10/2020 Voimannosto – Dopingrikkomus – Urheilun toimintakielto

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

Päätös              Nro 10/2020

20.3.2020         Diaarinumero 19/2019

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Urheilun Eettinen Keskus (SUEK) ry:n antidopingasioiden valvontalautakunnan päätös 16.8.2019

ASIA

Dopingrikkomus – Urheilun toimintakielto

MUUTOKSENHAKIJA

X

KUULTAVAT

Suomen Urheilun Eettinen Keskus (SUEK) ry

Suomen Voimannostoliitto ry

ASIAN TAUSTA

X on Suomen Voimannostoliitto ry:n (myöhemmin liiton) alainen kansallisen tason kilpaurheilija. Hänelle on maanantaina 25.2.2019 kello 20.15 – 21.21 tehty kilpailujen ulkopuolella dopingtesti. X on antanut veri- ja virtsanäytteen. Dopingtestiä koskevaan pöytäkirjaan on kirjattu, ettei X ole ollut testin osalta kommentoitavaa eikä tietoja mahdollisesta erivapaudestaan.

Dopingtestinäytteen on tutkinut akkreditoitu laboratorio, jonka 19.3.2019 antaman raportin mukaan A-näyte oli positiivinen sisältäen klenbuterolia.

X on myöhään testipäivän 25.2.2019 iltana lähettänyt Suomen Urheilun Eettinen Keskus ry:lle (myöhemmin SUEKille) sähköpostiviestin kysyen, olisiko hänen tullut kertoa testaajille alkoholinkäytöstään tai enemmän mahdollisesta ruokamyrkytykseen liittyneestä vatsataudista, joka hänellä oli viikonloppuna. Kolme päivää myöhemmin eli 28.2.2019 X on lähettänyt SUEKille asianajajan laatiman todistajanlausunnon, jonka mukaan hänen kanssaan testipäivänä 25.2.2019 iltaa viettänyt Y-niminen mieshenkilö todistaa, että X oli vahingossa juonut hänen lasistaan punaviiniä, johon oli sekoitettu klenbuterolia. Viesteissään 1. ja 4.3.2019 A on vielä ilmoittanut SUEKin edustajalle, että viinilasilliseen oli sekoitettu liuoksena klenbuterolia noin 5 millilitraa. Viestissään 28.3.2019 X on kiistänyt dopingrikkomuksen olleen tahallinen katsoen myös, ettei hänen toiminnassaan ole ollut minkäänlaista tuottamusta tai laiminlyöntiä ja että näin ollen urheilun toimintakielto tuli jättää määräämättä.

X on saanut positiivisen testituloksen todisteellisesti tiedoksi 25.3.2019 ja ollut sanotusta päivämäärästä lukien väliaikaisessa kilpailukiellossa. X eikä voimannostoliitto ole vaatinut B-näytteen tutkimista.

SUEK on asiaesittelyssään 29.4.2019 valvontalautakunnalle katsonut, että X on rikkonut antidopingsäännöstön kohtaa 2.1 ja syyllistynyt tahalliseen dopingrikkomukseen, josta hänet tuli määrätä urheilun toimintakieltoon neljäksi vuodeksi. Vaikka SUEKin mukaan on ollut mahdollista, että X oli saanut dopingnäytteestään ilmenevän määrän klenbuterolia kertomastaan annostuksesta, SUEK ei ole pitänyt X:n kertomusta uskottavana. SUEK on pyytänyt X:ää ja tämän nimeämää todistajaa suulliseen haastatteluun, jotta asiaan saataisiin lisäselvitystä. X on kieltäytynyt tästä lisäselvittämisestä. SUEK on pitänyt yleisen elämänkokemuksen mukaan epätodennäköisenä, ettei X ole juodessaan vieraansa viinilasillista huomannut punaviinin seassa vierasta ainetta. Yhtä epätodennäköisenä SUEK on pitänyt sitä, ettei X:n vieras tietäessään X:n voimailuharrastuksesta olisi ollut tilanteessa tarkkana sen varalta, että X vahingossa nauttisi kiellettyjä dopingaineita. Klenbuterolin kohdalla todistustaakka siitä, että urheilija ei ole tahallisesti syyllistynyt dopingrikkomukseen, on urheilijalla. X ei ole pystynyt osoittamaan, etteikö rikkomus olisi ollut tahallinen.

