6/2012 Moottoriurheilu: Dopingrikkomus - Kurinpito - Urheilun toimintakielto - Kurinpitorangaistuksen mittaaminen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA                             

PÄÄTÖS     Nro 6/2012

17.2.2012    Diaarinro 1/2012   

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA 

Suomen Moottoriliitto ry:n hallituksen päätös 12.12.2011 A:lle määrätystä kilpailukiellosta 

ASIA  

Dopingrikkomuksen johdosta määrätty toimintakielto 

MUUTOKSENHAKIJA 

A 

KUULTAVAT 

Suomen Moottoriliitto ry

Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry 

SUOMEN MOOTTORILIITON HALLITUKSEN PÄÄTÖS 

Suomen Moottoriliitto ry:n hallitus on päätöksellään 12.12.2011 määrännyt A:lle dopingrikkomuksen johdosta yhden (1) vuoden kilpailukiellon ajalle 12.12.2011 - 11.12.2012. 

Päätöksen perusteina on todettu, että A:lle 3.9.2011 suoritetun dopingtestin mukaan testinäyte oli sisältänyt kannabiksen aineenvaihduntatuotetta, ja ADT:n valvontalautakunnan lausunnon mukaan A on syyllistynyt dopingrikkomukseen. Suomen Moottoriliiton hallitus on katsonut A:n syyllistyneen Moottoriliiton urheilusäännöstön kohdan 019.2 rikkomiseen sekä WADA:n ja Suomen Antidopingsäännöstön mukaiseen dopingrikkomukseen. 

VALITUS PERUSTEINEEN 

A on valituksessaan vaatinut, että dopingrikkomuksen johdosta määrättävä seuraamus lievennetään varoitukseksi. 

A oli alkoholin vaikutuksen alaisena kokeillut pienen määrän kannabista. Kannabista ei ollut kokeiltu urheilusuorituksen parantamisen vuoksi. A on pyytänyt julkisesti anteeksi hölmöilyään koko Suomen trial-piiriltä. Vuoden kilpailukielto ei ole oikeudenmukainen seuraamus nuorelle urheilijalle. Seuraamus tulee lieventää varoitukseksi. 

VASTAUKSET PERUSTEINEEN 

Suomen Moottoriliitto ry on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään. 

A on Moottoriliiton valmennusryhmän jäsen ja hänelle on annettu antidopingkoulutusta. A on urheilijasopimuksen ja ajolisenssin kautta sitoutunut antidopingsäännöstöön. 

A:n dopingtesti oli sisältänyt kannabiksen aineenvaihduntatuotetta, joka on urheilussa kiellettyjen dopingaineiden listalla. Aikaisempaa tapausta kannabiksen aineenvaihduntatuotteen osalta ei ole. Sen sijaan Moottoriliitto on viime vuosina käsitellyt kaksi alkoholia koskenutta tapausta. Tällöin määrätty kilpailukielto on ollut 1 vuoden kilpailukielto, jos näyte on sisältänyt alkoholia yli sallitun määrän ja tapausta on ADT:n lausunnossa pidetty dopingrikkomuksena. 

Arvioitaessa tätä tapausta ja Moottoriliiton aiempia linjauksia, ei asiassa ollut lieventäviä seikkoja. Kannabis on urheilussa kielletty aine. Lisäksi se on huumausaine, jonka hallussapito ja käyttö on säädetty rangaistavaksi rikoslaissa. Trial lajina sivuaa ajoittain myös tieliikennealuetta, jolloin tarkastelussa voidaan ottaa huomioon myös liikennelainsäädäntö. Aikaisempien tapausten ja niissä määrättyjen seuraamusten näkökulmasta tässä tapauksessa oikeudenmukainen seuraamus on yhden vuoden kilpailukielto. Moottoriliiton linjaus ei ole myöskään ristiriidassa antidopingsäännöstön kanssa. Moottoriurheilussa huumausaineiden käytöstä määrättävä seuraamus tulee olla varoitusta ankarampi. Asiassa on perusteet määrätä ADT:n suosittelemaa seuraamusta ankarampi seuraamus. 

Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry on vastineessaan todennut, että valvontalautakunnan suositus määrättävästä seuraamuksesta oli vastaava kuin mitä kannabiksen osalta oli aikaisemmin suositettu. 

ADT on lisäksi todennut, että se ei ota kantaa siihen, miten yksittäiset lajiliitot omissa säännöissään tai sopimuksissaan linjaavat kannabiksen käytöstä määrättäviä seuraamuksia.  

