20/2020 Jääkiekko - Yhdistys - Päätöksen sääntöjenvastaisuus - Yhdenvertainen kohtelu - Sarjapaikka

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS                            Nro 20/2020

21.8.2020                        Diaarinro 12/2020

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n päätös sijoittaa Koovee ry:n nuorten joukkue U20 Mestikseen kaudelle 2020-2021

ASIA

 Sarjapaikka

MUUTOKSENHAKIJA

Koovee ry

KUULTAVA

Suomen Jääkiekkoliitto ry

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY:N PÄÄTÖS

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kilpailupäällikkö on 10.6.2020 toimittanut U20 Mestikseen sijoitetuille joukkueille sähköpostiviestin, jossa on ilmoitettu mainitun sarjan sarjaohjelma.                  Sarjaohjelman mukaan Koovee ry:n A-nuorten joukkue on sijoitettu pelaamaan kaudelle    2020-2021 U20 Mestikseen.

VALITUS PERUSTEINEEN

Koovee ry (jäljempänä myös Koovee) on valituksessaan vaatinut, että sen nuorten joukkue sijoitetaan pelaamaan kaudeksi 2020-2021 U20-nuorten SM-Liigaan, valituksen kohteena olevan Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (Jääkiekkoliitto) päätöksen täytäntöönpano kielletään ja Jääkiekkoliitto velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut korkoineen.

Perusteenaan Koovee on esittänyt, että sitä ei ole kohdeltu yhdenvertaisesti muiden samaa sarjaa pelanneiden seurojen kanssa päätettäessä siitä, mitkä joukkueet putoavat aikaisemmasta A-nuorten SM-liigasta (jäljempänä Nuorten Liiga) alempana sarjana toimivaan nykyiseen U20 Mestikseen.

Nuorten Liigasta putoaa kaksi viimeiseksi sijoittunutta joukkuetta U20 Mestikseen. Kooveen nuorten joukkue oli kaudella 2019-2020 sijoittunut Nuorten Liigassa kolmanneksi viimeiseksi. Jääkiekkoliiton päätöksen mukaan alempaan sarjaan putoaa kuitenkin Koovee.

Toisella Kooveen alapuolelle sijoittuneella joukkueella oli edustusjoukkue miesten SM-Liigassa (jäljempänä Liiga). Jääkiekkoliiton päätöksen sekä virheellisen ja väärän käytännön mukaan U20 Mestikseen ei voi pudota Liigassa tai KHL:ssä pelaavien seurojen U20 nuorten (aikaisemmin A-nuoret) joukkueita. Tämä käytäntö, joka ei ole Jääkiekkoliiton sääntöjen 2 §:n tarkoittamien liikunnan eettisten arvojen ja urheilun reilun pelin periaatteiden tai lain mukainen, ilmenee Jääkiekkoliiton nettisivustolla olevasta nuorten sarjojen kaaviosta.

Jääkiekkoliitto on ilmoittanut, että käytäntö perustuu Jääkiekkoliiton ja Jääkiekon SM-liiga Oy:n väliseen sopimukseen. Poikkeuksena tähän järjestelyyn on kuitenkin se, että liigaorganisaatiojoukkueen sijoittuessa runkosarjassa kolme kertaa peräkkäin viimeiseksi, joukkue karsii sarjapaikastaan kolmannen kauden keväällä.

Sarjapaikkojen määräytyminen edellä mainitun sopimuksen perusteella rajoittaa kilpailua Liigan ja Liigaseurojen hyväksi. Liigaseurojen U20-nuorten joukkueet eivät putoa Nuorten Liigasta samoin perustein kuin Liigan ulkopuoliset joukkueet. Menettelyn tavoitteena on tuottaa tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden vastaisesti taloudellista ja kilpailullista etua Liigaseuroille. Lahjakkaat pelaajat hakeutuvat Liigaseurojen U20-juniorijoukkueisiin. Liigaseurat saavat U20-juonioripelaajista siirtokovauksia. Siten Jääkiekkoliiton vahvistaman menettelyn on katsottava olevan myös kilpailulain vastainen laiton kilpailunrajoitus.

Epäoikeudenmukainen menettely sarjapaikoista päätettäessä asettaa Liigan ja Liigan ulkopuolisten seurojen pelaajat yksilötasolla eriarvoiseen asemaan vaarantaen Liigan ulkopuolisten seurojen ja pelaajien oikeusturvan. Esimerkiksi oppilaitosten urheiluluokille ja armeijan urheilujoukkoihin pääsy sekä harjoittelumahdollisuudet urheiluakatemioissa vaikeutuvat. Lisäksi joukkue ja pelaajat voivat saada vähemmän valmennustukea ja määrärahoja sekä huonommat harjoitteluolosuhteet.

Seuroja on kohdeltava sarjapaikoista päätettäessä yhdenvertaisesti. Koovee on joutunut epäoikeudenmukaisesti syrjityksi, eikä yhdenvertaisen kohtelun periaate ole toteutunut. Jääkiekossa pelattavien sarjojen hallinnoiminen muodostaa olennaisen ja näkyvän osan Jääkiekkoliiton toimintaa. Liikunnan eettisiä arvoja ja urheilun reilun pelin periaatteita tulee noudattaa myös tässä toiminnassa.

