17/2018 Vesipallo Kurinpito - Epäurheilijamainen käytös - Pelikielto – Kurinpitoseuraamuksen mittaaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 17/2018

16.10.2018 Diaarinro 11/2018

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Uimaliitto ry:n kurinpitolautakunnan päätös 27.5.2018

ASIA           

Pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA

S

KUULTAVA

Suomen Uimaliitto ry

SUOMEN UIMALIITTO RY:N KURINPITOLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Suomen Uimaliitto ry:n (jäljempänä Uimaliitto) kurinpitolautakunta on päätöksessään 27.5.2018 määrännyt Turun Uimareiden miesten vesipallojoukkueen pelaajalle S:lle 5 ottelun pelikiellon. Päätöksessä on todettu, että pelikielto koskee syyskaudella 2018 alkavia Uimaliiton vesipallo-otteluita, mutta se on voimassa myös kesän 2018 rantavesipallon SM-turnauksen otteluissa. Päätös on perustunut siihen, että tultuaan poistetuksi vesipallon SM-sarjan 5. loppuottelusta 20.5.2018 Turun Uimareiden ja Cetus Espoon välillä S oli huutanut, kiroillut ja haukkunut ottelun toista erotuomaria sekä viivytellyt poistuessaan vaihtopenkiltä ja käyttäytynyt siten epäurheilijamaisesti.

VALITUS PERUSTEINEEN

S on valituksessaan vaatinut, että Uimaliiton kurinpitolautakunnan päätös 27.5.2018 kumotaan ja hänelle määrätty pelikielto poistetaan tai että pelikieltoa ainakin lyhennetään merkittävästi.

Perusteinaan S on lausunut, että koettuaan saamansa jäähyn epäoikeudenmukaiseksi hän oli oman muistikuvansa mukaan huutanut ottelun toiselle erotuomarille, että ”et voi antaa tuosta jäähyä, koska kaveri heitti pallon itselleen ja laittoi sen takaisin veteen”. Lisäksi S oli huutanut kysymyksessä olleelle erotuomarille kahteen otteeseen, että ”laita se pilli taskuun ja anna jätkien pelata”. Toisin kuin erotuomariraportissa on todettu, S ei ollut viivytellyt poistuessaan vaihtopenkiltä eikä myöskään solvannut erotuomaria henkilökohtaisesti, kiroillut eikä haukkunut erotuomaria ala-arvoisesti.

Kurinpitolautakunnan ratkaisusta ei ilmene, mihin sääntökohtiin päätös ja määrätyn seuraamuksen mittaaminen perustuvat. Määrätty 5 ottelun pelikielto, joka koskee lisäksi kesällä pelattavaa rantavesipallon SM-turnausta, on seuraamuksena kohtuuttoman ankara. Rantavesipallon SM-turnauksen ottelut huomioon ottaen pelikiellon pituudeksi tulee yhteensä 9 – 10 ottelua. Aikaisemmin näin pitkiä pelikieltoja on määrätty lähinnä väkivaltaisen käyttäytymisen tai erotuomarin fyysisen koskemattomuuden loukkaamisen seurauksena. Ajallisesti pelikielto päättyy vasta 31.1.2019. On myös huomattava, että vesipallon SM-sarjassa on kaudella 2018 - 2019 suunniteltu pelattavaksi vain 16 ottelua, joten pelikielto kattaa yli 30 prosenttia SM-sarjan otteluista. Mikäli päätöstä lisäksi tulkitaan siten, että se koskee myös syksyn 2018 kansainvälisiä otteluita, seuraamuksesta tulee vielä ankarampi ja kohtuuttomampi. 

