5/2013 Jääkiekko: Kurinpitoseuraamus

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 5/2013

12.4.2013    Diaarinro 2/2013

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Jääkiekon sarjaseurat ry:n työvaliokunnan 7.1.2013 Juhani Tammiselle määräämä kurinpitoseuraamus

ASIA

Kurinpitoseuraamus

MUUTOKSENHAKIJA

Juhani Tamminen

KUULTAVA

Jääkiekon sarjaseurat ry / Suomen Jääkiekkoliitto

JÄÄKIEKON SARJASEURAT RY:N TYÖVALIOKUNNAN PÄÄTÖS 7.1.2013

Jääkiekon sarjaseurat ry:n työvaliokunta on 7.1.2013 antamallaan päätöksellä määrännyt Juhani Tammiselle varoituksen ja viiden ottelun ehdollisen toimintakiellon. Toimintakielto astuu voimaan, mikäli Tamminen julkisuudessa millä tavalla tahansa kyseenalaistaa erotuomaritoiminnan puolueettomuuden tai arvostelee kurinpitopäätöksiä.

VALITUS PERUSTEINEEN

Juhani Tamminen on vaatinut, että 7.1.2013 annettu kurinpitopäätös kumotaan ja Jääkiekon sarjaseurat ry velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa Urheilun oikeusturvalautakunnassa yhteensä 4.892,16 eurolla (sisältäen arvonlisäveroa 908,16 euroa) korkoineen.

Työvaliokunnan 7.1.2013 tekemä päätös oli yhdistyslain sekä Jääkiekon sarjaseurat ry:n sääntöjen vastainen. Päätäntävalta kurinpitoasioissa kuului Rovaniemen hovioikeuden 8.5.1996 antaman tuomion mukaisesti yhdistyslain 16 §:n pääsäännön mukaan yhdistyksen yleiselle kokoukselle, ellei yhdistyksen säännöistä ilmene, kenelle päätäntävalta kurinpitotoimen määräämisestä kuului. Korkein oikeus oli 22.10.1997 antamallaan ennakkopäätöksellä KKO 1997:165 hyväksynyt hovioikeuden tuomion perustelut.

Tammiselle kilpailukiellon määrännyt Jääkiekon sarjaseurat ry:n työvaliokunta ei ollut päätösvaltainen nyt ratkaistavana olevassa asiassa. Jääkiekon sarjaseurat ry:n säännöissä ei oltu määrätty, että kurinpitotoimista päättäminen kuuluisi kyseessä olevassa asiassa päätöksen tehneelle työvaliokunnalle. Suomen Jääkiekkoliitto ry:n kilpailusääntöjen kohdan 10.3 mukaan kurinpitovaltaa Mestiksen osalta käytti Jääkiekon sarjaseurat ry:n hallitus. Jääkiekon sarjaseurat ry:n säännöissä ei kuitenkaan ole viitattu mainittuun Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohtaan kurinpitovallan käyttämistä koskien. Tämän johdosta seuran jäseniin kohdistuvista kurinpitotoimista päättäminen kuului Jääkiekon sarjaseurat ry:n kohdalla yhdistyksen yleiselle kokoukselle eikä työvaliokunnalle tai hallitukselle.

Työvaliokunta ei ollut toimivaltainen tekemään Tammista koskevaa kurinpitopäätöstä, joka rajoitti merkittävästi hänen toimintavapauttaan. Tamminen ei ole Jääkiekon sarjaseurat ry:n jäsen eikä häneen tämän vuoksi voida kohdistaa yhdistyksen tai sen työvaliokunnan toimesta kyseisen kaltaisia kurinpitotoimia. Tamminen ei ollut myöskään työsopimuksessaan sitoutunut noudattamaan Jääkiekon sarjaseurat ry:n tai sen työvaliokunnan kurinpitoa koskevia päätöksiä.

Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöihin ei voitu vedota perusteena Tammiseen kohdistuvassa kurinpitopäätöksessä. Tamminen ei ole lunastanut Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdassa 1.1 tarkoitettua pelipassia eikä hän tämän vuoksi voinut olla sitoutunut noudattamaan mainittuja kilpailusääntöjä tai niihin sisältyvien määräysten perusteella kurinpitovaltaa käyttävien toimielinten kurinpitopäätöksiä. Tammisen työnantajakaan ei ole lunastanut hänelle tarkoitettua pelipassia.

Tamminen ei ollut työsopimuksessaan tai muutoin sitoutunut noudattamaan Mestiksen kurinpitosääntöjä. Tämän johdosta mainittuihin sääntöihin ei voitu vedota perusteena häneen kohdistuvassa kurinpitopäätöksessä.

Mikäli työvaliokunnan katsottaisiin olevan toimivaltainen antamaan kurinpitoseuraamuksen nyt ratkaistavana olevassa asiassa, huomioon oli otettava se, että päätös oli tehty tilanteessa, jossa valiokunnan kolmesta jäsenestä vain yksi oli osallistunut päätöksentekoon. Työvaliokunnan kokouksen päätösvaltaisuus oli tämän vuoksi kyseenalainen.

