24/2020 Jääkiekko Yhdistys - Päätöksen sääntöjenvastaisuus - Seurasiirto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS    Nro 24/2020

9.10.2020        Diaarinro 20/2020

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Helsingin Jääkiekkoklubi HJK ry:n hallituksen pelaajan siirto-oikeutta koskeva päätös 10.9.2020 (17.9.2020)  

ASIA         

Pelaajan siirto-oikeus

MUUTOKSENHAKIJA

A, huoltajanaan B

KUULTAVAT

Helsingin Jääkiekkoklubi HJK ry

Suomen Jääkiekkoliitto ry

PÄÄTÖS PELAAJAN SIIRTO-OIKEUDEN EPÄÄMISESTÄ

Helsingin Jääkiekkoklubi HJK ry:n (jäljempänä HJK) hallitus on kokouksessaan 10.9.2020 päättänyt, että seura ei anna suostumustaan sen juniorijoukkueessa jääkiekkoa pelaavan A:n siirrolle toiseen seuraan (Pitäjänmäen Tarmo), koska siirrolle ei ole esitetty olevan Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) säännöissä tarkoitettua painavaa syytä. Lisäksi HJK:n hallitus on 17.9.2020 ilmoittanut A:n huoltajalle, että seurasiirtoa koskevaa pyyntöä ei käsitellä uudelleen.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on valituksessaan vaatinut, että oikeusturvalautakunta vahvistaa, että hänellä on oikeus siirtyä uuteen seuraan. Lisäksi A on vaatinut ja että hänelle palautetaan hänen suorittamansa valitusmaksu.  

Perusteinaan A on lausunut, että HJK:n hallituksen siirto-oikeuden epäävät päätökset 10.9. ja 17.9.2020 ovat Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen vastaisia.

A on pelannut HJK:n juniorijoukkueissa aikaisemmilla kausilla. Keväällä ja kesällä 2020 A oli harkinnut seuran vaihtoa eikä hän ollut enää sitoutunut jatkamaan HJK:ssa. Tavanomaisena keväänä A olisi voinut osallistua seurojen avoimille jäille huhti-toukokuussa ja päättää seurasta 30.6. mennessä. Koronaviruspandemian vuoksi avoimia jäitä ei kuitenkaan voitu järjestää eikä joukkueita muodostaa ennen kuin vasta elokuussa 2020.

A oli osallistunut elokuun 2020 alussa HJK:n U19 joukkueen avoimeen jääharjoitukseen. Osallistujia oli kuitenkin ollut niin vähän, että hän oli päättänyt selvittää myös muita mahdollisuuksia jatkaa harrastustaan. Tämä jälkeen hän on 6.8.2020 lukien osallistunut Pitäjänmäen Tarmon harjoituksiin ja kauteen valmistaviin peleihin.  

A oli pyytänyt HJK:lta siirtoa Pitäjänmäen Tarmoon 13.8.2020. HJK oli ensin ilmoittanut, että pelaajien vapaa siirtoaika oli päättynyt kesäkuun lopussa ja että tämän jälkeen pelaajasiirtoihin annetaan suostumus ainoastaan erityisen perustelluista ja painavista syistä. Myöhemmin 10.9. ja 17.9.2020 HJK:n hallitus oli ratkaissut siirtopyynnön valituksen kohteena olevilla ratkaisuilla.

HJK on hylännyt A:n siirtohakemuksen sillä perusteella, että siirtoaika oli jo päättynyt eikä siirrolle ollut ollut painavaa perustetta. Päätös on virheellinen, koska A ei ollut ilmoittanut sitoutuvansa eikä sitoutunut HJK:n joukkueeseen ennen kuin hän oli pyytänyt siirtoa Pitäjänmäen Tarmoon. Lisäksi siirto olisi tullut hyväksyä myös siitä syystä, että Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaista aikataulua on koronaviruspandemian vuoksi ollut mahdotonta noudattaa, mikä muodostaa painavan syyn siirron hyväksymiselle vapaan siirtoajan umpeuduttua.    

