22/2016 Jalkapallo Yhdistys - Päätöksen sääntöjenvastaisuus - Edustuskelpoisuus - Seuraamuksen oikeasuhtaisuus ja kohtuullisuus - Menettelyvirhe - Kuuleminen - Esteellisyys

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 22/2016

29.9.2016    Diaarinro 16/2016

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Palloliitto ry:n vastalauselautakunnan päätös 20.5.2016

ASIA

Edustusoikeudettoman pelaajan peluuttaminen

MUUTOKSENHAKIJA

Seinäjoen Jalkapallokerho Oy

KUULTAVAT

Suomen Palloliitto ry

PS Kemi Oy

VASTALAUSELAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Suomen Palloliitto ry:n (jäljempänä Palloliitto) vastalauselautakunta on päätöksellään 20.5.2016 pysyttänyt Palloliiton toimiston päätöksen 19.4.2016, jolla Seinäjoen Jalkapallokerho Oy:n (jäljempänä SJK) joukkue on määrätty häviämään 9.4.2016 PS Kemi Oy:n (jäljempänä PS Kemi) joukkuetta vastaan pelaamansa Veikkausliigan ottelu lukemin 0-3.

Vastalauselautakunta on todennut päätöksessään, että SJK oli peluuttanut 9.4.2016 pelatussa ottelussa kuutta sellaista pelaajaa, joilla ei ollut ollut voimassa olevaa pelipassia. Kilpailumääräysten vuosia voimassa olleen määräyksen mukaan seurauksena tästä on se, että joukkue määrätään häviämään kysymyksessä oleva ottelu lukemin 0-3. Velvollisuus noudattaa määräyksiä on korostunut silloin, kun kysymys jalkapallon kilpailutoiminnan korkeimmalla sarjatasolla pelaavasta seurasta. Päätös ei ollut kohtuuton eikä suhteellisuusperiaatteen vastainen.

Edelleen päätöksessä on todettu, että asiassa ei ollut ilmennyt, että kurinpitomenettelyssä olisi ollut SJK:n väittämiä virheitä. SJK:lle oli annettu asiassa riittävä määräaika laatia vastine ja määräaikaa oli SJK:n pyynnöstä vielä pidennetty. SJK:lla oli myös ollut vastinetta laatiessaan käytettävissään kaikki asiaan vaikuttava aineisto. Palloliiton toimistolla asian ratkaissut henkilö ei ollut tullut esteelliseksi käsittelemään asiaa sen myötä, että tämä oli kiinnittänyt SJK:n huomiota aikaisempiin vastaavanlaisiin asioihin, joita oli käsitelty Palloliiton vastalauselautakunnassa ja Urheilun oikeusturvalautakunnassa. Näin ollen vastalauselautakunta katsoi, että päätöstä ei ollut syytä muuttaa.  

VALITUS PERUSTEINEEN

SJK on valituksessaan vaatinut, että Palloliiton vastalauselautakunnan päätös kumotaan ja että Palloliitto ja PS Kemi velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen lautakuntakulut asiassa.

Perusteinaan SJK on lausunut, että sille ei ollut varattu asianmukaista tilaisuutta tulla asiassa kuulluksi. Palloliitto oli pyytänyt vastinetta asiassa SJK:lta perjantaina 15.4.2016 klo 15 - 16 ja asettanut vastineen antamisen määräajaksi maanantain 18.4.2016 klo 10.00. SJK:n pyydettyä määräajanpidennystä määräaikaa oli jatkettu vain vuorokaudella tiistaihin 19.4.2016 klo 10.00. Määräaika ei ollut ollut riittävä, vaan kohtuuttoman lyhyt. Palloliitto ei myöskään ollut toimittanut SJK:lle vastineen täydentämiseksi välttämättömiä tietoja. SJK katsoo asiassa edelleen, että pelipassien voimassaoloa koskeva virhe on aiheutunut Palloliiton käyttämässä ohjelmistossa olevasta teknisestä virheestä. Palloliiton olisi tullut toimittaa SJK:lle sen 18.4.2016 pyytämä tekninen raportti Palloliiton pelioikeuksien kirjaamisjärjestelmästä sekä tiedot PS Kemin joukkueen pelaajien pelioikeuksista kysymyksessä olevassa ottelussa. Nämä tiedot ovat asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä.