Tammista ei oltu kuultu eikä hänelle oltu edes varattu tilaisuutta tulla kuulluksi häntä koskevaa ehdollista pelikieltoa määrättäessä. Tällainen menettely oli vastoin yleistä oikeusperiaatetta ja muodosti merkittävän menettelyllisen virheen työvaliokunnan päätöksenteossa.

VASTAUS PERUSTEINEEN

Jääkiekon Sarjaseurat ry (jäljempänä JS) on vaatinut, että valitus hylätään ja Tamminen velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asian ajamisesta Urheilun oikeusturvalautakunnassa 500 eurolla.

Tammiselle oli lunastettu Suomen Jääkiekkoliiton (jäljempänä SJL) pelipassi 31.8.2012. Hän oli sitoutunut SJL:n kilpailu- ja kurinpitosääntöjen soveltamiseen ja hänen toimintaansa voitiin arvioida mainittujen säännösten mukaisesti. Mikäli Tammisella ei olisi ollut voimassa olevaa pelipassia, hän ei olisi voinut toimia valmentajana koko kauden aikana.

JS:n työvaliokunnan päätös oli perustunut SJL:n kilpailu- ja kurinpitosäännösten soveltamiseen ja näiden sääntöjen soveltamisesta oli SJL:n kilpailusäännöissä kohdassa 10.1 nimenomainen määräys. Lisäksi kurinpitovallan käyttämistä oli säännelty SJL:n kilpailusäännöissä kohdassa 10.3 nimenomaisella määräyksellä. JS:n toimivalta tehdä asiassa Tammista koskeva kurinpitopäätös oli perustunut edellä mainittuihin SJL:n kilpailusääntöjen määräyksiin ja yhdistyksen hallitus saattoi itsenäisesti päättää, kuinka sille SJL:n kilpailusäännöissä osoitettua kurinpitotoimivaltaa käytettiin. Edelleen yhdistyksen hallituksen osallistuminen kokonaisuudessaan kurinpitoasioiden käsittelyyn ei ollut käytännössä perusteltua kurinpitoasioiden ripeän käsittelyn vaatimuksen vuoksi.

JS:n hallitus oli kokouksessaan 10.9.2012 hyväksynyt Mestiksen päivitetyt kurinpitosäännöt. Säännöistä oli erikseen tiedotettu kyseisen sarjan kilpailutoimintaan osallistuvia seuroja ja muita tahoja. Tällä tavoin yhdistyksen hallitus oli päättänyt, kuinka sille annettua kurinpitovaltaa käytännössä käytettiin. Nyt oikeusturvalautakunnan ratkaistavana olevan valituksen kohteena olevassa asiassa ja muissa vastaavissa asioissa toimivaltainen kurinpitoelin oli JS:n työvaliokunta.

JS:n työvaliokunta oli tehnyt asiassa yhden kurinpitopäätöksen (varoitus). Lisäksi se on ilmoittanut tekevänsä uuden kurinpitopäätöksen (viiden ottelun toimintakielto), mikäli Tamminen syyllistyy päätöksessä mainittuun toimintaan. SJL:n kilpailusääntöjen kohdan 10.2 mukaan kuulemisesta voitiin luopua, mikäli seuraamuksena oleva peli- ja toimintakielto ei ollut kolmea ottelua pitempi. Mainitun säännöksen perusteella Tammiselle ei ollut tarvinnut varata tilaisuutta tulla kuulluksi ennen varoitusta koskeneen kurinpitopäätöksen tekemistä. Mikäli Tammisen tulevan toiminnan perusteella on tarve ottaa asia uudelleen käsittelyyn ja määrätä erillisellä päätöksellä viiden ottelun toimintakielto, tullaan Tammiselle varaamaan SJL:n kilpailusääntöjen mukainen mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa.

JS:n työvaliokuntaan kuului puheenjohtajan lisäksi neljä jäsentä. Työvaliokunta oli päätöksensä mukaisesti käsitellyt asian sähköpostilla ja puhelimitse. Kaksi valiokunnan jäsentä ei ollut osallistunut asian käsittelyyn jääviyden vuoksi. Muut valiokunnan jäsenet olivat sen sijaan osallistuneet asian käsittelyyn. Näin ollen Tammisen väite siitä, että JS:n puheenjohtaja olisi tehnyt asiassa päätöksen yksin ei pitänyt paikkaansa.

VASTASELITYS

Tamminen on vastaselityksessään uudistanut valituksensa perusteineen ja lisäksi todennut, että yhdistysrekisteristä saadun tiedon mukaan JS:n vastineeseen sisältyneet säännöt olivat tulleet vireille 28.9.2012 ja ne olivat toistaiseksi vireillä eikä niitä oltu toistaiseksi merkitty rekisteriin. Sääntöjä ei oltu vielä rekisteröity ja rekisteriin merkitseminen oli edellytys sääntöjen voimassaololle. Mainitut säännöt eivät olleet voimassa, kun valituksen kohteena oleva kurinpitopäätös oli tehty 7.1.2013.