Koovee on valituksessaan vedonnut muun ohella Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n vahvistamien (nykyinen Olympiakomitea) Reilun Pelin Peli -periaatteiden 4 ja 5 kohtiin.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Suomen Jääkiekkoliitto ry (Jääkiekkoliitto) on vastauksessaan vaatinut, että valitus ensisijaisesti jätetään tutkimatta ja toissijaisesti, että se hylätään. Jääkiekkoliitto on lisäksi vaatinut, että Koovee ry velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut korkoineen.

Oikeusturvalautakunnan toimivalta

Perusteinaan Jääkiekkoliitto on ensisijaisen vaatimuksen osalta esittänyt, että oikeusturvalautakunnalla ei ole toimivaltaa tutkia valitusta.

Valitus ei perustu konkreettisesti mihinkään Jääkiekkoliiton sääntömääräykseen, koska Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2019-2020 kohdan 7.2 mukaan nuorten SM-liigan sarjapaikkojen jakaminen on jätetty liittohallituksen vapaaseen harkintaan. Nuorten Liigaan osallistuvien joukkueiden lukumäärä sekä niiden perusteiden vahvistaminen, joilla sarjapaikkoja myönnetään, kuuluvat Jääkiekkoliiton tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin.  Päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin kuuluu myös päätöksen kohtuullisuuden arvioiminen. Yhdistysautonomian periaatteesta seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen tutkiminen, onko Jääkiekkoliiton liittohallituksen tai valtuuston sarjapaikkaa koskeva päätös tarkoituksenmukainen.

Sarjapaikkapäätöksellä ei ole myöskään loukattu liiton jäsenten yhdenvertaisuutta. Sarjapaikoista päättämisessä ei ole kysymys jäsenoikeuksien rajoittamisesta oikeusturvalautakunnan sääntöjen tarkoittamalla tavalla.

Muutoksenhakuaika

Valitus on tehty sille säädetyn määräajan jälkeen.

Jääkiekkoliiton liittovaltuusto on 24.11.2018 hyväksynyt Jääkiekkoliiton ja Jääkiekon SM-liiga Oy:n välisen yhteistyösopimuksen. Tämä päätös on taannut Liigan nuorten edustusjoukkueille paikan Nuorten Liigaan. Valittaja ei ole moittinut liittovaltuuston tekemää päätöstä yhdistyslain mukaista menettelytapaa noudattaen. Kyseinen päätös on lainvoimainen, eikä oikeusturvalautakunta voi tutkia valitusta sikäli, jos sen katsottaisiin kohdistuvan kyseiseen liittovaltuuston päätökseen.

Jääkiekkoliiton liittohallitus on päättänyt 28.1.2019 Nuorten Liigan sarjamuodosta, joka on pitänyt sisällään ratkaisun siitä, että kahdeksan parasta joukkuetta pääsee Nuorten Liigan alkusarjaan kaudelle 2020-2021, sillä poikkeuksella, että Liiga- ja KHL-joukkueet eivät putoa. Koovee ei ole moittinut liittohallituksen päätöstä yhdistyslain mukaista menettelytapaa noudattaen. Siten tämäkin päätös on lainvoimainen, eikä oikeusturvalautakunta voi tutkia valitusta, jos tämän valituksen katsottaisiin kohdistuvan liittohallituksen päätökseen.

Valittaja on tiennyt siitä, mitkä urheilulliset perusteet ratkaisevat Nuorten Liigassa kaudella 2019-2020 sen, mitkä joukkueet pääsevät kaudella 2020-2021 pelaamaan Nuorten Liigaa. Valittaja on saanut konkreettisesti 4.3.2020 tiedon seuran Nuorten Liigan kaudella 2019-2020 pelanneen joukkueensa sarjapaikasta kaudelle 2020-2021, kun Nuorten Liigan alempi jatkosarja saatiin päätökseen. Valitus olisi tullut tehdä viimeistään 18.6.2020. Valittaja on omassa valituksessaan katsonut, että valituksen alainen päätös olisi tehty 10.6.2020. Valittaja ei ole liittänyt valitukseensa mitään tuolloin tehtyä päätöstä. Valittajan mukaan valituksen alainen päätös on U20 Mestiksen sarjaohjelman julkaisu. Kyseessä oleva sarjaohjelman julkaisu ei kuitenkaan ole valituskelpoinen päätös. Tosiasiallisesti joukkueet oli valittu Nuorten Liigaan ja U20 Mestikseen paljon ennen tätä. Jääkiekkoliitto on ilmoittanut alkusarjan pelaamistavoista nettisivuilla U20 Mestiksen osalta 14.4.2020 ja Nuorten Liigan osalta 20.4.2020. Näistä on ilmennyt konkreettisesti kumpaankin sarjaan sijoitetut joukkueet.

Perusteet valituksen hylkäämiselle

Perusteinaan Jääkiekkoliitto on toissijaisen vaatimuksen osalta esittänyt, että Jääkiekkoliiton valtuuston hyväksymä yhteistyösopimus Liigan kanssa ja liittohallituksen sen puitteissa kausittain vahvistamat sarjapaikat eivät ole asetettujen kriteerien eikä Jääkiekkoliiton sääntöjen vastaisia eivätkä ne loukkaa ihmis- ja perusoikeuksia, kuten yhdenvertaisuusperiaatetta tai syrjinnän kieltoa. Siten Jääkiekkoliitto ei ole menetellyt virheellisesti sijoittaessaan Kooveen A-nuorten joukkueen U20 Mestikseen Nuorten Liigan sijaan.