Edellä yksilöityjen menettelyvirheiden vuoksi muutoksenhaun kohteena oleva päätös tulee kumota. Lisäksi päätös tulee kumota sen vuoksi, että Palloliiton toimistolla asian ratkaissut henkilö oli ennen asian ratkaisemista todennut SJK:lle, että ”Tasapuolisuuden nimissä on hyvä muistaa toissavuotinen IFK Mariehamn -juttu, jossa IFK:lla puuttui pelipassit ja tuomittiin hävinneeksi ilman vastalausetta”. Toteamus ilmaisee ratkaisijan ennakkokäsityksen käsiteltävänä olevaan asiaan. Tässä tilanteessa objektiivinen päätöksenteko ei enää ole ollut mahdollista.

Vielä SJK on lausunut, että valituksen kohteena oleva päätös tulee kumota myös siitä syystä, että se on suhteellisuusperiaatteen vastainen ja kohtuuton ottaen huomioon riidan perusteena oleva inhimillisen virheen vähäisyyden sekä sen, että Palloliitto ei ole toimittanut valittajalle päätöksen perusteena olevaa aineistoa.     

VASTAUKSET PERUSTEINEEN

Palloliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Vastalauselautakunnan päätös on tehty Palloliiton sääntöjen mukaisesti ja kaikkia osapuolia kuullen. SJK:lle oli lähetetty asiaa koskeva selvityspyyntö jo 13.4.2016, joten vastineen laatimiselle oli ollut määräajanpidennyksen myötä aikaa yhteensä 6 päivää. Palloliiton toimiston päätöksen jälkeen SJK:lla oli ollut vielä sääntöjen mukainen 7 päivän valitusaika kysymyksessä olleesta päätöksestä.

SJK oli peluuttanut pelioikeudettomia pelaajia myös Suomen Cupin ottelussa ennen kysymyksessä olevaa Veikkausliigan ottelua. Päätös Cupin ottelusta oli kilpailumääräysten mukaan tullut tehdä 19.4.2016 mennessä. Asiat oli ratkaistu yhdessä ja lopputulosta oli kohtuullistettu siten, että SJK oli määrätty häviämään vain toisen otteluista, vaikka kilpailumääräysten mukainen lopputulos olisi ollut molempien ottelujen häviäminen. SJK oli siten hyötynyt asioiden yhdessä käsittelemisestä. Joka tapauksessa määräaikaa vastineen antamiselle on pidettävä riittävänä.

SJK:lle toimitetussa teknisessä selvityksessä oli ollut täydellinen selostus pelaajien lokitiedoista. SJK:n edustajat ovat myös useaan otteeseen myöntäneet, että virhe asiassa oli yksinomaan heidän. Toisten seurojen pelaajien tietoja Palloliitto ei ole oikeutettu välittämään edelleen, koska tiedoista ilmenee muun ohella se, onko kysymys ammattilais- vai amatööristatuksen omaavasta pelaajasta ja siten tietoa pelaajan taloudellisesta asemasta. Selvää kuitenkin on, että Palloliitto tutkii samalla tarkkuudella kaikkien seurojen pelaajien tilanteet ja puuttuu mahdollisiin epäkohtiin.

Palloliiton toimistolla ensivaiheessa asian ratkaissut henkilö oli antanut asiassa etukäteen SJK:lle kaiken sellaisen tiedon, jolla saattoi olla merkitystä SJK:n harkitessa oman vastineensa ja selvityksensä sisältöä. Kysymys oli ollut tavanomaisesta palvelutyöstä, joka ei ole tehnyt ratkaisijasta esteellistä. Lisäksi asia on myöhemmin ratkaistu myös Palloliiton vastalauselautakunnassa, jonka menettelyä SJK ei ole valituksessaan moittinut.  

PS Kemi on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään ja että SJK velvoitetaan korvaamaan sen lautakuntakulut asiassa 800 eurolla.

Palloliiton toimiston päätös, jonka Palloliiton vastalauselautakunta on pysyttänyt, ei ole kohtuuton eikä suhteellisuusperiaatteen vastainen. Päätöksenteossa ei ole myöskään osoitettu tapahtuneen menettelyvirheitä.

