35/2015 Jääkiekko Kurinpito - Pelikielto - Kurinpitomenettely - Kuuleminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 35/2015

9.10.2015    Diaarinro 35/2015

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän päätös 30.9.2015 (nro 46/2015-16)

ASIA            

Pelikielto

MUUTOKSENHAKIJA

R, edustajanaan huoltajansa T

KUULTAVA

Suomen Jääkiekkoliitto ry

KURINPITÄJÄN PÄÄTÖS

Suomen Jääkiekkoliitto ry:n (jäljempänä Jääkiekkoliitto) kurinpitäjä on päätöksellään 30.9.2015 määrännyt R:lle kahden sarjaottelun pelikiellon. Pelikielto on perustunut HaKi:n ja EVU:n E2-juniorijoukkueiden välillä 26.9.2015 pelatusta ottelusta laadittuun erotuomariraporttiin, jonka perusteella jääkiekkoliiton kurinpitäjä on katsonut, että EVU:n R oli taklannut lähellä laitaa ollutta HaKi:n pelaajaa takaviistosta sillä seurauksella, että kysymyksessä ollut pelaaja oli loukkaantunut lievästi.

VALITUS PERUSTEINEEN

R on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva päätös kumotaan.  

Perusteinaan R on lausunut, että valituksen kohteena oleva päätös oli tehty varaamatta kurinpitomenettelyn kohteena olleelle R:lle tilaisuutta tulla kuulluksi ja antaa asiassa oma vastineensa.

Ottelun 26.9.2015 erotuomari oli määrännyt R:lle pelirangaistuksen. Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaan erotuomari laatii raportin ja asiassa käynnistyy rangaistusseuraamuskäsittely aina silloin, kun pelaajalle on määrätty ottelussa ottelurangaistus. Kilpailusääntöjen mukaan rangaistusseuraamuskäsittely saatetaan käynnistää myös muissa tapauksissa, mutta käytännössä tämä on harvinaista.

Kysymyksessä olevassa tapauksessa R oli saanut 30.9.2015 täysin yllättäen tiedon siitä, että erotuomari oli laatinut ottelusta raportin, jonka perusteella kurinpitäjä oli määrännyt hänelle lisärangaistuksena kahden sarjaottelun pelikiellon. Raportista ja sen käynnistämästä rangaistusseuraamusmenettelystä tietämättömällä R:llä tai hänen joukkueellaan ei ollut ollut minkäänlaista mahdollisuutta tulla kuulluksi sääntöjen edellyttämällä tavalla vuorokauden kuluessa ottelusta. Kurinpitomenettelyssä on siten loukattu kuulemisperiaatetta ja yksilön oikeusturvaa.

On huomattava, että myös ottelupöytäkirjassa on maininta ainoastaan tuomitusta pelirangaistuksesta. Pöytäkirjan kohta ”raportti” on jätetty tyhjäksi, mikä yleisesti tarkoittaa sitä, ettei erotuomari ole laatinut ottelusta raporttia. Tästäkään syystä kurinpitomenettelyn käynnistyminen ei ollut ollut R:n eikä tämän joukkueen ennakoitavissa. Jääkiekkoliiton sisäinen valitusmenettely ei koske alle kolmen ottelun pelikieltoja, joten ainoa vaihtoehto saada asia asianmukaisesti käsitellyksi on ollut sen saattaminen Urheilun oikeusturvalautakunnan käsiteltäväksi.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekkoliitto on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteinaan Jääkiekkoliitto on lausunut, että liiton voimassa olevien juniorisääntöjen mukaan E-junioreissa laitataklauksesta on tuomittava aina vähintään viiden minuutin rangaistus sekä pelirangaistus. Mikäli vastustaja loukkaantuu, on tilanteesta tuomittava ottelurangaistus. Tässä tapauksessa taklauksen kohteena ollut pelaaja oli loukkaantunut ainakin lievästi, joten ottelun erotuomarin olisi pitänyt tuomita R:lle tilanteesta ottelurangaistus, joka sääntöjen mukaan johtaa aina kurinpitotoimiin ja vähintään yhden ottelun pelikieltoon. Kurinpitäjä on tulkinnut tilannetta ja raporttia voimassa olevien sääntöjen mukaisesti ja todennut, että tilanteesta on määrättävä erillinen pelikielto.