Yhdistysrekisterissä toistaiseksi voimassa oleviin JS:n sääntöihin ei sisältynyt määräyksiä kurinpitovallan käyttämisestä yhdistyksessä eikä JS:n työvaliokuntaa ollut tarkoitetuissa säännöissä määrätty kurinpitovaltaa yhdistyksessä käyttäväksi elimeksi. Tällaista määräystä ei sisältynyt myöskään JS:n yhdistysrekisterissä vireillä oleviin sääntöihin.

Oikeuskirjallisuudessa ja –käytännössä vallitsevan kannan mukaan kurinpitotoimista päättäminen yhdistyksessä kuului yhdistyksen kokoukselle. Koska JS:n säännöissä ei oltu määrätty, että kurinpitovaltaa yhdistyksessä käyttää JS:n työvaliokunta, kuului päätösvalta kurinpitoasioissa JS:n yleiskokoukselle tai valtuutettujen kokoukselle. JS:n hallituksen kokouksen 10.9.2012 tekemällä päätöksellä tai Mestiksen kurinpitosääntöihin sisältyvällä määräyksellä ei voitu delegoida kurinpitovaltaa työvaliokunnalle.

SJL:n kilpailusääntöjen kohdassa 10.3 oli määrätty, että Mestiksen osalta kurinpitovaltaa käytti JS:n hallitus. SJL:n toimintasääntöihin ei kuitenkaan sisältynyt määräystä, jonka mukaan kurinpitovaltaa yhdistyksessä olisi mahdollista delegoida JS:n hallitukselle. Ottaen huomioon edellä mainittu oikeukirjallisuudessa ja –käytännössä omaksuttu kanta, sellaisen määräyksen, jolla SJL:lle kuuluvaa kurinpitovaltaa delegoidaan JS:n hallitukselle, tulisi ollakseen sitova sisältyä SJL:n sääntöihin. Tällaista määräystä ei kuitenkaan sisältynyt SJL:n voimassa oleviin sääntöihin. Edellä kerrotuista syistä JS:n työvaliokunta ei ollut toimivaltainen tekemään Tammista koskevaa kurinpitopäätöstä.

Työvaliokunnan päätöksessä ei oltu myöskään yksilöity, millä tavoin Tammisen toiminta oli muodostanut sellaisen teon, että sitä voitiin pitää SJL:n kilpailusääntöjen kohdassa 10.4 tarkoitettuna tekona. Tammisen toimintaa voitiin arvioida korkeintaan kilpailusääntöjen 10.4 kohdan kolmannen alakohdan mukaan. Tammisen käytöstä 28.12.2012 pelatun Sapko-Tuto-ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa ei voida pitää edellä mainitussa kilpailusääntöjen kohdassa tarkoitettuna toimintana, josta voitaisiin määrätä kurinpitorangaistus. Kyseisessä lehdistötilaisuudessa Tamminen oli kritisoinut ottelun erotuomareita vain yhdellä lauseella. Tätä ei voitu kuitenkaan tulkita loukkaavaksi tai mielenosoitukselliseksi esiintymiseksi erotuomaria vastaan. Tammisen lehdistötilaisuuden myöhemmässä vaiheessa esittämät kommentit eivät myöskään täyttäneet SJL:n kilpailusääntöjen 10.4 kohdassa tarkoitetun käyttäytymisen tunnusmerkistöä.

Tammiselle langetetun ehdollisen toimintakiellon määräämiselle ei ollut myöskään löydettävissä perusteita SJL:n kilpailusäännöistä tai Mestiksen kurinpitosäännöistä. Ehdollisen toimintakiellon määrääminen rajoitti merkittävällä tavalla Tammisen sananvapautta ja oikeutta ilmaista omia mielipiteitään, jotka oli perusoikeutena turvattu perustuslain 12 §:ssä. Samoin toimintakielto rajoitti perustuslain 18:ssä mainittua oikeutta työhön ja elinkeinovapautta. Työvaliokunnan kurinpitopäätöksessä ei oltu myöskään määrätty, kuinka pitkään Tammiselle määrätyn ehdollisen toimintakiellon ”koeaika” oli voimassa. Mainitusta kurinpitopäätöksestä syntyy vaikutelma, että Tammiselle määrätty toimintakielto astuu voimaan automaattisesti edellyttämättä erillistä kurinpitokäsittelyä. Ehdollinen kurinpitorangaitus ei myöskään voinut olla voimassa ennalta määrämätöntä ajanjaksoa.

Työvaliokunnan kurinpitopäätöstä ehdollisen pelikiellon määräämisestä ei voitu pitää hyväksyttävänä myöskään perusoikeuksien turvaamisen näkökulmasta. Urheilun oikeusturvalautakunta oli esimerkiksi aikaisemmissa ratkaisuissaan 1/2008 ja 17/2009 ottanut kantaa perusoikeuksien merkitykseen ja kurinpitoseuraamusten perustumiseen nimenomaiseen sääntömääräykseen.