VASTAUS PERUSTEINEEN

Uimaliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan Uimaliitto on esittänyt, että kurinpitolautakunnan päätös on liiton sääntöjen mukainen. Kurinpitolautakunnalla ei ollut ollut syytä kyseenalaistaa kahden erotuomarin yhdenmukaisia kertomuksia S:n käyttäytymisestä loppuottelussa 20.5.2018. Määrätty kurinpitoseuraamus on Uimaliiton kurinpitomääräysten ja kurinpidon rangaistustaulukon mukainen. Sitä lieventää lisäksi se, että kurinpitolautakunta on 26.6.2018 päättänyt seuraamuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä asian käsittelyn Urheilun oikeusturvalautakunnassa ajaksi. Seuraamus on ottelukohtainen, ei ajallinen. Kurinpitolautakunta on perustettu vasta vuonna 2017 eikä rangaistuskäytäntöä siten ole vielä ehtinyt muodostua. 

VASTASELITYS

S on Uimaliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut, että Uimaliiton rangaistustaulukon perusteella erotuomareille huutelu on lievähkö rikkomus. Asiassa on kysymys lyhytkestoisesta tunteenpurkauksesta ottelusta poistamisen yhteydessä. Syksyllä 2018 ei pelata vesipallon SM-sarjan otteluita, mutta joukkueilla on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin tapahtumiin. Mikäli kurinpitoseuraamus vastoin S:n käsitystä pidettäisiin voimassa, sen ei tule katsoa koskevan syyskaudella pelattavia kansainvälisiä otteluita.      

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu oikeusturvalautakunnassa

Turun Uimareita edustava S on poistettu ottelusta vesipallon SM-sarjan 5. loppuottelussa 20.5.2018 Turun Uimareiden ja Cetus Espoon välillä. Uimaliiton kurinpitolautakunta on päätöksessään 27.5.2018 määrännyt S:lle ottelusta poistamisen jälkeisen epäurheilijamaisen käytöksen perusteella 5 ottelun pelikiellon. Päätöksessä on todettu, että pelikielto koskee syyskaudella 2018 alkavia Uimaliiton vesipallo-otteluita, mutta se on voimassa myös kesän 2018 rantavesipallon SM-turnauksen otteluissa. Kurinpitolautakunta on katsonut S:n huutaneen, kiroilleen ja haukkuneen ottelun toista erotuomaria sekä viivytelleen tarpeettomasti poistuessaan vaihtopenkiltä. Päätös on perustunut keskeisesti ottelun kahden erotuomarin laatimiin erotuomariraportteihin. S on valituksessaan kiistänyt arvostelleensa toista erotuomaria epäasiallisesti ja viivytelleensä poistuessaan vaihtopenkiltä. Lisäksi S on katsonut, että määrätty kurinpitoseuraamus on joka tapauksessa hänen väitettyyn menettelyynsä nähden suhteeton ja kohtuuton.

Asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko S menetellyt erotuomareiden kuvaamalla tavalla ja jos on, onko hänelle tästä menettelystä määrätty kurinpitoseuraamus sovellettavien sääntöjen vastainen tai muutoin liian ankara.

Sovellettavat kurinpitomääräykset 

Suomen Uimaliiton kurinpitomääräysten 2 §:n c kohdan mukaan rangaista voidaan sitä, joka kilpailussa, siihen liittyvässä harjoitustoiminnassa, varsinaisen kilpailutapahtuman ulkopuolella tai kilpailusta tehtyjen päätösten johdosta tai muutoin käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai lainvastaisesti.

Kurinpitomääräysten 3 §:n 1 c kohdan mukaan seuraamuksena sääntörikkomuksesta voidaan määrätä muun muassa ottelukohtainen/kilpailukohtainen, määräaikainen tai väliaikainen kilpailu-, peli- tai toimitsijakielto tai kielto olla mukana maajoukkuetoiminnassa ja tapahtumissa. Saman pykälän 4 kohdan mukaan kilpailu- tai toimitsijakielto on voimassa kaikissa kansainvälisen lajiliiton tai toisen kansallisen liiton alaisissa

kilpailuissa, joissa urheilija edustaa Suomea sekä liiton kilpailuissa ja tapahtumissa, ellei päätöksessä kieltoa ole rajattu vain tiettyihin kilpailuihin.