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen mukaan kurinpitäjän ei ole pyydettävä pelaajalta erikseen vastinetta, mikäli määrättävä pelikielto on enintään kolmen ottelun mittainen. Kurinpitäjä on käsitellyt R:n menettelyä käytettävissä olleen erotuomariraportin perusteella ja päätynyt siihen, että tapauksesta ei ollut odotettavissa yli kolmen ottelun pelikieltoa. Näin ollen vastinetta ei ollut erikseen pyydetty. Asianosaisella on kuitenkin aina oikeus tulla kuulluksi riippumatta siitä, pyydetäänkö häneltä erikseen kirjallista vastinetta tai kutsutaanko hänet kuultavaksi. Tällöin asianosaisen on ilmoitettava kurinpitoelimelle halustaan tulla kuulluksi joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään seuraavana arkipäivänä sen ottelun jälkeen, jossa asianosaiselle on tuomittu peli- tai ottelurangaistus.

Valituksessa esitetystä poiketen erotuomari laatii ottelusta kurinpitäjälle raportin aina kun ottelussa on tuomittu pelirangaistus. Tämä perustuu erotuomareiden raportointiohjeeseen. Kurinpitäjä käsittelee siten kaikki pelirangaistukseen johtaneet tilanteet. Näissä tapauksissa kurinpitäjä arvioi, olisiko tilanteesta tullut tuomita ottelurangaistus ja jos olisi, määrää sääntöjen mukaisen pelikiellon. Pelirangaistus johtaa käytännössä hyvin usein pelikieltoon. Rangaistukset poikkeavat toisistaan vain siltä osin, että ottelurangaistuksesta seuraa aina pelikielto ja pelirangaistuksen kysymyksessä ollen tämä on kurinpitäjän harkinnassa.

Vielä Jääkiekkoliitto on lausunut, että liitolla on kilpailusääntöjen mukaan aina mahdollisuus tutkia mikä tahansa tilanne ja määrätä sen johdosta mitä tahansa kilpailusääntöjen mukaisia kurinpitotoimia. Ottelupöytäkirjan merkinnällä erotuomariraportista tai sen puuttumisella ei ole vaikutusta siihen, käsitelläänkö kysymyksessä olevassa ottelussa tapahtunutta menettelyä erillisessä kurinpitomenettelyssä. Kysymys on tältä osin vain lisäinformaatiosta.

Kurinpitäjä on käsitellyt asian liiton kilpailusääntöjen mukaisesti ja antanut siinä sääntöjen mukaisen ratkaisun. Näin ollen valitus tulee hylätä perusteettomana. 

VASTASELITYS

R on Jääkiekkoliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessa esittämänsä. Lisäksi R on todennut, että kurinpitomenettelyn ohella myös ottelun erotuomarin ratkaisu oli ollut pelitilanteeseen nähden varsin kyseenalainen. Vielä R on lausunut, että Jääkiekkoliiton vastineensa liitteenä toimittamassa liiton sisäisessä erotuomariohjeessa on nimenomaisesti todettu, että aina, kun otteluista laaditaan raportteja, ne on merkittävä ottelupöytäkirjaan (huomautuksia sarakkeeseen), jotta joukkueet ovat tietoisia asiasta ja osaavat kysyä mahdollisia jatkoseuraamuksia asiaankuuluvalta päättävältä elimeltä. Tässä tapauksessa näin ei ollut menetelty.

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Suullinen käsittely

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella ja koska asianosaiset eivät ole pyytäneet suullista käsittelyä. 

Pääasiaratkaisu

Tapahtumat ja kysymyksenasettelu

Jääkiekkoliiton kurinpitäjä on 30.9.2015 määrännyt R:lle 26.9.2015 pelatussa ottelussa tapahtuneen laitataklauksen perusteella kahden sarjaottelun pelikiellon. Päätös on perustunut erotuomarin raporttiin.

Asiassa on oikeusturvalautakunnassa kysymys siitä, onko Jääkiekkoliiton kurinpitomenettelyssä tapahtunut sellainen menettelyvirhe, jonka vuoksi valituksen kohteena oleva päätös tulisi kumota.