A ei ollut kevään aikana osallistunut HJK:n U19 joukkueen harjoitteluun eikä ilmoittanut sitoutuvansa joukkueeseen. Hän ei myöskään ollut suorittanut kausimaksuja, joiden suorittaminen 13.5.2020 mennessä oli asetettu sitoutumisen edellytykseksi. Tässä tilanteessa ja ottaen huomioon myös sen, että poikkeusolojen vuoksi joukkueet muodostettiin vasta elokuussa, HJK:lla ei ollut ollut perusteltua syytä olettaa, että A oli sitoutunut pelaamaan HJK:n joukkueessa pelikauden 2020-21.

Lisäksi A on lausunut, että HJK:n U19 joukkueen valmentaja ei ole ollut häneen missään yhteydessä toukokuun 2020 jälkeen ja hänet on myös poistettu joukkueen WhatsApp-keskusteluryhmästä ja joukkueen Nimenhuudosta. Seura ei siten ole olettanut, että A olisi mukana U19 joukkueen toiminnassa.

Kilpailusääntöjen mukaisten määräaikojen osalta A on todennut, että koronaviruspandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimenpiteiden vuoksi vapaata siirtoaikaa on poikkeuksellisesti ollut mahdotonta noudattaa. Joukkueiden muodostaminen ja vapaa siirtoaika kytkeytyvät toisiinsa. Tavanomaisesti joukkueet muodostetaan aina keväällä ja alkukesällä ennen vapaan siirtoajan päättymistä. Nyt HJK oli kuitenkin toukokuussa ilmoittanut, että joukkueen rakentaminen siirtyy koronatoimien vuoksi elokuuhun, jolloin avoimet jääharjoitukset järjestetään. Koska joukkueiden muodostaminen on tosiasiassa vuonna 2020 voinut alkaa vasta siirtoajan päättymisen jälkeen, määräajan ehdoton noudattaminen on pelaajien kannalta kohtuutonta.    

Vielä A on lausunut, että säännöissä edellytetyn vastaisesti HJK ei ollut tehnyt päätöstä siirtoasiassa viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä, minkä lisäksi päätös on puutteellisesti perusteltu. HJK:n menettelyn ja virheellisen päätöksen vuoksi on vaara, että junioripelaajan harrastus päättyy kokonaan.  

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

HJK on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan HJK on lausunut, että seuran U19 joukkueen toiminta on pelikauden 2020-21 osalta alkanut oheisharjoittelulla kesäkuussa 2020. A oli osallistunut joukkueen harjoituksiin kesäkuussa. Lisäksi A oli vastannut kesäkuussa päävalmentajan tiedusteluun, että hän jatkaa jääkiekon pelaamista, viittaamatta mitenkään siihen, että hän ei ollut sitoutunut joukkueen toimintaan ja harkitsi seuran vaihtoa. A ei siten ollut ilmoittanut HJK:lle siirtohalukkuudestaan kilpailusäännöissä edellytetyllä tavalla 30.6.2020 mennessä.

A oli osallistunut elokuun 2020 alussa kaksiin HJK:n U19 joukkueen jääharjoituksiin. Vakiintuneen käytännön mukaan tämä merkitsi sitä, että pelaaja osallistui joukkueen toimintaan eikä kysymyksessä olevalla pelaajalla olisi enää ollut vapaata siirto-oikeutta siinäkään tapauksessa, että tämä olisi ilmoittanut siirtohalukkuudestaan 30.6. mennessä. Lisäksi HJK on todennut, että vakiintuneen käytännön mukaan kysymyksessä olevat jääharjoitukset olivat olleet avoimia harjoituksia vain mahdollisille uusille pelaajille, eivät aikaisemmin seurassa pelanneille.

