11/2018 Soutu Arvokisavalinta – Valintakriteerit – Valintakriteereiden tulkinta

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS    Nro 11/2018

23.8.2018   Diaarinro 15/2018

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry:n hallituksen päätös 16.8.2018 koskien Suomen edustajien valintaa soudun vuoden 2018 MM-kilpailuihin

ASIA         

Arvokilpailuvalinta

MUUTOKSENHAKIJAT

K

N

KUULTAVA

Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY:N HALLITUKSEN PÄÄTÖS

Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry:n (jäljempänä Melonta- ja soutuliitto) kilpailu- ja valmennusvaliokunta on 7.8.2018 päättänyt, että M2x-pariairokaksikkoa K ja N ei valita edustamaan Suomea soudun MM-kilpailuihin Bulgarian Plovdivissa 9. - 16.9.2018. Päätös on perustunut Suomen soutumaajoukkueen päävalmentajan urheilijavalintoja koskevaan esitykseen.

K:n ja N:n haettua muutosta kilpailu- ja valmennusvaliokunnan päätökseen 7.8.2018 Melonta- ja Soutuliiton hallitus on päätöksessään 16.8.2018 hylännyt K:n ja N:n valituksen ja pysyttänyt voimassa valiokunnan päätöksen. Hallituksen päätös on perustunut siihen, että K:n ja N:n ei katsottu osoittaneen etukäteen yksilöidyissä näyttökilpailuissa riittävää kansainvälistä kilpailukykyä ja sellaista tasoa, joka täyttäisi veneluokkakohtaisen menestymistavoitteen MM-kilpailuissa. Näin ollen kilpailu- ja valmennusvaliokunnan päätöstä ei ollut aihetta muuttaa.        

VALITUS PERUSTEINEEN

K ja N ovat valituksessaan vaatineet, että liiton hallituksen muutoksenhaun kohteena oleva päätös 16.8.2018 kumotaan siltä osin kuin heidät on jätetty valitsematta soudun MM-kilpailuihin 9. - 16.9.2018 ja että K ja N valitaan edustamaan Suomea MM-kilpailuissa luokassa M2x.

Perusteinaan K ja N ovat lausuneet, että valintapäätös on ilmoitettujen valintakriteereiden vastainen, epäoikeudenmukainen ja heitä syrjivä. Asetettujen yleisten ja lajikohtaisten valintakriteereiden perusteella kaksikko K ja N olisi tullut valita edustamaan Suomea MM-kilpailuissa 9. - 16.9.2018. Soutujoukkueen päävalmentajan valintaesitys oli ollut puolueellinen ja epäoikeudenmukainen eikä liiton hallitus ollut perehtynyt asiaan riittävästi. Hallituksen päätös asettaa urheilijat eriarvoiseen asemaan.     

VASTAUS PERUSTEINEEN

Melonta- ja Soutuliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

Perusteinaan Melonta- ja Soutuliitto on esittänyt, että valintoja tehtäessä on noudatettu asetettuja valintakriteereitä eikä valittajia ole syrjitty eikä kohdeltu muutoinkaan epäasiallisesti päätöstä tehtäessä. Yleisten valintakriteereiden mukaan edustusjoukkueiden ensisijainen tavoite on menesty MM-kilpailuissa. Osallistumiseen kansainväliseen arvokilpailuun vaaditaan valintajärjestelmässä määritetty näyttö kilpailukykyisyydestä. Valintakriteereitä asetettaessa on pyritty välttämään tarkkoja sijoituskriteerejä näyttökilpailuissa, koska kansainvälisten kilpailujen osanottajalistaa ei voida etukäteen tietää. Lisäksi kaikissa valintakriteereissä, joissa on mainittu tavoitteena tietty vähimmäissijoitus, huomioidaan kyseisen kilpailun edellisen vuoden taso ja osallistujamäärät sarjakohtaisesti.

Valintakriteereissä mainitulla realistisella mahdollisuudella sijoittua lajissa 18 parhaan joukkoon ei ole tarkoitettu sitä, että mahdollisuus sijoittua 18 parhaan joukkoon sellaisessa veneluokassa, jossa on 20 osallistujaa, riittäisi sellaisenaan valintaan joukkueeseen. Sen sijaan valintakriteerillä on tarkoitettu sitä, että tullakseen valituksi Suomen edustajaksi arvokilpailuihin urheilijalla tai joukkueella tulee etukäteen arvioiden olla mahdollisuus menestyä kilpailuissa ja sijoittua ainakin keskivaiheille osanottajajoukkoa tai vähän sitä heikommin.