Kilpailumääräysten mukaan pelaaja on pelioikeudeton, jos hänellä ei ole pelipassia. Asiassa on riidatonta, että SJK:n pelaajista 5 oli ollut vailla pelioikeutta Suomen Cupin ottelussa PS Kemiä vastaan 5.4.2016 ja 6 Veikkausliigan ottelussa PS Kemiä vastaan 9.4.2016. Kaikilla PS Kemin pelaajilla oli ollut pelipassi. Sääntöjen mukaan seurauksena tästä on se, että pelioikeudettomia pelaajia peluuttanut seura määrätään hävinneeksi ottelun lukemin 0-3. Säännöt ovat selkeitä ja ne ovat olleet voimassa jo vuosia. Pelipassien hankkimatta jääminen on johtunut yksin SJK:n vastuulla olevasta syystä. Päätöksessä oli lisäksi jo otettu kohtuusnäkökohdat huomioon, koska SJK oli määrätty häviämään vain toinen kysymyksessä olleista otteluista.

SJK:lta oli pyydetty selvitystä tapahtuneesta jo aamulla 13.4.2016. SJK oli vastannut tähän selvityspyyntöön seuraavana päivänä 14.4.2016 ja lisäksi laajemmin 18.4.2016. Se ei ollut käyttänyt hyväkseen tilaisuutta toimittaa lisäselvitystä 19.4.2016 eikä se ole toimittanut uutta asiaan vaikuttavaa selvitystä myöskään valituksessaan oikeusturvalautakunnalle. Pidempi kuulemisaika olisi siten ollut päätöksenteon kannalta merkityksetön. Asian lyhyt käsittelyaika perustuu lisäksi nimenomaiseen sääntömääräykseen ja vastaa vastaavissa asioissa noudatettua käytäntöä.

Palloliiton toimihenkilön asiaa koskeva viestintä on ollut informatiivista eikä esteelliseksi tekevää. Siinä tapauksessa, että päätöksenteossa kuitenkin katsottaisiin olleen menettelyvirhe, asia tulee palauttaa Palloliittoon uudelleen käsiteltäväksi.        

VASTASELITYS

SJK on Palloliiton ja PS Kemin vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä pääosin toistanut valituksessaan esittämänsä. Asiassa on sinällään riidatonta, että osalla SJK:n pelaajista ei ollut ollut ottelussa 9.4.2016 pelipasseja, mutta SJK:n näkemyksen mukaan tämä on johtunut Palloliiton vastuulla olevasta teknisestä virheestä.  

LISÄLAUSUMA

SJK on toimittanut lisälausuman.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Suullinen käsittely

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä. 

Pääasiaratkaisu

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

PS Kemin ja SJK:n välillä on pelattu 9.4.2016 Veikkausliigan ottelu, jonka SJK on voittanut 2-0. Ottelun jälkeen on ilmennyt, että 6:lla SJK:n pelaajalla ei ollut ollut ottelun aikana voimassa ollutta pelipassia. SJK on Palloliiton kilpailumääräysten 24 §:n nojalla määrätty häviämään ottelu lukemin 0-3.

SJK on valituksessaan vedonnut ensinnäkin siihen, että sille ei ollut varattu asiaa Palloliiton toimistolla käsiteltäessä riittävästi aikaa vastineen antamiseen. Toiseksi SJK on vedonnut siihen, että sille ei ollut luovutettu kaikkea asian ratkaisemisen kannalta olennaista aineistoa. Kolmanneksi SJK on vedonnut siihen, että asian Palloliiton toimistolla ratkaissut liiton toimihenkilö oli ollut ennakkokäsityksensä asiasta vuoksi esteellinen ratkaisemaan asian ja neljänneksi vielä siihen, että päätös on suhteellisuusperiaatteen vastainen ja kohtuuton.

Oikeusturvalautakunnassa on SJK:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko asiaa Palloliitossa käsiteltäessä tapahtunut sellaisia menettelyvirheitä, joiden vuoksi valituksen kohteena oleva päätös tulisi kumota. Lisäksi asiassa on kysymys siitä, onko asian lopputulos suhteellisuusperiaatteen vastainen, SJK:n kannalta kohtuuton tai muutoin virheellinen.

