40/2015 Autourheilu Kurinpito – Lisenssin peruuttaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 40/2015

29.10.2015 Diaarinro 32/2015

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

AKK-Motorsport ry:n hallituksen lisenssin peruuttamista koskeva päätös 28.8.2015

ASIA            

Lisenssin peruuttaminen

MUUTOKSENHAKIJA

B

KUULTAVA

AKK-Motorsport ry

HALLITUKSEN PÄÄTÖS

AKK-Motorsport ry:n (jäljempänä AKK) hallitus on päätöksellään 28.8.2015 peruuttanut B:n lisenssin 28.2.2016 asti. Lisenssin peruuttaminen on perustunut siihen, että B:n on katsottu osallistuneen rata-autoilun SM-kilpailuun Alastarolla 16.8.2015 alkoholin vaikutuksen alaisena.

VALITUS PERUSTEINEEN

B on valituksessaan vaatinut, että AKK:n hallituksen valituksen kohteena oleva päätös kumotaan. Lisäksi B on vaatinut, että AKK velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa asiassa 1.240 eurolla. Toissijaisesti asianosaiset tulee velvoittaa vastaamaan omista lautakuntakuluistaan asiassa.

Perusteinaan B on lausunut, että hän ei ollut ollut SM-osakilpailuissa Alastarolla 16.8.2015 kilpailijana, vaan ainoastaan esittelemässä uuden kilpaluokan ajoneuvoa. Kun B:n ajo oli estetty, ajoneuvoa oli esitellyt toinen henkilö, joka ei myöskään ollut osallistunut kilpailuihin. AKK:n alkoholin nollatoleranssia koskevat säännöt koskevat vain kilpailuihin osallistuvia kilpailijoita, eivät esittelyajon suorittajia, jotka eivät kilpaile ketään vastaan.

Lisäksi B on lausunut, että hänelle suoritettu puhalluskoe oli ollut epätarkka. Ensimmäisessä puhallutuksessa aamulla 16.8.2015 alkometri oli näyttänyt lukemaa 0,16 promillea. Vain 20 minuutin kuluttua tästä uusi puhallutus samalla alkometrillä oli antanut tulokseksi 0,10 promillea. Veren alkoholipitoisuus ei ollut voinut laskea näin nopeasti, joten alkometrin oli täytynyt olla epätarkka. Tätä johtopäätöstä tukee se, että vastaavalla tavalla oli käynyt myös toiselle henkilölle, jonka oli katsottu kilpailleen samoissa kilpailuissa alkoholin vaikutuksen alaisena. Asiassa ei myöskään ollut otettu huomioon sitä, että B:llä oli ollut häntä ensimmäisen kerran puhallutettaessa kypärä päässä, mikä oli saattanut vaikuttaa mittaustulokseen sitä korottavasti.  

Mikäli valitus kuitenkin hylätään, asianosaiset tulee määrätä vastaamaan omista lautakuntakuluistaan asiassa, jos lautakunta katsoo, että asia on ollut niin epäselvä, että valituksen tekemiseen on ollut aihetta. 

VASTAUS PERUSTEINEEN

AKK on vastauksessaan vaatinut, että B:n vaatimukset hylätään perusteettomina. Lisäksi AKK on vaatinut, että B velvoitetaan korvaamaan yhdistyksen lautakuntakulut 3.917,16 eurolla korkoineen.

Perusteinaan AKK on lausunut, että Rata-SM Alastaro -kilpailuissa noudatettujen Autokilpailujen kansallisten määräysten mukaan alkoholin vaikutuksen alaisena kilpailuun osallistuminen on rangaistava teko. Sanottujen määräysten mukainen alkoholiraja on 0,0 promillea. Ajokunto todetaan määräysten mukaan puhalluskokeella, jossa käytetään poliisin käyttämää tai AKK:n hyväksymää laitetta (Dräger Alcotest 6510). Nopeuskilpailujen sääntöjen mukaan esitysajojen ja yleisökyyditysten kuljettajilla on samat vaatimukset kuin kyseisen kilpailun kilpailijoilla. Säännöt soveltuvat siten myös B:hen, joka oli toiminut kilpailuissa esitysajojen kuljettajana.