Kurinpitomääräysten 4 §:n mukaan rankaisuvaltaa käyttävä elin on näissä säännöissä mainituissa rikkomuksissa liiton kurinpitolautakunta.

Näyttö ja näytön arviointi

Kurinpitopäätöksen perusteena olevan erotuomari V:n laatimassa erotuomariraportissa on todettu, että Turun Uimareiden ja Cetus Espoon välisen 5. loppuottelun 4. erän alkupuolella S oli saanut pahan virheen täysin harmittomassa tilanteessa. S oli protestoinut virhettään ja V oli antanut hänelle punaisen kortin ja poistanut hänet ottelusta. Tämän jälkeen S oli alkanut huutaa, kiroilla ja haukkua erittäin ala-arvoisesti V:tä. S:n noustua altaasta hän ei ollut noudattanut V:n käskyä poistua vaihtopenkiltä. Hän oli poistunut vaihtopenkiltä vasta ottelun toisen erotuomarin J:n kehotettua häntä poistumaan. V on raportissaan esittänyt, että S:lle määrätään edellä kuvatusta menettelystä useamman ottelun (esim. 5 ottelua) pelikielto. J on omassa raportissaan vahvistanut, että S oli menetellyt V:n raportissaan kuvaamalla tavalla. Lisäksi J on todennut, että S:n käyttäytyminen tilanteessa oli ollut täysin sopimatonta ja lajia halventavaa.

Uimaliiton kurinpitomenettelyssä antamassaan vastineessa S on kiistänyt käyttäytyneensä erotuomariraporteissa todetulla tavalla ja todennut huutaneensa V:lle, että ”et voi antaa tuosta jäähyä, koska kaveri heitti pallon itselleen ja laittoi sen takaisin veteen” sekä lisäksi kerran altaassa ja kahdesti altaasta noustuaan, että ”laita se pilli taskuun ja anna jätkien pelata”. Valituksessaan oikeusturvalautakunnalle S on kuvannut tapahtumat pääosin samalla tavalla, todeten kuitenkin toistaneensa viimeksi mainitun kehotuksen altaasta noustuaan vain kerran.

Oikeusturvalautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että kurinpitomenettelyssä erotuomariraportti antaa lähtökohtaisesti luotettavan perustan kurinpitoseuraamuksen määräämiselle. Raportin luotettavuus voidaan kuitenkin myös asiallisin perustein riitauttaa. Esimerkiksi monissa tunnelmaltaan kiihkeissä urheilusuorituksissa erotuomariin saattaa kohdistua kovia paineita ja tuomari saattaa itsekin olla kiihtynyt. Nämä seikat voivat heikentää hänen arviointiensa luotettavuutta. Erotuomariraportin sisällöstä voidaankin poiketa, jos asiallisilla ja perustelluilla syillä raportin sisältöä ei voida pitää joiltakin osin luotettavana (ks. esim. UOL 14/2009, UOL 21/2014 ja UOL 43/2015).

Esillä olevassa asiassa erotuomariraporttien luotettavuutta tukee niiden yhdenmukainen sisältö. Raporteista ei ilmene, mitä S tarkalleen ottaen oli sanonut, mutta kumpikin ottelun erotuomareista on omassa raportissaan pitänyt S:n käyttäytymistä ja kielenkäyttöä ottelusta poistamisen jälkeen täysin sopimattomana ja lajia vahingoittavana. Tästä syystä V on esittänyt, että S:lle määrätään lisärangaistukseksi usean ottelun pelikielto.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että S:n omaan havainnointikykyyn on väistämättä vaikuttanut tapahtumahetkellä se, että hänet oli juuri poistettu ratkaisevasta loppuottelusta hänen protestoituaan väärin vihelletyksi kokemaansa jäähyä. Ottaen huomioon sen, että S on itsekin myöntänyt hermostuneensa tilanteessa ja kehottaneensa kovaäänisesti ja toistuvasti V:tä laittamaan pillin taskuunsa, oikeusturvalautakunta katsoo, että S:n oma kertomus ei riitä kyseenalaistamaan ja horjuttamaan yhdenmukaisten erotuomariraporttien luotettavuutta. S:n on siten katsottava menetelleen V:n laatimassa raportissa kuvatulla tavalla.

