoden 2020 Geelongin MM-kilpailujen tuloksia ei ole otettu huomioon valintoja tehtäessä. Olympiakomitean hallitukselle toimitetussa esittelymuistiossa Geelongin MM-kilpailut oli mainittu alkuperäisten valintakriteereiden mukaisesti yhtenä näyttökilpailuna, mutta asia oli korjattu Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtajan esitellessä asian Olympiakomitean hallituksen kokouksessa 20.4.2021. Muistiossa ollut maininta tuloksista Geelongin MM-kilpailuissa ei siten ole vaikuttanut päätöksentekoon.

Lisäksi Olympiakomitea on todennut, että Geelongin MM-kilpailujen tuloksia ei ole otettu huomioon myöskään arvioitaessa B:n uran nousujohteisuutta. Tarkastelu on ollut tältä osin laajempaa ja siinä on otettu huomioon erityisesti se, että B on kyennyt oppimaan ja omaksumaan Nacra 17 -luokassa tarvittavat taidot ja saavuttanut luokassa maailman huipputason poikkeuksellisen lyhyessä ajassa. Hänen potentiaalinsa menestyä arvokilpailuissa yltää Pariisin olympialaisiin 2024 ja kauemmaksikin tulevaisuuteen. Tätä puoltaa myös Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n asiassa esitetty lausunto.    

Muiden julkisuudessa esillä olleiden valintapäätöstä koskevien seikkojen osalta Olympiakomitea on lausunut, että urheilijoiden fyysisiä ominaisuuksia, tulostasoa Japanin vesillä sekä B:n nuorta ikää on arvioitu osana kokonaisharkintaa suoritettaessa punnintaa urheilijoiden välillä varsinaisten valintakriteereiden sisällä. Mainitut seikat eivät ole valintakriteereitä, mutta ne on voitu ottaa huomioon osana kokonaisharkintaa, joka Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön on valintakriteereiden perusteella tullut tehdä. Nuoren urheilijan potentiaalin huomioon ottaminen arvioitaessa mahdollisuuksia menestyä tulevissa arvokilpailuissa ei ole kiellettyä ikäsyrjintää eikä lopullista valintaa urheilijoiden välillä ole tehty urheilijoiden iän, vaan näiden painoarvoltaan tärkeimmiksi arvioiduissa kilpailuissa saavuttamien tulosten perusteella.

Vielä Olympiakomitea on lausunut, että asiassa annettujen lausuntojen merkitystä arvioitaessa on otettava huomioon A:n rooli Nacra 17 -luokan olympiahankkeen merkittävänä rahoittajana. Tässä valossa tarkasteltuina C:n ja venekunnan päävalmentajan A:n valintaa puoltaville lausunnoille ei tule antaa asiassa merkitystä.  

Näillä perusteilla Olympiakomitea katsoo, että B:n valinta Suomen edustajaksi Tokion olympialaisiin purjehduksen Nacra 17 -luokkaan on perustunut ennalta päätettyihin valintakriteereihin ja päätöstä tehtäessä on käytetty asianmukaisesti valinnan tehneelle taholle kuuluvaa harkintavaltaa. Näin ollen A:n asiassa esittämät vaatimukset tulee kaikkineen hylätä.   

B on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

Perusteinaan B on esittänyt, että hän on huippukunnossa oleva huippu-urheilija, joka valmistautuu parhaillaan täysipäiväisesti Tokion olympialaisiin. B on aloittanut systemaattisen ja määrätietoisen harjoittelun jo yläasteikäisenä, jonka jälkeen hän on kuulunut nuorten maajoukkueeseen ja edelleen miesten maajoukkueeseen alkuvuodesta 2020 lukien. Hän on suorittanut asepalvelusta Puolustusvoimien urheilukoulussa syksystä 2020 lukien ja siirtyy reserviin kuluvan kevään aikana. B on tällä hetkellä paremmassa fyysisessä kunnossa ja kilpailukunnossa kuin koskaan aikaisemmin ja asetettujen valintakriteereiden mukaisesti hänellä on Nacra 17 -luokan kapteenin C:n kanssa täysin realistiset mahdollisuudet menestyä Tokion olympialaisissa ja sijoittua siellä 16 parhaan joukkoon.

A:n B:stä valituksessaan esittämät kommentit ovat asiattomia, halventavia, epäurheilijamaisia ja paikkansapitämättömiä. On tärkeää, että Suomea edustavat arvokilpailuissa sellaiset urheilijat, jotka ovat sitoutuneita noudattamaan reilun pelin periaatteita. Lisäksi on selvää, että urheilijoiden tulee kyetä esittämään riittävä näyttö realistiselle mahdollisuudelle suoriutua kilpailusuorituksesta myös terveydentilansa ja fyysisen kuntonsa puolesta, eivätkä nämä seikat siten ole merkityksettömiä valintoja tehtäessä.

B:n Nacra 17 -luokassa saavuttamat tulokset ovat olleet kaiken aikaa noususuunnassa, lukuun ottamatta vuoden 2019 MM-kilpailuja. Vuonna 2020 kilpailuja oli järjestetty vallitsevan pandemia-tilanteen vuoksi ylipäätään vähän. B oli kuitenkin purjehtinut syyskuussa 2020 nuoren ja kokemattoman espanjalaisen kapteenin kanssa kansainvälisessä Kielin regatassa heikolla kalustolla ja vain kahden viikon yhteisen harjoittelun jälkeen sijalle 16. Vuoden 2021 aikana B on osallistunut useisiin harjoituskilpailuihin C:n kanssa, minkä lisäksi hän on harjoitellut viime vuodet aktiivisesti ja määrätietoisesti. Lajiharjoituksia B:lle on kertynyt vuonna 2019 yhteensä 200, vuonna 2020 yhteensä 80 ja alkuvuonna 2021 yhteensä 35. Kilpailupäiviä B:llä on mainittuina vuosina ollut 45, 17 ja 4. Lisäksi B on tehnyt vuosina 2020 ja 2021 kaiken aikaa oheisharjoituksia 4-6 kertaa viikossa.  