JS:n työvaliokunnan päätöstä ei oltu annettu tiedoksi Tammiselle henkilökohtaisesti vaan ainoastaan hänen työnantajalleen Tuto Hockeylle 7.1.2013. JS oli vastineessaan esittänyt väitteen siitä, että asiassa oli tehty ainoastaan yksi kurinpitopäätös. Tämä väite oli ristiriidassa työvaliokunnan antaman päätöksen sisällön kanssa.

SJL:n tai Mestiksen kurinpitosääntöihin ei sisältynyt määräyksiä koskien kuulemismenettelyä sellaisessa tilanteessa, jossa toimitsijalle määrätään kurinpitoseuraamuksena ehdollinen toimintakielto. Mikäli päätös ehdollisesta toimintakiellosta katsottaisiin Tammista sitovaksi, hänen oikeuteensa tulla kuulluksi tuli tällöin soveltaa SJL:n ja Mestiksen toimintakiellon määräämiseen soveltuvia kuulemista koskevia määräyksiä. Koska Tammiselle määrätty ehdollinen toimintakielto oli ollut pituudeltaan yli kolme ottelua, olisi hänelle tullut varata tilaisuus kilpailusääntöjen määräysten mukaisesti tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Nyt ratkaistavana olevassa tapauksessa Tammisen oikeussuojakeinojen suojaamisen tärkeys oli korostunut. Myös Urheilun oikeusturvalautakunta oli päätöksessään 1/2008 korostanut riittävistä oikeusturvajärjestelyistä huolehtimisen tarvetta peli-/toimintakieltoa määrättäessä.

JS:n työvaliokunnan Tammista koskeva kurinpitopäätös tuli kumota myös kurinpitomenettelyssä tapahtuneen menettelyvirheen perusteella.

VASTASELITYKSEEN ANNETTU VASTINE

JS on vastineessaan uudistanut vastauksensa perusteineen ja lisäksi todennut, että asiassa ei ollut kysymys siitä, että JS:n työvaliokunnan päätöksen perustana olisi JS:n sääntöjen vastainen menettely tai että työvaliokunta olisi kohdistanut päätöksensä JS:n jäseneen. SJL:n toimintasääntöjen 11 §:n mukaan liittohallituksen tehtävänä oli päättää jäseniin ja näiden jäseniin kohdistuvista kurinpitotoimenpiteistä. Kurinpitovallan käyttämisestä oli säädetty SJL:n liittovaltuuston hyväksymillä kilpailusäännöillä, joihin oli viitattu JS:n työvaliokunnan tekemässä päätöksessä. Liittovaltuusto käytti SJL:n toimintasääntöjen 10 §:n mukaan liiton ylintä päätösvaltaa kaikissa muissa asioissa paitsi niissä, jotka oli määritelty nimenomaan liittokokouksen käsiteltäviksi taikka joista liittokokous oli tehnyt päätöksen. Kurinpitoasioista päättäminen ei kuulunut SJL:n toimintasääntöjen 9 §:n mukaan liittokokouksessa käsiteltäviin asioihin.

Oikeuskirjallisuudessa oli katsottu, että kurinpitovallan käyttämisestä voitiin määrätä erilaisilla kurinpitosäännöillä (Halila-Tarasti: Yhdistysoikeus, Helsinki, 2011, s. 241). Urheilujärjestöissä kurinpitomääräykset sisältyivät tyypillisesti kilpailusääntöihin ja näin asia oli myös SJL:n kilpailusääntöjen osalta. Kurinpitovallan käyttämiselle oli SJL:n toiminnassa asianmukainen oikeudellinen perusta, koska toimivallan perustasta oli määräys SJL:n toimintasäännöissä. Lisäksi liittovaltuusto SJL:n ylimpänä päättävä elimenä oli antanut SJL:n kilpailusääntöjen osana erilliset kurinpitomääräykset, joissa oli määritelty myös kurinpitovallan käyttämiseen oikeutetut tahot erilaisissa soveltamistilanteissa.

Kurinpitovallan käyttämisen järjestämisessä oli perusteltua ottaa huomioon kunkin yhdistyksen ja sen alaisen toiminnan erityispiirteet. Yhdistyksen oli voitava käyttää autonomiaansa sen määrittämiseksi, miten kurinpitomenettely käytännössä järjestetään. Yhdistysoikeudellisessa oikeuskirjallisuudessa oli vakiintuneesti katsottu mahdolliseksi, että yhdistys saattoi luovuttaa kurinpitovaltaansa toiselle yhdistykselle (Riitesuo: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä, Helsinki, 2001, s. 95). Näin oli tässäkin tapauksessa, kun SJL:n liittovaltuuston hyväksymien SJL:n kilpailusääntöjen 10.3 kohdassa oli todettu, että kurinpitovaltaa Mestiksen osalta käytti JS:n hallitus. SJL:n alaisen kurinpitovallan käyttämisestä oli näin ollen nimenomaisesti määrätty sääntöperustaisesti eikä sillä seikalla, mitä JS:n säännöissä oli todettu tai jätetty toteamatta yhdistyksen sisäisen kurinpitovallan käyttämisestä, ollut merkitystä SJL:n kilpailumääräysten mukaisen kurinpitovallan käyttämisen osalta. JS:n hallitus saattoi itsenäisesti päättää, kuinka sille SJL:n kilpailusäännöissä osoitettua toimivaltaa kurinpitoasioissa tullaan käyttämään.

