20/2018 Jalkapallo Lautakuntamenettely – Uudelleen käsittely

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 20/2018

28.12.2018 Diaarinro 17/2018

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Urheilun oikeusturvalautakunnan päätös 6.9.2018 nro 13/2018

ASIA           

Uudelleen käsittelyä koskeva pyyntö

MUUTOKSENHAKIJA

A

TAUSTA JA OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Asian tausta

Vuonna 2005 syntynyt A oli pelannut vuosina 2016 ja 2017 jalkapalloa Ylämyllyn Yllätys ry:n (jäljempänä Yllätys) P05- ja osin myös P04-joukkueessa. Vuoden 2018 alussa A oli liittynyt Jippo-Juniorit ry:n (jäljempänä Jippo) jäseneksi ja vaihtanut edustusoikeutensa Yllätyksestä Jippoon. A olisi halunnut jatkaa harjoittelua ja mahdollisesti myös pelaamista Yllätyksen P04-joukkueessa, mutta sanotun joukkueen valmentaja ei ollut tähän suostunut. A:n saatettua asian Yllätyksen johtokunnan päätettäväksi johtokunta oli päätöksessään 28.5.2018 katsonut, ettei A:ta ollut syrjitty P04-joukkueen kokoonpanoa nimettäessä. Johtokunnan mukaan A:n joukkue olisi Yllätyksessä P05-joukkue. Lisäksi johtokunta totesi, että A:lla oli edustusoikeus toisen seuran P04-joukkueessa.

Valitusasian käsittely oikeusturvalautakunnassa

A vaati valituksessaan Urheilun oikeusturvalautakunnassa, että Yllätyksen johtokunnan päätös todetaan mitättömäksi ja hänet otetaan hänen niin halutessaan takaisin Yllätyksen P04-joukkueeseen. Lisäksi hän vaati, että hänen ja hänen vanhempiensa käyttöoikeudet joukkueen tiedotuskanava Nimenhuutoon palautetaan.

Valitus perustui keskeisesti siihen, että A piti päätöstä kieltää häntä harjoittelemasta Yllätyksen P04-joukkueen kanssa syrjivänä ja hänen jäsenoikeuksiaan rajoittavana. Muut seuran P04-joukkueessa pelanneet 2005 syntyneet pelaajat olivat saaneet jatkaa pelaamista P04-joukkueessa. Suomen Palloliitto ry:n (jäljempänä Palloliitto) säännöt mahdollistivat kaksoisedustuksen, mihin Yllätys ei ollut hänen kohdallaan suostunut, vaikka Yllätyksen joukkueissa oli pelannut muitakin toisten seurojen jäseniä. A:n mukaan syynä Yllätyksen menettelylle oli ollut ainoastaan se, että hän oli vaihtanut edustusoikeutensa Jippoon.

Yllätys vaati, että valitus hylätään. Se ei ollut rajoittanut A:n jäsenoikeuksia. Tarve nuorempien pelaajien käyttämiselle seuran P04-joukkueessa oli vähentynyt. Kaksoisedustusluvan saaminen olisi lisäksi myös käytännössä estynyt, koska A oli pelannut myös Jipon P04-joukkueessa, joka pelasi samassa sarjassa kuin Yllätyksen P04-joukkue.

Oikeusturvalautakunnan päätös

Oikeusturvalautakunta hylkäsi päätöksessään 6.9.2018 nro 13/2018 A:n valituksen.  

Päätöksensä perusteluissa oikeusturvalautakunta totesi ensinnäkin, että asiassa oli kysymys siitä, oliko A:n yhdenvertaisuutta Yllätyksen jäsenenä loukattu ja hänen jäsenyyteen perustuvia oikeuksiaan perusteetta rajoitettu, kun seura ei ollut suostunut A:n pyyntöön jatkaa pelaamista kaksoisedustuksen turvin hänen uuden seuransa Jipon ohella myös Yllätyksen P04-joukkueessa.

