19/2010 Uinti: Kurinpito- Kilpailukielto, Kurinpidollinen laillisuusperiaate
URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
PÄÄTÖS Nro 19/2010
30.9.2010 Diaarinro 13/2010
RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Suomen Uimaliitto ry:n liittohallituksen päätös 23.8.2010
ASIA
Kilpailukielto
MUUTOKSENHAKIJA
Uimari A
KUULTAVA
Suomen Uimaliitto ry
LIITTOHALLITUKSEN PÄÄTÖS
Suomen Uimaliitto ry:n (Uimaliitto) liittohallitus on päätöksellään 23.8.2010 määrännyt uimari A:n neljän kuukauden kilpailukieltoon ajalle 5.9.2010 – 5.1.2011.
Uimaliiton liittohallituksen päätöksen perustelut ovat seuraavat:
· A oli 17.7.2010 nuorten Euroopan mestaruuskilpailujen yhteydessä käyttänyt joukkueen hotellissa alkoholia;
· joukkueen urheilijoille oli saatettu tiedoksi sääntö, jonka mukaan alkoholin, tupakan, nuuskan tai muiden päihdyttävien aineiden käyttö on kielletty;
· mikäli urheilija rikkoi tätä kieltoa, hänet voitiin ohjeen mukaan matkanjohtajan toimesta kotiuttaa välittömästi; kotiuttamiskustannuksista vastaa uimari;
· muut mahdolliset kurinpidolliset toimenpiteet määrittelee liittohallitus matkanjohtajan raportin perusteella;
· matkaohjeet ja matkasäännöt oli toimitettu matkakirjeen muodossa kaikille joukkueeseen valituille urheilijoille etukäteen.
Uimaliiton liittohallitus katsoi, että A oli rikkonut kilpailumatkasääntöjä ja määräsi A:lle neljän kuukauden kilpailukiellon.
VALITUS PERUSTEINEEN
A on valituksessaan vaatinut, että Uimaliiton liittohallituksen päätös 23.8.2010 kumotaan ja A:lle määrätty kilpailukielto poistetaan. A on vaatinut lisäksi, että Uimaliitto velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa 2 779,80 eurolla korkoineen.
Valituksessaan A on kertonut tapahtumista seuraavaa:
· hän oli osallistunut 14. – 18.7.2010 Helsingissä järjestettyihin uinnin nuorten Euroopan mestaruuskilpailuihin;
· 17.7.2010, jolloin kilpailut olivat hänen osaltaan ohi, hän oli vieraillut toisten uimareiden hotellihuoneessa, jossa hän oli nauttinut yhden tölkin olutta;
· hän ei ollut nauttinut olutta julkisesti eikä hän ollut aiheuttanut häiriötä tai vahinkoa.
Valituksessaan A on katsonut, että kilpailukiellon määrääminen on ollut perusteetonta seuraavista syistä:
· hän ei ollut sitoutunut siihen, että hänelle voitaisiin tapahtuneen johdosta määrätä liittohallituksen määräämä kurinpitoseuraamus; sitoutuminen ei ollut tapahtunut sopimusperusteisesti eikä sääntöketjutuksen kautta; kurinpitoseuraamus oli tullut A:lle yllätyksenä;
· Uimaliiton sääntöjen 9 §:n 3 momentin mukaan liittohallitus voi päättää myös jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta kilpailukiellosta tai varoituksesta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kilpailu-, edustusoikeus- tai sarjamääräyksissä, jos jäsenyhdistyksen jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti; Uimaliiton liittohallitus ei ole vahvistanut sääntöjen 9 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tarkempia määräyksiä, joiden perusteella voitaisiin määrätä neljän kuukauden kilpailukielto.
Näin ollen A:lle on määrätty kilpailukielto ilman asianmukaista perustetta.
Joka tapauksessa määrätty kurinpitoseuraamus on kohtuuttoman ankara.