Tamminen ei ollut vastaselityksessään tuonut esille mitään sellaista, mikä antaisi aiheen arvioida toisin JS:n vastineessa 18.2.2013 esitettyä koskien Tammisen sitoutumista SJL:n kurinpitomenettelyn alaisuuteen SJL:n kilpailusääntöjen 1.1 kohdan mukaisesti pelipassin lunastamisella ja liiton alaiseen toimintaan osallistumalla. JS:n sääntömuutosten käsittelyvaiheella yhdistysrekisterissä ei myöskään ollut merkitystä asian ratkaisemisen kannalta.

JS:n työvaliokunnan päätöksessä 7.1.2013 oli myös nimenomaisesti viitattu SJL:n kilpailusääntöjen 10.4 kohtaan ja Mestiksen kurinpitosääntöihin (Kurinpitomenettely kaudella 2012–2013) sekä seikkaperäisesti kuvattu päätöksen perusteena oleva tapahtumakulku. Päätöksessä oli näin ollen riittävästi yksilöity se Tammisen toiminta, joka oli johtanut hänen rankaisemiseensa.

SJL:n kilpailusääntöjen 10.4 kohdassa oli asetettu oikeudelliset puitteet kurinpitorangaistuksen määräämiselle yksittäisessä asiassa. JS:n työvaliokunnan 7.1.2013 tekemässä päätöksessä mainitulla tavalla Tammisen toistuva menettely oli ollut omiaan vakavasti vaarantamaan erotuomareiden, kurinpitojärjestelmän ja sarjatoiminnasta vastaavien tahojen toimintaedellytykset. Kurinpitopäätöksen kohteena oleva Tammisen menettely oli täyttänyt useamman SJL:n kilpailusääntöjen 10.4 kohdassa määritellyn kurinpidon alaisen teon kriteerit.

Mestiksen kurinpitosäännöt täsmensivät osaltaan sitä, millaisiin seikkoihin JS:n työvaliokunta tulee kiinnittämään huomiota soveltaessaan sille SJL:n kilpailusääntöjen 10.3 kohdassa annettua toimivaltaa tehdä Mestistä koskevia kurinpitopäätöksiä. Mestiksen kurinpitosäännöissä oli nimenomaisesti viitattu kohdassa "Sopimaton käytös" erotuomarin puolueettomuuden julkiseen arvosteluun toimihenkilön (valmentaja tms.) toimesta sekä kurinpitopäätösten julkiseen arvostelemiseen tai puolueettomuuden arvosteluun. Tammisen toimintaa oli lisäksi kurinpitopäätöksessä tarkoitetun teon osalta arvioitava kokonaisuutena eikä yksittäisten lauseiden irrottaminen asiayhteydestä ollut perusteltua.       

JS:n työvaliokunnan päätöksen muotoilulla oli pyritty osaltaan vaikuttamaan siihen, että päätöksen kohteena oleva Tammisen menettely ei tulisi enää toistumaan, vaikka päätöksellä määrätty kurinpitorangaistus (varoitus) oli sinällään varsin lievä seuraamus. 

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Perustelut

Käsittelyratkaisu

Suullinen käsittely

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.

Pääasiaratkaisu

SJL:n kilpailusäännöt kurinpitoon liittyen

SJL:n kilpailusääntöjen 10 kohdassa on säädetty kurinpidosta. Sääntöjen 10.1 kohdan mukaan seurat, niiden hallituksen jäsenet, seurojen toimihenkilöt, seuratoimitsijat, pelaajat, erotuomarit ja toimitsijat ovat velvollisia noudattamaan liiton kilpailusääntöjä ja niitä määräyksiä, joita kilpailusääntöjen nojalla on annettu. Tapahtuneista rikkomuksista voidaan tuomita jäljempänä mainituin perustein rangaistus.

Mainittujen sääntöjen 10.3 kohdan mukaan kurinpitovaltaa käyttää Mestiksen osalta JS:n hallitus. Mainittujen sääntökohtien perusteella kurinpitovaltaa käyttäväksi elimeksi on kilpailusäännöissä määrätty JS:n hallitus.

JS:n hallituksen toimet kurinpidon järjestämiseksi

JS:n hallitus on valitukseen annetun vastineen mukaan kokouksessaan 10.9.2012 hyväksynyt päivitetyt kurinpitosäännöt Mestikselle (Mestis kurinpitomenettely kaudella 2012-2013). Vastineen mukaan näistä säännöistä on erikseen tiedotettu Mestiksen kilpailutoimintaan osallistuvia seuroja ja muita tahoja.

