19/2020 Jääkiekko – Kurinpito – Kurinpitomenettely – Kuuleminen – Kuulemistilaisuuden varaaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

Päätös              Nro 19/2020

14.8.2020         Diaarinumero 10/2020

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 2.3.2020 nro 40/2019-2020

ASIA

Pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA

A

KUULTAVA

Jääkiekon SM-liiga Oy

JÄÄKIEKON SM-LIIGA OY:N KURINPITODELEGAATION PÄÄTÖS

Jääkiekon SM-liigan 29.2.2020 pelatun Ilves–KalPa-ottelun peliajassa 50:02 KalPan A on taklannut Ilveksen X:ää. Ottelun tuomaristo on tuominnut tilanteesta A:lle 5 minuutin rangaistuksen ja pelirangaistuksen (5 + PR) pään tai niskan alueelle kohdistuneesta taklauksesta (sääntö 124). Ilves on pyytänyt tilanteen kurinpitokäsittelyä Jääkiekon SM-Liiga Oy:n (Liiga) kurinpitosääntöjen mukaisesti vaatien A:lle ottelurangaistusta. Tilanne on näkynyt ottelun videotallenteelta. Taklattu pelaaja X on loukannut itseään tilanteessa, mutta hän on pelannut ottelun loppuun asti.

Kurinpitodelegaatio on katsonut tilanteesta olevat videoklipit. Delegaatio on todennut, että videolta tehtyjen havaintojen mukaan Ilveksen maalivahti on torjunut laukauksen eteensä, jonka seurauksena Ilveksen puolustusalueelle on syntynyt irtokiekkotilanne. Irtokiekkoa kohti ovat lähteneet luistelemaan Ilveksen X ja hieman kauempana oleva KalPan A. Lisäksi irtokiekosta ovat kamppailleet maalin edustalla olevat KalPan hyökkääjä ja Ilveksen puolustaja. Juuri ennen kuin X on tavoittanut irtokiekon, Ilveksen puolustaja on onnistunut huitaisemaan kiekon kohti keskialuetta. Kiekko on mennyt X:n jalkojen välistä, ja X on aloittanut kääntymään kiekon perään. Tällöin tilanteeseen X:n takaa luistellut A on liukunut X:n eteen osuen tätä päähän. Pelaajien välillä ei ole ollut muuta kontaktia. Kurinpitodelegaatio on todennut, että A:n tilanteen pelaamisesta on aiheutunut suora kontakti X:ää päähän. Näin ollen tilanne on arvioitu säännön 124 määritelmässä todetulla tavalla, vastustajan päähän kohdistuneena taklauksena.

Rangaistusharkinnan osalta kurinpitodelegaatio on todennut, että A on nähnyt X:n tilanteen pelaamisen ja samalla sen, ettei X ole ollut tietoinen takaviistosta tilanteeseen tulevasta vastustajasta. Kurinpitodelegaatio ei ole pitänyt A:n tilanteen pelaamista tarkoituksellisena vastustajan päähän kohdistuvana taklauksena vaan enemmänkin pelitilanteen huolimattomana pelaamisena. A:n tilanteen pelaamisen seurauksena tilanteessa on tapahtunut suora ja voimakas osuma X:n päähän. Liigan hallitus on kokouksessaan 16.12.2019 päättänyt, että Liigan kurinpitomenettelyssä päähän kohdistuvista taklauksista annettavia sanktioita kovennetaan välittömästi. Jatkossa kaikista taklaamalla suoritetuista päähän kohdistuvista ja ottelurangaistuksen arvoiseksi katsottavista taklauksista annetaan vähintään viiden (5) ottelun pelikielto. A:lla ei ole ollut huomioon otettavaa kurinpitohistoriaa.

Kurinpitodelegaatio on 2.3.2020 määrännyt KalPan A:lle viiden (5) ottelun pelikiellon.

VALITUS PERUSTEINEEN

A on vaatinut, että valituksen kohteena oleva kurinpitopäätös kumotaan ja hänelle määrätty ottelurangaistus ja sakkorangaistus poistetaan. Toissijaisesti A on vaatinut, että asia palautetaan kurinpitodelegaatioon uudelleen käsiteltäväksi.