Koska K ja N eivät olleet esittäneet riittävää näyttöä kilpailukykyisyydestään valintakriteereissä mainituissa näyttökilpailuissa, heitä ei ollut valittu joukkueeseen. Valintamenettely ja -päätös eivät ole syrjiviä eivätkä epäoikeudenmukaisia. Asiaa on käsitelty ja valintapäätös on tehty yksinomaan urheilullisin perustein.

VASTASELITYS

K ja N ovat Melonta- ja Soutuliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä pääosin toistaneet valituksessa esittämänsä. Lisäksi K ja N ovat muun ohella lausuneet, että valintakriteereissä mainittu sijoitustavoite 18 parhaan joukkoon on valintakriteereiden sanamuodon perusteella koskenut myös kaksikoita, joissa osallistujamäärät ovat tavallisesti yksiköitä pienemmät. Luzernin näyttökilpailuun 13. - 15.7.2018, jossa K ja N olivat näyttönsä antaneet, olivat osallistuneet veneluokan parhaat veneet. K:lla ja N:lla olisi hyvä mahdollisuus sijoittua samalla sijalle (13.) myös MM-kilpailuissa, joissa veneitä on mukana enemmän.

Syrjivän kohtelun osalta K ja N ovat vedonneet asiassa erityisesti siihen, että Suomen edustajaksi LM1x-luokkaan MM-kilpailuissa on valittu soutaja, jonka sijoitus lajin EM-kilpailuissa, joka myös oli yksi valintakriteereissä yksilöidyistä näyttökilpailuista, oli ollut 14 kilpailijan joukossa 13. Kysymyksessä olevan soutajan antamat näytöt eivät ole vahvemmat kuin K:n ja N:n, vaan pikemminkin heikommat. K:ta ja N:ää on siten syrjitty valintoja tehtäessä suhteessa MM-kilpailuihin luokassa LM1x valittuun soutajaan.           

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Perustelut

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

Melonta- ja Soutuliiton kilpailu- ja valmennusvaliokunta on päätöksessään 7.8.2018 jättänyt valitsematta pariairokaksikon K ja N Suomen edustajaksi soudun MM-kilpailuihin Bulgariassa 9. - 16.9.2018. Liiton hallitus on päätöksellään 16.8.2018 hylännyt K:n ja N:n kilpailu- ja valmennusvaliokunnan päätöstä koskevan valituksen katsoen, että päätös on asetettujen valintakriteereiden mukainen.  

Kuten oikeusturvalautakunta on esimerkiksi ratkaisuissaan UOL 24/2011, UOL 18/2014 ja UOL 1/2016 todennut, arvokilpailuvalinnassa on lähtökohtaisesti kysymys yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta ratkaisusta. Valinnan suorittava yhdistys, joka urheilun arvokilpailujen osalta on tyypillisesti lajiliitto, valitsee arvokilpailuihin urheilullisilla perusteilla ne urheilijat, joiden lajiliitto arvioi menestyvän arvokilpailuissa. Yleisistä yhdistysoikeudellista periaatteista seuraa, että oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ei tällaisessa tapauksessa kuulu sen arvioiminen, onko lajiliiton päätös tarkoituksenmukainen.

Valintapäätöksen arvioinnin kannalta tilanne on kuitenkin toinen, jos lajiliitto on ennakkoon ilmoittanut ja julkistanut valintakriteerit, joiden perusteella urheilijat arvokilpailuihin valitaan. Tällöin kysymys ei ole enää yksin yhdistysautonomian piiriin kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, vaan yhdistyksen tulee noudattaa ilmoittamiaan valintakriteereitä ja valintapäätöstä voidaan jälkikäteen arvioida oikeudellisesti.

Tässä asiassa Melonta- ja Soutuliitto on 15.2.2018 julkistanut valintakriteerit, joiden perusteella Suomen edustajat kysymyksessä oleviin MM-kilpailuihin valitaan. K:n ja N:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko valituksen kohteena oleva valintapäätös ilmoitettujen valintakriteereiden vastainen tai K:ta ja N:ää syrjivä.