Kurinpitoseuraamuksen määrääminen

Urheilun kurinpidossa on vakiintuneesti edellytetty, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, tulee kuvata riittävän täsmällisesti säännöissä tai muissa määräyksissä (ks. esimerkiksi UOL 13/2008, UOL 23/2011, UOL 8/2014 ja UOL 10/2016). Oikeusturvalautakunta on ratkaisussaan UOL 23/2011 katsonut, että kurinpitoseuraamukseen johtanutta käyttäytymistä ei ollut määritetty riittävän täsmällisesti tilanteessa, jossa lajiliiton toimintasäännöissä oli määritetty hallituksen voivan päättää jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailukiellosta ja varoituksesta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kurinpitomääräyksissä, jos jäsenyhdistyksen jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä asiassa sovellettavaksi tulevissa Uimaliiton kurinpitomääräyksissä ei sinänsä ole kielletty eikä määrätty rangaistavaksi erotuomareiden arvostelua. Sen sijaan kiellettyä ja rangaistavaa on epäurheilijamainen käyttäytyminen muun muassa kilpailujen yhteydessä (kurinpitomääräykset 2 §:n c kohta). Kurinpitomääräyksissä ei myöskään ole yksilöity täsmällisesti niitä tekoja, joiden voidaan katsoa olevan epäurheilijamaisia ja joiden perusteella voidaan siten määrätä kurinpitoseuraamus. Selvää kuitenkin on, että sitä, mikä kysymyksessä olevan lajin erityispiirteet huomioon ottaen kulloinkin on epäurheilijamaista, ei ole mahdollista määritellä säännöissä tarkasti ja tyhjentävästi (ks. UOL 3/2018).

Urheiluoikeudessa on vakiintuneesti katsottu, että epäurheilijamaisuudella ja sopimattomalla käyttäytymisellä on tietty ydinalueensa, johon kuuluvan käyttäytymissäännön rikkominen mahdollistaa kurinpitoseuraamuksen määräämisen. Epäurheilijamaisena voidaan pitää esimerkiksi erotuomareiden asiatonta arvostelua (ks. esim. Heikki Halila – Olli Norros, Urheiluoikeus 2017 s. 305 ja 308). S:n on edellä katsottu arvostelleen ottelun toista erotuomaria kovaäänisesti ja kiroillen sekä laiminlyöneen lisäksi totella erotuomarin kehotusta poistua välittömästi vaihtopenkiltä. Tällainen menettely on kokonaisuutena tyypillisesti epäurheilijamaista ja sopimatonta. Kysymys on epäurheilijamaisuuden ydinalueelle kuuluvasta menettelystä.

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että S on käyttäytynyt ottelutapahtumassa 20.5.2018 Uimaliiton kurinpitomääräysten 2 §:n c kohdassa tarkoitetulla tavalla epäurheilijamaisesti. Tästä menettelystä S:lle on voitu määrätä Uimaliiton kurinpitomääräysten mukaan kurinpitoseuraamus.

Kurinpitoseuraamuksen ankaruus

S:lle on määrätty edellä näytetyksi katsotusta menettelystä kurinpitoseuraamuksena 5 ottelun pelikielto, jonka on todettu olevan voimassa myös rantavesipallon SM-turnauksessa kesällä 2018. Myöhemmin Uimaliiton kurinpitolautakunta on kuitenkin päättänyt, että päätöksen täytäntöönpano keskeytetään valitusasian käsittelyn Urheilun oikeusturvalautakunnassa ajaksi. S on siten ollut pelikelpoinen rantavesipallon SM-turnauksessa 7. – 8.7.2018. 