Näissä säännöissä ja niiden kurinpitotoimia koskevassa kohdassa on mainittu, että mikäli määrättävä rangaistus on toimintakielto (valmentajat, toimihenkilöt, johtohenkilöt), kurinpidosta vastaa JS:n työvaliokunta. Seuraavan alakohdan mukaan, kun kurinpidon piiriin saatetaan tapaus, jossa arvostellaan kurinpitojärjestelmää, kurinpitoelintä tai sen jäsentä tai käsiteltävänä on asia, josta voidaan määrätä taloudellinen sanktio, kurinpidosta vastaa JS:n työvaliokunta. Edelleen säännöissä on mainittu, että mikäli päätöksen on tehnyt JS:n työvaliokunta, päätöksestä voi valittaa Urheilun oikeusturvalautakuntaan.

Tammisen sitouttaminen kurinpitoon

SJL:n kilpailusääntöjen sitoutumista koskevan 1.1 kohdan mukaan pelaajat, toimihenkilöt ja erotuomarit sitoutuvat pelipassinsa lunastamalla ja liiton alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan liiton kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta. Seurojen ja erotuomarikerhojen velvollisuutena on informoida pelaajiaan, toimihenkilöitään ja erotuomareitaan näistä säännöistä.

Vastineen liitteenä toimitetun pelipassirekisterin otteen mukaan Tammiselle on lunastettu pelipassi lisenssikaudeksi 2012-2013. Edellisessä kappaleessa mainitun sääntökohdan osalta valmentaja on rinnastettava toimihenkilöön ja täten valmentajakin on kurinpitosääntöjen alaisuudessa. Näin ollen Tamminen on pelipassin lunastamisella ja liiton alaiseen toimintaan osallistumalla sitoutunut noudattamaan liiton kurinpitosääntöjä.

Oikeusturvalautakunnan johtopäätökset kurinpidon ja siihen sitouttamisen osalta

Oikeusturvalautakunta katsoo, että SJL:n kilpailusäännöissä on selkeästi määritetty, mille taholle kurinpitovalta Mestiksen osalta kuuluu. Edelleen kurinpitovalta on voitu Mestiksen hallituksen päätöksellä delegoida alemman asteiselle toimielimelle ja tässä tapauksessa Mestiksen työvaliokunnalle. Mestiksen kurinpitomenettelystä on lisäksi julkaistu päivitetyt kurinpitosäännöt, joista on asianmukaisesti tiedotettu kurinpidon alaisia tahoja. Kurinpitoon liittyvä toimivalta perustuu näin riittävällä täsmällisyydellä ja kurinpidon kohteina olevien kannalta ennakoitavalla tavalla lajiliiton kilpailusääntöihin ja niiden nojalla tehtyihin delegointipäätöksiin.

SJL:n kilpailusääntöjen 1.1 kohdan perusteella Tammisen on katsottava pelipassin lunastamisella tulleen asianmukaisesti sitoutetuksi liiton kurinpitovallan alaiseksi. Hänet on näin ollen sitoutettu kilpailusääntöjen ja myös kilpailusääntöihin kuuluvan kurinpidon alaiseksi.

Oikeusturvalautakunta toteaa kokoavasti, että toimivaltainen kurinpitoelin Tammisen tapauksen osalta on ollut nimenomaan JS:n työvaliokunta. SJL:n kilpailusäännöissä ja JS:n omien toimielimien taholta on asianmukaisesti säädetty kurinpidosta ja tämän kurinpitonormiston alaisuuteen Tamminen on pelipassin lunastamisella myös sitoutunut. JS:n työvaliokunnan päätöstä 7.1.2013 ei voida täten puuttuvan toimivallan tai puutteellisen kurinpitoon sitouttamisen johdosta kumota.

Kuulemisperiaate ja sen noudattaminen

SJL:n kilpailusääntöjen 10.2.1 kohdan mukaan ennen kuin kurinpitoelin ratkaisee tutkittavana olevan asian, on asianosaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti. Seuraavan alakohdan mukaan kuulemisesta voidaan luopua, mikäli seuraamuksena oleva peli- tai toimintakielto ei ole kolmea (3) ottelua pidempi.

Edellä mainituissa Mestiksen kurinpitosäännöissä on mainittu, että ennen kuin kulloinenkin asia ratkaistaan, asianosaiselle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi, joko suullisesti tai kirjallisesti. Kyseisen sääntökohdan toisessa alakohdassa todetaan, että mikäli toimihenkilölle määrätään toimintakieltoa tai seuralle taloudellinen sanktio, on seuralla ja toimihenkilöllä oikeus tulla kuulluksi aina ennen päätöksentekoa.