ANTIDOPINGASIOIDEN VALVONTALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Antidopingasioiden valvontalautakunta (myöhemmin valvontalautakunta) on päätöksessään 16.8.2019 katsonut, ettei X ollut osoittanut dopingtestinäytteen tulosta virheelliseksi eikä sitä, että hänellä olisi testausajankohtana ollut voimassa oleva kansainvälisen erivapausstandardin mukaisesti myönnetty erivapaus klenbuterolin käyttämiseen. Näin ollen X oli syyllistynyt antidopingsäännöstön 2 §:ssä määriteltyyn dopingrikkomukseen. X ei ollut osoittanut, ettei hänen rikkomuksensa ole ollut tahallinen. Valvontalautakunta on suositellut, että X:lle määrätään säännöstön 10.2.1 kohdan perusteella urheilun toimintakielto neljäksi vuodeksi.

X ja Y olivat valvontalautakunnan suullisessa käsittelyssä heitä henkilökohtaisesti kuultaessa kertoneet samankaltaisesti lauantai-illan 23.2.2019 tapahtumista. He olivat kertoneet, että X oli ollut vahvassa humalassa. Y oli sekoittanut X:n asunnon keittiössä viinilasiinsa itselleen klenbuterolia sillä aikaa, kun X oli ollut asunnon wc:ssä. X ei ollut tiennyt klenbuterolista. WC-tiloihin mennyt Y ei ollut nähnyt, kun X oli ottanut Y:lle tarkoitetun ja pöydälle jätetyn täyden viinilasin, jossa oli ollut klenbuterolia, ja juonut lasin tyhjäksi. X oli kertomansa mukaan ymmärtänyt tämän jälkeen Y:n puheista ja reaktiosta, että hän oli juonut jotakin hänelle sopimatonta, todennäköisesti nestemäistä klenbuterolia. X oli ollut huolestunut nauttimastaan aineesta ja sen vaikutuksesta sairastamaansa kilpirauhasen vajaatoimintaan, minkä vuoksi Y oli jäänyt yöksi varmistamaan X:n voinnin. X oli sittemmin nukahtanut eikä hän ollut havainnut aineesta johtuneen suurempia vaikutuksia.

Valvontalautakunta on pitänyt X:n ja Y:n kertomuksia osittain epäjohdonmukaisina sen ajanjakson osalta kuin viinilasi oli kerrottu täytetyn ja juodun. Valvontalautakunta on pitänyt erittäin epätodennäköisenä, että Y olisi jättänyt valvomatta ja X ottanut ja juonut Y:n lyhyen poissaolon aikana monista illan aikana juoduista lasillisista juuri siitä lasista, jossa oli kiellettyä ainetta ja saanut näin elimistöönsä klenbuterolia. Lisäksi valvontalautakunta on pitänyt epäuskottavana sitä, ettei X olisi huomannut viinissä mitään erilaista, kun otetaan huomioon Y:n kertomus siitä, että klenbuterol maistuu niin pahalle, ettei sen makua voi kokonaan peittää. Edelleen valvontalautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei X ollut kertomansa mukaan havainnut mitään oireita klenbuterolin käytöstä, mikä olisi epätodennäköistä huomioiden klenbuterolin farmakologiset sivuvaikutukset. Valvontalautakunta on pitänyt merkittävänä seikkana myös sitä, ettei X ollut ilmoittanut edellä kerrotusta erehdyksestään tai vahingostaan dopingtestin yhteydessä eikä myöhemminkään ollessaan 25.2.2019 yhteydessä SUEKiin, vaikka hänellä oli ollut tähän mahdollisuus.