Sovellettavat valintakriteerit ja niiden tulkinta

Melonta- ja Soutuliiton eri lajien kansainvälisten kilpailujen ja arvokilpailujen valintajärjestelmän yleisosan kohdan 1 mukaan Suomen melonta- ja soutuliiton lajikohtaisten edustusjoukkueiden ensisijainen tavoite on menestyä kauden määritellyssä pääkilpailussa, joka yleensä on MM-kilpailut tai olympialaiset.

Yleisosan kohdan 4 mukaan Suomen melonta- ja soutuliitto (SMSL) valitsee urheilijat kilpailuihin urheilullisin perustein näyttökilpailujen avulla, noudattaen reilun pelin periaatteita koko valintaprosessin aikana ja itse valintaa suoritettaessa. Valinnassa käytetyt perusteet ovat avoimia ja urheilijalla on oikeus saada perusteluita tehdyille valinnoille. Osallistumiseen kansainväliseen arvokilpailuun sekä muihin tässä dokumentissa määriteltyihin kilpailuihin liiton/maan edustajana vaaditaan todettu ja valintajärjestelmässä määritetty näyttö kilpailukykyisyydestä.

Yleisosan kohdan 4.4 mukaan kaikissa valintakriteereissä, joissa on tavoitteena vähimmäissijoitus, huomioidaan kyseisen kilpailun edellisen vuoden taso ja osallistujamäärät sarjakohtaisesti. Tässä valintajärjestelmässä vähimmäissijoitustavoite on ilmoitettu ajatellen yksiköiden ja kaksikoiden yleisiä osallistujamääriä. Esimerkiksi joissakin sarjoissa voi olla arvokilpailussa vain 6-8 osallistujaa, jolloin valintakriteerinä ei voi olla mahdollisuus sijoittua vähintään 12 parhaan joukkoon. Tämän vuoksi kaikki valinnat tarkastellaan tapauskohtaisesti huolimatta tämän dokumentin arvioiduista sijoituskriteereistä.

Yleisosan kohdan 4.6 mukaan kilpailuihin voidaan valita vain urheilijoita, jotka ovat sitoutuneet SMSL:n valintajärjestelmään sekä allekirjoittaneet urheilijasopimuksen, jossa sitoudutaan muun muassa antidoping-toimintaan. Lisäksi heiltä vaaditaan voimassa oleva lisenssi ennen valintaa.

Yleisosan kohdan 5 mukaan valinnat hyväksyy SMSL:n Kilpailu- ja valmennusvaliokunta valmennuspäällikön tai lajipäällikön esityksestä.

Olympiasoudun lajikohtaisten valintakriteereiden vuodelle 2018 mukaan näyttöjä MM-kilpailuihin voi antaa seuraavissa kilpailuissa: 

-      Maailmancupin 1. osakilpailu Belgradissa 1.-3.6.

-      Maailmancupin 2. osakilpailu Linz Ottensheimissa 22.-24.6.

-      Maailmancupin 3. osakilpailu Luzernissa 13.-15.7.

-      EM-kilpailut Glasgowssa 3.-5.8.

Valinta MM-kilpailuihin perustuu kokonaisarviointiin edellä mainituista näyttökilpailuista. Yksikköedustaja MM-kisoihin voidaan valita jo maailmancupin 1. ja 2. osakilpailun perusteella, jos näytöt ovat selkeät. Lisäksi valintakriteereissä on todettu, että MM-kilpailuihin valitaan soutajat, joilla on realistinen mahdollisuus sijoittua 18 parhaan joukkoon. Sijoituskriteeriä tarkastellessa huomioidaan edellisen vuoden taso ja osallistujamäärät veneluokkakohtaisesti. Valitun joukkueen tulee olla kilpailukykyinen MM-tasolla. 

Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että valintapäätöstä tehtäessä on tullut noudattaa edellä selostettuja valintakriteereitä. Riitaa on siitä, miten valintakriteereitä on tulkittava.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valintakriteereitä kokonaisuutena tarkasteltaessa jää osin epäselväksi se, mikä merkitys realistisella sijoittumismahdollisuudella 18 parhaan joukkoon MM-kilpailuissa on kaksikoissa, joissa osallistujia on esimerkiksi vuoden 2017 MM-kilpailuissa ollut kaikkiaan vain 20. Valittajien kantaa, jonka mukaan sijoittumistavoite koskee sellaisenaan yksiköiden ohella myös kaksikoita, tukee se, että valintajärjestelmän yleisosan kohdassa 4.4 on nimenomaisesti mainittu, että ”vähimmäissijoitustavoite on ilmoitettu ajatellen yksiköiden ja kaksikoiden yleisiä osallistujamääriä”. Toisaalta Melonta- ja Soutuliiton kantaa tukee se, että valintajärjestelmän yleisosan kohta 1 ja valintakriteerit kokonaisuutena ilmentävät sitä, että arvokilpailuihin lähetetään Suomen edustajiksi myös soudussa vain sellaisia urheilijoita, jotka voivat menestyä lajissaan, mitä sijoittuminen sijalle 18 yhteensä 20 kilpailijan joukossa ei vielä merkitse.

Edellä lausuttu huomioon ottaen oikeusturvalautakunta tulkitsee kokonaisuutena valintajärjestelmää ja -kriteereitä siten, että realistinen sijoittumismahdollisuus 18 parhaan joukkoon ei kriteereiden perusteella yksin riitä valintaan Suomen joukkueeseen, vaan sijoituskriteerin ohella voidaan edellyttää myös toisen kriteerin, kilpailukykyisyyden osoittamista yksilöidyissä näyttökilpailuissa. Tällaista tulkintaa tukee valintakriteereiden yleisosan ohella myös urheilijoiden tasapuolisen kohtelun vaatimus, eri veneluokkien osallistujamäärien vaihdellessa huomattavasti.   

Oikeusturvalautakunta toteaa toisaalta kuitenkin, että olympiasoudun vuoden 2018 lajikohtaisten valintakriteereiden muotoilua ei voida pitää onnistuneena, koska sanamuodon mukaisesti ja erillään Melonta- ja Soutuliiton eri lajien kansainvälisten kilpailujen ja arvokilpailujen valintajärjestelmän yleisosan säännöksistä tulkittuina ne voivat johtaa päätelmään, jonka mukaan jo mahdollisuus sijoittua MM-kilpailuissa 18 parhaan joukkoon riittää valintaan.

Asian arviointi

K ja N ovat osallistuneet pariairokaksikkona vain yhteen MM-kilpailujen näyttökilpailuista. Kysymyksessä olevassa Luzernin Maailman Cup -osakilpailussa 15.7.2018 heidän sijoituksensa oli 14 venekunnan joukossa ollut 13. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tästä sijoituksesta yhdessä yksittäisessä kilpailussa ei vielä voida päätellä, että K:lla ja N:llä olisi niin selvästi ollut valintakriteereissä tarkoitettu mahdollisuus menestyä MM- kilpailuissa, että heidät olisi tullut valita joukkueeseen. Kilpailukykyisyyttä ja mahdollisuutta menestyä voidaan tulkita eri tavoin. Useissa yksilölajeissa sijoittumista esimerkiksi 18 parhaan joukkoon MM-kilpailuissa voidaan pitää hyvänä tuloksena. Tarkasteltavana olevassa lajissa näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

K:n ja N:n taakse oli Luzernin kilpailussa kaikissa kolmessa erässä jäänyt vain Japanin aikojen perusteella verrattain heikko joukkue. Ottaen kuitenkin muun selvityksen ohella huomioon sen, että mainittuun kilpailuun osallistuneet kaksikot olivat kiistatta olleet veneluokan maailman parhaimmistoa, K:n ja N:n voidaan katsoa antaneen kilpailussa riittävän näytön siitä, että heillä on hyvä mahdollisuus välttää viimeiset sijat MM-kilpailuissa 2018 ja sijoittua näin MM-kilpailuissa 18 parhaan joukkoon. Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, ovatko K ja N antaneet kilpailukunnostaan sellaisen näytön, jonka perusteella heidän voidaan todeta olevan valintakriteereissä tarkoitetulla tavalla kilpailukykyisiä ja omaavan siten mahdollisuuden menestyä MM-kilpailuissa.