Nuorten Liigassa on kaudella 2019-2020 ollut kaksi avoimesti urheilullisen menestyksen perusteella valittavaa sarjapaikkaa. Muut Nuorten Liigan sarjapaikat ovat kuuluneet seuroille, joiden edustusjoukkue pelaa Liigassa tai KHL:ssä. Koovee on tiennyt, millainen sarjajärjestelmä on jo ennen kysymyksessä olevan kauden alkua. Koovee on sijoittunut Nuorten Liigassa kaudella 2019-2020 kolmanneksi viimeiseksi. Toinen Kooveen alapuolelle sarjassa sijoittunut seura on sellainen, jolla on edustusjoukkue Liigassa.

Yhdistysautonomiaan kuuluu, että yhdistyksellä on itsemääräämisoikeus joukkueiden valinnasta ja se voi itse päättää, millä valintakriteerillä se valitsee joukkueet sarjoihin. Valintakriteereistä päättäminen kuuluu yhdistyksen omaan tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Näitä valintakriteereitä ei voi riitauttaa urheilullisin perustein. Jääkiekkoliitolla on kelpoisuus Nuorten Liigan sarjapaikkavalinnan tekemiseen. Jääkiekkoliitto on tehnyt päätöksensä Nuorten Liigaan valikoiduista joukkueista ennalta tiedettyjen valintakriteerien mukaisesti.

Nuorten Liigan paikkajakoon on vaikuttanut ennen kaikkea Jääkiekkoliiton ja Liigan välinen yhteistyösopimus sekä niin sanottu pelaajapolku. Liittovaltuusto on hyväksynyt 24.11.2018 nyt voimassa olevan yhteistyösopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on turvata muun ohella suomalaisen kilpailujääkiekon (miesten liigajoukkueiden ja Jokereiden) pelaajapolku ja pelaajien kehittyminen sekä varmistaa, että Jääkiekko-organisaatiota kehitetään taloudellisesti ja hallinnollisesti yhteiskunnallisesti kestävästi sekä pitkäjänteisesti. Suomalaisen jääkiekkoilun tason ylläpitämisessä ja kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat miesten liigajoukkueiden organisaatiot. Ne ylläpitävät ja kehittävät alueellista toimintaa. Ilman tätä tukea Jääkiekkoliitto ei pystyisi tarjoamaan jäsenistölleen nykyisen laajuista ja tasoista toimintaa. Se, mikä merkitys annetaan sille, että tietyllä seuralla on ylimmissä ikäluokissa joukkue maan korkeimmalla sarjatasolla, kuuluu Jääkiekkoliiton harkintavaltaan. Jääkiekkoliiton valtuuston ja liittohallituksen arvion mukaan Jääkiekon strateginen etu ja pelaajapolun turvaaminen edellyttävät liigaseurojen pelaamista myös Nuorten Liigassa.

Kooveen kanssa samalla sarjatasolla pelaavista joukkueista Kooveen sijaan sarjaan päässeet joukkueet ovat urheilullisesti olleet Kooveeta menestyneempiä. Kooveeta ei ole syrjitty sarjaan sijoitettaessa. Kooveehen rinnastuvat joukkueet on sijoitettu urheilullisen menestyksen mukaisesti ja edellisinä vuosina noudatetun sarjapaikkajaon mukaisesti. Kysymys ei siten ole epäeettisestä tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesta valintamenettelystä. Koovee on tiennyt koko kauden 2019-2020, miten sen urheilullinen menestyminen vaikuttaa seuraavan kauden sarjapaikkaan.

VASTASELITYS

Koovee ry on Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä vastustanut Jääkiekkoliiton vaatimusta lautakuntakulujen korvaamisesta perusteeltaan ja määrältään sekä esittänyt seuraavan.

Valituksen alainen päätös on valituksessa esitetyllä tavalla Jääkiekkoliiton sääntöjen vastainen. Se, että päätöksen sääntöjenvastaisuus ei kohdistu suoraan Jääkiekkoliiton sarjapaikkoja koskevaan kilpailusääntöjen kohtaan 7.2 ei tarkoita, että päätös saisi olla muilta osin sääntöjen vastainen.

Asiassa on myös kysymys jäsenoikeuksien rajoittamisesta. Sarjapaikkojen päätöksenteossa on loukattu selvästi ja olennaisesti Jääkiekkoliiton jäsenten yhdenvertaisuutta. Sarjapaikoista päätettäessä jäsenten yhdenvertaisuus ei ole toteutunut. Kilpailullisin perustein paremman joukkueen tiputtaminen sarjasta huonommin pärjänneen joukkueen eduksi on selvästi vastoin urheilullisia perusteita ja pelaajien yhdenvertaisuutta. Sarjapaikkojen päätöksenteossa noudatettu menettely on ollut vastoin Jääkiekkoliiton sääntöjä ja jäsenoikeuksia on oikeudettomasti rajoitettu. Siten oikeusturvalautakunta on toimivaltainen asiassa.

Koovee on odottanut asiasta tehtävää virallista valituskelpoista päätöstä. Koovee on tulkinnut Jääkiekkoliitolta 10.6.2020 saapuneen sähköpostin olevan asiassa tehty lopullinen päätös. Tämän päätöksen perusteella Kooveelle on myös selvinnyt, että asiassa ei voida saavuttaa osapuolten välistä sovinnollista ratkaisua. Mihinkään Kooveen etua koskevaan päätökseen tai tiedotteeseen sarjapaikasta ei ole liitetty valitusosoitusta. Kysymyksessä olevasta sarjapaikasta ei ole mitä ilmeisimmin tehty virallista ja Kooveelle tiedoksi annettua päätöstä lainkaan. Asiasta on siten päätetty ilman valituskelpoista päätöstä. Asiasta olisi tullut tehdä päätös. Kooveen oikeusturva edellyttää, että valitus tutkitaan.