HJK:n on täytynyt arvioida siirron hyväksymisen edellytyksiä myös siltä kannalta, voidaanko kausi viedä läpi, mikäli pelaajia jää pois joukkueesta. HJK:n siirtovastaava oli ilmoittanut A:lle jo seuraavana päivänä siirtohalukkuuden ilmoittamisen jälkeen, että siirtoaika oli päättynyt ja että siirtoja myönnetään enää vain erityisen perustelluista ja painavista syistä. A ei ole esittänyt tällaisia syitä.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaan pelaajan, jolla ei ole edustussopimusta, on 30.6. mennessä ilmoitettava kirjallisesti edustusoikeuden omaavalle seuralle mahdollisesti vaihtavansa seuraa. A:lla ei ollut ollut mitään estettä toimia näin. Siirtoajat ja -rajat on luotu seurojen suojaksi varmistamaan sen, että kausi voidaan pelata loppuun suunnitellusti eikä sarjasta jouduta vetäytymään sen ollessa käynnissä. Asiassa on lisäksi ajateltava myös niitä pelaajia, jotka jäävät joukkueeseen ja joiden kausimaksut nousevat joukkuetta vaihtavien pelaajien vuoksi. Yhden pelaajan lähteminen joukkueesta aiheuttaa joukkueen budjettiin noin 2.000 euron vajeen.

Lisäksi HJK on todennut, että Jääkiekkoliiton kilpailusäännöissä mainittujen vapaan siirtoajan jälkeen suoritettavan siirron edellytyksenä olevien perusteltujen ja painavien syiden on oltava sellaisia, jotka eivät ole olleet tiedossa ennen siirtoajan päättymistä. Tässä tapauksessa näin ei ole. Kilpailusäännöissä on myös selvästi määrätty, että jos pelaaja 1.8. jälkeen osallistuu vanhan seuransa harjoituksiin, katsotaan pelaajan jääneen vanhaan seuraansa ja ilmoitus siirtohalukkuudesta sekä oikeus vapaaseen edustusoikeuden siirtoon raukeaa. A:n osallistuttua HJK:n harjoituksiin elokuun 2020 alussa oikeus vapaaseen siirtoon olisi siten joka tapauksessa rauennut, vaikka hän olisikin ilmoittanut siirtohalukkuudestaan määräajassa.

Lopuksi HJK on lausunut, että A:n harrastusmahdollisuudet eivät ole olleet vaarassa, koska hänelle on ollut tarjolla pelipaikka samalla alueella, sarjatasolla ja lohkossa Pitäjänmäen Tarmon U19 joukkueen kanssa pelaavassa HJK:n U19 joukkueessa. Mikäli siirto tulisi esillä olevan kaltaisissa tilanteissa myöntää vain sillä perusteella, että pelaajia on vähän, tämä johtaisi siihen, että pelaajan vanha seura joutuisi vetäytymään sarjasta ja päättämään toimintansa.    

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan todennut, että esillä olevan tapauksen olosuhteissa HJK:n olisi tullut hyväksyä A:n siirto toiseen seuraan.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaan siirto toiseen seuraan on 1.7. - 15.2. mahdollista vain seurojen suostumuksella. Saadakseen vapaan siirto-oikeuden toiseen seuraan on pelaajan 30.6. mennessä tehtävä kirjallinen, sähköinen tai muutoin todennettava ilmoitus vanhalle seuralle siitä, että tämä mahdollisesti vaihtaa seuraa. Liitto voi vain erittäin painavista syistä hyväksyä pelaajasiirron 1.7. jälkeen. Lisäksi pelaajan osallistuessa vanhan seuransa harjoituksiin 1.8. jälkeen aiemmin ilmoitettu siirtohalukkuus raukeaa.

Jääkiekkoliitto on todennut, että se ei voi myöntää asiassa lupaa siirtoon erittäin painavasta syystä, koska A:lla ei ollut ollut estettä ilmoittaa siirtohalukkuudestaan 30.6. mennessä. Lisäksi liitto on todennut, että se on noudattanut voimassa olevia kilpailusääntöjään lähes poikkeuksetta myös koronapandemian aikana.