Sovellettavat säännöt

Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 10.2 mukaan ennen kuin kurinpitoelin ratkaisee tutkittavana olevan asian, on asianosaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti. Kuulemismenettelyssä on oikeus käyttää avustajaa. Kuulemisesta voidaan luopua mikäli seuraamuksena oleva peli - tai toimintakielto ei ole neljää (4) ottelua pitempi. Asianosaisella on aina oikeus tulla kuulluksi riippumatta siitä, pyydetäänkö asianosaiselta erikseen kirjallista vastinetta tai kutsutaanko kuultavaksi. Tällöin asianosaisen on ilmoitettava kurinpitoelimelle halustaan tulla kuulluksi joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään seuraavana arkipäivänä sen ottelun jälkeen, jolloin asianosaiselle on tuomittu peli- tai ottelurangaistus. Mikäli kurinpidon kohteena on tapaus josta ei ole annettu peli- tai ottelurangaistusta, on asianosaiselle aina annettava mahdollisuus tulla kuulluksi. Edelleen saman sääntökohdan mukaan, mikäli vastinetta ei toimiteta annettuun määräaikaan mennessä, voidaan kurinpitopäätös tehdä pelaajaa tai toimihenkilöä kuulematta.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.4 mukaan rangaistukseen voidaan tuomita muun ohella pelaaja, joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus. Sama koskee tekoa, joka on jäänyt ottelussa tuomitsematta, mutta josta olisi pitänyt määrätä jompikumpi mainituista rangaistuksista.

Kilpailusääntöjen kohdan 10.16 mukaan pelirangaistus merkitsee pelaajan tai joukkueen toimihenkilön poistamista ottelusta. Pelirangaistus aiheuttaa pelaajalle yhden merkinnän käyttäytymisrangaistusten kertymään, ellei kurinpitäjä määrää tapauksesta erillistä pelikieltoa. Pelirangaistuksesta poiketen ottelurangaistus johtaa kilpailusääntöjen kohdan 10.18 mukaan aina erilliseen kurinpitokäsittelyyn ja vähintään yhden ottelun peli- tai toimitsijakieltoon.

Kilpailusääntöjen muutoksenhakua koskevan 11.1 kohdan kurinpitoelimen päätöksestä ei voida valittaa Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan, jos määrätty pelikielto on enintään kahden ottelun mittainen.  

Kurinpitomenettelyn arviointi

R on valituksessaan ja vastaselityksessään todennut, että hän ei ollut ollut tietoinen siitä, että ottelun erotuomari oli laatinut ottelusta raportin, eikä myöskään siitä, että Jääkiekkoliton kurinpitäjä oli käynnistänyt raportin perusteella R:ään kohdistuvan rangaistusseuraamusmenettelyn. Kurinpitomenettelystä tietämätön R ei ollut voinut tulla asiassa kuulluksi ja antaa vastinetta asiassa. Jääkiekkoliitto on tältä osin lausunut, että asiassa ei ollut menetelty virheellisesti. Erotuomarin tuomittua ottelussa pelirangaistuksen tämän tulee Jääkiekkoliiton erotuomareille antaman ohjeistuksen mukaan laatia ottelusta raportti ja toimittaa se liiton kurinpitäjälle. Kurinpitäjä arvioi erikseen kaikki peli- tai ottelurangaistuksen tuomitsemiseen johtaneet tilanteet ja R:llä olisi ollut mahdollisuus antaa asiassa vastine ennen kurinpitorangaistuksen määräämistä.

Jääkiekkoliiton edellä selostettujen kuulemista koskevien sääntöjen mukaan pelaajan kuulemisesta voidaan luopua, mikäli seuraamuksena oleva pelikielto ei ole neljää ottelua pitempi. Näissäkin tilanteissa pelaajalla on sääntöjen mukaan oikeus tulla kuulluksi, jos hän ilmoittaa halustaan tulla kuulluksi viimeistään ottelua seuraavana arkipäivänä. Pelaajan tulee tällöin kuitenkin olla itse asiassa aloitteellinen, jos hän haluaa tulla kuulluksi.