Kooveen valitus ei kohdistu Jääkiekkoliiton liittovaltuuston päätökseen 24.11.2018 yhteistyösopimuksen hyväksymisestä eikä Jääkiekkoliiton liitohallituksen päätökseen 28.1.2019 Nuorten Liigan sarjamuodosta. Nämä päätökset eivät ole kohdistuneet suoraan minkään tietyn toimijan etuun negatiivisesti.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja kysymyksenasettelu

Jääkiekkoliiton liittovaltuusto on 24.11.2018 hyväksynyt Jääkiekkoliiton ja Jääkiekon SM-liiga Oy:n välisen yhteistyösopimuksen. Sopimus ja liittovaltuuston päätös ovat taanneet Liigaseurojen nuorten edustusjoukkueille paikan Nuorten Liigaan. Jääkiekkoliiton liittohallitus on päättänyt 28.1.2019 Nuorten Liigan sarjamuodosta, jonka mukaan kahdeksan parasta joukkuetta pääsee Nuorten Liigan alkusarjaan kaudelle 2020-2021 kuitenkin siten, että Liiga- ja KHL-seurojen A-nuorten joukkueet eivät voi pudota U20 Mestikseen. Päätös on tarkoittanut sitä, että kaksi Nuorten Liigan huonoiten sijoittunutta putoaa sarjatasoa alemmas edellä mainituin poikkeuksin.

Kooveen A-nuorten joukkue on pelannut kaudella 2019-2020 Nuorten Liigassa ja se on sijoittunut sarjan kolmanneksi viimeiseksi. Toinen Kooveeta huonommin sijoittuneista seuroista on ollut sellainen, jolla on edustusjoukkue Liigassa. Jääkiekkoliitto on ilmoittanut alkusarjan pelaamistavoista nettisivuillaan U20 Mestiksen osalta 14.4.2020 ja Nuorten Liigan osalta 20.4.2020. Näistä ilmoituksista on ilmennyt kumpaankin sarjaan kaudelle 2020-2021 sijoitetut joukkueet.  Koovee on sijoitettu edellä mainittujen liittovaltuuston ja liittohallituksen päätösten mukaisesti U20 Mestikseen eli sarjatasoa alemmaksi kuin missä se oli pelannut kaudella 2019-2020. Jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö on 10.6.2020 ilmoittanut sähköpostitse kaikille U20 Mestikseen sijoitetuille joukkueille, että sarjaohjelma on julkaistu tulospalvelussa.

Kooveen valituksen perusteella oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko Kooveen sijoittaminen U20 Mestikseen ollut Jääkiekkoliiton sääntöjen vastaista sekä siitä, onko sarjapaikasta päätettäessä loukattu Kooveen ja sen pelaajien yhdenvertaisuutta. Jääkiekkoliiton vastauksen perusteella kysymys on myös siitä, onko oikeusturvalautakunnalla toimivalta tutkia valitus ja onko valitus tehty määräajassa.   

Muutoksenhaun kohteena oleva ratkaisu

Koovee on valituksessaan ilmoittanut, että valituksen kohteena on 10.6.2020 tehty päätös sen sijoittamisesta U20 Mestikseen. Kysymys on edellä kerrotusta Jääkiekkoliiton kilpailupäällikön sähköpostiviestistä. Vastaselityksessään Koovee on todennut, ettei sen valitus kohdistu liittovaltuuston 24.11.2018 tekemään päätökseen eikä liittohallituksen 28.1.2019 tekemään päätökseen.

Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunta arvioi ainoastaan sitä, onko Jääkiekkoliiton kilpailupäällikön sähköpostiviesti 10.6.2020 sellainen päätös, josta Koovee on voinut valittaa oikeusturvalautakuntaan.

Oikeusturvalautakunnan toimivalta

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan katsonut, että Kooveen valitusta ei tulisi tutkia, koska Kooveen valitus ei perustu mihinkään konkreettiseen sääntömääräykseen. Jääkiekkoliiton säännöt jättävät Nuorten Liigan sarjapaikkojen jaon liittohallituksen vapaaseen harkintaan. Jääkiekkoliitto on myös vastauksessaan katsonut, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei kuulu sen tutkiminen, onko Jääkiekkoliiton liittohallituksen tai valtuuston sarjapaikkaa koskeva päätös tarkoituksenmukainen. Jääkiekkoliiton väitteen mukaan oikeusturvalautakunta ei ole toimivaltainen myöskään sen vuoksi, että sarjapaikoista päättämisessä ei ollut kysymys jäsenoikeuksien rajoittamisesta oikeusturvalautakunnan sääntöjen tarkoittamalla tavalla.

Näiltä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1c ja d-kohtien mukaan lautakunta on toimivaltainen käsittelemään valituksia yhdistyksen päätöksistä, joissa on kysymys jäsenoikeuksien rajoittamisesta tai siitä, onko päätös yhdistyksen sääntöjen vastainen. Yhdistyksen säännöillä tarkoitetaan yhdistyslain 8 §:ssä tarkoitettujen sääntöjen lisäksi muita yhdistyksen toimintaa koskevia yleisiä määräyksiä kuten kurinpitosääntöjä, kilpailusääntöjä ja lisenssimääräyksiä, mutta ei kuitenkaan urheilun lajisääntöjä.