Väitetyt menettelyvirheet

Kuuleminen

Palloliiton kilpailumääräysten 24 §:n 2 momentin mukaan, jos joukkue on peluuttanut pelioikeudetonta pelaajaa tai rikkonut näiden määräysten 15 tai 22 §:ää, on joukkue kilpailun järjestäjän päätöksellä tuomittava hävinneeksi. Jos rikkomukseen syyllistynyt joukkue on hävinnyt ottelun vähintään kolmella maalilla, jää saavutettu tulos voimaan. Muussa tapauksessa määrätään tulokseksi häviö 3 - 0.

Kilpailumääräysten 24 §:n 4 momentin mukaan kilpailun järjestäjän on annettava 2 momentissa mainittu päätös asiasta kahden viikon kuluessa ottelun pelaamisesta. Tästä päätöksestä voi valittaa 7 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista liiton kilpailuissa liiton vastalauselautakunnalle ja piirin kilpailussa piirihallitukselle tai sen määräämälle elimelle. Menettelyssä sovelletaan soveltuvin osin 25 §:n määräyksiä.

Kilpailumääräysten 25 §:n 3 kohdan mukaan sille, jota vastalause koskee, on varattava riittävä aika vastineen antamiseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että edellä selostettujen kilpailumääräysten perusteella pelioikeudettomuutta ottelussa 9.4.2016 koskeva asia on tullut käsitellä ja ratkaista Palloliiton toimistolla 23.4.2016 mennessä. Tästä sinällään jo seuraa, että vastineen antamiselle varattava määräaika ei ole voinut olla pitkä.

Palloliitto on vastauksessaan todennut, että samanaikaisesti esillä olevan asian kanssa käsiteltävänä Palloliiton toimistolla on ollut Suomen Cupin ottelua koskeva asia, jossa myös on ollut kysymys SJK:n pelaajien pelioikeuksista. Vastauksesta ilmenee, että asiat oli päätetty käsitellä tarkoituksenmukaisuussyistä yhdessä, mistä oli seurannut sekä käsittelyaikataulun nopeutuminen että lopulta myös päätöksen lopputuloksen kohtuullistaminen SJK:n hyväksi.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tarkoituksenmukaisuussyyt eivät oikeuta lyhentämään vastineen antamiselle varattua määräaikaa siten, että vastineen antajalle ei jää kohtuullista ja riittävää aikaa perehtyä asiaan ja vastata esitettyihin väitteisiin. Edelleen oikeusturvalautakunta toteaa, että riittävä vastineen antamisen määräaika riippuu olennaisesti siitä, miten laajasta ja monitahoisesta asiasta kulloinkin on kysymys ja minkälaista selvitystä vastineen tueksi on tarpeen ja perusteltua esittää. Ratkaisevaa kysymyksessä olevaa sääntömääräystä tulkittaessa on siten se, onko vastineen antaja kyennyt puolustautumaan asiassa oikeusturvansa vaarantumatta asianmukaisesti annetussa määräajassa.

Esillä olevassa asiassa kysymys on ollut siitä, onko SJK hankkinut kaikille ottelussa 9.4.2016 esiintyneille pelaajilleen pelipassit ennen ottelua. Esitetyn selvityksen perusteella SJK:lle oli ilmoitettu ongelmista pelioikeuksissa sanottuun otteluun liittyen viimeistään aamulla 13.4.2016. Tämän jälkeen SJK:lle on erikseen varattu tilaisuus antaa vastine asiassa 18.4.2016 ja lopulta 19.4.2016 mennessä. Asian tavanomaisuus ja vaadittavan selvityksen laatu huomioon ottaen oikeusturvalautakunta katsoo, että määräaika on ollut SJK:n oikeusturvan kannalta asiassa riittävä.               

Asian ratkaisemisen kannalta olennainen aineisto

SJK on valituksessaan ja vastaselityksessään esittänyt, että sille ei ollut toimitettu kurinpitomenettelyssä riittävää teknistä selvitystä Palloliiton kirjaamisjärjestelmästä eikä myöskään tietoja PS Kemin joukkueen pelaajien pelipasseista kysymyksessä olevassa ottelussa. Mikäli myös PS Kemi olisi peluuttanut ottelussa pelioikeudettomia pelaajia, ottelun lopputulos olisi kilpailusääntöjen 24 §:n 3 momentin nojalla jäänyt voimaan.

Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa ensinnäkin, että asiassa esitetty selvitys ei viittaa muuhun kuin siihen, että syynä pelioikeuksien puuttumiseen on ollut SJK:n vastuulla oleva inhimillinen erehdys. SJK ei ole esittänyt asiassa maksukuitteja eikä muutakaan selvitystä siitä, että se oli tehnyt voitavansa saadakseen pelaajilleen pelipassit ajoissa. Asiassa ei ole ilmennyt, että SJK olisi esimerkiksi ollut yhteydessä Palloliittoon teknisen virheen vuoksi ennen kysymyksessä ollutta ottelua ja tiedustellut vaihtoehtoista tapaa hankkia pelipassit. Edes siinä tilanteessa, kun seuran edustaja on voinut ottelupöytäkirjasta ennen ottelua havaita, että joukkueen pelaajien pelipassit eivät olleet olleet voimassa, asiaan ei ole osoitettu reagoidun millään tavalla. Näiden seikkojen valossa oikeusturvalautakunta katsoo, että SJK:n vaatiman teknisen selvityksen toimittaminen on ollut asiassa tarpeetonta.     

PS Kemin pelaajia koskevien tietojen osalta oikeusturvalautakunta toteaa, että Palloliiton tehtävänä on valvoa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti sitä, että sen jäsenet täyttävät sääntöjen ja määräysten mukaiset velvoitteensa. Asiassa ei ole ilmennyt, että Palloliitto ei olisi tässä asiassa näin toiminut. Näin ollen pyyntö saada vastustajajoukkueen pelaajien tiedot on voitu hylätä aiheettomana.

Esteellisyys

SJK on asiassa esittänyt, että Palloliiton toimistolla asian ratkaissut henkilö on ollut esteellinen käsittelemään ja ratkaisemaan asian, koska tämä oli ennen asian ratkaisemista todennut SJK:n edustajalle, että ”Tasapuolisuuden nimissä on hyvä muistaa toissavuotinen IFK Mariehamn -juttu, jossa IFK:lla puuttui pelipassit ja tuomittiin hävinneeksi ilman vastalausetta”.  

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa ei ole edes väitetty, että kysymyksessä oleva liiton toimihenkilö olisi voinut hyötyä suoraan tai välillisesti SJK:lle vastaisesta ratkaisusta taikka että kysymyksessä oleva asia muutoin vaikuttaisi asian ratkaisseen henkilön etuun tai oikeuteen. Näin ollen kysymys on vain sen arvioimisesta, onko toimihenkilön katsottava olleen asenteellinen tai omanneen muutoin ennakkokäsityksen asiasta ennen sen ratkaisemista.

Oikeusturvalautakunta kiinnittää tältä osin huomiota siihen, että edellä kerrottu katkelma viestistä on osa välittömästi pelipassien puuttumisen tultua ilmi 13.4.2016 käytyä sähköpostikirjeenvaihtoa Palloliiton toimihenkilön ja SJK:n edustajan välillä. Tässä vaiheessa asiaa on vasta SJK:n puolesta ryhdytty selvittämään, mikä on ollut kirjeenvaihtoa käytäessä myös Palloliiton toimihenkilön tiedossa. Tähän nähden oikeusturvalautakunta arvioi asiaa siten, että Palloliiton toimihenkilö on pyrkinyt viestissään kiinnittämään SJK:n huomion vastaavanlaisiin aikaisempiin tapauksiin ja kehottanut epäsuorasti perehtymään näihin tapauksiin ja niitä koskeviin päätöksiin harkitessaan mahdollisen vastineen antamista ja sen sisältöä asiassa. Näin toimien Palloliiton toimihenkilön ei ole katsottava ilmaisseen ennakolta kantaansa asiaan eikä SJK:n myöhemmin vastineessaan 18.4.2016 esittämiin useisiin kiistämisperusteisiin, joita esitetyssä sähköpostikirjeenvaihdossa 13.4.2016 ei ollut vielä edes sivuttu. Koska kysymyksessä olevan toimihenkilön puolueettomuuden ei ole näytetty vaarantuneen muullakaan tavoin, muutoksenhaun kohteena olevaa päätöstä ei ole kumottava myöskään väitetyn esteellisyyden perusteella.