VASTASELITYS 

A on Moottoriliiton ja ADT:n antamien vastausten johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut aikaisemmin esittämänsä lisäksi, että määrättävää seuraamusta tulisi kohtuullistaa esimerkiksi 6 kuukauden kilpailukielloksi. Määrätty seuraamus on kohtuuton. A oli testattu lähes jokaisessa kilpailussa ilman rikkomuksia, ja nyt kysymyksessä olevassa kilpailussa A ei ollut kyennyt ajamaan loukkaantumisen vuoksi.   

OIKEUSTURVALAUTAKUNNAN RATKAISU 

Käsittelyratkaisu 

Suullinen käsittely 

Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet. 

Pääasiaratkaisun perustelut 

Tosiasiat ja kysymyksenasettelu 

A:lle on tehty kilpailutesti 3.9.2011. Dopingtestinäytteen tulos on ollut positiivinen ja näyte on sisältänyt 11-nor-9-karboksi-delta-9-tetrahydrokannabinolia, joka on kannabiksen aineenvaihduntatuote. Kaikki kannabinoidit, kannabiksen vaikuttavat aineet, on WADA:n kiellettyjen aineiden luettelossa määrätty urheilussa kielletyiksi aineiksi kilpailuissa. 

Antidopingtoimikunnan valvontalautakunta on päätöksessään 3.11.2011 todennut, että A oli syyllistynyt dopingrikkomukseen, ja suosittanut seuraamukseksi varoitusta. Seuraamuslausunnon osalta Valvontalautakunta on katsonut, että koska kysymyksessä oli WADA:n kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa 2011 nimetty erikseen määritelty aine ja koska sääntökohdassa tarkoitetut muut edellytykset täyttyivät, seuraamusta määrättäessä voidaan soveltaa Suomen Antidopingsäännöstön 10.4 §:ää, jolloin pääsääntönä olevan kahden vuoden kilpailukiellon asemesta voidaan määrätä varoitus tai enintään kahden vuoden kilpailukielto. 

Moottoriliitto on päätöksellään 12.12.2011 määrännyt seuraamukseksi yhden vuoden kilpailukiellon. A on vaatinut, että seuraamus lievennetään varoitukseksi tai että seuraamusta ainakin alennetaan kuuden kuukauden kilpailukielloksi. 

A:n valituksen johdosta oikeusturvalautakunnassa on kysymys siitä, onko A:lle määrättävää seuraamusta lievennettävä.   

Sääntömääräykset 

Suomen antidopingsäännöstön 2009 (antidopingsäännöstö) kohdan 2 mukainen dopingrikkomus on muun muassa se, että urheilijalla otetussa näytteessä on kiellettyä ainetta, sen aineenvaihduntatuotetta tai merkkiainetta (kohta 2.1). Urheilijan on varmistettava, että hänen elimistöönsä ei pääse mitään kiellettyä ainetta. Urheilija on vastuussa häneltä otetusta näytteestä löytyneestä kielletystä aineesta, sen aineenvaihduntatuotteesta tai merkkiaineesta. 

Urheilijan aikomuksella, tuottamuksella, laiminlyönnillä tai tietoisuudella ei ole vaikutusta näytettäessä toteen kohdan 2.1 mukaista dopingrikkomusta (kohta 2.1.1). 

Antidopingsäännöstön kohdan 10.2 mukaan säännöstön kohdassa 2.1 tarkoitetusta urheilijan ensimmäisestä rikkomuksesta on määrättävä kahden vuoden urheilun toimintakielto, ellei kohdassa 10.4 tai 10.5 tarkoitettujen määräysten soveltaminen anna aihetta jättää toimintakielto määräämättä tai määrätä se kahta vuotta lyhyemmäksi. 

Säännöstön kohta 10.4 kuuluu seuraavasti: 

Erikseen määritellyistä aineista määrättävä seuraamus erityisissä olosuhteissa 

·         Kappaleen 1 mukaan mikäli urheilija näyttää toteen, millä tavalla erikseen määritelty aine on päässyt hänen elimistöönsä, tai muu henkilö näyttää toteen, miten erikseen määritelty aine on tullut hänen haltuunsa, sekä että tällä erikseen määritellyllä aineella ei ole ollut tarkoitus parantaa urheilijan suoritusta tai peittää suoritusta parantavan aineen käyttöä, urheilun toimintakielto määrätään edellä 10.2 kohdassa määrätystä poiketen seuraavasti: ensimmäisestä rikkomuksesta seuraamuksena on vähintään varoitus ja enintään kahden (2) vuoden urheilun toimintakielto. 