Jääkiekkoliitto on sitoutunut lautakunnan toimivaltaan. Valituksen perusteella asiassa on kysymys siitä, onko Kooveen U20 Mestikseen sijoittamista koskeva päätös Jääkiekkoliiton sääntöjen vastainen. Vaikka Jääkiekkoliiton säännöissä ei ole määräystä sarjapaikkojen määräytymisestä, Jääkiekkoliiton liittohallitus on erikseen päättänyt nuorten SM-liigan sarjamuodosta ja tämä päätös on julkaistu. Tämän määräyksen osalta kysymys on oikeusturvalautakunnan sääntöjen 2 §:n 1d-kohdan tarkoittamasta asiasta, joka koskee päätöksen kilpailutoimintaa koskevien muiden sääntöjen kuin urheilun lajisääntöjen vastaisuutta. Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä sääntöjen vastaisuuden on katsottu tarkoittavan myös tilanteita, joissa valituksen kohteena olevan päätöksen tai päätöksen perusteena olevien sääntömääräysten on väitetty olleen perustuslaissa turvatun perusoikeuden vastainen tai pakottavan lainsäädännön vastainen (UOL 4/2014, UOL 16/2014 ja UOL 15/2015). Yhdistysautonomiankaan perusteella ei voida sallia esimerkiksi yhdistyksen jäsenten epäyhdenvertaista kohtelemista (UOL 1/2004 ja 4/2013). Siten oikeusturvalautakunnan toimivaltaan kuuluu myös se, onko yksittäistä urheilijaa tai yhdistykseen kuuluvaa jäsenseuraa kohdeltu yhdistyksen päätöksenteossa yhdenvertaisesti.

Koovee on myös väittänyt, että sen jäsenoikeuksia on rajoitettu valituksen kohteena olevalla päätöksellä. Edellä todetuin tavoin myös tämä kysymys kuuluu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan.

Edellä lausutuin perustein oikeusturvalautakunta on toimivaltainen tutkimaan Kooveen valituksen. Siltä osin kuin Jääkiekkoliitto on katsonut, että sarjapaikoista päättäminen kuuluu sen tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin ja tämän estävän valituksen tutkimisen, oikeusturvalautakunta lausuu kysymyksestä jäljempänä.

Onko valitus tehty määräajassa?

Koovee ja Jääkiekkoliitto ovat riidattomasti käyneet kauden 2019-2020 aikana kirjeenvaihtoa Nuorten Liigan seuraavan kauden sarjapaikkojen määräytymistä koskevista säännöistä. Jääkiekkoliiton ilmoituksen mukaan Koovee on saanut viimeistään 14.4.2020 tiedokseen, että se on sijoitettu kaudeksi 2020-2021 U20 Mestikseen. Jääkiekkoliitto on tuolloin ilmoittanut alkusarjan pelaamistavoista nettisivuillaan U20 Mestiksen osalta. Koovee on puolestaan katsonut, että sille on virallisesti ilmoitettu Jääkiekkoliiton kilpailupäällikön toimesta sijoittamisesta U20 Mestikseen sähköpostitse 10.6.2020.

Valitus oikeusturvalautakunnalle on tehty 6.7.2020.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 10 §:n mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa valituksen kohteena olevan päätöksen tiedoksisaannista.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että käsillä olevassa asiassa oikeusturvalautakunnalle ei ole esitetty varsinaista päätöstä Kooveen nuorten joukkueen U20 Mestikseen sijoittamisesta. Siten sellaista kirjallista päätöstä, jossa olisi ollut muutoksenhakuohjaus, ei ole annettu Kooveelle tiedoksi. Oikeusturvalautakunnan säännöissä ei ole tarkemmin määritelty sitä, minkälainen kannanotto voidaan katsoa valituskelpoiseksi päätökseksi. Lautakunnan käytännössä (UOL 23/2010) on katsottu, että arvioitaessa sitä, onko kyseessä päätös, viestin muodolla tai välitystavalla ei ole merkitystä. Päätökseksi voidaan katsoa esimerkiksi kirje tai sähköpostiviesti. Olennaista on, että jotta viesti voitaisiin katsoa päätökseksi, viestin täytyy sisältää kannanotto, jossa viestin lähettäneen tahon tarkoituksena on vaikuttaa viestin vastaanottajan tai muiden osapuolien oikeudelliseen asemaan.

Koska asiassa on Jääkiekkoliiton nimissä otettu kantaa valittajan oikeuksia koskevaan asiaan, oikeusturvalautakunta katsoo, että kilpailupäällikön sähköposti 10.6.2020 on muun selvityksen puuttuessa rinnastettavissa valituksen käsittelyn edellytyksenä olevaan yhdistyksen päätökseen. Jääkiekkoliitto on todellisuudessa tietoisena Kooveen ja sen välisestä erimielisyydestä sarjapaikkojen jakautumista koskevien sääntöjen tulkinnasta ja siitä, jakautuvatko sarjapaikat seurojen välillä yhdenvertaisesti, sijoittanut Kooveen nuorten joukkueen U20 Mestikseen kaudeksi 2020-2021. Kooveen on katsottava saaneen tiedon tästä päätöksestä viimeistään silloin, kun Jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö on 10.6.2020 sähköpostitse ilmoittanut U20 Mestikseen sijoitetuille joukkueille sarjaohjelman julkaisemisesta.