B ja C olivat kirjoittaneet A:ta tukevan lausunnon Olympiakomitealle ennen olympiavalintoja reilun pelin hengessä ja osoittaakseen kunnioituksensa A:ta kohtaan urheilijana. Lausunnossa ei ole todettu, että A olisi C:n ja B:n käsityksen mukaan B:tä parempi purjehtija tai urheilija. On epäurheilijamaista ja reilun pelin periaatteen vastaista pyrkiä käyttämään sanottua lausuntoa tässä valitusasiassa väärin. Valituksen kohteena oleva valintapäätös on oikea eikä sitä tule A:n valituksen johdosta miltään osin muuttaa.

VASTASELITYS

A on Olympiakomitean ja B:n vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut, että sovellettavien valintakriteereiden mukaan tietyn urheilijan tulevaisuuden menestyspotentiaalia ei voida ottaa huomioon urheilijoiden keskinäisessä vertailussa. Valintakriteereiden 2 kohdan 3 §:n perusteella silloin, kun osallistumiskelpoisia urheilijoita on lajikohtaisesti enemmän kuin olympialaisiin voidaan lähettää, Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö suorittaa valinnan asettamalla nämä urheilijat ”paremmuusjärjestykseen”. Sanalla paremmuusjärjestys ei ole voitu tarkoittaa tässä yhteydessä muuta kuin urheilijoiden asettamista järjestykseen jo annettujen kilpailunäyttöjen perusteella. Olympiakomitean vastauksessaan mainitsema menestyspotentiaali ei ole objektiivisesti arvioitavissa oleva tosiseikka, vaan yksittäisen henkilön puhdas arvaus siitä, mitä mahdollisesti tulee tapahtumaan. Tällaiselle seikalle ei voida antaa valintapäätöstä tehtäessä merkitystä. Olympiakomitea ei siten ole noudattanut valintapäätöstä tehdessään asettamiaan valintakriteereitä.

Siinäkin tapauksessa, että urheilijan arvioidulle menestyspotentiaalille voitaisiin antaa valintapäätöstä tehtäessä merkitystä, A:n menestyspotentiaali on saavutetun kilpailumenestyksen perusteella B:n vastaavaa parempi. Ei voida pitää todennäköisenä, että B kykenisi nostamaan suoritustasoaan ja parantamaan sijoituksiaan tulevaisuudessa niin paljon, että hän saavuttaisi A:ta parempia tuloksia. Selvästi paremmin menestynyttä urheilijaa ei voida sivuuttaa valintoja tehtäessä yksin heikomman urheilijan arvioituun menestymispotentiaaliin vetoamalla. Ottaen huomioon kokeneiden urheilijoiden hyvät menestymismahdollisuudet purjehduksessa, A:lla on lisäksi vielä ainakin kaksi olympiadia aikaa kehittyä kilpapurjehtijana.         

A:n paras suoritustaso ja tuloskunto ovat kaikilla tavoin mitattuina parempia kuin B:n vastaavat, minkä lisäksi A on B:stä poiketen juuri nyt oman kilpailukykynsä ja tuloskuntonsa huipulla. A:n paras sijoitus huomioon otettavissa kansainvälisissä kilpailuissa on Tokion olympialaisten karsintakilpailun 5. sija. Mainittu karsintakilpailu, jota Olympiakomitea ei ole ottanut lainkaan huomioon vastauksessaan oikeusturvalautakunnassa, järjestettiin Lanzarotella keväällä 2021. B:n parhaat sijoitukset sen sijaan ovat vuodelta 2019, minkä lisäksi B on vähentänyt lajiharjoittelumääräänsä vuoden 2019 jälkeen yli puolella. Lisäksi A on valituksessa esitetyllä tavalla menestynyt huomioon otettavissa kilpailuissa kokonaisuutena selvästi B:tä paremmin.

Olympiakomitean ristiriitaiset asiaa koskevat lausunnot viittaavat siihen, että Geelongin vuoden 2020 MM-kilpailujen tuloksilla on muutettujen valintakriteereiden vastaisesti ollut tosiasiassa merkitystä valintoja tehtäessä. Asian peitteleminen ja kiistäminen niin julkisuudessa kuin vastauksessa oikeusturvalautakunnassa on Olympiakomitealta menettelynä reilun pelin periaatteen vastaista.     

Toisin kuin Olympiakomitea on vastauksessaan todennut, B:n huomioon otettavissa kilpailuissa saavuttamat tulokset eivät osoita uran nousujohteisuutta. Näin ei voi olla, koska kaikki tulokset ovat vuodelta 2019. Lisäksi on huomattava, että Olympiakomitean asiassa vetomassa Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n lausunnossa esitetty arvio B:n nykykunnosta perustuu yksinomaan harjoituskilpailuihin, joille ei voida antaa asiaa arvioitaessa mitään merkitystä.  