VALITUS PERUSTEINEEN

X on vaatinut, että SUEK ry:n antidopingasioiden valvontalautakunnan päätös kumotaan ja hänet vapautetaan määrätystä urheilun toimintakiellosta tai että määrättyä toimintakieltoa ainakin ajallisesti lyhennetään ja että SUEK ry velvoitetaan joka tapauksessa korvaamaan X:lle oikeusturvalautakunnan käsittelyssä aiheutuvat kulut korkoineen. Lisäksi X on vaatinut, ettei valvontalautakunnan päätöksestä tiedoteta ja että oikeusturvalautakunnassa toimitetaan suullinen käsittely.

X ei ole saanut osakseen oikeudenmukaista käsittelyä valvontalautakunnassa. X:n ja todistajan kertomukset on valvontalautakunnassa kirjattu virheellisesti ja näistä on tehty vääriä johtopäätöksiä. Kuulemisia ei ole tallennettu.

X:n ja todistajan kertomuksissa ei ole ollut epäjohdonmukaisuuksia. X ei ole toiminut virheellisesti eikä laiminlyönyt urheilijan huolellisuusvelvollisuuttaan. Aine on päässyt X:n elimistöön hänen tietämättään. Siinä tapauksessa, että X:n katsottaisiin laiminlyöneen huolellisuusvelvollisuuttaan, tapahtumienkulku osoittaa hänen syyllisyytensä joka tapauksessa tavanomaista vähäisemmäksi.

X kykenee uskottavasti osoittamaan, että aine on päätynyt hänen elimistöönsä toisen henkilön toiminnan johdosta. X:n vieraana ollut henkilö, joka on klenbuterolia itselleen juoman sekaan laittanut, ei ole kieltänyt X:ää lasista juomasta, kertonut jotain lasiin lisänneensä eikä ylipäänsä kertonut omasta dopingaineenkäytöstään. Dopingaineista ei ole illan aikana keskusteltu eikä X:llä ole muutoinkaan ollut olosuhteiden perusteella syytä epäillä keittiönsä pöydällä olleessa lasissa olleen dopingainetta. Kokonaisuutena arvioiden X on toiminut riittävän huolellisesti. On uskottavaa, ettei X ole maistanut klenbuterolin makua johtuen juuri juomista edeltäneestä savukkeenpolttamisestaan, muusta alkoholinkäytöstään ja potemastaan vatsataudista. Ei ole uskottavaa, että X olisi vaarantanut terveytensä nauttimalla kyseistä dopingainetta sekaisin alkoholin kanssa.

Urheilun toimintakiellosta ei tule X:n kohdalla tiedottaa ottaen huomioon, ettei X ole yleistä mielenkiintoa herättävä huippu-urheilija. Tiedottaminen aiheuttaisi hänelle suurta vahinkoa ottaen huomioon vireillä oleva toinen oikeudenkäynti. X ei ole antanut suostumustaan dopingrangaistusta koskevan tiedon julkistamiseen.

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

SUEK ry on vaatinut, että valitus tiedottamista koskevan väitteen osalta jätetään tutkimatta ja että valitus muilta osin hylätään.

Valvontalautakunnan päätös on antidopingsäännöstön mukainen ja hyvin perusteltu. Päätös on syntynyt sen jälkeen, kun asianosaisia on tasapuolisesti kuultu. X:n kertomusta testausta edeltävästä illanvietosta ei kokonaisuutena voida pitää uskottavana. X ei ole pystynyt näyttämään toteen, etteikö hän olisi käyttänyt dopingainetta tahallisesti. Siinä tapauksessa, että X:n ei katsottaisi menetelleen tahallisesti, X:n tuottamuksen aste on arvioitava korkeimmaksi mahdolliseksi ottaen muun muassa huomioon klenbuterolin huomattavan paha maku ja se, ettei X ole testaustilanteessa eikä myöhemmin SUEK ry:lle toimittamassa viestissäänkään maininnut dopingaineen nauttimisesta.