B oli puhallutettu Alastarolla 16.8.2015 ennen kilpailujen alkamista kahteen otteeseen AKK:n hyväksymällä, viranomaiskäytössäkin olevalla Dräger Alcotest 6510 laitteella. Laite oli ollut kalibroitu. Asiassa on riidatonta, että B:n puhallustulos oli ylittänyt sääntöjen mukaisen 0,0 promillea. Lisäksi B on myöntänyt nauttineensa alkoholia kilpailuja edeltäneenä iltana. Asiassa ei ole ilmennyt syytä epäillä puhallustuloksen luotettavuutta. 

Lisäksi AKK on lausunut, että sillä, oliko tulos ylittänyt Autokilpailujen kansallisten määräysten ohella sovellettavaksi tulevissa Suomen Antidoping-toimikunnan dopingsäännöissä määrätyn doping-rajan 0,09 promillea, ei ole asiassa merkitystä, koska B:tä ei ole rangaistu dopingrikkomuksesta.

Vielä AKK on lausunut, että turvallisuusnäkökohdat ovat erittäin olennaisia autourheilussa, jossa seuraukset voivat olla vakavia. Alkoholirajasta 0,0 promillea on määrätty kilpailijoiden itsensä ohella kanssakilpailijoiden sekä yleisön turvaksi. AKK:n seuraamusasteikon mukaan alkoholin vaikutuksen alaisena kilpailuun osallistumisesta seuraa lisenssin peruuttaminen vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Rangaistusta B:lle mitattaessa on otettu huomioon se, että alkoholiraja oli ylitetty vain lievästi.                

VASTASELITYS

Bon AKK:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä lausunut, että hänelle 16.8.2015 suoritettuja puhalluskokeita ei ollut suoritettu Autokilpailujen kansallisten määräysten mukaisesti. Mittaustuloksia ei voida pitää luotettavina, joten valituksen kohteena oleva päätös tulee kumota.

Alkoholiraja on määritelty säännöissä yhden desimaalin tarkkuudella (0,0 promillea). Sääntöjä tulee näin ollen tulkita siten, että alle yhden desimaalin pitoisuuksia ei huomioida. Mikäli alkoholirajan olisi tarkoitettu olevan 0,00 promillea, tämän tulisi ilmetä säännöistä. Asiassa on huomioitava, että ihmiskeho tuottaa itsessäänkin pieniä määriä alkoholia.

B:n mittauksista merkityksellinen asiassa on vain jälkimmäinen mittaus, jonka mittaustulos oli 0,10 promillea. Mittauslaitteen virhemarginaalista johtuen tästä tuloksesta tulee suorittaa varmuusvähennys, jonka jälkeen B:n veren alkoholipitoisuus ei ole enää mitattavissa yhden desimaalin tarkkuudella. B:n tiedossa ei ole, että varmuusvähennys olisi suoritettu. Myöskään laitteen kalibroinnista tai sen antamien tulosten tarkastamisesta säännöllisesti ei ole esitetty selvitystä. 

Edelleen B on lausunut, että mittaus oli suoritettu ammattitaidottomasti ja että mittaamista koskevat säännöt ovat epämääräisiä. Asiassa olisi tullut soveltaa Suomen Antidoping-toimikunnan määräyksiä, jotta tuloksia voitaisiin pitää luotettavina.     

LISÄLAUSUMA

B:n vastaselityksen johdosta antamassaan lisälausumassa AKK on todennut, että vastaselityksessä esitetyt väitteet eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin kuin AKK on sitä aikaisemmin arvioinut. B:n puhalluskokeiden tulos ei olisi ollut sääntöjen mukainen 0,0 promillea, vaikka laitteen väitetty virhemarginaali olisi otettu huomioon ja tulos olisi pyöristetty yhden desimaalin tarkkuuteen. B:n tapauksessa säännöissä edellytetty 0,0 promillea oli ylittynyt ja B on lisäksi myöntänyt nauttineensa alkoholia kilpailua edeltävänä iltana.

Sovellettavien sääntöjen mukaan toimitettujen mittausten perusteella B:n on katsottava olleen mittaushetkellä alkoholin vaikutuksen alainen, minkä vuoksi hänelle on määrätty sääntöjen mukainen seuraamus. Mittauslaite oli ollut kalibroitu ja koska kysymys ei ole dopingsääntöjen rikkomisesta, dopingsäännöillä ei ole asiassa merkitystä. AKK:n asiaan sovellettavat säännöt ovat asianmukaiset ja niitä on myös noudatettu. Näin ollen valitus tulee hylätä perusteettomana.                      