Edellä todetuin perustein oikeusturvalautakunta katsoo, että valitusmääräaika on laskettava 10.6.2020 sähköpostista lukien ja tähän nähden Kooveen valitus on saapunut määräajassa.  

Sovellettavat sääntömääräykset

Jääkiekkoliiton sääntöjen 2 §:n mukaan liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää jääkiekkoilua ja muita liiton toimintaan hyväksyttyjä lajeja sekä toimia jäsentensä valtakunnallisena liittona, aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. Liiton toiminnan perustana on liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Liiton tarkoitusta toteutetaan liittovaltuuston vahvistaman hallinto-ohjeen mukaisesti.

Liiton sääntöjen 3 §:n 2 kohdan mukaan tarkoitustaan liitto toteuttaa laatimalla ja vahvistamalla alansa kilpailu-, peli- ja muut tarvittavat säännöt. Sääntöjen 11 §:n mukaan liittohallituksen tehtävänä on erityisesti käsitellä kilpailusäännöt ja vahvistaa liiton sääntöjä ja hallinto-ohjetta alemman asteiset määräykset ja ohjeet.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen 2019-2020 kohdan 7.2 mukaan Nuorten SM-Liigan sarjamuodosta päättää liittohallitus. Muiden sarjojen sarjamuodon, mahdolliset lohkojaot ja pelaamistavan päättää kilpailuvaliokunta.

Jääkiekkoliiton liittohallitus on 28.1.2019 vahvistanut sarjajärjestelmät kilpailukaudelle 2019-2020 mainittuun päätökseen liitetyn kaavion mukaisesti. Päätöksen liitteenä olevan nuorten sarjat 2019-2020 kaavion mukaan Nuorten Liigassa pelataan alkusarja, josta 10 parasta jatkaa Nuorten SM-Liigaa ja 8 jatkaa pelejä Nuorten Liigan alemmassa jatkosarjassa. Viimeksi mainittuun jatkosarjaan pääsevät mukaan myös U20 Mestiksen alkusarjan kaksi parasta joukkuetta. Taulukon mukaan alemmasta jatkosarjasta voittaja pääsee mukaan Nuorten Liigan playoff-peleihin ja kaksi viimeistä putoaa seuraavaksi kaudeksi U20 Mestikseen. Lisäksi taulukossa on todettu, että Liiga-/KHL-seuran joukkue ei putoa. 

Sääntöjen vastaisuutta koskeva arviointi

Edellä esitettyjen Jääkiekkoliiton sääntöjen ja kilpailusääntöjen perusteella Jääkiekkoliiton liittohallitukselle on jätetty varsin paljon harkintavaltaa Nuorten Liigan sarjamuodosta päätettäessä. Liittohallitus on päättänyt, että Nuorten Liigasta putoaa kaksi viimeiseksi jäänyttä Nuorten Liigan alemman jatkosarjan joukkuetta. Alempaan sarjaan eli U20 Mestikseen ei voi seuraavaksi kaudeksi kuitenkaan pudota sellaisten seurojen joukkueet, joilla on edustusjoukkue Liigassa tai KHL:ssä.

Koovee on sijoittunut kaudella 2019-2020 Nuorten Liigan alemmassa jatkosarjassa kolmanneksi viimeiseksi. Sarjataulukon perusteella toinen kahdesta viimeiseksi jääneestä joukkueesta on ollut sellainen, jonka seuralla on riidattomasti edustusjoukkue Liigassa. Tämän joukkueen sijasta U20 Mestikseen kaudelle 2020-2021 on pudonnut Kooveen A-nuorten joukkue.

Yleisen yhdistysoikeudellisen autonomian periaatteen mukaisesti yhdistys voi omassa päätöksenteossaan itse päättää, miten sen alainen kilpailutoiminta järjestetään.  Päätös, jonka mukaan Koovee sijoitetaan kaudelle 2020-2021 U20 Mestikseen, on ollut edellä todettujen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen ja liittohallituksen vahvistaman sarjamuodon mukainen. Sarjamuoto on vahvistettu hyvissä ajoin ennen kauden alkua ja kaikki Nuorten Liigaan osallistuneet seurat ovat tienneet sarjajärjestelmästä.

Edellä todetuin perustein oikeusturvalautakunta katsoo, ettei valituksen alainen päätös ole Jääkiekkoliiton sääntöjen vastainen.

Yhdenvertainen kohtelu

Oikeusturvalautakunta toteaa, että lautakunnan sääntöjen 2 §:n 1c-kohdan tarkoittamasta jäsenoikeuksien rajoittamisesta voi olla kysymys silloin, jos jäsenoikeuksien rajoittaminen on vastoin yhdistyksen sääntöjä tai jos päätös loukkaa olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta.

Yhdistyslain 33 §:n 2 momentin mukaan yhdistyksen päätös on mitätön, jos se olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuutta loukkaava päätös voi olla myös yhdistyslain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla moitteenvaraisesti pätemätön.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että sen toimivaltaan ei kuulu yhdistysautonomian piiriin kuuluvan päätöksenteon tarkoituksenmukaisuusharkinnan arviointi. Oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei myöskään kuulu Jääkiekkoliiton ja Jääkiekon SM-liiga Oy:n välisten sopimusvelvoitteiden arviointi. Arvioinnin kohteena on se, voidaanko Jääkiekkoliiton päätöksen ilman asianmukaisia perusteita johtaneen jäsenoikeuksien rajoittamiseen tai yhdenvertaisuutta kielletyllä tavalla loukkaavaan lopputulokseen.