Edelleen A on todennut, että yhteisten valintakriteereiden asettaminen kaikille lajeille on ollut Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön ja hallituksen tietoinen päätös. Erilaisten valintakriteereiden tai lisäkriteereiden asettamista eri lajeihin ei ole pidetty tarpeellisena. Esimerkiksi purjehduksessa olisi olosuhteiden suuren merkityksen vuoksi voitu asettaa lisäkriteeri, jonka mukaan valintoja tehtäessä painotetaan menestymistä Japanin vesillä käydyissä kilpailuissa. Näin ei kuitenkaan ollut tehty. Piilevien valintakriteereiden asettaminen ja niiden soveltaminen julkaistujen valintakriteereiden sijasta tai ohella on vastoin Urheiluyhteisön reilun pelin ihanteiden ja tavoitteiden läpinäkyvyyden vaatimusta. Lisäksi piileviin valintakriteereihin perustuva valintapäätös on julkaistujen valintakriteereiden vastainen.     

Olympiavesillä käytyjen kilpailujen ohella valintakriteereiden vastaista on ollut myös kilpailujen erilainen arvottaminen sillä perusteella, miten suuri osa maailman kymmenestä parhaasta purjehtijasta on kuhunkin kilpailuun osallistunut. Tällaista valintakriteeriä ei ole julkaistu eikä ilmoitettu urheilijoille. On myös huomattava, että purjehduksessa ei edes ole virallista maailman ranking -tilastoa, josta maailman kymmenen parasta purjehtijaa voitaisiin luokkakohtaisesti todeta. Tämänkin perusteen osalta valintapäätös on siten selvästi asetettujen valintakriteereiden vastainen. Lisäksi A on todennut, että valintapäätöksen perustelut osoittavat tältä osin Olympiakomitean Huippu-urheiluyksiköltä myös asiantuntemattomuutta, koska tiettyyn kilpailuun osallistuvien kilpailijoiden määrästä ja laadusta riippumatta jokaisella kilpailulla on aina tietty etukäteen vahvistettu arvo, joka ei ole riippuvainen siitä, ketkä kilpailuun päättävät osallistua.

B:n vastauksessaan esittämän johdosta A on todennut, että B suorittaa oman ilmoituksensa mukaan edelleen asepalvelustaan Puolustusvoimien urheilukoulussa. Asepalveluksen vuoksi B ei ole voinut valmistautua olympialaisiin kunnolla, mikä sekin osaltaan puhuu B:n valintaa vastaan. Asepalvelus on vaikuttanut heikentävästi B:n kilpailukuntoon ja se selittää myös osaltaan sitä, minkä vuoksi B:ltä puuttuvat huomioon otettavat kilpailusuoritukset vuoden 2019 jälkeen. B:n harjoitus- ja kilpailupäivät ovat laskeneet vuosina 2020 ja 2021 alle puoleen vuoden 2019 tasosta ja samalla A:n harjoittelu- ja kilpailumääristä. B:n harjoittelussa on myös korostunut oheisharjoittelu, mitä ei voida pitää osoituksena uran nousujohteisesta kehitysvaiheesta.      

OLYMPIAKOMITEAN JA B:N LISÄLAUSUMAT

Olympiakomitea on A:n vastaselityksen johdosta antamassaan lisälausumassa lausunut, että kuten asetetuissa ja julkaistuissa valintakriteereissä on todettu, mikäli valintakriteerit täyttäviä urheilijoita on lajikohtaisesti enemmän kuin Suomesta voidaan Tokion olympialaisiin lähettää, urheilijat valitaan Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön arvioinnin ja harkinnan mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Urheilijoita arvioitaessa otetaan tällöin harkinnan mukaan huomioon useita eri tekijöitä, kuten urheilijan menestyspotentiaali, tuloskunto, näyttökilpailujen taso ja kilpailujen suorituspaikka. Parhaat edellytykset arvioida urheilijan tuloskuntoa ja menestyspotentiaalia ovat urheilijaa lähellä olevilla tahoilla, eli lajiliitolla ja Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön valmennuksesta vastaavilla asiantuntijoilla, joilla on paras kokonaiskuva urheilijan kehityksestä, kunnosta ja menestymismahdollisuuksista.

Eri näyttökilpailuja ei ole asetettu yleisissä valintakriteereissä tärkeysjärjestykseen, vaan kunkin kilpailun painoarvo selviää lajikohtaisesti vasta jälkikäteen. Näyttökilpailun painoarvoa arvioitaessa otetaan huomioon kilpailun osallistujat, taso, olosuhteet ja muut muuttuvat ja ennakoimattomat tekijät. On selvää, että eri urheilijoiden urheilullista paremmuutta arvioitaessa eri kilpailujen painoarvo on erilainen riippuen myös siitä, minkälaisia kanssakilpailijoita urheilija on omissa näyttökilpailuissaan kohdannut. Kilpailut, joissa ovat olleet mukana lajin parhaat urheilijat, ovat luonnollisesti painoarvoltaan merkittävämpiä kuin sellaiset kilpailut, joissa on ollut mukana vain osa maailman parhaista urheilijoista. Kriteerinä sitä arvioitaessa, ovatko maailman parhaat urheilijat osallistuneet tiettyyn kilpailuun, on käytetty lajin kysymyksessä olevan vuoden MM-kilpailujen tuloksia. Lajin maailman parhaiksi urheilijoiksi on tällöin katsottu MM-kilpailujen kymmenen parasta urheilijaa tai joukkuetta.   