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Suullinen käsittely

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä. 

Pääasiaratkaisu

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

Valittaja B:n oli ollut tarkoitus osallistua Rata-SM Alastaro -kilpailuun 16.8.2015 esittelyajajana. Ennen esittelyajoa hänet oli puhallutettu kilpailupaikalla kaksi kertaa Dräger Alcotest 6510 -laitteella. Ensimmäinen puhallustulos oli ollut 0,16 promillea ja toinen 0,10 promillea. Puhallustulosten vuoksi B oli suljettu kilpailusta. AKK:n hallitus on tämän jälkeen päätöksellään 28.8.2015 peruuttanut B:n lisenssin 28.2.2016 asti. Lisenssin peruuttaminen on perustunut siihen, että B:n on katsottu osallistuneen rata-autoilun SM-kilpailuun Alastarolla 16.8.2015 alkoholin vaikutuksen alaisena. 

Asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys ensinnäkin siitä, onko B:n esittelyajon suorittajana tullut noudattaa samoja sääntöjä kuin kysymyksessä olevaan kilpailuun kilpailijoina osallistuneiden urheilijoiden. Toiseksi asiassa on kysymys siitä, oliko B:lle tehdyt puhalluskokeet suoritettu AKK:n säännöissä edellytetyllä tavalla. Kolmanneksi asiassa on kysymys vielä siitä, onko valituksen kohteena oleva päätös B:n puhalluskokeiden tulokset huomioon ottaen sovellettavien sääntöjen vastainen.

Sovellettavat sääntömääräykset

Rata-SM Alastaron kilpailun sääntöjen kohdan 1 mukaan Rata-SM Alastaron kilpailu järjestetään noudattaen Autourheilun yleisiä sääntöjä, nopeuden laji- ja kilpailusääntöjä, Rata-SM -sarjasääntöjä sekä näitä Rata-SM Alastaro -kilpailun sääntöjä, jotka AKK-Motorsport on hyväksynyt lupanumerolla 11/RATA/2015.

Autokilpailujen kansallisten määräysten kohdan 54 mukaan alkoholin vaikutuksen alaisena kilpailuun osallistuminen on rangaistava teko. Saman sääntökohdan mukaan alkoholiraja on 0,0 ‰, joka todetaan puhalluskokeella. Puhalluskokeessa käytetään poliisin käyttämää tai AKK:n hyväksymää laitetta (Dräger Alcotest 6510). Puhalluskokeesta kieltäytyminen on este osallistumiselle ja se johtaa samanlaiseen seuraamukseen kuin positiivinen puhallustulos.

Nopeuskilpailujen sääntöjen kohdan 7.1.2 mukaan esitysajojen ja yleisökyyditysten kuljettajilla on samat vaatimukset kuin kyseisen kilpailun kilpailijoilla.

Autokilpailujen kansallisten määräysten kohdan 81 mukaan sääntöjen rikkominen tai laiminlyönti voi johtaa liiton määräämään seuraamukseen, joka voi olla muiden muassa lisenssin peruuttaminen.

AKK:n Seuraamusasteikon 29.10.2013 mukaan rangaistuksena alkoholin vaikutuksen alaisena kilpailuun osallistumisesta määrätään kuljettajalle lisenssin peruutus vähintään kuudeksi kuukaudeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi.

Esittelyajon kuljettajaan sovellettavat säännöt

B on valituksessaan todennut, että koska hän oli osallistunut kysymyksessä olleeseen Rata-SM -kilpailuun ainoastaan esittelyajajana, häneen ei tule soveltaa samoja sääntöjä kuin kilpailun kilpailijoihin.

Rata-SM Alastaron kilpailun sääntöjen kohdan 1 mukaan Rata-SM Alastaron kilpailu järjestetään noudattaen Autourheilun yleisiä sääntöjä, nopeuden laji- ja kilpailusääntöjä, Rata-SM -sarjasääntöjä sekä Rata-SM Alastaro -kilpailun sääntöjä.

Sovellettavaksi tulevien Nopeuskilpailujen sääntöjen kohdan 7.1.2 mukaan esitysajojen ja yleisökyyditysten kuljettajilla on samat vaatimukset kuin kyseisen kilpailun kilpailijoilla. Tähän nähden oikeusturvalautakunta katsoo, että B:tä esittelyajon kuljettajana ovat asiaan vaikuttavilta osin koskeneet samat säännöt ja määräykset kuin kilpailun kilpailijoita.