Oikeusturvalautakunta katsoi asiassa näytetyksi, että Yllätys oli vakiintuneesti sallinut sen, että sen joukkueissa oli pelannut toisten seurojen joukkueiden pelaajia niin sanotun kaksoisedustuksen perusteella. Näin oli Yllätyksen P04-joukkueen osalta tapahtunut myös kauden 2018 aikana. Tämä tuki osaltaan A:n väitettä siitä, että häntä ei ollut kohdeltu seuran muihin jäseniin nähden yhdenvertaisesti.

Yllätys oli vastineessaan asiassa vedonnut Palloliiton kaksoisedustussääntöihin, jotka seuran käsityksen mukaan estivät kaksoisedustusluvan saamisen toisen seuran joukkueeseen sellaisella sarjatasolla, jossa pelaajan omalla seuralla oli joukkue. Jipolla, jonka P04-joukkueeseen A oli kaudeksi 2018 siirtynyt, oli ollut joukkue samassa sarjassa, jossa Yllätyksen P04-joukkue oli pelannut.

Oikeusturvalautakunta totesi, ettei sillä ollut ollut asiaa ratkaistessaan käytössään Palloliiton eikä Palloliiton Itä-Suomen piirin kaksoisedustussääntöjä, vaikkakin Palloliiton eri piirien kotisivuilla oli sinällään tuotu esille mahdollisuus kaksoisedustusluvan saamiseen. Edelleen lautakunta totesi, että kaksoisedustusluvan ehdot oli selkeimmin tuotu esille Palloliiton Länsi-Suomen piirin kotisivuilla, joissa oli selvästi todettu, että kaksoisedustuslupaa ei voi saada toisen seuran joukkueeseen sellaisella sarjatasolla, jossa pelaajan omalla joukkueella oli jo joukkue. Tämä tuki Yllätyksen sääntöjen sisällöstä vastineessaan lausumaa. Näin ollen ja kun asiassa ei ollut ilmennyt mitään sellaista, jonka perusteella olisi ollut aihetta epäillä, etteivät Palloliiton eri piirien säännöt kaksoisedustuksesta vastaisi sisällöltään toisiaan tai erityisesti, etteikö Yllätyksen käsitys siitä, että säännöt estivät A:n kaksoisedustuksen tilanteessa, jossa Jipolla oli P04-joukkue samassa sarjassa Yllätyksen P04-joukkueen kanssa, olisi ollut perusteltu, ei Yllätyksen P04-joukkueen nimeämisessä ollut näytetty loukatun A:n yhdenvertaisuutta Yllätyksen jäsenenä. Kun asiassa ei ollut myöskään näytetty, että Yllätyksessä olisi pelannut kaksoisedustussääntöjen perusteella muitakaan Yllätyksestä toiseen seuraan edustusoikeutensa siirtäneistä pelaajia, A:n valitus oli hylättävä.

HAKEMUS ASIAN UUDELLEEN KÄSITTELEMISEKSI

A on hakemuksessaan vaatinut, että oikeusturvalautakunnan päätös 6.9.2018 nro 13/2018 kumotaan ja asia käsitellään uudelleen. Asia on ratkaistava valituksessa vaaditulla tavalla ja Yllätys on velvoitettava korvaamaan A:n lautakuntakulut yhteensä 1.500 eurolla korkoineen. 

Perusteinaan A on esittänyt, että toisin kuin oikeusturvalautakunta on päätöksessään 13/2018 todennut, lautakunnalle oli kummankin asianosaisen toimesta toimitettu nimenomaan Palloliiton Itä-Suomen piirin kaksoisedustussäännöt. Palloliiton Länsi-Suomen piirin kaksoisedustussäännöt, joihin lautakunta oli ratkaisussaan tukeutunut, poikkeavat sisällöltään Itä-Suomen piirin kaksoisedustussäännöistä. Väärien sääntöjen soveltaminen oli johtanut asiassa väärään lopputulokseen.