A:lle ei ole kurinpitosäännösten 31 §:n mukaisesti varattu tilaisuutta tulla kuulluksi ennen kuin kurinpitodelegaatio on käsitellyt asian ja määrännyt A:lle viiden ottelun pelirangaistuksen. Kurinpitodelegaatio ei ole osoittanut selvityspyyntöä kurinpitoasiassa A:lle eikä hänen edustamalleen seuralle.

A:n mukaan hän ei ole kyseisessä tilanteessa kohdistanut iskua Ilveksen X:ää kohtaan. X on sen sijaan itse kääntynyt ja törmännyt A:han pää edellä. A on yrittänyt väistää tilanteessa X:ää. Suora kontakti X:n päähän on aiheutunut ensisijaisesti X:n itsensä aiheuttamasta liikesuunnan muutoksesta ja siitä, että X on pitänyt päänsä alhaalla, eikä A:n menettelystä. Kysymys ei ole ollut toiseen pelaajaan kohdistetusta iskusta. Kontakti ei ole myöskään aiheutunut A:n huolimattomuudesta pelitilanteessa. Otteluvalvoja tai Liigan päävideotuomari eivät ole nähneet tilanteessa kurinpitodelegaation katsomaa sääntöjenvastaista kontaktia. X on pelannut ottelun loppuun tilanteen jälkeen.

A:lle tuomitulla kurinpitorangaistuksella on kurinpitosääntöjen 38 §:n johdosta ankaroittavaa merkitystä, jos A:lle jostakin toisesta vastaavan kaltaisesta tilanteesta ollaan tuomitsemassa kurinpitorangaistusta.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-liiga Oy on kiistänyt valittajan vaatimukset ja vaatinut, että valitus hylätään väitetyn menettelyvirheen osalta ja muilta osin jätetään tutkimatta.

Ennen valituksen kohteena olevan kurinpitopäätöksen tekemistä kurinpitodelegaatio on 2.3.2020 kurinpitomenettelyssä noudatettua vakiintunutta käytäntöä noudattaen toimittanut lausumapyynnön KalPan toimitusjohtajalle ja joukkueenjohtajalle. Liiga tai kurinpitodelegaatio eivät ole sen jälkeen saaneet ilmoitusta, ettei kyseinen sähköpostiviesti olisi mennyt perille, eikä niillä ole ollut muutakaan syytä epäillä, etteikö viestiä olisi vastaanotettu. Jälkikäteen on käynyt ilmi, että sähköpostiviesti oli lähetetty oikeisiin osoitteisiin ja oikeaan aikaan, mutta se oli tuntemattomasta syystä päätynyt vastaanottajina olleiden toimitusjohtajan ja joukkueenjohtajan roskapostilaatikoihin, mistä syystä lausumapyyntöä ei ollut havaittu eikä toimitettu edelleen pelaajalle ennen kurinpitopäätöksen tekemistä. Liiga on siten ryhtynyt normaaleihin ja kurinpitosääntöjen mukaisiin toimenpiteisiin pelaajan kuulemiseksi. Vastuu lausuman toimittamatta jättämisestä on viestin vastaanottajalla. Vakiintunutta lausumakäytäntöä ei ole aikaisemmin kyseenalaistettu esittämällä vaatimuksia, että lausumapyyntö tulisi toimittaa suoraan ja henkilökohtaisesti pelaajalle.

Liiga esittää edelleen, että Urheilun oikeusturvalautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään A:n valitusta siltä osin, onko pelitilanteessa ollut kysymys jääkiekon sääntökirjan säännön 124 mukaisesta pään tai niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta, koska tältä osin kysymys on oikeusturvalautakunnan 2 §:n 2 b -kohdan mukaisesta toimivallan ulkopuolella olevasta urheilun lajisääntöjen arvioinnista. Siltä varalta, että valitus kuitenkin näiltä osin tutkitaan, Liiga toteaa, että jääkiekon sääntökirjan 124 kohdan sääntö asettaa kontaktin tekevälle pelaajalle ankaran vastuun siitä, ettei hän kohdista minkäänlaista kontaktia toisen pelaajan pään tai niskan alueelle. Säännön mukaan teko ei edellytä pelaajalta aktiivista taklausliikettä tai iskemistä vastustajan pään tai niskan alueelle, vaan säännön tunnusmerkistö täyttyy myös siinä tilanteessa, että pelaaja aiheuttaa huolimattomuudellaan kontaktin vastustajan pään tai niskan alueelle. Kontaktitilanteen videotaltioinnista ilmenee, että A on osunut vartalonsa osalla vastustajan pelaajaa pään tai niskan alueelle, mikä täyttää säännön 124 tunnusmerkistön päähän kohdistuvasta taklauksesta. A:lle on tilanteesta tuomittu vähimmäisrangaistus, mitä on pidettävä kohtuullisena seuraamuksena.