Sitoutumisen osalta Jääkiekkoliitto on lausunut, että HJK on erikseen toukokuussa annetuilla kesäharjoittelun maksumääräyksillä ilmoittanut, että vasta maksamalla maksut pelaaja sitoutuu joukkueeseen tulevaksi kaudeksi. A ei ollut osallistunut kesäharjoitteluun eikä hän ollut maksanut sanottuja maksuja. Tämä viittaa siihen, että A ei ollut sitoutunut kaudelle 2020-21 joukkueeseen eikä seuraan. HJK on itsekin käsitellyt pelaajaa pois lähteneenä poistettuaan tämän joukkueen WhatsApp-keskusteluryhmästä ja Nimenhuudosta. Tämän myötä pelaajalla on ollut täysi syy uskoa, että seura ei ollut enää pitänyt häntä osana joukkuetta tai seuraa ja että hänellä oli siten oikeus siirtyä muualle pelaamaan. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon sen, että epäselvissä tapauksissa siirtoasia on ratkaistava pelaajamyönteisesti, Jääkiekkoliitto on antanut HJK:lle vahvan suosituksen suostua siirtoon.    

Lopuksi Jääkiekkoliitto on todennut, että vaikka koronaviruspandemia ei ole estänyt siirtohalukkuuden ilmoittamista määräajassa, pandemia on luonut epävarmuutta tulevaisuudelle seurassa. Lisäksi HJK:n viestinnän perusteella on ollut epäselvää, mikä merkitys kesäharjoittelumaksujen maksamisella poikkeusolojen aikana on. Avoimia jääharjoituksia on järjestetty kevään sijasta vasta elokuussa. Avoimet harjoitukset tarkoittavat tosiasiassa juuri sitä, että niihin voi osallistua ilman, että sitoutuisi harjoitukset järjestävän seuran toimintaan. Näissä olosuhteissa siirto olisi tullut hyväksyä.   

VASTASELITYS

A on HJK:n ja Jääkiekkoliiton vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut, että Jääkiekkoliitto päätyy vastauksessaan oikeaan lopputulokseen. Avointen jääharjoitusten tarkoituksena on mahdollistaa pelaamisen kokeileminen muissa joukkueissa. Näissä harjoituksissa sekä pelaaja että seura voivat arvioida toisiaan, mikä on käytännössä edellytyksenä siirtymiselle. Kuluvan vuoden olosuhteissa HJK:n esittämä tulkinta ei ole realistinen eikä kohtuullinen. Se asettaisi siirtoa harkitsevat pelaajat kohtuuttomaan tilanteeseen, koska avoimia jääharjoituksia ei ollut järjestetty ennen vapaan siirtoajan päättymistä.   

Toisin kuin HJK väittää, A ei ollut sitoutunut HJK:n joukkueen toimintaan kaudelle 2020-21 missään vaiheessa. Hän oli vastannut valmentajan tiedusteluun toukokuussa 2020 vain jatkavansa jääkiekkoa eikä ollut myöskään maksanut maksuja, joiden maksaminen olisi merkinnyt sitoutumista joukkueen toimintaan. Kesäkuun oheisharjoituksiin A oli osallistunut vain kaksi kertaa harjoitusten käynnistyttyä. Paikalla oli tuolloin ollut 5-7 pelaajaa ja joukkueen jatko oli ollut pelaajien käsityksen mukaan epävarma. Kesäharjoittelumaksujen eräpäivät olivat olleet 30.5. ja 30.6.2020. HJK oli siten tullut ennen 30.6. tietämään, että A ei ole sitoutunut joukkueeseen. Osaltaan siihen, että A ei ollut sitoutunut joukkueeseen vielä kesäkuussa 2020, oli vaikuttanut myös se, että useat joukkueen edellisen kauden pelaajista olivat lopettaneet jääkiekon ja joukkueen toiminnan jatkuminen oli epävarmaa.  