Jäsenoikeuksien rajoittamisessa voi olla kysymys esimerkiksi yhdistyksen toimielimen päätöksestä tai muusta toiminnasta, joka vähentää yhdistyksen jäsenelle sääntöjen mukaan kuuluvaa erityistä etua yhdistyksessä. Jäsenoikeuksien perusteettomasta rajoittamisesta voi olla kysymys silloin, jos yhdistyksen päätös loukkaa olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta (ks. UOL 13/2018 ja UOL 27/2016 ja siinä kerrotut ratkaisut). Oikeusturvalautakunnan käytännössä (UOL 1/2004) on muun muassa katsottu, että kilpaurheilua harjoittavissa seuroissa jäsenten yhdenvertaisuus yleensä toteutuu, jos samantasoisten ja samanikäisten jäsenten seuralta saamat edut eivät ilman urheilullisia perusteita olennaisesti poikkea toisistaan. Toisaalta urheiluseura voi sille kuuluvan yhdistysautonomian rajoissa itsenäisesti päättää esimerkiksi edustusjoukkueen kokoonpanosta muillakin kuin urheilullisilla perusteilla. Tällaisessakaan päätöksenteossa yhdistys ei kuitenkaan saa olennaisesti loukata jäsenten yhdenvertaisuutta.

Edellä lausutuin tavoin Jääkiekkoliiton kilpailusäännöt jättävät Nuorten Liigan sarjamuotoa koskevaa päätöksentekoa varten liittohallitukselle laajan harkintavallan, joka mahdollistaa myös yhdistysautonomian perusteella lajiliitolle varsin laajan mahdollisuuden muokata Nuorten Liigan sarjajärjestelmää kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla. Jääkiekkoliiton säännöissä tai sitä alemman asteisissa määräyksissä ei ole määräyksiä siitä, että kaikilla Jääkiekkoliiton jäsenseuroilla tulisi olla yhtäläiset oikeudet osallistua Jääkiekkoliiton järjestämään kilpailutoimintaan eri sarjoissa. Yhdistysautonomiankaan perusteella ei kuitenkaan voida sallia esimerkiksi yhdistyksen jäsenten epäyhdenvertaista kohtelemista (ks. esim. UOL 1/2004).

Koovee on katsonut, että Nuorten Liigan sarjajärjestelmä kaudella 2019-2020 on asettanut Liigan ulkopuoliset seurat epätasa-arvoiseen asemaan Liigassa tai KHL:ssä pelaavien seurojen kanssa. Koovee on myös pitänyt sarjajärjestelmää epätasa-arvoisena niiden pelaajien kannalta, jotka pelaavat seurassa, jolla ei ole edustusjoukkuetta Liigassa tai KHL:ssä.

Jääkiekkoliitto on puolestaan katsonut, että Liiga- ja KHL-seurojen asettaminen eri asemaan suhteessa Liigan ja KHL:n ulkopuolisiin seuroihin Nuorten Liigan sarjajärjestelmässä on tarkoituksenmukainen ja perusteltu ratkaisu. Jääkiekkoliitto on katsonut, että järjestelmä on edellytys niin sanotun pelaajapolun toteuttamisen kannalta. Liittohallituksen päättämä sarjajärjestelmä myös turvaa suomalaisen kilpailujääkiekon pelaajapolun ja pelaajien kehittymisen sekä varmistaa, että jääkiekko-organisaatiota kehitetään taloudellisesti ja hallinnollisesti yhteiskunnallisesti kestävästi sekä pitkäjänteisesti. Suomalaisen jääkiekkoilun tason ylläpitämisessä ja kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat miesten liigajoukkueiden organisaatiot. Ne ylläpitävät ja kehittävät alueellista toimintaa. Ilman tätä tukea Jääkiekkoliitto ei pystyisi tarjoamaan jäsenistölleen nykyisen laajuista ja tasoista toimintaa.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että Nuorten Liigan sarjajärjestelmä kaudella 2019-2020 asettaa sinällään Kooveen kaltaiset seurat eriarvoiseen asemaan Liiga- tai KHL-seuroihin nähden. Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo, että tälle on ollut sinällään urheilulliset ja Jääkiekkoliiton talouden kannalta hyväksyttävät perusteet. Jääkiekkoliiton säännöissä ei myöskään kielletä kysymyksessä olevan kaltaisia sarjajärjestelmiä.

Yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen kuuluu olennaisesti myös se, että samassa tilanteessa olevia kohdellaan samalla tavoin ja eri tilanteessa olevia eri tavalla. Oikeusturvalautakunta toteaa, että Nuorten Liigan sarjajärjestelmää ei ole edes väitetty laaditun siten, että sillä olisi tarkoitettu asettaa juuri Koovee eriarvoiseen asemaan suhteessa kaikkiin muihin Jääkiekkoliiton jäsenyhdistyksiin nähden. Koovee on siten ollut kysymyksessä olevassa sarjassa samassa asemassa kuin kaikki muutkin sellaisten seurojen joukkueet, joilla ei ole edustusjoukkuetta Liigassa tai KHL:ssä. Koovee on lisäksi tiennyt jo kauden 2019-2020 alkaessa, että sen tulee sijoittua Nuorten Liigassa siinä pysyäkseen paremmin kuin kahden Liigan ja KHL:n ulkopuolisen seuran joukkueen. Siten valituksen alainen päätös ei ole sisällöltään sellainen, että Jääkiekkoliitto olisi sen tehdessään pyrkinyt kohtelemaan Kooveeta eri lailla kuin muita samassa asemassa olevia muita seuroja.