A:lle ei ole kurinpitorangaistuksena määrätty ottelurangaistuksen ohella sakkoa.

VASTASELITYS PERUSTEINEEN

A on antanut Jääkiekon SM-Liiga Oy:n vastauksen johdosta vastaselityksensä.

Liigan lausumapyyntö on päätynyt kummankin KalPan edustajan sähköpostissa roskapostiin, jota he eivät ole kyenneet annetussa määräajassa havaitsemaan. A ei ole ennen kurinpitopäätöstä saanut tietoa lausumapyynnöstä. Liigan tehtävänä olisi ollut varmistaa, että A:lla olisi ollut mahdollisuus tulla tavalla tai toisella kuulluksi.

Sakkorangaistus on perustunut seuran ja pelaajan väliseen sopimukseen, jota Liigan säännöstö on edellyttänyt. Kysymyksessä on Liigan pelaajasopimus, jonka ehdot Liiga on määritellyt seuroille ja pelaajille ja jonka sisältöä seuran ja pelaajan välisissä neuvotteluissa ei voida muokata. Liiga on myös käytäntönsä mukaan laskuttanut seuraa valituksen kohteena olevan pelikiellon osalta, minkä vuoksi KalPa-Hockey Oy on vähentänyt saman summan A:n palkasta. Liiga on siten sakkoon johtaneen sopimuksen tosiasiallinen osapuoli.

Pään tai niskan alueelle kohdistuneita taklauksia koskeva sääntöuudistus on tullut voimaan kesken kauden. Tämä huomioon ottaen ankaroitunut vähimmäisrangaistus on A:lle tapahtuneeseen nähden varsin kova ja kohtuuton.

LAUSUMA PERUSTEINEEN

Jääkiekon SM-liiga Oy on antanut lausumansa A:n vastaselityksestä ja esittänyt eriävän kantansa A:n vastaselityksessä esittämistä seikoista.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Suullinen käsittely

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole pyytäneet suullista käsittelyä.

Oikeusturvalautakunnan toimivalta

A on valituksessaan tuonut esiin, että hänelle on taklauksesta ja siitä seuranneen ottelurangaistuksen johdosta määrätty myös sakko. A on hakenut muutosta myös tähän hänelle määrättyyn sakkoon vedoten siihen, että sakon määrääminen on perustunut sopimukseen, jonka sisällön Liiga on määritellyt ja jonka perusteella se on sakon pelaajan seuralta veloittanut. Liiga on vastustanut vaatimusta katsoen, ettei A:lle ole määrätty kurinpitorangaistuksena sakkoa ja että A:lle on mahdollisesti määrätty maksettavaksi sakko seuran toimesta perustuen pelaajan ja seuran väliseen työsopimukseen, jonka tulkintaan oikeusturvalautakunnalla ei ole toimivaltaa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että 30.4.2020 asti voimassa olleen SM-liigan ja pelaajayhdistyksen (Suomen Jääkiekkoilijat ry:n) kesken hyväksymän pelaajasopimuksen 2018-2020 kohdassa 8.2 on todettu ne tilanteet, joissa pelaajan työnantaja voi pidättää pelaajalle maksettavasta kausipalkasta tietyn osuuden, jos pelaajalle määrätään Liigan kurinpitomenettelyssä kahden (2) ottelun tai sitä pidempi pelikielto. Oikeusturvalautakunta on muun muassa aikaisemmissa ratkaisuissaan UOL 44/2015 ja UOL 19/2018 lausunut SM-liiga-pelaajalle kurinpitorangaistuksesta seuraavasta sakosta tai palkanosan pidätyksestä. Näiden aikaisempien kannanottojen mukaisesti oikeusturvalautakunta toteaa, että oikeusturvalautakunta on toimivaltainen arvioimaan A:ta koskevan kurinpitopäätöksen ja sitä koskevan menettelyn oikeellisuuden. Kurinpitopäätöksessä ei ole A:lle määrätty sakkorangaistusta, vaan se on ollut A:n omankin selvityksen mukaan hänen pelaaja- tai työsopimuksensa ehdoista johtuva ja siten määrätystä pelikiellosta erillinen, itsenäinen seurannaisvaikutus. Tästä ja myös siitä syystä, että A:n pelaaja- ja työsopimuksesta johtuvia velvoitteita ja oikeuksia koskevat riitaisuudet käsitellään välimiesoikeudessa tai käräjäoikeudessa, oikeusturvalautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään A:n seuran perimää sakkoa tai palkanpidätystä. A:n vaatimus sakon poistamisesta tai sen vaikutusten kumoamisesta on siten jätettävä tutkimatta.