Lisäksi A on lausunut, että kaksoisedustussäännöt ovat asiassa ylipäätään vain pieni sivujuonne, eikä niille olisi tullut antaa asiaa ratkaistaessa niin suurta painoarvoa kuin lautakunta oli antanut. Kaksoisedustussäännöt koskevat vain pelaamista kahden eri seuran joukkueissa, eivät harjoittelua eivätkä Nimenhuuto-oikeuksia. Tämän vuoksi asiassa ei koskaan ollut edes tehty kaksoisedustushakemusta. Näillä perusteilla A:n valitus on käsiteltävä uudelleen. 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu oikeusturvalautakunnassa

Oikeusturvalautakunta on hakemuksen kohteena olevalla päätöksellään hylännyt A:n valituksen jäsenoikeuksien rajoittamista koskevassa asiassa. A on hakemuksessaan pyytänyt, että oikeusturvalautakunta käsittelee asian uudelleen ja ratkaisee sen valituksessa vaaditulla tavalla.   

Uudelleen käsittelyä koskevan pyynnön johdosta asiassa on ensiksi kysymys siitä, onko asiassa edellytyksiä ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi.

Uudelleen käsittelyä koskevat sääntömääräykset

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 30 §:n mukaan lautakunta voi ottaa ratkaisemansa asian uudelleen käsiteltäväkseen soveltaen soveltuvin osin niitä edellytyksiä ja perusteita, joilla lainvoiman saanut tuomio voidaan oikeudenkäymiskaaren 31 luvun ylimääräistä muutoksenhakua koskevien säännösten nojalla purkaa tai poistaa.

Edellä mainittu sääntömääräys on vahvistettu 20.6.2017 eikä sitä koskevaa lautakunnan ratkaisukäytäntöä vielä ole. Lautakunta on kuitenkin jo aikaisemmassa ratkaisukäytännössään hakenut tulkinta-apua uudelleen käsittelyn edellytysten arviointiin ylimääräistä muutoksenhakua koskevista oikeudenkäymiskaaren 31 luvun säännöksistä (UOL 29/2011, 1/2012 ja 39/2015).

Oikeusturvalautakunnan arviointi

A on hakemuksessaan katsonut, että hakemuksen kohteena oleva asia on otettava uudelleen käsiteltäväksi, koska siinä annettu päätös tulisi oikeudenkäymiskaareen 31 luvun 7 §:n nojalla purkaa, mikäli kysymys olisi riita-asiassa annetusta lainvoiman saaneesta tuomiosta. Perusteena asian uudelleen käsittelylle A vetoaa hakemuksessaan erityisesti siihen, että lautakunta oli jättänyt asian ratkaistessaan huomiotta sille toimitetut kaksoisedustusta koskevat Palloliiton Itä-Suomen piirin sääntömääräykset ja soveltanut niiden sijasta vääriä, toisen piirin sääntömääräyksiä.

Oikeusturvalautakunta tulkitsee A:n hakemuksessaan esittämää siten, että arvioitavaksi asiassa tulee lähinnä se, onko hakemuksen kohteena ollut ratkaisu perustunut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Säännöksessä tarkoitetusta ilmeisesti väärästä lain soveltamisesta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, jos asiaa ratkaistaessa on tukeuduttu väärään oikeusohjeeseen tai jos yksiselitteistä normia on tulkittu asiassa selvästi väärin. Sen sijaan tulkinnanvaraisissa tilanteissa kysymyksessä olevan purkuperusteen edellytykset eivät täyty (ks. esim. KKO 2001:101).  

Palloliiton Länsi-Suomen piirin kaksoisedustusta koskevissa sääntömääräyksissä, joihin oikeusturvalautakunta on kohderatkaisussa viitannut, on nimenomaisesti todettu, että kaksoisedustuslupaa ei voi saada toisen seuran joukkueeseen sellaisella sarjatasolla, jossa pelaajan omalla seuralla on jo joukkue. Palloliiton Itä-Suomen piirin vastaavista säännöistä tällainen maininta puuttuu. Itä-Suomen piirin kaksoisedustussäännöissä mainitaan esimerkkeinä tilanteista, joissa kaksoisedustuslupa voidaan anomuksesta myöntää, muiden ohella toisen seuran pelaajan oman ikäluokan joukkueessa pelaaminen tilanteessa, jossa omassa seurassa on joukkueita vain vanhemmissa ikäluokissa (kohta 1) sekä oman joukkueen ohella toisen seuran vanhemman ikäluokan joukkueessa pelaaminen (kohta 5). Oikeusturvalautakunta toteaa, että saadun selvityksen perusteella kaksoisedustusjärjestelmän keskeinen tavoite on mahdollistaa kaikille pelaajille pelaaminen ikä- ja suoritustasoa vastaavassa joukkueessa, mikä etenkään pienimmillä paikkakunnilla ei aina ole yhden seuran joukkueissa mahdollista. 