Oikeusturvalautakunta toteaa Kooveen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevan väitteen osalta, että määräävään markkina-asemaan liittyvät selvästi kielletyt kilpailun rajoittamista koskevat tilanteet, joista on selvää ja riidatonta toimivaltaisen viranomaisen ratkaisukäytäntöä, voivat johtaa kilpailunrajoittamisen näkökulmasta velvoittavan kilpailulainsäädännön vastaiseen lopputulokseen. Oikeusturvalautakunta voi ottaa päätöksen sääntöjen vastaisuuden arvioinnissa huomioon perustuslain ja kilpailulainsäädännön määräykset siltä osin kuin niiden sisältöä ja soveltumista arvioitavana olevaan asiaan voidaan pitää riidattomina. Oikeusturvalautakunnalla ei kuitenkaan tällöin ole toimivaltaa kumota tai muuttaa yhdistyksen sääntöjä, mutta kylläkin toimivalta todeta, että perustuslain vastaista sääntöä ei voida yhdistyksen päätöksenteossa soveltaa (UOL 16/2014 ja UOL 4/2014).

Oikeusturvalautakunta katsoo, että käsillä olevassa asiassa kilpailulainsäädännön määräysten soveltuminen ja sisältö ei ole edellä tarkoitetuin tavoin selvää ja riidatonta. Siten Jääkiekkoliiton valituksen kohteena olevan päätöksen ei voida katsoa olevan riidattomasti kilpailulainsäädännön vastainen. Oikeusturvalautakunnalla ei ole toimivaltaa arvioida Jääkiekkoliiton Nuorten Liigan sarjajärjestelmää kilpailunrajoittamisen näkökulmasta enemmälti.

Edellä todetuin perustein Jääkiekkoliiton sarjajärjestelmä Nuorten Liigassa ja sen perusteella tehty päätös Kooveen nuorten joukkueen sijoittamisesta kaudeksi 2020-2021 U20 Mestikseen ei ole loukannut Kooveen yhdenvertaisuutta. Myöskään Kooveen jäsenoikeuksia ei voida katsoa rajoitetun. Kooveen valitus on siten hylättävä. Ratkaisun lopputulokseen nähden asiassa ei ole tarpeen lausua Kooveen täytäntöönpanokieltoa koskevasta vaatimuksesta.    

Lautakuntakulut

Jääkiekkoliitto on vaatinut, että Koovee velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut asiassa 4.960 eurolla.

Koovee on vastustanut vaatimusta perusteeltaan ja määrältään. Koovee on katsonut, että Jääkiekkoliitto on toiminut asiassa epäselvästi, eikä asiassa ole tehty valituskelpoista päätöstä, joka olisi annettu Kooveelle tiedoksi. Jääkiekkoliitto ei ollut Kooveen mukaan ohjeistanut sitä asiassa mitenkään. Vaaditut oikeudenkäyntikulut olivat Kooveen mielestä myös kohtuuttoman suuret. Sen mukaan oli kohtuutonta määrätä Koovee korvaamaan Jääkiekkoliiton lautakuntakuluja.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaan jos asian voittaneelle asianosaiselle on valitusasian ajamisesta aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

Jääkiekkoliiton asiamies on lautakuntakuluja koskevan erittelyn perusteella käyttänyt aikaa asian hoitamiseen 16 tuntia. Tuntiveloituksena on käytetty 250 euroa tunnilta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että Jääkiekkoliitto on hävinnyt asian siltä osin kuin se on vaatinut valituksen jättämistä tutkimatta. Tältä osin Jääkiekkoliiton kuluvaatimus on hylättävä. Oikeusturvalautakunta arvioi, että noin puolet kuluista ovat aiheutuneet tutkimattajättämistä koskevasta vaatimuksesta.

Siltä osin kuin Jääkiekkoliitto on voittanut asian, oikeusturvalautakunta toteaa, että kysymyksessä olevassa asiassa ei ole sellaisia sääntöjen tarkoittamia erityisiä syitä, joiden perusteella asiassa olisi kohtuullista määrätä asianosaiset vastaamaan omista kuluistaan. Jääkiekkoliitto on pääasian osalta voittanut asian, joten Koovee on tältä osin velvoitettava korvaamaan Jääkiekkoliiton kohtuulliset lautakuntakulut asiassa.

Lautakunta katsoo, että perusteltuna ja asian hoitamisen edellyttämänä kohtuullisena työmääränä voidaan pitää kahdeksan tunnin työmäärää. Tuntiveloituksen määrää on pidettävä kohtuullisena. Tähän nähden lautakunta harkitsee Jääkiekkoliiton kohtuullisiksi lautakuntakulujen määräksi arvonlisäveroineen 2.480 euroa.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Koovee ry velvoitetaan suorittamaan Suomen Jääkiekkoliitto ry:lle korvaukseksi lautakuntakuluista arvonlisäveroineen 2.480 euroa.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala                                     Jukka Loiva

Puheenjohtaja                              Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Kristiina Rintala, Tapio Rantala, Pekka Lindroos ja Karin Rosenlew.