Puhalluskokeita koskevat väitteet

B on valituksessaan ja vastaselityksessään katsonut, että hänelle 16.8.2015 suoritettuja puhalluskokeita ei ollut suoritettu Autokilpailujen kansallisten määräysten mukaisesti. Lisäksi B on lausunut, että mittaustuloksia ei voida pitää luotettavina, koska puhalluskokeissa käytetyn laitteen kalibroinnista ei ole esitetty selvitystä. Puhalluskokeet olisi tullut suorittaa Suomen Antidoping-toimikunnan määräysten mukaisesti. AKK on kiistänyt B:n puhalluskokeita koskevat väitteet ja todennut, että kokeet oli suoritettu sääntöjen mukaisesti. 

Edellä selostetun Autokilpailujen kansallisten määräysten kohdan 54 mukaan alkoholiraja 0,0 ‰ todetaan puhalluskokeella, jossa käytetään poliisin käyttämää tai AKK:n hyväksymää laitetta (Dräger Alcotest 6510). Sovellettavaksi tulevissa säännöissä ja määräyksissä ei ole muita määräyksiä puhalluskokeen suorittamisesta.

B:lle tehdyt puhalluskokeet on tässä tapauksessa riidattomasti suoritettu säännöissä erikseen mainitulla Dräger 6510 -laitteella. Puhalluskokeet suorittaneen, kilpailun ambulanssin kuljettajana toimineen K:n luotettavana pidettävän selvityksen mukaan puhalluskokeissa käytetty laite oli myös ollut asianmukaisesti kalibroitu. Kilpailun tuomariston pöytäkirjan liitteenä olevan tiedonannon perusteella B:n ensimmäistä puhalluskoetta oli ollut valvomassa kilpailun apulaisjohtaja ja toista kilpailun tuomari.   

Oikeusturvalautakunta toteaa, että tapaukseen sovellettava puhalluskoetta koskeva sääntely on niukkaa, mutta kurinpitorangaistuksen määräämisen kannalta asianmukaista ja riittävän kattavaa. Asiassa eivät tule sovellettavaksi Suomen Antidoping-toimikunnan dopingrikkomuksia koskevat sääntömääräykset, koska kysymys ei ole epäillystä dopingrikkomuksesta. Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että kysymyksessä olevia puhalluskokeita ei ole suoritettu sovellettavien autourheilukilpailujen sääntöjen vastaisesti ja että kokeiden tuloksia ei ole pidettävä kokeiden suorittamistavan ja käytetyn laitteen perusteella lähtökohtaisesti epäluotettavina. 

Puhalluskokeiden tulokset ja määrätty kurinpitorangaistus

B on katsonut, että sovellettavia sääntöjä tulee tulkita siten, että alle yhden desimaalin alkoholipitoisuuksia ei huomioida. Mikäli alkoholirajan olisi tarkoitettu olevan 0,00 promillea, tämä olisi tullut kirjata sääntöihin. Lisäksi B on todennut, että ensimmäistä puhalluskoetta suoritettaessa hänellä oli ollut kypärä päässään, mikä sinällään oli saattanut vaikuttaa tulosta korottavasti, ja että ihmiskeho tuottaa itsessäänkin pieniä määriä alkoholia. Vielä B on todennut, että käytetyn mittauslaitteen virhemarginaalista johtuen huomioon asiassa otettavasta jälkimmäisestä mittaustuloksesta olisi tullut suorittaa varmuusvähennys, jonka jälkeen B:n veren alkoholipitoisuus ei olisi enää ollut mitattavissa yhden desimaalin tarkkuudella.

Tältä osin oikeusturvalautakunta ensinnäkin toteaa, että autourheilukilpailujen sääntöjä on tulkittava kokonaisuutena siten, että alkoholin vaikutuksen alaisena kilpailemiseen sovelletaan tavanomaisesta tieliikenteestä poiketen niin sanottua nollatoleranssia. Kuten AKK on vastauksessaan todennut, turvallisuusnäkökohdat ovat vakavien seurausten vaaran vuoksi autourheilussa erittäin olennaisia. Tämän vuoksi säännöissä on päädytty määräämään alkoholin nollarajasta. Näin on pyritty takaamaan sekä kilpailijoiden että myös kilpailuja seuraamaan saapuneen yleisön turvallisuus.