Joukkueurheilun keskeisenä lähtökohtana on, että erotuomarin ratkaisuja kunnioitetaan (ks. UOL 17/2010, UOL 21/2014 ja UOL 8/2018). Erotuomaritoiminnan arvostelu on epäurheilijamaista erityisesti silloin, kun moite kohdistuu erotuomariin henkilökohtaisesti ja protestoinnissa haukutaan erotuomaria. Oikeusturvalautakunnassa on ollut käsiteltävänä useita eri lajeja ja useita erilaisia tilanteita koskeneita kurinpitoasioita, joissa pelaaja tai valmentaja on käyttäytynyt epäasiallisesti erotuomaria kohtaan. Ratkaisussa UOL 7/2009 vesipallon pelaaja oli heittänyt pallon kohti tuomaripöytää siten, että pallo oli osunut tuomariin. Pelaajalle oli lajiliiton toimesta määrätty 10 ottelun pelikielto. Ratkaisussa UOL 11/2012 jalkapallon pelaaja oli pelikatkon aikana heittänyt pallon kohti tuomaria siten, että pallo oli osunut tuomaria päähän. Pelaajalle määrättiin viiden ottelun pelikielto. Ratkaisussa UOL 13/2012 salibandyn pelaaja oli pelitilanteessa työntänyt poikittaisella mailalla erotuomaria siten, että tämä oli kaatunut. Erotuomarin valituksen johdosta oikeusturvalautakunta korotti rangaistusta katsoen oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi 5 ottelun pelikiellon. Ratkaisussa 20/2014 oikeusturvalautakunta ei pitänyt Veikkausliigajoukkueen valmentajalle määrättyä 2 ottelun lisäpelikieltoa liian ankarana tilanteessa, jossa valmentaja oli peliajan jälkeen erotuomareiden kättelyn yhteydessä ensinnäkin kritisoinut ottelun lisäajan pituutta käyttäen varsin epäasiallisina pidettäviä ilmaisuja, jotka olivat koskeneet erotuomareiden toimintaa lisäajan pituuden määrittelyssä. Poistuessaan paikalta hän oli lisäksi kohdistanut erotuomariin vielä ilmaisun ”vitun urpo”. Ratkaisussa UOL 17/2016 jääkiekon Mestiksessä pelaavan joukkueen joukkueenjohtaja oli ensin arvostellut ottelun erotuomareita kovaäänisesti, epäasiallisesti ja henkilöön menevästi. Tämän jälkeen joukkueenjohtaja oli vielä palannut takaisin, avannut erotuomareiden pukukopin oven ja heittänyt koppiin nipun banaaneja huutaen samalla ”tässä apinoille banaaneja”. Oikeusturvalautakunta piti joukkueenjohtajalle määrättyä 10 ottelun toimintakieltoa liian ankarana ja alensi toimintakiellon 6 ottelun mittaiseksi. Ratkaisussa UOL 14/2017 4 ottelun lisäpelikieltoa pidettiin oikeasuhtaisena seuraamuksena jalkapallon Veikkausliigassa pelaavalle pelaajalle, joka oli vaatinut kovaäänisesti selitystä kentältä poistamiseensa ja ottanut kädellään kiinni erotuomarista. Lisäksi ratkaisussa UOL 8/2018 1-divisioonassa pelaavan koripallojoukkueen valmentaja oli haukkunut ottelun päätuomaria ottelun jälkeen kovaäänisesti ja alatyylisesti. Valmentajan menettelyn katsottiin olleen selvästi epäurheilijamaista eikä siitä määrättyä yhden ottelun kilpailukieltoa pidetty menettelyyn nähden suhteettoman ankarana eikä kohtuuttomana seuraamuksena.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä asiassa kysymys ei ole erotuomarin koskemattomuuden loukkaamisesta, vaan lievemmästä epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä erotuomaria kohtaan. Uimaliiton kurinpidon rangaistustaulukon mukaan perusrangaistus huutelusta ja epäasiallisesta kielenkäytöstä erotuomareita kohtaan on 1 - 6 kuukauden kilpailu- tai toimitsijakielto taikka sulkeminen liiton maajoukkuetoiminnasta. Lievissä tapauksissa myös varoitus on ohjeellisen taulukon mukaan mahdollinen seuraamus.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitomenettelyn kohteena olevan urheilijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että liiton sisäinen kurinpitokäytäntö on yhdenmukaista ja ennustettavaa. S on valituksessaan todennut, että useissa vastaavanlaisissa tapauksissa ei ole aikaisemmin käynnistetty kurinpitomenettelyä. Esitetystä väitteestä huolimatta asiassa on kuitenkin jäänyt näyttämättä, että S:n moitittavaksi katsottuun menettelyyn rinnastuvasta menettelystä olisi vesipallon SM-sarjan otteluissa vakiintuneesti jätetty määräämättä pelikielto tai muu kurinpitoseuraamus. Tällaisesta vakiintuneesta käytännöstä ei ole esitetty asiassa mitään selvitystä.