Riittävän kilpailukykyisyyden osalta valintakriteerit antavat valinnan suorittajalle varsin laajan harkintavallan päätettäessä siitä, kuka tai ketkä urheilijat MM-kilpailuihin Suomea edustamaan valitaan. Oikeusturvalautakunta arvioi asiaa siten, että asetettujen valintakriteereiden vastaista ei olisi ollut valita Suomen edustajaksi MM-kilpailuihin valittujen urheilijoiden ohella myös K:ta ja N:ää. Asiassa ei kuitenkaan ole kysymys siitä, olisiko myös M2x-pariairokaksikko K ja N voitu valintakriteereiden perusteella valita MM-kilpailuihin, vaan siitä, onko valituksen kohteena olevan päätöksen osoitettu olleen asetettujen valintakriteereiden vastainen.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että liitto on voinut harkintavaltansa puitteissa perustellusti katsoa, että K:n ja N:n saavuttama 13. sija kovatasoisessa kilpailussa, jossa mukana oli ollut suurin osa luokan nopeimmista kilpailijoista, ei sellaisenaan vielä osoittanut riittävää mahdollisuutta menestyä ja saavuttaa hyvä sijoitus MM-kilpailuissa. Kysymyksessä on ollut ainoa näyttökilpailu, johon K ja N ovat yhdessä pariairokaksikkona osallistuneet. Ottaen huomioon myös sen, että eri kilpailuissa soudettujen aikojen vertaaminen toisiinsa on vaihtuvien keliolosuhteiden vuoksi soudussa hyvin vaikeaa, asiassa on jäänyt näyttämättä, että päätös jättää K ja N kaksikko valitsematta MM-kisoihin olisi asetettujen valintakriteereiden vastainen ja että Melonta- ja Soutuliitto olisi siten ylittänyt laajan harkintavaltansa asiassa. 

K ja N ovat lisäksi asiassa väittäneet, että heitä on kohdeltu eriarvoisesti ja syrjivästi suhteessa MM-kilpailuihin yksikköluokassa LM1x valittuun urheilijaan. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa seuraavan.

Valintakriteereiden perusteella menestymismahdollisuuksia arvioidaan aina tapauskohtaisesti kokonaisharkinnalla. MM-kilpailuihin valitun LM1x-luokassa kilpailevan soutajan ja valittajien keskinäistä vertailua ja heidän ennakoitavissa olevien menestymismahdollisuuksiensa arviointia tulevissa MM-kilpailuissa vaikeuttaa olennaisesti se, että urheilijat kilpailevat eri veneluokissa. Esitetyn selvityksen perusteella K:n ja N:n muodostama pariairokaksikko ja kysymyksessä oleva MM-kilpailuihin valittu urheilija ovat valintakriteereiden perusteella arvioituina kilpailukyvyltään omissa luokissaan suunnilleen samantasoisia. Tällaisessa tilanteessa valintapäätöstä tehtäessä on mahdollista käyttää valintakriteereiden suomaa harkintavaltaa ja arvioida kunkin urheilijan menestymismahdollisuuksia arvokilpailuissa kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella (UOL 19/2016). Harkintavallan puitteissa tehdyt ratkaisut tulisi kuitenkin aina pystyä perustelemaan niin, että ne eivät anna aihetta epäillä syrjintää tai muita epäasiallisia motiiveja päätöksenteossa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kysymys on liitossa vastuuasemissa olevien henkilöiden omista valmennettavista.

Menestymismahdollisuuksien arvionvaraisuus valitsijan laajan harkintavallan ohella huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo, että esitetty selvitys ei osoita, että K ja N pariairokaksikko olisi asetettu epäasiallisella perusteella MM-kilpailuihin valittua LM1x-luokan kilpailijaa heikompaan asemaan Suomen joukkuetta valittaessa. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että tehty valintapäätös olisi K:ta ja N:ää kohtaan syrjivä. Asiassa ei ole ilmennyt muutakaan perustetta kumota ja muuttaa valituksen kohteena olevaa päätöstä.

Johtopäätös

Niin kuin edellä on todettu, sovellettavat valintakriteerit jättävät valitsijalle varsin paljon harkintavaltaa. Asiassa ei ole ilmennyt, että harkintavaltaa olisi käytetty asiassa väärin tai että tehty valintapäätös olisi K:ta ja N:ää syrjivä. Näin ollen valitus on hylättävä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala                                Samuli Sillanpää

puheenjohtaja                         sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Jarmo Hirvonen, Pia Ek, Pekka Lindroos ja Hilkka Salmenkylä.