Lisäksi kurinpitomenettelyssä oli toimittu virheellisesti, koska A:ta ei ollut kuultu asianmukaisesti ennen kurinpitoseuraamuksen määräämistä. Uimaliiton liittohallitus oli päättänyt kilpailukiellon määräämisestä 23.8.2010 pidetyssä kokouksessa pelkästään nuorten Euroopan mestaruuskilpailujen joukkueenjohtajan raportin perusteella. Ennen liittohallituksen päätöstä A:lle ei ollut varattu tilaisuutta tulla kuulluksi joukkueenjohtajan raportista tai mahdollisista seuraamuksista.
A oli saanut liittohallituksen päätöksen tiedokseen 31.8.2010 saapuneella kirjeellä, jossa A:lle on varattu muodollinen tilaisuus tulla kuulluksi 4.9.2010 eli päivää ennen kilpailukiellon voimaantulemista. A ei päässyt kuulemistilaisuuteen eikä A:n tiedossa ole millainen tilaisuus oli kyseessä. A:lle ei ole varattu todellista tilaisuutta tulla kuulluksi ennen kurinpitoseuraamuksen määräämistä.
VASTAUS PERUSTEINEEN
Suomen Uimaliitto ry on vastauksessaan vaatinut valituksen hylkäämistä.
Uimaliiton rankaisuvalta on perustunut A:n lunastamaan kilpailulisenssiin sekä tämän lisäksi hänen allekirjoittamaansa urheilijasopimukseen, jossa A on sitoutunut noudattamaan maajoukkue-edustuksesta annettuja ohjeita. Euroopan mestaruuskilpailuihin valitulle oli lähetetty matkakirje, jossa on todettu muun muassa alkoholin käytön olevan kiellettyä ja mikäli tätä kieltoa rikotaan, urheilija voidaan kotiuttaa välittömästi. Muut mahdolliset kurinpidolliset toimenpiteet määrittelee liittohallitus matkanjohtajan raportin perusteella. Nämä ohjeet oli käyty läpi kilpailuihin valmistavalla leirillä. Lisäksi A oli sitoutunut noudattamaan tätä ohjetta allekirjoittamassaan urheilijasopimuksessa. Kurinpitoseuraamus ei ollut voinut tulla yllätyksenä.
Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että alkoholin nauttiminen oli tapahtunut hotellihuoneessa eikä julkisella paikalla.
Määrätty seuraamus on Uimaliiton käytännön mukainen, kun otetaan huomioon, että nyt kysymys oli alkoholin käytöstä ja urheilijasopimuksen rikkomisesta. A:n valituksessaan mainitsemasta alkoholin käyttöön liittyneestä toisesta tapauksesta Uimaliitolla ei ollut tietoa.
Uimaliiton liittohallituksen päätös 23.8.2010 tuli voimaan, jos kuulemistilaisuudessa 5.9.2010 ei ilmennyt uusia seikkoja, joilla olisi vaikutusta kurinpitomääräyksen antamiseen. A:lle oli varattu tilaisuus tulla kuulluksi, mutta A oli 4.9.2010 ilmoittanut, ettei halunnut tulla kuulluksi. A oli myös myöntänyt rikkomuksensa heti tapahtumien jälkeen sekä lähettämässään sähköpostissa. Kuulemismenettely oli asianmukainen ja otti huomioon oikeusturvanäkökohdat.
VASTASELITYS
A on Uimaliiton vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut valituksessaan esittämänsä lisäksi, että A ei ollut kilpailulisenssin lunastamisella tai urheilijasopimuksen allekirjoittamisella sitoutunut siihen, että hänelle voitaisiin yhden oluen nauttimisesta määrätä neljän kuukauden kilpailukielto. Tällaisesta seuraamuksesta ei ollut mainittu matkakirjeessä eikä myöskään Uimaliiton säännöissä. Uimaliiton toimintasuunnitelma ei myöskään antanut tällaista oikeutta Uimaliitolle.
Määrätty kilpailukielto oli tullut A:lle yllätyksenä. A:n menettelystä ei ollut aiheutunut vahinkoa eikä häiriötä. A:lla ei ollut myöskään mitään tietoa niistä tapauksista, joita Uimaliitto oli vastauksessaan maininnut. Todennäköisesti näissäkin tapauksissa kurinpitoseuraamus on määrätty ilman asianmukaista perustetta. Joka tapauksessa Uimaliiton määräämä seuraamus oli kohtuuton.