Lisäksi A on todennut, että elokuun avoimet jäät olivat myös tosiasiassa olleet avoimia ja ne oli muun muassa merkitty joukkueen Nimenhuutoon tavanomaisesta harjoituksesta (”Jääharjoitus”) poiketen nimellä ”Avoimet jäät”. Tämä osoittaa osaltaan sitä, että joukkuetta oli rakennettu poikkeuksellisissa olosuhteissa ja vastoin vakiintuneita käytäntöjä järjestämällä kaikille toiminnasta kiinnostuneille pelaajille avoimet jääharjoitukset. Tämä tulkinta on yhdenmukainen HJK:n viestinnän toukokuussa 2020 kanssa, seuran ilmoitettua tuolloin, että joukkueen rakentaminen jatkuu koronatoimien vuoksi poikkeuksellisesti vielä elokuussa. Elokuun avoimet jääharjoitukset on siten järjestetty kevään asemesta vasta kesän jälkeen eikä niille osallistumista voida vielä pitää sitoutumisena seuran tai joukkueen toimintaan.         

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

A on pelannut jääkiekkoa pelikaudella 2019-20 HJK:n juniorijoukkueessa. Hän ei ole tehnyt seuran kanssa pelikautta 2020-21 koskevaa pelaajasopimusta.

HJK:n U19 joukkue oli aloittanut kauteen 2020-21 valmistavan jääharjoittelun elokuun 2020 alussa niin sanotuilla avoimilla jäillä. Osallistuttuaan kahteen HJK:n avoimeen jääharjoitukseen A oli 6.8.2020 lukien osallistunut samalla sarjatasolla ja lohkossa HJK:n joukkueen kanssa pelaavan Pitäjänmäen Tarmon U19 joukkueen harjoituksiin ja kauteen valmistaviin peleihin.

A on pyytänyt HJK:lta seurasiirtoa Pitäjänmäen Tarmoon 13.8.2020. HJK on ensin ilmoittanut, että pelaajien vapaa siirtoaika oli päättynyt kesäkuun lopussa ja että tämän jälkeen pelaajasiirtoihin annetaan suostumus ainoastaan erityisen perustelluista ja painavista syistä. Myöhemmin 10.9. ja 17.9.2020 HJK:n hallitus on evännyt A:n siirtopyynnön valituksen kohteena olevilla ratkaisuilla. Päätösten perusteena on ollut se, että siirrolle ei ole osoitettu olevan Jääkiekkoliiton säännöissä tarkoitettua painavaa syytä.

Asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko HJK:n päätös evätä A:n pyytämä pelaajasiirto ollut Jääkiekkoliiton sääntöjen vastainen tai A:n kannalta kohtuuton.

Siirto-oikeuden myöntämistä koskevat sääntömääräykset 

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2020 - 2021 kohdan 6.1 mukaan pelaajan edustusoikeus siirtyy uuteen seuraan ainoastaan Jääkiekkoliiton hyväksymän seurasiirtomenettelyn kautta. Pelaaja voi 1.7. jälkeen vaihtaa seuraa ainoastaan seurojen suostumuksella. Liitto voi kuitenkin erittäin painavista syistä hyväksyä pelaajasiirron 1.7. jälkeen. Lisäksi sanotussa sääntökohdassa on todettu, että jos pelaaja 1.8. jälkeen osallistuu vanhan seuransa harjoituksiin, katsotaan pelaajan jääneen vanhaan seuraansa ja ilmoitus siirtohalukkuudesta sekä oikeus vapaaseen edustusoikeuden siirtoon raukeaa.

Samojen kilpailusääntöjen kohdan 6.3.1 mukaan pelaajan, jolla ei ole voimassaolevaa pelaajasopimusta, on 30.6. mennessä joko tehtävä pelaajasopimus jonkun seuran kanssa tai ilmoitettava kirjallisesti edustusoikeuden omaavalle seuralle mahdollisesti vaihtavansa seuraa saadakseen vapaan edustusoikeuden siirron.