Suoritettu arviointi on ollut osa Olympiakomitealle annetun harkintavallan käyttöä eikä kysymys ole ollut valintakriteereiden asettamisesta jälkikäteen. Valintakriteerit on julkaistu niiden asettamisen jälkeen ja ne ovat olleet kaikkien olympialaisiin pyrkivien urheilijoiden tiedossa. Kriteerit ovat mahdollistaneet harkintavallan käytön ja kokonaisvaltaisen eri urheilijoiden menestymismahdollisuuksien arvioinnin. Harkintavallan käyttö on ollut valintapäätöstä tehtäessä asianmukaista.

Kuten Olympiakomitea on vastauksessaan todennut, Geelongin vuoden 2020 MM-kilpailuja ei ole otettu valintapäätöstä tehtäessä huomioon. Näin asiaa ei ole esitetty myöskään tiedostusvälineille.

Vielä Olympiakomitea on lausunut, että valittajan lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus on myös määrältään asian laatuun nähden kohtuuton.

B on A:n vastaselityksen johdosta antamassaan lisälausumassa lausunut, että hän on harjoitellut yhdessä C:n kanssa huhtikuun 2021 alusta lähtien täysipäiväisesti. Harjoitukset ovat sujuneet erinomaisesti.

Toimiessaan välillä valmentajan roolissa harjoituksissa ja kilpailuissa B oli pystynyt tarkkailemaan paremmin muiden purjehtijoiden suorittamista ja saanut tästä oppia ja uusia näkökulmia omaan purjehtimiseensa. Hän on tällä hetkellä paremmassa tuloskunnossa kuin koskaan aikaisemmin.

Lisäksi B on lausunut, että hän oli suorittanut varusmiespalveluksen Puolustusvoimien urheilukoulussa kuudessa kuukaudessa, mutta siirtynyt epävirallisesti reserviin jo neljän kuukauden jälkeen. Huipulle tähtääville ja huipulla jo oleville urheilijoille suunniteltu varusmiespalvelus oli mahdollistanut etenkin fyysisen harjoittelun ja kehityksen hyvin.    

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu oikeusturvalautakunnassa

Olympiakomitean hallitus on päätöksellään 20.4.2021 valinnut Suomen edustajiksi Tokion olympialaisiin purjehduksen Nacra 17 -luokkaan C:n ja B:n.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohdan mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia urheilijan arvokilpailuihin valitsemista tai valitsematta jättämistä koskevista päätöksistä, jos lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu, tai jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kuten oikeusturvalautakunta on esimerkiksi ratkaisuissaan UOL 24/2011, UOL 18/2014, UOL 1/2016, UOL 11/2018 ja UOL 3/2020 todennut, arvokilpailuvalinnassa on lähtökohtaisesti kysymys yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta ratkaisusta. Valinnan suorittava taho, joka urheilun arvokilpailujen osalta on tyypillisesti lajiliitto tai Olympiakomitea, valitsee arvokilpailuihin urheilullisilla perusteilla ne henkilöt, joiden se arvioi menestyvän arvokilpailuissa. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko päätös tarkoituksenmukainen.

Valintapäätöksen arvioinnin kannalta tilanne on kuitenkin toinen, jos valinnan suorittava Olympiakomitea tai lajiliitto on ennakkoon ilmoittanut ja julkistanut valintakriteerit, joiden perusteella urheilijat arvokilpailuihin valitaan. Tällöin kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee noudattaa ilmoittamiaan valintakriteereitä ja valintapäätöstä voidaan jälkikäteen arvioida oikeudellisesti. Edellä selostettua oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohtaa, jota ei ole sisällöllisesti muutettu lautakunnan sääntöjä vuonna 2017 muutettaessa, on tulkittu lautakunnan ratkaisukäytännössä vakiintuneesti siten, että lautakunnan toimivaltaan kuuluu arvokilpailuvalintoja koskevissa valitusasioissa sen tutkiminen, onko selkeästi asetettuja ja julkaistuja valintakriteereitä noudatettu, sekä lisäksi sen arvioiminen, onko tehty valintapäätös henkilöön liittyvän syyn perusteella syrjivä.  

Tässä asiassa Olympiakomitea on 19.6.2018 vahvistanut ja tämän jälkeen julkistanut valintaperusteet, joiden perusteella Suomen edustajat Tokion kesäolympialaisiin valitaan. Kysymyksessä olevan purjehduksen Nacra 17 -luokan valintakriteereitä on tämän jälkeen 3.2.2020 jäljempää ilmenevällä tavalla tarkennettu ja tehdystä tarkennuksesta on ilmoitettu asianomaisille urheilijoille. A:n valituksen johdosta lautakunnassa on kysymys siitä, onko valituksen kohteena oleva valintapäätös asetettujen ja urheilijoille ilmoitettujen valintakriteereiden vastainen tai A:ta henkilöön liittyvän syyn perusteella syrjivä.

Sovellettavat valintakriteerit

Olympiakomitean hallitus on vahvistanut seuraavat Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön päättämät kaikkia lajeja koskevat valintakriteerit 19.6.2018.