Kysymys siitä, tuleeko dopingrikkomuksen tiedottamisesta luopua, ei kuulu oikeusturvalautakunnan toimivaltaan.

Suomen Voimannostoliitto ry on vaatinut, että valitus hylätään.

Urheilijalla on ankara vastuu varmistua siitä, että hänen nauttimansa ravinto- yms. aineet eivät sisällä urheilussa kiellettyjä aineita tai menetelmiä. X on sitoutunut liiton kurinpitosääntöihin allekirjoittamallaan antidopingsopimuksella, joka on ollut voimassa 1.1.2015 lähtien. Liiton kurinpitosääntöjen mukaan hän on sitoutunut antidopingvalvontaan.

VASTASELITYS PERUSTEINEEN

X on SUEK ry:n ja Suomen Voimannostoliitto ry:n antamien vastineiden johdosta antamassaan vastaselityksessä lausunut, että urheilijan toimintakielto on määrätty vastoin vakiintunutta linjausta ja mielivaltaisesti. Joka tapauksessa määrätty toimintakielto on liian ankara verrattuna aikaisempiin tapauksiin (esim. UOL 16/2010). X:n tahallisuutta aineen nauttimisessa ei ole näytetty. X oli ilmoittanut nauttimansa klenbuterolin määrän ennen laboratoriokokeiden valmistumista. Ilmoitus oli vastannut testituloksia, mikä puoltaa tulkintaa siitä, että kysymys on joka tapauksessa ollut ainutkertaisesta aineen nauttimisesta.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Riidattomat seikat ja kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että X oli lauantaina 23.2.2019 kotonaan nauttinut liuosmaista klenbuterolia, joka oli ollut sekoitettuna lasissa olleeseen viiniin. Klenbuteroli kuuluu maailman antidopingtoimisto WADAn kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon 2019 luokkaan ”S 1.2, muut anaboliset aineet”. Kysymys on WADAn luettelon mukaisista ei erikseen määritellyistä aineista. Klenbuteroli on yksi yleisimmistä lihasmassan kasvattamiseen käytetyistä aineista. Se on määrätty kielletyksi aineeksi kaikkina aikoina. X:lle ei ole myönnetty erivapauksia aineiden käyttämiseen. X oli testattu 25.2.2019. Hänen A-näytteensä testitulos oli positiivinen. X ei ollut vaatinut B-näytteen tutkimista.

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko kurinpitomenettelyssä loukattu X:n oikeuksia. Toiseksi kysymys on siitä, onko X saattanut todennäköiseksi, että hänen nauttimansa kielletty dopingaine, klenbuteroli, oli päätynyt hänen elimistöönsä vahingossa tai muutoin kuin tahallisesti. Siinä tapauksessa, että X:n katsotaan syyllistyneen dopingrikkomukseen, kysymys on myös hänelle määrättävän urheilun toimintakiellon pituudesta. Lisäksi kysymys on X:n vaatimuksesta, että valvontalautakunnan kurinpitopäätöksestä tiedottaminen kielletään.

Suullisen käsittelyn tarve ja kurinpitomenettelyn oikeudenmukaisuus

X on esittänyt, että hänen ja todistaja Y:n kertomukset on kirjattu valvontalautakunnassa väärin ja että niistä on tehty virheellisiä johtopäätöksiä. X on vaatinut, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely oikeusturvalautakunnassa.