Asiassa ei ole riitaa siitä, onko Tammista kuultu ennen JS:n työvaliokunnan 7.1.2013 antamaa ratkaisua. Tammista ei ole kuultu ennen ratkaisun antamista, mutta JS on vastauksessaan vedonnnut siihen, ettei Tammista ollut tarvinnut SJL:n kilpailusääntöjen 10.2 mukaisesti edes kuulla, sillä asiassa on määrätty vain yksi kurinpitoseuraamus ja Tammiselle langetettu seuraamus ei ole ollut kolmea ottelua pidempi.

Oikeusturvalautakunnan johtopäätökset kuulemisen osalta

Oikeusturvalautakunta katsoo, että asianosaisen kuuleminen ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä on keskeinen asian käsittelyä koskeva menettelyllinen vaatimus. Kuulemisella on myös päätöksen kohteen oikeusturvan kannalta keskeinen merkitys. Kuulemisen tarpeellisuus korostuu erityisesti määrättävän seuraamuksen ollessa ankara. Urheilun oikeusturvalautakunta on jo aikaisemmin ratkaisussaan 1/2008 ottanut kantaa kuulemisen merkitykseen ja mainitussa päätöksessä annetut oikeusohjeet soveltuvat myös nyt ratkaistavana olevaan tapaukseen.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että JS:n työvaliokunnan päätöstä on tulkittava sillä Tammisenkin toteamalla tavalla, että kyseisessä päätöksessä on langetettu samalla kaksi seuraamusta, jotka ovat varoitus ja viiden ottelun ehdollinen toimintakielto. Päätöstä ei voida tulkita siten, kuin JS:n on vastineissaan väittänyt eikä myöskään päätöksen kirjoitusasu puolla JS:n vastineessa esitettyä kantaa. Päätöksen kirjoitusasu antaa myös sen vaikutelman, että päätös astuu voimaan automaattisesti ilman uutta erillistä päätöstä, mikäli Tamminen syyllistyy päätöksessä mainittuun toimintaan.

Oikeusturvalautakunta katsoo, että Tammista olisi tullut tässä tapauksessa kuulla ennen häntä koskevan päätöksen antamista. Kuulemiselle ei ole näytetty olleen minkäänlaista estettä ottaen huomioon myös se, että Tammista koskevaa asiaa on käsitelty aikavälillä 29.12.2012-7.1.2013. Oikeusturvalautakunnan näkemyksen mukaan asiassa ei ole ollut kysymys sellaisesta SJL:n kilpailusääntöjen 10.2 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, jossa kuulemisesta voitaisiin luopua. Sen sijaan asiassa on ollut kysymys sellaisesta tilanteesta, joihin on jo edellä Mestiksen kurinpitosääntöjen osalta viitattu. Näissä Mestiksen kurinpitosääntöjen kohdissa on nimenomaisesti mainittu, että asianosaiselle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ja mikäli toimihenkilölle määrätään toimintakieltoa on toimihenkilöllä oikeus tulla kuulluksi aina ennen päätöksentekoa. Siltä osin kuin Mestiksen kurinpitosäännöt mahdollisesti ovat ristiriidassa SJL:n kilpailusääntöjen kanssa, on kuulemismenettelyssä sovellettava asianosaisen oikeussuojan kannalta edullisempaa vaihtoehtoa, tässä tapauksessa Mestiksen kurinpitosääntöjä.

Näin ollen asian käsittelyssä JS:n työvaliokunnassa on tapahtunut olennainen menettelyvirhe.

Rangaistuksen määrääminen ja määrättävän seuraamuksen tarkkarajaisuus

Sananvapaus on turvattu jokaiselle Suomen perustuslain 12 §:ssä. SJL:n kilpailusäännöissä on kuitenkin asetettu sananvapauden käyttämiselle rajoituksia, joihin pelipassin lunastanut henkilö on sitoutunut. Sananvapauden rajoittamiseen liittyvän päätöksen voidaan kuitenkin katsoa edellyttävän erityisiä perusteita ja määrättävän seuraamuksen tulee olla säännöissä ennalta määrätty ja tarkkaan rajattu. Myös seuraamuksen kohteen kannalta on ensiarvoisen tärkeää tietää, koska langetettu seuraamus päättyy eikä niin sanottuja toistaiseksi voimassa olevia rangaistuksia voida lähtökohtaisesti hyväksyä.

SJL:n kilpailusääntöjen 10.5 kohdassa (kurinpitomenettelyssä määrättävät seuraamukset) on mainittu mahdollisena seuraamuksena muun muassa alakohdassa b) varoitus sekä alakohdassa d) toimintakielto. Kilpailusäännöissä ei ole tällä kohdin mainintaa ehdollisesta toimintakiellosta.

Mestiksen kurinpitosäännöissä kurinpitomenettelyssä määrättävänä rangaistuksena on mainittu muun muassa varoitus, peli- ja toimitsijakielto ja/tai taloudellinen sanktio tai uhkasanktio seuralle. Kurinpitosäännöissä ei ole tällä kohdin mainintaa ehdollisesta toimintakiellosta.