·         Kappaleen 2 mukaan urheilijan tai muun henkilön on edellä tässä kohdassa (10.4) tarkoitetuissa tapauksissa esitettävä väitteensä tueksi todisteita, jotka vakuuttavat Valvontalautakunnan siitä, että aikomuksena ei ole ollut parantaa urheilusuoritusta tai peittää suoritusta parantavan aineen käyttöä. Määrättäessä tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitettua seuraamusta, huomioon on otettava urheilijan tai muun henkilön tuottamuksen aste. 

Säännöstön kohdassa 10.5 ovat määräykset urheilun toimintakiellon määräämättä jättämisen tai sen poistamisen perusteista sekä siitä, milloin toimintakieltoa on mahdollista lyhentää erityisolosuhteiden perusteella. 

·         Kohdan 10.5.1. mukaan jos urheilija yksittäisen dopingrikkomuksen tapahduttua näyttää toteen, että rikkomus ei ole johtunut hänen tuottamuksestaan eikä laiminlyönnistään, urheilun toimintakielto tulee jättää määräämättä tai poistaa jo määrätty urheilun toimintakielto. Kun urheilijan näytteestä on löydetty 2.1 kohdassa tarkoitettua kiellettyä ainetta, sen aineenvaihduntatuotetta tai merkkiainetta, hänen on lisäksi näytettävä, millä tavalla kielletty aine on joutunut hänen elimistöönsä. 

·         Kohdan 10.5.2 mukaan, jos urheilija yksittäisen dopingrikkomuksen tultua ilmi näyttää toteen, että rikkomus ei ole johtunut hänen huomattavasta tuottamuksestaan eikä laiminlyönnistään, ja jos urheilijan näytteestä on löydetty 2.1 kohdassa tarkoitettua kiellettyä ainetta, sen aineenvaihduntatuotetta tai merkkiainetta, hän lisäksi näyttää toteen, millä tavalla kielletty aine on joutunut hänen elimistöönsä, voidaan urheilun toimintakielto määrätä muutoin määrättävää toimintakieltoa lyhyemmäksi. Näin määrättävän toimintakiellon tulee kuitenkin olla vähintään puolet muutoin määrättävästä urheilun toimintakiellosta. 

Suomen Moottoriliiton urheilusäännöstön (2011) kohdan 019.2 mukaan, jollei kansainvälinen lajiliitto ole päättänyt ankarammista rangaistuksista, minimirangaistukset dopingrikkomuksissa ovat: 

1. Määräaikainen kilpailukielto (pääasiassa 2 vuotta ensimmäisestä dopingrikkomuksesta.);

2. Elinikäinen kilpailukielto toistuvasta dopingrikkomuksesta; ja

3. Suomen Antidopingtoimikunnan lausunnon perusteella varoitus. 

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on kysymys antidopingsäännöstön kohdan 10.4 ja Moottoriliiton urheilusäännöstön kohdan 019.2 mukaisten edellytysten arvioinnista. 

Oikeusturvalautakunnan kannanotto  

Dopingia koskevien sääntömääräysten keskeisenä tavoitteena on turvata kaikille urheilijoille tasapuolinen ja oikeudenmukainen osallistumis- ja menestymismahdollisuus kilpailuissa. Dopingsääntelyllä pyritään suojaamaan myös urheilijoiden terveyttä ja mahdollistamaan kilpailusuorituksen turvallisuus omaa tai muiden terveyttä vaarantamatta. 

A on Antidopingtoimikunnan valvontalautakunnalle antamassaan selvityksessä todennut käyttäneensä kannabista kilpailua ja testiä edeltäneenä viikonloppuna. A:n lajina on trial. Siten käsillä olevassa tapauksessa on selvää, että antidopingsäännöstön kohdan 10.4 mukaiset edellytykset seuraamukselle ovat olemassa. Määrättävä seuraamus on antidopingsäännöstön ja Suomen Moottoriliiton urheilusäännöstön mukaan vähintään varoitus ja enintään kahden vuoden kilpailukielto. 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että dopingrikkomuksesta määrättävää seuraamusta arvioitaessa tulkinnanvaraista on, missä määrin seuraamusta harkittaessa on mahdollista ottaa huomioon muita kuin sellaisia tekijöitä, jotka liittyvät sen arviointiin, missä määrin rikkomuksella on tavoiteltu urheilusuorituksen parantamista. Tällaisia rangaistuksen määräämisessä mahdollisesti huomioon otettavia muita tekijöitä ei mainita antidopingsäännöissä eikä Moottoriliiton urheilusäännöissä. 