Liiga on esittänyt, ettei oikeusturvalautakunta ole toimivaltainen arvioimaan urheilun lajisääntöjen mukaisuutta eli sitä, onko kyse ollut jääkiekon sääntökirjan säännön 124 mukaisesta pään tai niskan alueelle kohdistuvasta taklauksesta. Oikeusturvalautakunta toteaa, että se on Liigan sitoutumisen perusteella sääntöjensä 2 §:n 2 kohdan mukaan toimivaltainen käsittelemään valituksia kilpailutoimintaa järjestävän liigan päätöksistä, joissa on kysymys kurinpidosta tai siitä, onko päätös kilpailutoimintaa koskevien muiden sääntöjen kuin urheilun lajisääntöjen vastainen. Tämä tarkoittaa, että oikeusturvalautakunnalla on toimivalta arvioida, noudattaako yksittäistapauksessa määrätty kurinpitoseuraamus vallitsevaa linjaa tai onko se muutoin kohtuuton tai sääntöjen vastainen. Oikeusturvalautakunta ei ratkaisuillaan määritä sitä, minkälainen urheilijan menettely on katsottava lajisääntöjen vastaiseksi eikä sitä, minkälainen tai -tasoinen rangaistus menettelystä tulisi määrätä. Sen arvioiminen, onko urheilun lajisääntöjen vastaisen menettelyn perusteella määrätty kurinpitopäätös tehty sääntöjen mukaisesti ja onko kurinpitopäätöksen mukainen kurinpitorangaistus siten aiheellinen ja kohtuullinen, edellyttää kuitenkin väistämättä sen arvioimista, onko kurinpitomenettelyssä tulkittu rangaistuksen perusteena olevia lajisääntöjä yhdenmukaisella ja urheilijan oikeusturvan takaamalla ennustettavalla tavalla. Näin ollen oikeusturvalautakunta on A:n asiassa toimivaltainen tutkimaan valituksen muilta kuin edellä todettua sakkoa koskevin osin.