1. Yleistä ja valintojen lähtökohdat

a) Valintajärjestelmä tukee tavoitetta saada olympialaisiin parhaat ja eniten menestyspotentiaalia omaavat urheilijat, jotka kilpailujen aikana ovat parhaassa tuloskunnossa.

b) Huippu-urheiluyksikkö (HUY) valmistelee yhteistyössä lajiliittojen valmennusjohdon kanssa valintakriteerien (katso kohta 2) mukaiset olympiavalinnat.

c) HUY valitsee valintakriteerien mukaisesti urheilijat/joukkueet olympialaisiin. Valinnoissa huomioidaan kansainväliset lajikohtaiset Tokion Olympialaisten valintakriteerit. Nämä kriteerit asettavat ne reunaehdot valintakriteereille, joita kansallisten olympiakomiteoiden on noudatettava. Olympiakomitean hallitus vahvistaa valinnat. Ellei hallitus vahvista urheilija/joukkuevalintoja, asia palautuu HUY:n uudelleen valmisteltavaksi tarpeellisin ohjein (HUY:n ohjesääntö, 7 §) siltä osin kuin esitystä ei ole vahvistettu.

d) HUY valitsee olympiajoukkueen muut jäsenet (yleisjohto, lajijohto, valmentajat, terveydenhuolto, muut asiantuntijat) olympiakisabudjetin ja kisojen akkreditointikiintiöiden rajoissa ja huomioi mahdollisuuksien mukaan lajiliittojen toiveet.

e) Valinnoissa noudatetaan ns. ”jatkuvan/joustavan valinnan” periaatetta, eli urheilijoita ja joukkueen muita jäseniä voidaan valita valintakriteerien täyttymisen kuluessa siihen saakka, kun on viimeinen mahdollinen päivä ilmoittaa urheilijoita Tokion Olympiakisajärjestäjille.

2. Valintakriteerit

1 §. Olympialaisiin voidaan valita urheilijat/joukkueet, joilla HUY arvioi olevan kansainvälisten näyttöjen sekä urheilijoiden/joukkueiden kehitysennusteen perusteella realistinen mahdollisuus sijoittua 16 parhaan joukkoon.

Kansainvälisten näyttöjen arvioinnissa otetaan lähtökohtaisesti huomioon tulokset lajin vuosien 2018-2020 kansainvälisissä arvokilpailuissa, Tokion Olympialaisten karsintakilpailuissa (ml. saavutetut tulosrajat) ja maailman cupin osakilpailuissa sekä sijoitukset lajin virallisessa maailman rankingissa. HUY voi harkintansa mukaan huomioida valintoja tehtäessä myös muut kansainväliset näytöt.

2 §. Olympialaisiin voidaan valita harkinnalla myös uransa nousujohteisessa kehitysvaiheessa olevia urheilijoita, jotka HUY arvioi kansainvälisten näyttöjen sekä urheilu-uran kehityksen perusteella tulevaisuuden arvokilpailumenestyjiksi.

3 §. Mikäli kohtien 2.1-2.2§ perusteella kriteerit täyttäviä urheilijoita on lajikohtaisesti enemmän kuin Suomesta voidaan urheilijoita lähettää, valitaan urheilijat HUY:n arvioinnin ja harkinnan mukaisessa paremmuusjärjestyksessä soveltaen yllä kuvattuja arviointikriteereitä.

Purjehduksen Nacra 17 -luokan valintakriteereitä on lisäksi tarkennettu 3.2.2020 siten, että Geelongin vuoden 2020 MM-kilpailut (siellä purjehtiminen tai menestys) eivät vaikuta Tokion olympiavalintoihin.

Venekunnan valitseminen yksittäisten urheilijoiden asemesta

A on valituksessaan ensisijaisesti vaatinut, että Olympiakomitea velvoitetaan valitsemaan Suomen edustajaksi Tokion olympialaisiin Nacra 17 -luokkaan yksittäisten edustajien asemesta venekunta, johon kuuluvat A, C ja B. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

Olympiakomitean asiassa esittämästä Tokion olympialaisten valintajärjestelmää purjehduksessa koskevasta taulukosta World Sailing, Qualification System - Games of the XXXII Olympiad - Tokyo 2020, Event Quotas for Sailing käy ilmi, että lajikiintiö kysymyksessä olevassa Nacra 17 -luokassa (mixed multihull) Tokion olympialaisissa on 20 venettä ja 40 purjehtijaa, eli kaksi purjehtijaa venettä kohden. Esitetyn selvityksen (Tokyo 2020 Estimated Team Size Calculator for NOCs) perusteella Tokion olympialaisiin ei voida lähettää purjehduksessa yhtä tai useampaa urheilijaa varalle. Suomi voi siten lähettää purjehduksen Nacra 17 -luokkaan Tokion olympialaisiin vain kilpailuihin osallistuvat kaksi purjehtijaa, kapteenin ja gastin. Koska kapteeni C:n valintaa ei ole valituksessa riitautettu, asiassa on kysymys vain siitä, onko Suomen joukkueen gastiksi sanotussa luokassa voitu asetettujen valintakriteereiden perusteella valita A:n asemesta B.

Valinta B:n ja A:n välillä

Edellä selostettujen valintakriteereiden perusteella valintajärjestelmän tavoitteena on parhaiden ja eniten menestyspotentiaalia omaavien urheilijoiden, jotka kilpailujen aikana ovat parhaassa tuloskunnossa, valitseminen Suomen edustajiksi Tokion olympialaisiin. Edellytyksenä olympiavalinnalle on lisäksi valintakriteereiden 1 §:n mukaan se, että urheilijalla tai joukkueella arvioidaan olevan kansainvälisten näyttöjen ja kehitysennusteen perusteella realistinen mahdollisuus sijoittua olympialaisissa 16 parhaan joukkoon.