Määrätyn seuraamuksen oikeasuhtaisuus ja kohtuullisuus

Palloliiton kilpailumääräysten 24 §:n 1 momentissa on muun ohella todettu, että pelaaja on pelioikeudeton, jos hänellä ei ole pelipassia. Saman pykälän 2 momentin nojalla ottelun voittanut joukkue, joka on peluuttanut ottelussa pelioikeudetonta pelaajaa, voidaan kilpailun järjestäjän päätöksellä tuomita hävinneeksi ottelu 3-0.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että sovellettavien kilpailumääräysten mukaan vailla pelipassia olevan ja siten pelioikeudettoman pelaajan peluuttaminen johtaa lähtökohtaisesti kilpailumääräysten 24 §:n mukaiseen seuraamukseen. Vastalauselautakunnan ratkaisu ei siten ole sellaisenaan kilpailumääräysten vastainen. Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, johtaako kilpailumääräysten 24 §:n mukainen seuraamus eli ottelun lopputuloksen muuttaminen tässä tapauksessa kohtuuttoman lopputulokseen.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että edellä selostetun sisältöinen pelioikeutta koskeva sääntömääräys on joukkuelajien kilpailumääräyksissä tavanomainen, eikä sitä sellaisenaan voida pitää kohtuuttomana. Oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä kohtuuttomuuden arvioinnissa on annettu merkitystä ennen muuta niille syille, jotka ovat johtaneen lisenssimaksun tai vastaavan maksamatta jäämiseen, missä vaiheessa edustusoikeuden puuttuminen on havaittu, onko edustuskelpoisuutta vailla olevan pelaajan peluuttaminen ollut tahallista ja onko toiminnalla tavoiteltu kilpailullista etua muihin verrattuna (ks. UOL 4/2010, 2/2012, 3/2013 ja 19/2014).

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella SJK on peluuttanut viittä pelioikeudetonta pelaajaa jo Suomen Cupin ottelussa 5.4.2016. Virhe on toistunut nyt kysymyksessä olevassa Veikkausliigan ottelussa, jossa pelioikeudettomia pelaajia on ollut kuusi. Seuraamuksena tästä menettelystä seura on määrätty häviämään toisen mainituista otteluista.

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että tekninen virhe tai vastaava syy olisi aiheuttanut sen, että pelipasseja ei olisi kyetty hankkimaan. Asiassa kertyneen aineiston perusteella oikeusturvalautakunta arvioi asiaa siten, että syynä pelipassien puuttumiseen on varsin todennäköisesti ollut asiasta SJK:ssa vastanneen henkilön tai henkilöiden huolimattomuus tai inhimillinen virhe.

Lautakunta toteaa, että asiassa on kysymys jalkapallon Veikkausliigassa eli korkeimmalla kansallisella sarjatasolla pelaavan joukkueen pelaajien pelioikeuden järjestämiseen liittyvien asioiden hoitamisesta. Tällä tasolla seuroilta voidaan edellyttää etenkin keskeisten asioiden, kuten pelioikeuksien osalta ammattimaista toimintaa ja asioiden hoitamisen valvontaa. Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä tapauksessa pelipassien hankkimatta jäämisen on näytetty johtuneen sellaisesta syystä, joka on kokonaan seuran vastuulla. Tämä puoltaa edellä lausutun sekä sääntömääräysten yhdenmukaisen soveltamisen ohella sitä, että määrättyä seuraamusta ei pidetä kohtuuttomana.

Johtopäätöksenään oikeusturvalautakunta toteaa, että yhden ottelun lopputuloksen muuttaminen ja seuran määrääminen häviämään 9.4.2016 pelattu ottelu ei ole suhteeton seuraamus kuuden pelioikeudettoman pelaajan peluuttamisesta Veikkausliigan ottelussa ja että seuraamus ei tässä tapauksessa myöskään johda kohtuuttomuuteen.

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että asiassa ei ole perusteita kumota Palloliiton vastalauselautakunnan 20.5.2016 antamaa päätöstä.

Lautakuntakulut

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on valitusasian ajamisesta aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

Asian lopputulokseen nähden SJK on velvollinen korvaamaan PS Kemin kohtuulliset lautakuntakulut asiassa.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Suomen Palloliitto ry:n vastalauselautakunnan päätöstä 20.5.2016 ei muuteta.  

Seinäjoen Jalkapallokerho Oy velvoitetaan korvaamaan PS Kemi Oy:n lautakuntakulut asiassa 800 eurolla.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Timo Ojala                                Samuli Sillanpää

puheenjohtaja                         sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Timo Ojala, Antti Aine, Pekka Lindroos, Tapio Rantala, Kristiina Rintala.