Asiassa on riidatonta, että HJK ja A ovat sitoutuneet ja velvollisia noudattamaan Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä.   

Siirto-oikeuden myöntämistä koskeva arviointi

Jääkiekkoliiton edellä selostettujen kilpailusääntöjen mukaan kahden edellytyksen on tullut täyttyä, jotta vailla pelaajasopimusta ollut A on voinut siirtyä vapaasti ilman vanhan seuransa HJK:n suostumusta Pitäjänmäen Tarmon U19 joukkueeseen vielä elokuussa 2020. Ensinnäkin siirtohalukkuudesta eli siitä, että pelaaja mahdollisesti vaihtaa seuraa, on tullut ilmoittaa vanhalle seuralle 30.6. mennessä. Toiseksi A:n ei tule voida katsoa osallistuneen vanhan seuransa HJK:n harjoituksiin ennen seurasiirtoa koskevaa pyyntöään 13.8.2020.

Siirtohalukkuudesta ilmoittaminen

Oikeusturvalautakunta toteaa, että seurasiirtoja koskevien ja niitä rajoittavien sääntömääräysten tarkoituksena on junioritason joukkueurheilussa toiminnan suunnittelemisen mahdollistaminen sekä pelaajaliikenteen rauhoittaminen pelikauden aikana urheilullisen tasapainon sekä myös sen varmistamiseksi, että joukkueet kykenevät pelaamaan kauden loppuun ennen kauden alkamista arvioiduin kustannuksin, joiden kattamiseen pelaajat ja näiden vanhemmat ovat yhdessä sitoutuneet. Voidakseen ilmoittaa joukkueen tiettyyn sarjaan seuran on tiedettävä hyvissä ajoin, onko sen joukkueessa sarjaan osallistumisen kannalta riittävä määrä sarjatasoon nähden riittävän taitavia pelaajia. Tämä koskee erityisesti vanhempia ikäluokkia ja ylempiä sarjatasoja, joissa joukkueiden ilmoittautumisaika syksyllä alkaviin sarjoihin päättyy jo 15.5. Tämän vuoksi seurat järjestävät joukkueita muodostaessaan erilaisia harjoitusleirejä (training camp) ja avoimia jäitä edellisen kauden päättymisestä riippuen tavallisesti maalis-, huhti- ja toukokuussa.

Esitetyn selvityksen perusteella HJK:n U19 joukkueen valmentaja oli lähettänyt seuran vanhoille pelaajille ja näiden huoltajille 13.5.2020 sähköpostiviestin, jossa oli todettu, että HJK B U19 aloittaa ohjatun joukkueharjoittelun maanantaina 1.6.2020. Viestin mukaan Suomen hallituksen koronatoimista johtuen HJK B U19 joukkueen rakentaminen oli kesken. Joukkueen rakentaminen jatkui elokuuhun, kunnes saataisiin vahvistus Suomen jääkiekkoliitolta sarjan aloittamisajankohdasta ja täysipainoiseen harjoittelurytmiin palaamisesta. Lisäksi viestissä oli pyydetty jokaista joukkueeseen sitoutunutta pelaajaa maksamaan touko‐heinäkuulta kaksi 60e kuukausimaksuerää, joista ensimmäisen eräpäivä oli 30.5. mennessä ja toisen eräpäivä 30.6. mennessä. Maksuilla varmistettiin se, että pelaaja oli sitoutunut joukkueen toimintaan, sekä katettiin touko‐heinäkuun toimintamenoja. Lisäksi HJK oli 19.5.2020 ilmoittanut, että U19 joukkueen kauden 2020-21 avoimet jäät pidetään hallituksen koronatoimien vuoksi viikoilla 32 ja 33 (3.8.-16.8.).