Asiassa ei ole ilmennyt, että S:n syyksi luettu epäurheilijamainen käyttäytyminen olisi ollut erotuomari V:tä kohtaan erityisen loukkaavaa tai uhkaavaa. Esitetyn selvityksen perusteella kysymys on ollut varsin lyhytkestoisesta ja kertaluontoisesta, vaikkakin epäasiallisesta ja epäurheilijamaisesta tunteenpurkauksesta. Ottaen huomioon sen, että määrätty 5 ottelun pelikielto merkitsee vesipallon SM-sarjan vähäisen ottelumäärän vuoksi käytännössä sitä, että S menettää pelikiellon vuoksi noin kolmanneksen vesipallon SM-sarjan seuraavan pelikauden otteluista, oikeusturvalautakunta katsoo, että seuraamus on S:n näytettyyn menettelyyn nähden liian ankara. Oikeusturvalautakunta harkitsee kohtuulliseksi ja oikeasuhtaiseksi seuraamukseksi S:n menettelystä 2 ottelun pelikiellon.

Selvyyden vuoksi oikeusturvalautakunta toteaa, että valituksen kohteena olevan päätöksen ja Uimaliiton kurinpitomääräysten 3 §:n 4 kohdan mukaan S:lle määrätty pelikielto on Uimaliiton kilpailujen ja tapahtumien lisäksi voimassa vain sellaisissa kansainvälisen lajiliiton tai toisen kansallisen liiton alaisissa kilpailuissa, joissa urheilija edustaa Suomea. Pelikielto ei siten vaikuta S:n oikeuteen edustaa seurajoukkuettaan sellaisissa otteluissa ja tapahtumissa, jotka eivät ole Uimaliiton järjestämiä.   

Johtopäätökset

Edellä mainituilla perusteilla S:n on katsottava käyttäytyneen epäurheilijamaisesti ottelun erotuomaria kohtaan tultuaan poistetuksi 20.5.2018 pelatusta vesipallon SM-sarjan 5. loppuottelusta Turun Uimarit – Cetus Espoo. Tästä menettelystä S:lle on Uimaiiton kurinpitomääräysten perusteella voitu määrätä kurinpitoseuraamus. Kurinpitoseuraamuksena määrätty 5 ottelun pelikielto on S:n näytettyyn menettelyyn nähden liian ankara. Sen vuoksi seuraamusta alennetaan. Kohtuullinen ja oikeasuhtainen seuraamus S:n syyksi luetusta menettelystä on 2 ottelun pelikielto.

Päätöslauselma

Valitus hyväksytään siltä osin kuin siinä on vaadittu S:lle määrätyn pelikiellon alentamista.

S määrätään 2 ottelun pelikieltoon. Pelikielto on voimassa kaikissa kansainvälisen lajiliiton tai toisen kansallisen liiton alaisissa kilpailuissa, joissa urheilija edustaa Suomea sekä Uimaliiton kilpailuissa ja tapahtumissa.   

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Pia Ek                                         Samuli Sillanpää

puheenjohtaja                          sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pia Ek, Pekka Lindroos, Hannu Rautiainen, Thomas Stenius ja Kimmo Suominen.