Erotuomareille annetun sisäisen ohjeistuksen mukaan erotuomarin tulee laatia raportti ottelusta muun ohella silloin, kun pelaajalle on tuomittu ottelussa pelirangaistus. Tämän raportin perusteella kurinpitäjä harkitsee, onko asiassa syytä käynnistää lisärangaistuksen määräämiseen mahdollisesti johtava erillinen kurinpitokäsittely. Pelirangaistuksesta poiketen ottelurangaistus johtaa kilpailusääntöjen kohdan 10.18 nojalla automaattisesti erilliseen kurinpitokäsittelyyn ja sen seurauksena pelaajalle määrätään aina yhden tai useamman ottelun pelikielto. Pelirangaistuksen kysymyksessä ollen lisärangaistusta sen sijaan ei yleensä määrätä, vaikka säännöt tämän sinänsä mahdollistavatkin ja näin myös toisinaan tapahtuu. Näin ollen R:n ei ollut vielä saamansa pelirangaistuksen perusteella syytä olettaa, että kurinpitäjä aloittaa hänen menettelyään koskevan kurinpitomenettelyn, jonka seurauksena hänelle määrätään lisärangaistus.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että käsiteltävänä olevassa asiassa R:n ei myöskään voida katsoa olleen tietoinen siitä, että ottelusta ylipäätään oli laadittu erotuomariraportti, jonka perusteella kurinpitomenettely oli aloitettu, koska ottelupöytäkirjan erotuomariraporttia koskeva kohta oli jätetty tyhjäksi. Esitetyn selvityksen perusteella Jääkiekkoliitto on antanut erotuomariraportin laatimisesta ohjeen tuomareilleen vuonna 2011. Mainitun ohjeen mukaan ottelupöytäkirjaan tulee aina tehdä merkintä laaditusta erotuomariraportista, jotta joukkueet ovat tietoisia asiasta ja osaavat kysyä mahdollisia jatkoseuraamuksia asiaankuuluvalta päättävältä elimeltä. R ja tämän joukkue eivät olleet voineet olla tietoisia siitä, oliko ottelun erotuomari toiminut saamansa ohjeistuksen vastaisesti jättämällä raportin laatimatta, vai jättämällä tekemättä sen laatimista koskevan merkinnän ottelupöytäkirjaan. Tällaisessa tilanteessa R:n ei ole voitu edellyttää varmistaneen asiaa erikseen Jääkiekkoliitolta, vaan hän on voinut luottaa ottelupöytäkirjan merkintöihin.     

Oikeusturvalautakunta on useissa kurinpitoa koskevissa ratkaisuissaan todennut, että asianosaisen kuuleminen on keskeinen oikeussuojaperiaate erityisesti silloin, kun häneen kohdistetaan kurinpidollisia toimia (esimerkiksi UOL 5/2008, UOL 7/2009, UOL 17/2010, UOL 23/2011, UOL 15/2014 ja UOL 29/2015). Kuulemisperiaatetta on vakiintuneesti edellytetty noudatettavan oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä riippumatta siitä, onko lajiliiton säännöissä nimenomaisesti edellytetty menettelyn kohteena olevan henkilön kuulemista. Urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu ensinnäkin, että urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelyn käynnistymisestä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Lisäksi urheilijalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä (UOL18/2015).

Jääkiekon kurinpitomenettelyä koskevassa ratkaisukäytännössään oikeusturvalautakunta on todennut, että pelin aikana ottelurangaistuksen saanut henkilö tulee ottelurangaistuksen määräämisen hetkellä tietoiseksi siitä, että tapahtumat johtavat sääntöjen mukaiseen yhden ottelun automaattiseen pelikieltoon ja että tilanne arvioidaan joka tapauksessa vielä kurinpitäjän toimesta. Tällaisessa tilanteessa kilpailusäännöissä määrättyä asianosaisen omaan aloitteellisuuteen perustuvaa kuulemismenettelyä on pidetty säännöissä mainituissa tapauksissa riittävänä (UOL 32/2015).