Esitetyn selvityksen perusteella sekä A että B ovat sijoittuneet tarkastelujaksolla vuosina 2018-2021 huomioon otettavissa kansainvälisissä kilpailuissa, joissa on ollut mukana maailman parhaimmistoa, 16 parhaan joukkoon. Tällaisia sijoituksia on parilla A ja C valituksen kohteena olevan Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön valintaesityksen perusteella viisi (9. EM-kilpailuissa 2018, 15. maailman cupin osakilpailussa Enoshimassa 2019, 8. EM-kilpailuissa 2020, 14. Kielin kansainvälisessä regatassa 2020 ja 5. Euroopan olympiakarsinnassa Lanzarotella 2021) ja parilla C ja B neljä (11. EM-kilpailuissa 2019, 9. maailman cupin osakilpailussa Enoshimassa 2019, 13. Tokion esikisoissa Enoshimassa 2019 ja 16. Palman kansainvälisessä regatassa 2019). Mainittujen kansainvälisten kilpailujen tulosten perusteella kumpikin kysymykseen tulevista pareista, C – A ja C – B, täyttää valintakriteereiden riittävää menestymismahdollisuutta olympialaisissa koskevan yleisen kriteerin. Kumpikin pareista on siten lähtökohtaisesti voitu valita valintakriteereiden perusteella Suomen edustajaksi Tokion olympialaisiin Nacra 17 -luokkaan. Koska tiettyä tai tiettyjä kilpailuja ei ole korotettu valintakriteereissä valinnan kannalta ratkaisevaan asemaan, mainittujen verrattain tasaisten tulosten perusteella ei kuitenkaan voida suoraan todeta, kumpi urheilijoista A ja B tulee Tokion olympialaisiin C:n gastiksi valita.    

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valintaesityksessä 20.4.2021 on vastoin valintakriteereihin purjehduksen Nacra 17 -luokassa 3.2.2020 tehtyä täsmennystä mainittu myös C – B -parin sijoittuminen yhdeksänneksi Geelongin vuoden 2020 MM-kilpailuissa. Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtajan ja Olympiakomitean hallituksen jäsenen lausunnoilla asiassa on kuitenkin näytetty, että virhe valintaesityksessä on korjattu suullisesti valintaesitystä Olympiakomitean hallituksen kokouksessa 20.4.2021 käsiteltäessä eivätkä Geelongin MM-kilpailujen tulokset ja osallistuminen Geelongin MM-kilpailuihin siten ole vaikuttaneet valituksen kohteena olevaan valintapäätökseen.

Valintakriteereiden 2 §:n mukaan olympialaisiin voidaan valita harkinnalla myös uransa nousujohteisessa kehitysvaiheessa olevia urheilijoita, jotka Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö arvioi kansainvälisten näyttöjen sekä urheilu-uran kehityksen perusteella tulevaisuuden arvokilpailumenestyjiksi. Lisäksi valintakriteereiden 3 §:ssä on todettu, että mikäli kriteerit täyttäviä urheilijoita on lajikohtaisesti enemmän kuin Suomesta voidaan urheilijoita lähettää, valitaan urheilijat Huippu-urheiluyksikön arvioinnin ja harkinnan mukaisessa paremmuusjärjestyksessä soveltaen yllä kuvattuja arviointikriteereitä.

Huomioon otettavien kansainvälisten näyttöjen ohella valintapäätöstä tehtäessä on edellä kerrotun perusteella voitu ottaa huomioon urheilijan urakehitys ja mahdollisuudet menestyä tulevissa arvokilpailuissa. Valintapäätöksen 20.4.2021 perusteella tilanteessa, jossa A:n ja B:n kansainvälisten näyttöjen on arvioitu olevan osapuilleen samaa tasoa, ratkaisevaksi osatekijäksi valinnassa ovat nousseet juuri arvioidut menestymismahdollisuudet Tokion olympialaisten ohella myös tulevissa purjehduksen arvokilpailuissa. Lisäksi valintaa tehtäessä on päätöksen perusteluiden mukaan otettu painotetusti huomioon sellaiset kilpailut, joissa on ollut mukana koko maailman parhaimmisto.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tilanteessa, jossa yleiset valintakriteerit täyttäviä urheilijoita on lajikohtaisesti enemmän kuin olympialaisiin voidaan Suomen edustajiksi lähettää, valintakriteerit antavat valinnan suorittajalle varsin laajan harkintavallan tämän päättäessä siitä, kenet kysymykseen tulevista urheilijoista olympialaisiin Suomea edustamaan valitaan. Valintakriteereiden (kohta 2; 3 §) mukaan harkinnassa voidaan tällöin ottaa huomioon kilpailunäyttöjen lisäksi myös uran kehitysvaihe sekä tähän liittyen arvio tulevaisuuden menestyspotentiaalista. Valintoihin liittyvää harkintavaltaa käyttää ja arvioinnin urheilijoiden välillä suorittaa valintakriteereiden mukaan Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö, joka ei kuitenkaan valmistele valintapäätöstä yksin, vaan yhteistyössä lajiliittojen valmennusjohdon kanssa. Lajiliittojen valmennusjohdon osallistuminen valintapäätöksen valmisteluun tuo menettelyyn syvällisempää lajin erityispiirteiden asiantuntemusta, mikä parantaa osaltaan urheilijoiden oikeusturvaa. Lisäksi oikeusturvalautakunta katsoo, että lajiliiton näkemykselle on perusteltua antaa korostetusti merkitystä arvioitaessa urheilijoiden uran kehitysvaihetta ja mahdollisuuksia menestyä sekä alkavissa että myös tulevissa arvokilpailuissa.