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 22 §:n mukaan lautakunta toimittaa suullisen käsittelyn katsoessaan sen tarpeelliseksi. Suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla asianosaisia, todistajia ja asiantuntijoita sekä vastaanottaa muuta selvitystä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei X ole yksilöinyt sellaisia asiaratkaisun lopputulokseen todennäköisesti vaikutuksellisia hänen tai kuullun todistajan kertomuksesta ilmeneviä seikkoja, jotka olisi kirjattu valvontalautakunnassa väärin. Enemminkin kysymys on ollut siitä, että X on eri mieltä valvontalautakunnan kanssa niistä johtopäätöksistä, joita on tehty hänen omasta ja todistajan kertomuksesta. Oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpitoseuraamukseen johtanut tapahtumienkulku on ainakin olennaisilta osiltaan riidaton. Kun vielä X:ää ja todistajaa on kuultu kurinpitomenettelyssä aikaisemmin, suullisen käsittelyn toimittaminen oikeusturvalautakunnassa ei ole tarpeellista.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa ole tullut esiin seikkoja, jotka antaisivat aiheen epäillä, että kurinpitomenettelyssä olisi loukattu X:n oikeutta oikeudenmukaiseen käsittelyyn. Vaikka X:n ja todistajan kuulemisia ei olisi valvontalautakunnassa tallennettu, tämä ei itsessään sellaisenaan ole vaikuttanut X:n oikeusasemaan sitä heikentävästi ottaen huomioon sekin, mitä edellä on lausuttu keskeisen tapahtumienkulun riidattomuudesta.

Sovellettavat säännökset

Suomen Antidopingsäännöstön (2015) kohdasta 1.3 käy ilmi, että urheilijat ovat erityisesti vastuussa siitä, että he noudattavat kaikkia kulloinkin voimassa olevan Suomen antidopingsäännöstön ohjeita ja määräyksiä. Heidän tulee olla testattavissa, heidän on varmistettava, ettei heidän elimistöönsä pääse mitään urheilussa kiellettyä ainetta, heidän tulee tiedottaa lääkäreilleen, että he eivät saa käyttää mitään urheilussa kiellettyä ainetta tai kiellettyä menetelmää, ja varmistaa, etteivät he syyllisty dopingrikkomukseen käyttäessään jotakin lääketieteellistä hoitoa.

Säännöstön kohdan 2.1 mukaan dopingrikkomus on se, kun urheilijalta otetussa näytteessä on kiellettyä ainetta, sen aineenvaihduntatuotetta tai merkkiainetta. Säännöstön kohdan 2.1.1 mukaan urheilijan on varmistettava, että hänen elimistöönsä ei pääse mitään kiellettyä ainetta. Urheilija on vastuussa häneltä otetusta näytteestä löytyneestä kielletystä aineesta, sen aineenvaihduntatuotteista tai merkkiaineista. Urheilijan tahallisuudella, tuottamuksella, laiminlyönnillä tai tietoisuudella ei ole vaikutusta näytettäessä toteen kohdan 2.1 mukaista dopingrikkomusta.

Edelleen säännöstön kohdan 2.1.2 a) mukaan riittävänä näyttönä dopingrikkomuksesta pidetään esimerkiksi sitä, että urheilijalta otetussa A-näytteessä on kiellettyä ainetta, sen aineenvaihduntatuotteita tai merkkiaineita, eikä urheilija vaadi B-näytteen analyysia, eikä sitä tämän vuoksi analysoida. Säännöstön kohdan 3.1 mukaan SUEKin (ent. ADT:n) on näytettävä toteen, että dopingrikkomus on tapahtunut. Täyttääkseen näyttökynnyksen SUEKin on esitettävä valvontalautakunnan riittävästi vakuuttava näyttö dopingrikkomuksen tapahtumisesta väitteen vakavuus huomioon ottaen. Tämä näyttökynnys on kaikissa tapauksissa korkeampi kuin tavanomainen todennäköisyysnäyttö, mutta alempi kuin se, ettei väitteen todenperäisyydestä jää järkevää epäilyä. Tapauksissa, joissa tämä säännöstö asettaa väitetyn dopingrikkomuksen tehneelle urheilijalle tai muulle henkilölle todistustaakan jonkin olettaman kumoamiseksi tai tiettyjen tosiseikkojen tai olosuhteiden osoittamiseksi, näyttökynnys on tavanomainen todennäköisyysnäyttö.