Yleisenä lähtökohtana urheilun kurinpitoon liittyvässä rangaistuksen määräämisessä kuitenkin on, että rangaistusta määrättäessä otetaan huomioon teon vaarallisuus ja vahingollisuus, tekijän syyllisyys sekä teon taustalla olevat muut vaikuttimet. Tämän mukaisesti oikeusturvalautakunta katsoo, että sellaisessa tilanteessa, jossa antidopingsäännöstö jättää päätöksentekijälle harkintavaltaa rangaistuksen määrän osalta, rangaistus tulee määrätä siten, että siinä otetaan huomioon edellä selostetut yleiset lähtökohdat. Seuraamusta ankaroittavana seikkana merkitystä voidaan antaa myös sille, onko moitittavaan menettelyyn syyllistynyt menestynyt urheilija, jonka voidaan katsoa olevan esikuvana nuoremmille urheilijoille. 

Moottoriliitto on vastineessaan todennut, että se oli määrännyt alkoholia koskeneissa tapauksissa seuraamukseksi yhden vuoden kilpailukiellon, jos alkoholipitoisuus oli ollut yli sallitun määrän ja tapausta oli ADT:n lausunnossa pidetty dopingrikkomuksena. Oikeusturvalautakunta toteaa, että Moottoriliiton näissä tapauksissa määräämät seuraamukset eivät ole olleet oikeusturvalautakunnan arvioitavina, joten tälle aikaisemmalle käytännölle ei yksin voida antaa ratkaisevaa merkitystä tässä tapauksessa. 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että A ei ilmeisesti ole kannabista käyttäessään pyrkinyt parantamaan suoritustaan trialissa. Päihdyttävien aineiden vaikutus lienee moottoriurheilussa ja erityisesti tarkkuutta vaativassa trialissa pikemminkin suoritustasoa alentava. Tämä puoltaisi sitä, että dopingrikkomuksena A:n tekoa ei pidettäisi erityisen moitittavana. 

Seuraamusta ankaroittavana seikkana on kuitenkin otettava huomioon se, että kysymys on ollut moottoriurheiluun kuuluvasta trialista. Moottoriurheilussa korostuu urheilijoiden kilpailuturvallisuus. Päihdyttävien aineiden käyttäminen on omiaan vaarantamaan paitsi aineita käyttäneen oman turvallisuuden myös kanssakilpailijoiden turvallisuuden. Moottoriurheilussa on luonnollista, että huumausaineiden tai muiden päihdyttävien aineiden käyttöön suhtaudutaan kielteisesti ja että tällaisten aineiden käytön perusteella myös dopingrikkomuksesta määrättävä seuraamus voi olla ankarampi kuin joissain muissa urheilulajeissa. Oikeusturvalautakunta toteaa, että moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaminen on myös rikoslain nojalla rangaistavaa tilanteessa, jossa ajoneuvoa kuljettaneen henkilön veressä on ajon aikana tai sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Tällainen menettely johtaa yleisen lain nojalla myös ajokiellon määräämiseen. 

A:n kilpailutesti on siis ollut positiivinen kannabiksen aineenvaihduntatuotteen osalta. Kannabiksen käyttö ja hallussapito ovat kiellettyjä paitsi urheilussa myös yleisen lain nojalla, mistä A:n on täytynyt olla selvillä. Oikeusturvalautakunta katsookin, että tällaista löydöstä voidaan pitää edellä mainituista syistä erityisen paheksuttavana moottoriurheilussa. Suomen Moottoriliitto ry:n määräämä yhden vuoden kilpailukielto on siten oikeudenmukainen seuraamus A:n dopingrikkomuksesta. Asiassa ei ole perusteita lieventää seuraamusta.    

Päätöslauselma 

Valitus hylätään. 

Suomen Moottoriliitto ry:n hallituksen päätöstä 12.12.2011 ei muuteta. 

Valitusmaksua ei palauteta. 

Ratkaisu oli yksimielinen. 

Muutoksenhaku 

Suomen antidopingsäännöstön kohdan 13.2 mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta Kansainväliseltä urheilun välimiesoikeudelta CAS:lta niin kuin sen säännöissä määrätään.    

Jukka Sippo                                         Timo Ojala puheenjohtaja                                     sihteeri  

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Jukka Sippo, Jarmo Hirvonen, Mika Palmgren, Marja Ramm-Schmidt ja Jukka Virtanen.