B:n puhalluskokeiden tulosten osalta oikeusturvalautakunta toteaa, että ensimmäisen (0,16 promillea) ja 24 minuuttia myöhemmin suoritetun toisen puhalluskokeen (0,10 promillea) tulokset ovat samansuuntaisia, mikä vahvistaa osaltaan tulosten luotettavuutta. Käytetyn laitteen antamien tulosten vähäisestä epätarkkuudesta verrattuna esimerkiksi verikokeen antamaan mittaustulokseen ei seuraa, että sääntöjen mukaisen alkoholirajan ylittyminen jäisi asiassa epäselväksi. 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että yhden desimaalin tarkkuuteen pyöristettynäkin asiassa päädyttäisiin kummankin puhalluskokeen mittaustuloksen osalta sääntöjen mukaisen alkoholirajan ylittävään tulokseen. Edelleen oikeusturvalautakunta toteaa, että asiassa ei ole osoitettu olevan kysymys sellaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jossa jokin ennalta arvaamaton ulkoinen tekijä olisi saanut aikaan alkoholirajan ylittymisen. Tällaista tapahtumainkulkua vastaan puhuu mittaustulosten ohella se, että B itse on asiaa AKK:n hallituksessa käsiteltäessä myöntänyt nauttineensa alkoholia kilpailua edeltävänä iltana.

Näillä perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että B:n on katsottava menetelleen sääntöjen vastaisella tavalla, minkä johdosta hänelle on voitu määrätä sääntöjen mukainen kurinpitoseuraamus. B:lle määrätty seuraamus, lisenssin peruuttaminen kuudeksi kuukaudeksi, on AKK:n Seuraamusasteikon perusteella alin rangaistus, joka kuljettajalle voidaan alkoholin vaikutuksen alaisena kilpailuun osallistumisesta määrätä. Alkoholirajan vähäinen ylittyminen on siten myös otettu rangaistusta mitattaessa asianmukaisesti huomioon.

Johtopäätökset

Edellä mainituilla perusteilla oikeusturvalautakunta katsoo, että B:lle Rata-SM Alastaro -kilpailun yhteydessä 16.8.2015 tehdyt puhalluskokeet oli tehty sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Asiassa ei ole ilmennyt, että puhalluskokeiden tulokset olisivat väitetyllä tavalla epäluotettavia. B:n on siten katsottava rikkoneen Autourheilun kansallisten määräysten alkoholin vaikutuksen alaisena kilpailuun osallistumista koskevaa kohtaa 54, jota hänen esittelyajon kuljettajana oli tullut noudattaa. Valituksen kohteena oleva päätös ei ole kilpailuissa noudatettujen sääntöjen vastainen eikä asiassa ole ilmennyt muutakaan syytä kumota sanottu päätös. Näin ollen valitus hylätään.

Lautakuntakulut

Oikeusturvalautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaan, jos asian voittaneelle asianosaiselle on valitusasian ajamisesta aiheutunut kuluja ja tämä vaatii niiden korvaamista, lautakunnan on päätöksessään määrättävä hävinnyt asianosainen ne kokonaan tai osittain korvaamaan, ellei se erityisestä syystä katso kohtuulliseksi määrätä, että asianosaisten on itse kärsittävä kulunsa.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että asia ei ole oikeudellisesti sillä tavoin epäselvä, että asiassa olisi lautakunnan säännöissä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa asianosaiset pitämään lautakuntakuntakulunsa vahinkonaan. B on siten velvollinen korvaamaan AKK:n kohtuulliset lautakuntakulut asiassa. Lautakunta harkitsee asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseksi lautakuntakulujen määräksi arvonlisäveroineen yhteensä 2.000 euroa.  

Päätöslauselma

Valitus ja B:n lautakuntakulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

B velvoitetaan korvaamaan AKK-Motorsport ry:n lautakuntakulut 2.000 eurolla.

Valitusmaksua ei palauteta.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Jarmo Hirvonen                      Samuli Sillanpää

puheenjohtaja                         sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jarmo Hirvonen, Pia Ek, Timo Pennanen, Hannu Rautiainen ja Kristiina Rintala.