Kuten A:n valituksesta ja myös hakemuksesta esillä olevassa asiassa ilmenee, valitusasiassa ei ole ollut kysymys siitä, olisiko A:lle tullut myöntää kaksoisedustusoikeus eli poikkeuslupa kahden seuran edustamiseen samalla pelikaudella. Tällaisen erivapauden voi myöntää sellaisen seuran, jossa pelaajalla on edustusoikeus, tekemän kaksoisedustusanomuksen perusteella vain Palloliitto. On kuitenkin riidatonta, että Jippo, jossa A:n edustusoikeus oli keväällä 2018 ollut, ei ollut edes hakenut A:lle kaksoisedustusoikeutta. Kaksoisedustusta koskevilla sääntömääräyksillä onkin ollut asiassa vain välillinen vaikutus.

Kuten oikeusturvalautakunta on hakemuksen kohteena olevassa päätöksessään todennut, asiassa on ollut kysymys siitä, onko A:n yhdenvertaisuutta muihin Yllätyksen jäseniin nähden loukattu ja hänen jäsenyyteen perustuvia oikeuksiaan perusteetta rajoitettu, kun A:n ei ollut sallittu jatkaa hänen Jippoon siirryttyään ainakin harjoittelemista Jipon P04-joukkueen ohella myös Yllätyksen P04-joukkueen kanssa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa ei ole esitetty sellaisia Yllätyksen sisäisiä sääntömääräyksiä, joiden nojalla harjoittelun jatkamista ja joukkueen toimintaan osallistumista muutoin tulisi seurasiirron jälkeen arvioida. Asiaa on siten tullut arvioida erityisesti yhdistyslain ja yleisten yhdistys- ja urheiluoikeudellisten periaatteiden perusteella.

Yhdistyslain 33 §:n nojalla sellainen yhdistyksen päätös on mitätön, joka olennaisesti loukkaa jäsenten yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuutta loukkaava päätös voi lisäksi olla myös yhdistyslain 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla moitteenvaraisesti pätemätön.

Se, keitä kuhunkin joukkueeseen valitaan, on joukkueurheilussa joukkueen vastuuvalmentajan ja viimekädessä seuran päätäntävaltaan kuuluva asia. Jäsenoikeuksien kielletystä rajoittamisesta ei ole kysymys silloin, jos urheilija jätetään valitsematta joukkueeseen hyväksyttävällä perusteella. Yhdistyksen jäseniä on kuitenkin kohdeltava yhdenvertaisesti. Erityisesti tämä koskee lasten ja nuorten urheilua (ks. esim. UOL 1/2004, UOL 21/2015 ja UOL 27/2016). Juuri lasten ja nuorten urheilua koskevassa päätöksenteossa on aina pyrittävä turvaamaan lapsen etu ja nuoren urheilijan harrastusmahdollisuudet. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että nuorella urheilijalla olisi oikeus edustaa haluamaansa joukkuetta ja osallistua juuri tämän joukkueen toimintaan eikä etenkään sitä, että urheilijalla olisi halutessaan ehdoton oikeus osallistua samanaikaisesti useiden kilpaurheilutoiminnassa mukana olevien joukkueiden toimintaan, vaikka sovellettavat säännöt tämän poikkeustapauksissa mahdollistavaisivatkin.  

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä asiassa kysymys ei ole pienten lasten liikunnasta, vaan jo 13 - 14 -vuotiaiden nuorten organisoidusta urheilusta. Tämän ikäisten urheilijoiden kohdalla toiminnan keskiössä on yksilön kehittämisen ohella myös joukkueen menestyminen sarjassa, johon joukkue osallistuu. Tässä asetelmassa samaan sarjaan osallistuvan kilpailevan joukkueen toimintaan osallistuminen on urheilussa yleisesti harvinaista ja epätavanomaista.