Valituksen kohteena olevan valintapäätöksen mukaan tehty päätös on myös purjehduksen lajiliiton, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kannan mukainen. Sanottua tukee Olympiakomitean asiassa esittämä Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n olympiavalintoja Nacra 17 -luokassa koskeva lausunto. Mainitun lausunnon mukaan lajiliiton valmennusjohto on toiminut koko olympiadin tiiviissä yhteistyössä Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön ja asianomaisten purjehtijoiden kanssa. Liitto on lausunnon mukaan tuonut asiaa valmisteltaessa esille oman näkemyksensä urheilijoiden potentiaalista menestyä Tokion olympialaisissa. Sen käsityksen mukaan C – B -parilla on paria C – A paremmat mahdollisuudet menestyä Tokion olympialaisissa. Tätä käsitystään liitto perustelee muun ohella sillä, että pari C – B on menestynyt paria C – A paremmin Enoshiman kilpailupaikalla käydyissä kilpailuissa, jossa myös Tokion olympialaisissa purjehditaan. Näissä kilpailuissa on liiton mukaan ollut myös mukana enemmän maailman huippuvenekuntia kuin muissa kilpailuissa, pois lukien lajin MM-kilpailut. Menestymisellä olympialaisten kilpailupaikalla järjestetyissä kilpailuissa on liiton mukaan vaikutusta menestyspotentiaalia arvioitaessa lajissa, jossa paikallisilla olosuhteilla ja niiden hallitsemisella on suuri merkitys. Edelleen lausunnossa on todettu, että menestystä tukevan purjehdustaustansa sekä systemaattisen ja määrätietoisen harjoittelun tuloksena B on noussut nopeasti parhaiden gastien joukkoon Nacra 17 -luokassa. Lisäksi liitto on todennut, että B on kilpaillut erinomaisin tuloksin harjoituskilpailuissa vuosina 2020 ja 2021 ja että sen arvion mukaan B:llä on hyvät mahdollisuudet menestyä sekä Tokion olympialaisissa 2021 että myös Pariisin olympialaisissa vuonna 2024.  

Niin kuin Suomen Purjehdus ja Veneily ry on lausunnossaan todennut, paikallisilla olosuhteilla ja niiden hallitsemisella on purjehduksessa suuri merkitys. Jo tästä syystä tuleviin olympialaisiin tähtäävät ja niihin valmistautuvat urheilijat pyrkivät osallistumaan olympiavesillä ennen olympialaisia käytäviin kilpailuihin, jotka siten keräävät paikalle suuren osan maailman parhaista purjehtijoista ja muodostuvat näin kilpailuina keskimääräistä kovatasoisemmiksi. Oikeusturvalautakunta toteaa, että olympiavesillä käytyjen kilpailujen, joihin ovat osallistuneet maailman parhaat purjehtijat tai ainakin valtaosa heistä, painottaminen valintapäätöstä tehtäessä ei ole asetettujen valintakriteereiden vastaista eikä mielivaltaista harkintavallan käyttöä. Sanotun kaltainen painotus on lajin erityispiirteet huomioon ottaen hyvin sopusoinnussa valintajärjestelmän tavoitteiden kanssa. Menestyminen olympiavesillä on siten seikka, joka on mahdollista valintakriteereiden perusteella ottaa huomioon harkinnassa arvioitaessa menestymismahdollisuuksia olympialaisissa. Sen sijaan, että asiassa olisi tältä osin valittajan esittämällä tavalla kysymys urheilijoilta salattujen valintakriteereiden soveltamisesta ja siten valintakriteereiden vastaisesta päätöksenteosta, kysymys on esitetyn selvityksen perusteella ollut lajiliiton näkemys ja erityisasiantuntemus huomioon ottaen tehdystä valintakriteereiden mahdollistamasta kokonaisharkinnasta, johon ei ole sekoittunut valintakriteereiden vastaisia eikä olympiapaikkaa tavoittelevien urheilijoiden kannalta odottamattomia ja yllättäviä osatekijöitä.

Sille, kumpi urheilijoista on kilpaillut enemmän viime aikoina, ei ole annettava ratkaisevaa merkitystä asiaa arvioitaessa. Vastaavasti se, kummalla urheilijoista on enemmän suoritettuja lajiharjoituksia vuosina 2020 ja 2021, ei ole asiassa ratkaiseva seikka. Valmistautuminen arvokilpailuihin on yksilöllistä eikä harjoitus- ja kilpailumäärien perusteella voida vielä arvioida kysymyksessä olevan urheilijan mahdollisuuksia menestyä kilpailuissa. A ja C ovat antaneet kilpailunäyttönsä valintakriteereissä mainittuna ajanjaksona. Sille, miten annetut näytöt tällä ajanjaksolla ajoittuvat, ei ole annettava ratkaisevaa merkitystä. Lisäksi oikeusturvalautakunta toteaa, että vaikka harjoituskilpailuja ja niissä onnistumista ei voida ottaa olympiavalintoja tehtäessä huomioon kilpailunäyttöinä, voi lajiliiton valmennusjohto arvioida urheilijan nykykuntoa ja kilpailukykyä myös niiden perusteella. Näin on etenkin silloin, kun kysymys on pidempään liiton toiminnassa mukana olleesta urheilijasta, jonka suoritustaso tunnetaan.