Asiassa on riidatonta, että A ei ollut ilmoittanut HJK:lle nimenomaisesti 30.6.2020 mennessä, että hän saattaa vaihtaa seuraa. Toisaalta riidatonta on myös se, että hän ei ollut maksanut seuran viestinnän perusteella sitoutumisen joukkueeseen vahvistavia kesäharjoittelumaksuja. Lisäksi A on väittänyt osallistuneensa osallistujamääriltään vähälukuisiin (5-7) HJK:n U19 joukkueen kesäharjoituksiin kesäkuussa 2020 vain kahdesti.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että koronaviruspandemia ja siihen liittyneet hallituksen rajoitustoimet eivät ole estäneet A:ta ilmoittamasta kirjallisesti HJK:lle kesäkuussa 2020, että hän saattaa vaihtaa seuraa. Yhtä lailla selvää on, että A:n ei voida katsoa sitoutuneen seuran U19 joukkueen objektiivisesti arvioiden epävarmalla pohjalla olleeseen toimintaan vielä touko-kesäkuussa 2020. On lisäksi huomattava, että vielä kesäkuussa 2020 ei kuluvan vuoden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi ollut vielä tiedossa edes se, päästäänkö sarjat käynnistämään syksyllä 2020 suunnitellusti vai joudutaanko kausi 2020-21 pahimmassa tapauksessa peruuttamaan kokonaan. Vallitseva pandemiatilanne on siten vaikuttanut olennaisesti tulevan suunnitteluun niin Jääkiekkoliiton, seurojen kuin pelaajienkin kohdalla.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että epävarmassa tilanteessa liiton ja seuran jäsenilleen ja urheilijoilleen kohdistaman viestinnän merkitys korostuu arvioitaessa sitä, minkälaista menettelyä urheilijalta on voitu edellyttää. Lisäksi merkitystä tulee tässä tapauksessa muotomääräyksistä huolimatta antaa myös sille, mitä toinen osapuoli on voinut toisen menettelyn perusteella päätellä.

Niin kuin edellä on todettu, HJK:n U19 joukkueen muodostaminen kaudelle 2020-21 oli siirtynyt koronaviruspandemian ja siihen liittyneiden rajoitusten ja poikkeustilan vuoksi keväältä elokuulle. Tähän liittyen joukkueen muodostamisen kannalta olennaiset näyttöjen antamistilaisuudet, avoimet jäät, oli myös siirretty elokuulle viikoille 32 ja 33. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa sopimukseton pelaaja on perustellusti voinut arvioida tilanteen siten, että mikäli hän ei ennen joukkueen muodostamista avoimien jäiden jälkeen ilmoita pelaavansa seuran joukkueessa mahdollisesti syksyllä tai myöhemmin alkavalla pelikaudella, eikä myöskään maksa merkkinä sitoutumisesta joukkueeseen olevia kesäharjoittelumaksuja, seuralla on riittävä tieto siitä, että pelaajan jatkaminen seurassa on epävarmaa. Tätä johtopäätöstä tukee osaltaan vahvasti myös se, että A oli jo kesällä poistettu joukkueen sisäisistä tiedotuskanavista, WhatsApp-keskusteluryhmästä ja Nimenhuudosta.

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että vaikka A ei ollut ilmoittanut seuralle kirjallisesti määräajan päättymiseen 30.6. mennessä harkitsevansa seuran vaihtoa, on joukkueen ja seuran täytynyt A:n menettelyn perusteella pitää tätä varteenotettavana vaihtoehtona. A:n jatko seurassa kaudella 2020-21 on siten ollut seuran tieten ennen määräajan päättymistä kesäkuussa 2020 ainakin epävarmaa ja seura on voinut ottaa tämän tulevaa kautta koskevissa suunnitelmissaan huomioon.