Säännöstön kohdasta 10.2.1 ilmenee, että ensimmäisestä kohdan 2.1 mukaisesta dopingrikkomuksesta määrättävä toimintakiellon pituus on neljä vuotta, jos dopingrikkomuksessa ei ole kyse erikseen määritellystä aineesta, paitsi jos urheilija tai muu henkilö osoittaa, ettei rikkomus ollut tahallinen. Kohdan 10.2.2 mukaan, mikäli edellä mainittu kohta ei sovellu, on urheilun toimintakiellon pituus kaksi vuotta.

Säännöstön kohdan 10.2.3 mukaan kohdan 10.2 tapauksessa tahallisuus edellyttää, että urheilija tai muu henkilö tiesi, että menettely muodosti dopingrikkomuksen tai että hän oli tietoinen ja ilmeisen välinpitämätön siitä merkittävästä riskistä, että menettely saattoi aiheuttaa dopingrikkomuksen tai johtaa siihen.

Onko dopingainetta nautittu vahingossa?

X on nauttinut viinin seassa klenbuterolia, joka on WADA:n kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa nimetty kilpailuissa ja kilpailujen ulkopuolella kielletty, ei erikseen määritelty aine. SUEK ry on antidopingsäännöstön kohdan 2.1.2. a) nojalla esittänyt riittävän näytön dopingrikkomuksesta, kun X:n A-näyte oli ollut positiivinen eikä hän ollut vaatinut B-näytettä tutkittavaksi. Tämän vuoksi X:llä on säännöstön 3.1 kohdan nojalla näyttötaakka siitä, että hän oli nauttinut dopingainetta vahingossa tai joka tapauksessa muutoin kuin tahallaan.

X:n ja todistaja Y:n kertomukset ovat olleet tapahtumienkulun osalta yhdensuuntaiset. Tämä seikka osaltaan puoltaa X:n väitettä vahinkonautinnasta.

Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoo, ettei X:n oman kertomuksensa mukainen käyttäytyminen tue hänen väitettään dopingaineen nauttimisesta vahingossa. X on valvontalautakunnassa häntä kuultaessa kertonut ymmärtäneensä pian viinilasista juotuaan, että lasissa oli ollut ainetta, joka ei sopinut X:lle, ilmeisesti nestemäistä klenbuterolia. X oli kertomansa mukaan mennyt paniikkiin ja alkanut juomaan vettä. Y oli jäänyt yöksi X:n luo varmistamaan, ettei X:lle tapahdu mitään aineen vuoksi. Oikeusturvalautakunta toteaa, ettei X ollut häntä kaksi vuorokautta myöhemmin testattaessa kertonut nauttineensa dopingainetta, vaikka hän oli kertomuksensa mukaan sen pian nauttimisen jälkeen itse ymmärtänyt. Sen sijaan X oli dopingtestin jälkeen lähettänyt SUEK ry:lle viestin, jossa hän oli tuonut esiin alkoholinkäyttönsä ja ruokamyrkytyksen aiheuttaman vatsatautinsa. X on vasta 28.2.2019 asianajajansa välityksellä ilmoittanut SUEK ry:lle nauttineensa klenbuterolia.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että kilpaurheilijana X:n on täytynyt ymmärtää, kuinka merkityksellinen tieto klenbuterolin nauttiminen olisi ollut dopingtestaajille. X ei ole esittänyt uskottavaa syytä sille, miksi hän ei ole dopingtestin yhteydessä maininnut asiasta. Tämä viittaa siihen, ettei dopingaineen nauttiminen ole tapahtunut vahingossa ja ettei X:n kertomus tapahtumienkulusta muutoinkaan ole luotettava. Dopingaineen vahingossa nauttimista vastaan puhuu myös se, ettei X ole kertomuksensa mukaan maistanut klenbuterolia, vaikka dopingaineen maku on ollut todistajankin kertomin tavoin paha eikä kokonaan peitettävissä viininmaulla. Vaikka sinänsä oli mahdollista, että X olisi kotonaan vahingossa ottanut seurassaan olleen todistajan viinilasin, johon todistaja olisi juuri tätä ennen X:n huomaamatta ja siitä X:lle mitään mainitsematta lisännyt dopingainetta, ja juonut viinin heti todistajan lyhyen WC-käynnin aikana, oikeusturvalautakunta katsoo, että sattumien kokonaisuus tekee tapahtumienkulusta sangen epätodennäköisen, mikä on myös omiaan puhumaan X:n kertomuksen luotettavuutta vastaan.