Asiassa ei ole kysymys siitä, että A:n mahdollisuuksia harrastaa jalkapalloa olisi perusteetta rajoitettu estämällä A:n harjoittelu ja pelaaminen Yllätyksen joukkueissa. Asiassa ei ole ilmennyt, ettei A olisi voinut jatkaa pelaamista Yllätyksen joukkueissa. Oikeus harjoitella Yllätyksen joukkueessa oli evätty A:lta vasta sen jälkeen, kun A oli itse vaihtanut seuraa vapaaehtoisesti Yllätyksestä Jippoon, jonka P04-joukkue osallistui samaan sarjaan Yllätyksen P04- joukkueen, jossa A olisi halunnut jatkaa harjoittelua, kanssa. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt, että Yllätys olisi sallinut muiden seuran oman joukkueen kanssa samaan sarjaan osallistuvien joukkueiden pelaajien harjoittelun omissa joukkueissaan. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt, että yhdistyslakia tai sovellettavia periaatteita olisi sovellettu asiassa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmeisesti väärin.   

A ei ole hakemuksessaan katsonut, että hakemuksen kohteena oleva ratkaisu tulisi poistaa ja asia käsitellä uudelleen siitä syystä, että asiaa lautakunnassa käsiteltäessä on tapahtunut sellainen menettelyvirhe, jonka vuoksi ratkaisu tulisi oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n nojalla kanteluperusteella poistaa. Oikeusturvalautakunta arvioi asiaa kuitenkin myös tältä kannalta.

Ratkaisu voidaan oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla poistaa, jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen asian lopputulokseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että menettelyä lautakunnassa voidaan pitää virheellisenä siltä osin kuin kaikkea lautakunnalle toimitettua aineistoa ei ole otettu asiaa ratkaistaessa huomioon. Lautakunta katsoo kuitenkin, että siitä sinänsä, että havaitsematta jääneissä Palloliiton Itä-Suomen piirin kaksoisedustusta koskevissa sääntömääräyksissä, toisin kuin esimerkiksi Palloliiton Länsi-Suomen piirin vastaavissa säännöissä, ei nimenomaisesti evätä mahdollisuutta saada anomuksesta kaksoisedustusoikeus myös sellaisessa tilanteessa, jossa pelaajan edustusoikeudet omaavalla seuralla on joukkue samassa sarjassa, ei seuraa, että kaksoisedustusoikeus olisi tällaisessa tilanteessa myönnetty. Havaitsematta jääneistä sääntömääräyksistä ei voida päätellä, että A olisi saanut Palloliitolta luvan edustaa samaan sarjaan osallistuneita Yllätyksen ja Jipon joukkueita. Kysymyksessä olevan poikkeusluvan myöntäminen kuuluu Palloliiton harkintavaltaan ja kuten edellä on todettu, tässä asiassa kaksoisedustuslupaa ei ollut edes haettu. Kuten A on hakemuksessaan itsekin todennut, kaksoisedustussäännöt ovat olleet vain sivujuonne asiassa. Näin ollen tämän seikan ei voida otaksua olennaisesti vaikuttaneen asian lopputulokseen eikä kysymyksessä olevasta menettelyvirheestä siten seuraa, että asia tulisi ottaa oikeusturvalautakunnassa uudelleen käsiteltäväksi.   

Johtopäätös

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt sellaista lautakunnan sääntöjen 30 §:ssä ja oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa tarkoitettua kantelu- tai purkuperustetta, jonka vuoksi hakemuksen kohteena oleva ratkaisu tulisi poistaa tai purkaa. Näin ollen hakemus hylätään eikä asiaa oteta lautakunnassa uudelleen käsiteltäväksi.

Edellä lausuttuun nähden asiassa ei ole tarpeen pyytää vastausta Yllätykseltä.

Lautakuntakulut

Asian näin päättyessä A:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Päätöslauselma

Hakemus ja A:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Pia Ek                                         Samuli Sillanpää

puheenjohtaja                         sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pia Ek, Tapio Rantala ja Kristiina Rintala.