Osallistuminen HJK:n U19 joukkueen harjoituksiin elokuussa 2020

Toiseksi asiassa on arvioitava, onko A:n katsottava jääneen vanhaan seuraansa ja menettäneen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen perusteella sen vuoksi vapaan siirto-oikeutensa, kun hän oli riidattomasti osallistunut kaksiin HJK:n U19 joukkueen avoimiin jääharjoituksiin heti harjoitusten käynnistyttyä elokuun 2020 alussa. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

Kuten Jääkiekkoliitto on vastauksessaan todennut, avoimet jäät tarkoittavat käytännössä tilaisuutta osallistua seuran järjestämään toimintaan sitoumuksetta. Selvää on, että lähtökohtaisesti avoimien jäiden tarkoituksena on pelaajarekrytointi seuran ulkopuolelta. Samalla seuralla on kuitenkin myös tilaisuus verrata keskenään seuran omia vanhoja sopimuksettomia pelaajia sekä mahdollisia uusia tulokkaita ja mikäli kilpailua pelipaikoista on riittävästi, valita näistä parhaat pelaajat alkavan kauden joukkueeseen.

Tilannetta arvioidessaan oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että elokuun alun avoimet jäät ovat HJK:n oman viestinnän perusteella olleet osa U19 joukkueen keväältä elokuulle siirtynyttä muodostamisprosessia. Pelikauden 2020-21 joukkueen on ilmeisesti tarkoitettu olevan koossa viikon 33 avoimien jäiden jälkeen, mistä lukien lopullisen joukkueen toiminta on tällä poikkeuksellisella pelikaudella vasta varsinaisesti käynnistynyt. Siitä, mikä merkitys ensimmäisille avoimille jäille osallistumisella seuran omille vanhoille sopimuksettomille pelaajille on, seuran ei ole näytetty ilmoittaneen kysymyksessä oleville pelaajille tilanteen poikkeuksellisuudesta ja yleisestä epävarmuudesta huolimatta etukäteen mitään. Sanotut sopimuksettomat pelaajat ovat siten voineet olla avoimien jääharjoitusten käynnistyessä perustellusti siinä käsityksessä, että tilanne on sitoutumisen osalta sekä seuran että urheilijan kannalta vielä toistaiseksi avoin.    

Kokonaisuutena arvioiden oikeusturvalautakunta katsoo, että näissä olosuhteissa A:n ei voida katsoa jääneen vanhaan seuraansa ja menettäneen siten vapaata siirto-oikeuttaan osallistumalla HJK:n U19 joukkueen toimintaan vain etukäteen ilmoitetuilla avoimilla jäillä elokuun 2020 alussa. Koska asiassa ei ole edes väitetty, että A olisi osallistunut HJK:n U19 joukkueen harjoituksiin enää ensimmäisten avoimien jääharjoitusten jälkeen, hänen ei voida katsoa valinneen kauden 2020-21 seuraansa vanhaan seuraan jäämällä ennen siirtopyyntöä 13.8.2020.   

Johtopäätökset

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä on tulkittava esillä olevan tapauksen poikkeuksellisissa olosuhteissa siten, että HJK:n on tullut myötävaikuttaa seurassa aikaisemmilla pelikausilla pelanneen sopimuksettoman pelaajan A:n seurasiirtoon, A:n pyydettyä siirtoa elokuussa 2020 HJK:n U19 joukkueen avoimien jääharjoitusten jo käynnistyttyä, mutta joukkueen muodostamisen vielä ollessa kesken. Näin asiaa on vastauksessaan arvioinut myös säännöt laatinut Jääkiekkoliitto. Näin ollen valitus on hyväksyttävä.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään. Oikeusturvalautakunta vahvistaa, että A:lla on Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kilpailusääntöjen estämättä oikeus siirtyä Helsingin Jääkiekkoklubi HJK ry:stä uuteen seuraan välittömästi.   

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala                                Samuli Sillanpää

puheenjohtaja                         sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Hanneli Alho-Ignatius, Johanna Karvinen ja Hilkka Salmenkylä.