Kuulemisesta kurinpitomenettelyssä

A on esittänyt, ettei hänelle ole ennen kurinpitopäätöksen tekemistä varattu tilaisuutta tulla kuulluksi. Asiassa on selvitetty, että kurinpitodelegaatio on aamulla 2.3.2020 lähettänyt A:n seuran toimitusjohtajalle ja joukkueenjohtajalle sähköpostitse lausumapyynnön A:n kurinpitoasiassa varaten noin 8,5 tuntia aikaa lausuman antamiselle. Kurinpitopäätös on tehty saman päivän iltana noin 13,5 tuntia lausumapyynnön lähettämisen jälkeen. A on ilmoittanut, ettei hän ole saanut tietoa lausumapyynnöstä ennen päätöksen tekemistä. Asiassa on siten kysymys siitä, onko kurinpitomenettelyssä loukattu pelaajan oikeutta tulla kuulluksi, kun pelaajalle itselleen henkilökohtaisesti ei ole lausumapyyntöä lähetetty ja kun pelaaja ei ole saanut tietoa lausumapyynnöstä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilijan oikeus tulla itseään koskevassa asiassa kuulluksi ja sitä vastaava kurinpitoelimen kuulemisvelvoite ennen ratkaisun antamista on yksi keskeisimmistä oikeudenmukaisen käsittelyn periaatteista. Kuten oikeusturvalautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (esim. UOL 18/2015) useasti lausunut, kuulemisvelvoite perustuu urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, ja sitä on oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä vakiintuneesti edellytetty noudatettavan. Kurinpitomenettelyyn liittyvä asianmukaista kuulemista koskeva periaate on niin keskeinen urheilijan oikeusturvan tae, että sitä on noudatettava riippumatta siitä, onko lajiliiton säännöissä nimenomaisesti edellytetty menettelyn kohteena olevan henkilön kuulemista. Oikeusturvalautakunta toteaa, että kuulemisvelvoitteen muu kuin vähäinen loukkaaminen merkitsee usein urheilijan oikeusturvan merkittävää ja korjautumatonta heikentymistä. Kurinpitosäännöissä kuulemisvelvollisuutta on kuitenkin voitu lähinnä lievimmissä rikkomusasioissa rajoittaa.

Kuten oikeusturvalautakunta on aikaisemmissa ratkaisuissaan (esim. UOL 15/2018) todennut, urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu, että ensiksikin urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Toiseksi urheilijalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan siinä tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä. Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei kuuleminen edellytä sitä, että kurinpitomenettelyn kohteena oleva myös antaa selityksensä asiassa, vaan riittävää on, että lausuman antamiseen on todisteellisesti varattu tilaisuus. Aito osallistumismahdollisuus kuulemisessa kuitenkin edellyttää riittävää aikaa harkita, haluaako tulla asiassa kuulluksi ja, jos niin, mitä seikkoja ratkaisevalle taholle haluaa esittää.

Kuulemiselle varatun ajan keston kohtuullisuus on arvioitava yksittäistapauksittain. Tällöin on otettava huomioon kurinpidon kohteena olevan urheilijan tai muun tahon osallistumismahdollisuudet ja tämän oikeus lainopillisen avustajan käyttämiseen, kulloisenkin kurinpitomenettelyn tarkoitus, urheilulajin ammattimaisuus ja käytännöt sekä kuulemisen kohteena olevien kysymysten laatu ja määrä.

Oikeusturvalautakunnan arviointi

Liigan kurinpitosääntöjen 31 §:n mukaan ennen kuin kurinpitodelegaatio ratkaisee tutkittavana olevan tilanteen, on epäillyn rikkeen tehneelle varattava tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti. Kuulemisessa on oikeus käyttää avustajaa. Kurinpitodelegaatio voi harkintansa mukaan luopua epäillyn kuulemisesta, jos tilanne selviää videotallenteelta, eikä rangaistukseksi määrätä yli yhden ottelun pelikieltoa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei kurinpitosäännöissä ole mainintaa siitä, millä tavoin ja kenelle epäillyn rikkeen tekijälle osoitetut lausuma- ja selvityspyynnöt tulee osoittaa. Kurinpitosääntöjen 39 – 41 §:ssä on sen sijaan määrätty erittäin yksityiskohtaisesti kurinpitopäätöksen tiedoksiannosta ja sen tavasta. Näiden säännösten mukaan kurinpitodelegaation tulee ilmoittaa kurinpitokäsittelyn lopputulos välittömästi päätöksenteon jälkeen molempien seurojen toimitusjohtajille, päävalmentajille, joukkueenjohtajille, mahdollisille urheilutoimenjohtajille ja Liigan kilpailutoimenjohtajalle tekstiviestinä matkapuhelimeen. Vastuu siitä, että kurinpitodelegaatiolla on aina oikea tieto seuran toimihenkilöiden puhelinnumerosta, on kunkin seuran toimitusjohtajalla (39 §). Kurinpitodelegaatio laatii kirjallisen päätöksen kurinpitokäsittelyssä käsitellystä asiasta. Välittömästi kirjallisen päätöksen valmistuttua kurinpitodelegaatio toimittaa allekirjoitetun päätöksen sähköpostitse molempien seurojen toimitusjohtajille sekä Liigan kilpailutoimenjohtajalle. Kirjalliseen kurinpitopäätökseen tulee liittää valitusosoitus (40 §). Asiaan osallisten seurojen vastuulla on toimittaa Kurinpitodelegaation päätös välittömästi tiedoksi pelaajalleen tai toimihenkilölleen, joka on kurinpitokäsittelyn kohteena (41 §).