Kuten edellä on todettu, pelirangaistuksesta ei yleensä seuraa lisärangaistusta, vaan rangaistus kärsitään kokonaisuudessaan siinä ottelussa, jossa se on määrätty. Arvioidessaan pelaajan menettelyn niin moitittavaksi, että sääntöjen mukainen rangaistus siitä on yhden tai useamman ottelun pelikielto, erotuomari tuomitsee tilanteesta ottelurangaistuksen. Ottelurangaistuksesta seuraavan pelikiellon pituus ratkaistaan aina vasta kurinpitäjän toimesta erillisessä kurinpitomenettelyssä. Ottelurangaistukseen tuomitusta pelaajasta poiketen pelirangaistukseen tuomitun pelaajan tiedossa ei ole se, tullaanko asiassa käynnistämään erillinen kurinpitomenettely, jossa kurinpitäjä arvioi kysymyksessä olevan menettelyn lisärangaistuksen arvoiseksi. Tämä ei yleensä ilmene myöskään erotuomariraportista, koska raportin laatinut erotuomari on itse arvioinut kysymyksessä olleen rikkeen pelirangaistuksen, ei ottelurangaistuksen arvoiseksi.

Kuulemista koskevien Jääkiekkoliiton sääntöjen mukaan asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi silloin, jos kurinpidon kohteena on tapaus, josta ei ole annettu peli- tai ottelurangaistusta. Oikeusturvalautakunta katsoo, että kurinpidon kohteena olevan asianosaisen oikeusturva ja kuulemisperiaate edellyttävät kuulemismahdollisuuden varaamista erikseen myös silloin, kun menettely, josta ottelun erotuomari on tuominnut pelirangaistuksen, johtaa kurinpitäjän alustavan arvion mukaan lisärangaistuksen määräämiseen. Näin kurinpitomenettelyn kohteena oleva henkilö tulee tietoiseksi erillisestä kurinpitomenettelystä ja siitä, että kurinpitäjä arvioi hänen menettelyään alustavasti ankarammin kuin ottelun erotuomari. Kurinpitomenettelyn kohteena olevan henkilön oikeusturvan kannalta tilanne rinnastuu tällöin rangaistuksen määräämiseen tilanteesta, josta ei ole tuomittu ottelun aikana rangaistusta. Kuulemisperiaatteen toteutuminen edellyttää tällöin sitä, että kurinpitomenettelyn kohteena olevalle henkilölle toimitetaan se aineisto, jonka perusteella asiaa arvioidaan, ja hänelle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ja toimittaa oma selvityksensä asiassa.

Johtopäätökset ja lopputulos

R:n menettelyä koskevassa kurinpitomenettelyssä on sinänsä noudatettu Jääkiekkoliiton menettelyä koskevia sääntöjä. Edellä mainituilla perusteilla sääntöjen mukainen menettely ei kuitenkaan ole taannut sitä, että R olisi tullut tosiasiassa tietoiseksi vireillä olleesta kurinpitomenettelystä ja siitä, että kurinpitäjä arvioi hänen menettelyään ottelun erotuomarista poiketen siten, että asiassa on määrättävä lisärangaistus. Tässä tilanteessa mahdollisuutta antaa oma-aloitteisesti vastine kurinpitäjälle ei voida pitää kuulemisperiaatteen kannalta riittävänä. Kurinpitorangaistuksen määräämisessä noudatettu menettely ei siten ole ollut kuulemisperiaatteen kannalta asianmukainen.

Kurinpitomenettelyssä tapahtunut menettelyvirhe on koskenut keskeistä urheilijan oikeusturvan taetta. Tällaisessa tilanteessa oikeusturvalautakunnan ei ole perusteltua lausua ensimmäisenä ratkaisuasteena kurinpitoseuraamuksen määräämisen asiallisiin edellytyksiin liittyvistä perusteista. Näin ollen ja ottaen toisaalta huomioon myös sen, että R on suorittanut määrätystä kahden ottelun pelikiellosta puolet jo ennen tämän valitusasian vireilletuloa, asiaa ei ole syytä palauttaa kurinpitomenettelyyn, vaan valituksen kohteena oleva päätös on kokonaan kumottava (ks. myös UOL 15/2014 ja UOL 14/2015).

Päätöslauselma

R:n valitus hyväksytään. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kurinpitäjän 30.9.2015 antama päätös 46/2015-16 kumotaan ja R:lle määrätty kurinpitoseuraamus poistetaan.   

Valitusmaksu palautetaan.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Jarmo Hirvonen                      Samuli Sillanpää

puheenjohtaja                         sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jarmo Hirvonen, Pia Ek, Johanna Lahti, Hilkka Salmenkylä ja Thomas Stenius.