Edellä lausutuilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, ettei X ole saattanut todennäköiseksi dopingaineen päätyneen hänen elimistöönsä vahingossa tai muutoin kuin tahallisesti. Esitetyn näytön valossa on tullut selvitetyksi, että X on tietoisesti nauttinut klenbuterolia.

Urheilun toimintakiellon kesto

Säännöstön kohdasta 10.2.1 seuraa, että klenbuterolin tahallisen nauttimisen tarkoittamasta dopingrikkomuksesta on määrättävä neljän vuoden mittainen toimintakielto. Siinä tapauksessa, ettei dopingrikkomus olisi tahallinen, toimintakielto olisi kaksi vuotta (kohta 10.2.2). Jos urheilija tai muu henkilö yksittäisen dopingrikkomuksen tapahduttua näyttää toteen, että rikkomus ei ole johtunut hänen tuottamuksestaan eikä laiminlyönnistään, urheilun toimintakielto tulee jättää määräämättä tai poistaa jo määrätty urheilun toimintakielto (kohta 10.4).

Oikeusturvalautakunta toteaa, että X:n on katsottu syyllistyneen tahalliseen dopingrikokseen, jolloin hänen tuottamuksensa asteen tai laiminlyönnin luonteensa arviointi on seuraamuksen määräämisen kannalta tarpeetonta. X:lle määrätty neljän vuoden toimintakielto on antidopingsäännöstön mukainen ainoa seuraamus tahallisesta dopingrikkomuksesta. Näin ollen toimintakieltoa ei ole pidettävä kestoltaan kohtuuttomana eikä vakiintuneen rangaistuskäytännön vastaisena.

Vaatimus dopingrikkomuksesta tiedottamatta jättämisestä

Oikeusturvalautakunnan toimivallasta on säädetty sen sääntöjen 2 §:ssä. Sääntöjen 3 §:n mukaan lautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään muita kuin 2 §:ssä tarkoitettuja valitusasioita. X:n vaatimus siitä, että lajiliittoa, SUEK ry:tä tai mahdollisia tahoja kiellettäisiin tiedottamasta häntä koskevasta dopingrikkomusasiasta, ei ole valitusasia, jonka oikeusturvalautakunta olisi toimivaltainen käsittelemään. Näin ollen X:n vaatimus on jätettävä tutkimatta.

Lopputulos

Pääasian osalta X:n valitus on hylättävä. Antidopingasioiden valvontalautakunnan päätös, jolla X:lle on määrätty neljän vuoden urheilijan toimintakielto käsittäen ajan 25.3.2019 – 24.3.2023, jää voimaan. Näin ollen myös X:n vaatimus lautakuntakulujen korvaamisesta on hylättävä.

Päätöslauselma

Tiedottamatta jättämistä koskeva vaatimus jätetään tutkimatta. Muilta osin valitus hylätään. Antidopingasioiden valvontalautakunnan päätös 16.8.2019 jää voimaan.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Ilkka Lahtinen                        Teemu Vanhanen

Puheenjohtaja                        Sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Ilkka Lahtinen, Tom Hedkrok, Mikko Kohtala, Hilkka Salmenkylä ja Pekka Timonen

Muutoksenhaku

Suomen antidopingsäännöstön kohdan 13.2 mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta Kansainväliseltä urheilun välimiesoikeudelta CAS:lta niin kuin sen säännöissä määrätään.