JS:n työvaliokunnan 7.1.2013 antamassa päätöksessä ei ole myöskään mainintaa siitä, kuinka pitkään Tammiselle määrätty ehdollinen toimintakielto on voimassa. On selvää, ettei rangaistuksen voimassaolo ehdollisena voi jatkua kuinka pitkään tahansa. Huomioon on otettava sekin, että ehdollinen, mutta automaattisesti voimaan astuva toimintakielto saattaa lopulta aktualisoituessaan muodostua tosiasiallisena seuraamuksena ankarammaksi kuin selkeästi pituudeltaan määrätty niin sanottu ehdoton toimintakielto.

Oikeusturvalautakunnan johtopäätökset Tammiselle määrätyn seuraamuksen osalta

Oikeusturvalautakunta katsoo, että 7.1.2013 annetussa päätöksessä Tammiselle määrätty ehdollinen toimintakielto on virheellinen sen takia, ettei päätöksessä ole merkintää siitä, kuinka pitkään mainittu seuraamus on voimassa. Tällaista jatkuvaa oikeustilaa ei voida pitää hyväksyttävänä seuraamuksen kohteena olevan henkilön oikeusturvan kannalta. Lisäksi ehdollinen toimintakielto, jolla pyritään perusoikeutena turvatun sananvapauden rajoittamiseen on myös virheellinen seuraamuksen tarkkarajaisuuden kannalta. Edelleen on katsottava, ettei 7.1.2013 annetussa päätöksessä viitatuissa sääntökohdissa ole selkeästi mainittu sitä, että seuraamus voitaisiin määrätä myös ehdollisena. Tämä on vastoin sitä lähtökohtaista periaatetta, että määrättävien seuraamusten on oltava selkeästi mainittuina esimerkiksi kilpailusäännöissä eikä niin sanottuja kirjoittamattomia seuraamuksia voida määrätä.

Oikeusturvalautakunnan johtopäätökset 7.1.2013 päätökseen liittyen

Asiaa kokonaisuutena arvioidessaan oikeusturvalautakunta katsoo, että JS:n työvaliokunnan päätös 7.1.2013, jossa Tammiselle on määrätty ehdollinen toimintakielto, ei perustu kilpailusääntöihin eikä kurinpitomääräyksiin eikä se ole myöskään seuraamuksen tarkkarajaisuudelta edellytettävän vaatimuksen mukainen. Tammiselle määrätty ehdollinen toimintakielto on siten perusteeton.

Työvaliokunnan menettelyyn asian käsittelyssä on myös sisältynyt olennainen virhe siltä osin kuin kysymys on ollut Tammisen kuulemisesta. Näin ollen ja asiaa kokonaisuudessaan harkitessaan oikeusturvalautakunta päätyy siihen, että työvaliokunnan 7.1.2013 Tammiselle määräämä varoitus ja ehdollinen toimintakielto on kumottava.

Oikeudenkäyntikulut Urheilun oikeusturvalautakunnassa

Oikeusturvalautakunnan ratkaisu oikeudenkäyntikulujen osalta

Asian näin päättyessä Jääkiekon Sarjaseurat ry on velvollinen korvaamaan Tammisen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa. Tamminen on voittanut valituksensa kokonaisuudessaan lautakunnassa. Tällöin ja kun valituksen kohteena olleessa päätöksenteossa on ollut selvä menettelyllinen virhe, lähtökohtana on pidettävä sitä, että voittanut osapuoli saa kulunsa korvattavaksi kokonaisuudessaan.

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta määrättäessä huomioon on kuitenkin otettava se, että osa Tammisen lautakunnassa esittämistä väitteistä on osoittautunut paikkaansa pitämättömiksi kuten esimerkiksi väite siitä, että hänelle ei oltu lunastettu pelipassia kaudeksi 2012-2013. Näin ollen Tammisen oikeudenkäyntikuluvaatimusta on kohtuullistettava. Oikeusturvalautakunta katsoo, että Tammisen kohtuullisiksi oikeudenkäyntikuluiksi lautakunnassa voidaan hyväksyä palkkion osalta 2.016,13 euroa ja sitä vastaavana arvonlisäverona 483,87 euroa eli yhteensä 2.500 euroa korkoineen.

Päätöslauselma

Juhani Tammisen valitus hyväksytään ja valitusmaksu palautetaan. Jääkiekon Sarjaseurat ry:n työvaliokunnan 7.1.2013 Tammiselle määräämä varoitus ja ehdollinen toimintakielto kumotaan.

Jääkiekon Sarjaseurat ry velvoitetaan korvaamaan Juhani Tammiselle oikeudenkäyntikuluina arvonlisäveroineen Urheilun oikeusturvalautakunnassa  2.500 euroa korkoineen.

Jääkiekon Sarjaseurat ry:n vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylätään.

Ratkaisu oli yksimielinen.

Risto Jalanko                              Sami Korhonen

puheenjohtaja                            sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Risto Jalanko, Johanna Lahti, Mika Palmgren, Timo Pennanen ja Pekka Timonen