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitodelegaatio on johdonmukaisesti noudattaen edellä selostetuista kurinpitopäätöksen tiedoksiantoa koskevista kurinpitosäännöksistä ilmeneviä menettelytapoja ja vakiintunutta kuulemiskäytäntöään varannut A:lle tilaisuuden lausua asiassa. Liigan kurinpitodelegaatio on toimittanut pelaajan kurinpitoa koskevan lausumapyynnön pelaajan seuran kahdelle edustajalle näiden sähköpostiosoitteisiin. Lähtökohtaisesti tällaista kuulemistapaa ja kirjallisen lausumapyynnön osoittamista sähköpostitse kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan sijasta tämän työnantajan eli seuran edustajille on pidettävä vähintäänkin kurinpitosäännösten hengen mukaisena ja muutoinkin ammattimaisessa joukkueurheilussa asianmukaisena ja kurinpitoon soveltuvana menettelytapana. Liigan kurinpitodelegaation omaksuma kuulemistapa edellyttää kuitenkin aina sen varmistamista, että kurinpidon kohteena olevan urheilijan tai muun tahon oikeusturva toteutuu kuulemismenettelyssä.

Käsillä olevassa asiassa A:n seuran edustajat eivät olleet ennen kurinpitopäätöksen antamista havainneet heille lähetettyä lausumapyyntöä, mikä oli ilmeisestikin johtunut siitä, että seuran edustajien käytössä ollut sähköpostijärjestelmä oli suodattanut kurinpitodelegaation kuulemisviestin roskapostiksi. Näin ollen myöskään kurinpidon kohteena ollut A ei ollut ennen kurinpitopäätöksen antamista tullut tietoiseksi vireillä olleesta kurinpitomenettelystä ja hänelle varatusta kuulemistilaisuudesta eikä A tai seura hänen edustajanaan luonnollisestikaan ollut antanut kirjallista lausumaa. Oikeusturvalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että A:lle on erotuomarin toimesta rikkeen tapahduttua määrätty pelirangaistus (PR). Kurinpitosääntöjen 18 §:n mukaan kuitenkin vasta ottelurangaistus (OR) johtaa aina erilliseen kurinpitokäsittelyyn. A:n tapauksessa erillinen kurinpitomenettely onkin saanut alkunsa vastustajan joukkueen sitä koskevan pyynnön seurauksena. A ei siten ole voinut ottelunaikaisten erotuomarin toimenpiteiden perusteella olla tietoinen tai edes päätellä, että häntä koskien tulisi vireille erillinen kurinpitokäsittely ottelutapahtumien vuoksi. Kurinpitoasia on näin ollen ratkaistu ilman, että A on tiennyt olevansa kurinpitomenettelyn kohteena.

Edellä lausuttu huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo, että Liigan kurinpitodelegaation olisi ennen ratkaisunsa tekemistä tullut erityisesti varmistautua siitä, että urheilija tai seura on saanut todisteellisesti tiedon kurinpitoasiaa koskevasta ainoasta lausumapyynnöstä. Tällaisena selvityksenä lausumapyynnön todisteellisesta tiedoksiannosta voi toimia esimerkiksi lähetetyn sähköpostiviestin vastaanotto- tai lukukuittaus. Se, että seuran edustajat sinänsä ovat vastuussa oman sähköpostiohjelman epätarkoituksellisesta toiminnasta ja sen aiheuttamista seurauksista, ei poista eikä lievennä kurinpitodelegaation velvollisuutta huolehtia kuulemismenettelyn asianmukaisuudesta.