Pyrittäessä valintajärjestelmälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti valitsemaan olympialaisiin Suomea edustamaan parhaat mahdolliset urheilijat, jotka lisäksi ovat parhaassa mahdollisessa tuloskunnossa juuri olympialaisten aikaan, kysymys on aina arvionvaraisesta asiasta. Sen arvioiminen, kuka kysymykseen tulevista urheilijoista menestyy todennäköisesti parhaiten seuraavissa ja myös tulevissa arvokilpailuissa, ei kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan. Sen sijaan arvioitavana oikeusturvalautakunnassa on se, onko valituksen kohteena oleva päätös asetettujen valintakriteereiden vastainen tai valitsematta jätettyä urheilijaa syrjivä.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että A:n ja B:n valintakriteereiden mukaan huomioon otettavissa kansainvälisissä kilpailuissa saavuttamissa tuloksissa ei ole kummankaan urheilijan hyväksi niin selvää eroa, että toisen urheilijoista valitseminen olisi ollut asetettujen valintakriteereiden vastaista. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt, että Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö olisi käyttänyt harkintavaltaansa väärin arvioidessaan lajiliiton kannan mukaisesti, että B:n hyvät mahdollisuudet menestyä Tokion olympialaisten ohella myös tulevissa arvokilpailuissa tukevat B:n valintaa. Muutoinkaan asiassa ei ole ilmennyt, että valituksen kohteena oleva valintapäätös olisi asetettujen valintakriteereiden vastainen.

Väitetty syrjintä   

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 3 kohdan perusteella oikeusturvalautakunta on toimivaltainen arvioimaan myös sitä, onko tehty päätös urheilijan henkilöön liittyvän syyn perusteella syrjivä. A on asiassa väittänyt, että valintapäätös on häntä iän perusteella syrjivä. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.   

Perustuslain 6 §:ssä on säädetty yhdenvertaisuudesta. Pykälän 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näin ollen valintakriteeri tai valintapäätös, jossa ilman hyväksyttävää syytä asetetaan urheilijat eri asemaan iän perusteella, on syrjivänä kielletty.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asetetuissa valintakriteereissä ei ole rajoitettu urheilijoiden valintaa olympialaisiin iän perusteella. Sitä sinänsä, että valinta yleiset kriteerit täyttävien urheilijoiden välillä voidaan perustaa osaltaan myös siihen, että tietyllä urheilijalla arvioidaan olevan paremmat mahdollisuudet menestyä arvokilpailuissa tulevaisuudessa kuin toisella, ei ole pidettävä kiellettynä ikäsyrjintänä, vaikka urheilijan ikä ja kokemus voivatkin osaltaan vaikuttaa urheilijan menestymismahdollisuuksien arviointiin. Tapauskohtaisesti vaikutus voi olla mahdollisuuksia parantava tai alentava. Keskeistä asiassa on se, että valinta tai valitsematta jättäminen eivät valintakriteereiden mukaan perustu urheilijan ikään, vaan suorituskykyyn ja arvioituihin menestymismahdollisuuksiin kysymyksessä olevissa ja tulevissa arvokilpailuissa. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että sovelletut valintakriteerit eivät sellaisenaan ole iän perusteella syrjiviä.

Niin kuin edellä on todettu, tehty valintapäätös on perustunut siihen, että vuonna 1999 syntyneen B:n menestymismahdollisuuksia Tokion olympialaisissa on pidetty lajiliiton kannan mukaisesti hieman tulosten perusteella B:n kanssa tasavahvan 45-vuotiaan A:n vastaavia parempina. Osaltaan asiaan on päätöksen perustelujen mukaan vaikuttanut myös B:n uran kehitysvaihe, jonka on arvioitu olevan nousujohteinen. Vasta päätöksen lopussa on todettu, että kun valinta kohdistuu edellä mainituilla perusteilla B:hen, se on samalla myös sijoitus tulevaisuuteen. Päätöstä ei siten ole perustettu urheilijoiden ikään. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt, että valituksen kohteena oleva valintapäätös olisi A:ta syrjivä.        

Johtopäätökset

Olympialaisten sääntöjen ja määräysten mukaan Suomea voi purjehduksen Nacra 17 -luokassa edustaa kaksi nimettyä urheilijaa, joiden varalle ei voida lähettää kolmatta urheilijaa. Näin ollen A:n ensisijainen vaatimus kolmen urheilijan venekunnan lähettämisestä edustamaan Suomea Tokion olympialaisiin Nacra 17 -luokkaan on hylättävä perusteettomana.   

Kuten edellä on todettu, huomioon otettavien kansainvälisten näyttöjen perusteella arvioitavana olleet urheilijat A ja B ovat olleet arvioinnissa huomioon otettavana ajanjaksona varsin tasaväkisiä. Kumpikin on onnistunut purjehtimaan kapteeni C:n kanssa kovatasoisissa kansainvälisissä kilpailuissa toistuvasti 16 parhaan joukkoon, mutta toisaalta mitalisijoja ei vielä toistaiseksi ole saavutettu kummallakaan kokoonpanolla. Tällaisessa tilanteessa sovellettavat valintakriteerit jättävät valitsijalle varsin paljon harkintavaltaa. Päätyminen harkinnassa A:n asemesta B:n valintaan ei ole ollut asetettujen valintakriteereiden vastaista eikä asiassa ole ilmennyt, että harkintavaltaa olisi käytetty asiassa väärin. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt, että valintapäätös olisi A:ta tämän iän perusteella syrjivä. Näin ollen valitus on hylättävä.

Lautakuntakulut

Asian näin päättyessä A:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään ja A velvoitetaan korvaamaan Olympiakomitean lautakuntakulut asiassa vaaditun mukaisesti 1.500 eurolla.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

A velvoitetaan suorittamaan Suomen Olympiakomitea ry:lle korvauksena lautakuntakuluista 1.500 euroa.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala                                Samuli Sillanpää

puheenjohtaja                         sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Ilkka Lahtinen, Kristiina Rintala, Pekka Lindroos ja Hilkka Salmenkylä.