Liigan kurinpitodelegaation velvollisuutta huolehtia tiedoksiannon perillemenosta on entisestään korostanut kuulemiseen varattu lyhyt aika. Kun seura tai pelaaja ei ole millään tavalla reagoinut tällaisella vastausajalla lähetettyyn lausumapyyntöön, kurinpitodelegaation olisi tullut ennen asian käsittelyä olla yhteydessä seuraan tai suoraan kurinpitomenettelyn kohteena olevaan pelaajaan ja tarkistaa, että lausumatta jättäminen on tietoinen valinta. Itsessään kuulemiseen varattua noin 8,5 tunnin määräaikaa ei kuitenkaan voida kestoltaan pitää kohtuuttoman lyhyenä ammattilaisurheilussa, jossa kurinpidon kohteena olevaa hetkellistä pelitapahtumaa arvioidaan videotallenteen ja enintään muutaman muun todisteen perusteella ja jossa viivytyksetön kurinpitoarviointi ja mahdollisten rangaistusvaikutusten voimaan saattaminen mahdollisimman pian on järjestelmän uskottavuuden ja toimivuuden kannalta erityisen tärkeää.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitomenettelyssä on tapahtunut kuulemisvirhe. A ei ole tullut tietoiseksi häneen kohdistuneesta kurinpitomenettelystä eikä saanut ennen kurinpitopäätöksen tekemistä lainkaan tilaisuutta lausua itseään koskevassa kurinpitoasiassa. A:n kuulemista koskevan laiminlyönnin ei ole myöskään sen olennaisuudesta johtuen perusteltua katsoa korjautuneen tai menettäneen merkityksensä sen perusteella, että A on kurinpitopäätöstä koskevan valituksensa käsittelyn seurauksena tullut oikeusturvalautakunnassa kuulluksi. Jos toisin katsottaisiin, kuulemisperiaate menettäisi kokonaan merkityksensä.

Lopputulos

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kuulemisvirheistä on sen aikaisemmassa ratkaisukäytännössä katsottu aiheutuvan ankaria seuraamuksia, kun tyypillisesti kurinpitopäätös on kumottu ja koko kurinpitomenettelyssä määrätty seuraamus on poistettu. Tällainen seuraamus ei kuitenkaan seuraa kuulemisvirheestä säännönmukaisesti ja väistämättä. Koko seuraamuksen poistamiseen johtaneet tapaukset ovat saattaneet koskea tilanteita, joissa kuulemista ei ole välttämättä lainkaan edes yritetty, se on tehty vastoin nimenomaisia sääntöjä tai kuulemistapaan on liittynyt useampia epäkohtia. Käsillä olevassa tapauksessa kuulemisvirheen taustalla ei ole näin moitittavaa menettelyä. Näin ollen kuulemisvirheen johdosta määrättyä kurinpitoseuraamusta voitaisiin myös vain lieventää ja arvioida sen jälkeen, onko kurinpitoseuraamuksen määräämiselle ollut aineellisia edellytyksiä.  Kun Liigan kurinpitodelegaatio ei ole edellä kerrotulla tavalla varmistanut, että A olisi ollut kurinpitoasian vireillä olemisesta tietoinen ja ottaen myös huomioon kurinpitoseuraamukseen seurannaisvaikutuksena liittynyt sakko tai palkanvähennys, oikeusturvalautakunta päätyy tässä asiassa asiaa kokonaisuutena arvioiden katsomaan, että Liigan kurinpitodelegaation päätös on kokonaisuudessaan kumottava ja määrätty kurinpitoseuraamus poistettava. Menettelyvirhe on koskenut keskeistä urheilijan oikeusturvan taetta. Näin ollen asiaa ei myöskään ole syytä palauttaa Liigan kurinpitodelegaatiolle uudelleen käsiteltäväksi.

A:n valitus on siten hyväksyttävä. Lausunnon antaminen muilta osin raukeaa. Asian näin päättyessä A:lle on palautettava valitusmaksu.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään. Jääkiekon SM-liiga Oy:n kurinpitodelegaation päätös 2.3.2020 A:lle määrätystä viiden ottelun pelikiellosta kumotaan.

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Ilkka Lahtinen                        Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                        Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Johanna Karvinen, Tapio Rantala, Karin Rosenlew ja Pekka Timonen