Uimaliitto ei ollut varannut A:lle myöskään todellista mahdollisuutta tulla kuulluksi, vaan kurinpitoseuraamus oli määrätty pelkästään joukkueenjohtajan raportin perusteella. A:lla ei ollut mahdollisuutta saapua kuulemistilaisuuteen lyhyellä varoitusajalla eikä hän ollut luopunut mahdollisuudestaan tulla kuulluksi. Uimaliiton menettelyä kuulemisen osalta ei voitu pitää asianmukaisena.
PÄÄTÖS
Käsittelyratkaisu
Suullinen käsittely
Asia on ratkaistu suullista käsittelyä toimittamatta, koska asia on ollut ratkaistavissa kirjallisen aineiston perusteella eivätkä asiaan osalliset ole suullista käsittelyä pyytäneet.
Pääasiaratkaisu
Tosiasiat ja kysymyksenasettelu
A oli osallistunut kilpailijana Helsingissä järjestettyihin uinnin nuorten Euroopan mestaruuskilpailuihin 14. – 18.7.2010. Asiassa esitetyn joukkueenjohtajan raportin mukaan A oli 17.7.20010 illalla ollut eräässä hotellihuoneessa noin kello 22.30 yhdessä kolmen muun suomalaisen uimarin kanssa. Hotellihuoneessa oli ollut myös kaksi ulkomaalaista uimaria ja hotellihuoneessa oli ollut useita annoksia alkoholia. Suomalaiset uimarit olivat myöntäneet nauttineensa alkoholia.
A on kertonut, että hän oli uinut 17.7.2010 viimeisen kilpailulajinsa. Illalla hän oli ollut raportissa mainitussa hotellihuoneessa. A ei ollut hankkinut alkoholia eikä alkoholin nauttiminen ollut hänen ajatuksensa, mutta kuitenkin hän oli nauttinut yhden tölkillisen olutta hotellihuoneessa.
Joukkueenjohtaja on toimittanut Uimaliiton liittohallitukselle 20.7.2010 päivätyn raportin tapahtumista. Tämän raportin perusteella liittohallitus on määrännyt A:lle kokouksessaan 23.8.2010 neljän kuukauden kilpailukiellon A:lle. Kilpailukielto oli määrätty alkamaan 5.9.2010 ja päättymään 5.1.2011, ”mikäli mahdollisen kuulemisen aikana ei ilmene asioita, jotka vaikuttavat kilpailukiellon langettamiseen tai sen pituuteen tai mikäli urheilija luopuu oikeudestaan tulla kuulluksi.”
Tämän jälkeen Uimaliiton liittohallitus on antanut A:lle ”halutessaan mahdollisuuden tulla kuulluksi ennen kilpailukiellon voimaan astumista lauantaina 4.9. kello 10.00 alkaen.”
Lautakunnassa on kysymys siitä, onko kilpailukiellon määräämiselle ollut asianmukaiset edellytykset sekä perusteet ja onko kurinpitoseuraamusta määrättäessä menetelty asianmukaisesti.
I Kilpailukiellon määräämisen edellytykset
Uimaliiton liittohallitus on muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessään ja urheilun oikeusturvalautakunnalle antamassaan vastauksessa selittänyt, että A:lle määrätty kurinpitoseuraamus perustuu (1) Uimaliiton arvokilpailumatkojen sääntöjen rikkomiseen ja (2) A:n ja liiton 14.4.2008 tekemään urheilijasopimuksen ehtojen rikkomiseen. Lisäksi liitto on vedonnut sääntöihinsä ja urheilussa noudatettaviin Reilun pelin periaatteisiin.
(1) Arvokilpailumatkojen säännöt
Urheilun oikeusturvalautakunta toteaa, että Uimaliiton kirjeessä 17.6.2010, jossa A:lle on ilmoitettu hänen valinnastaan joukkueeseen, sisältyy seuraava määräys:
Alkoholin, tupakan, nuuskan ja muiden päihdyttävien aineiden käyttö on kielletty. Mikäli urheilija rikkoo tätä kieltoa, voidaan urheilija matkanjohtajan toimesta kotiuttaa välittömästi. Kotiuttamiskustannuksista vastaa uimari. Muut mahdolliset kurinpidolliset toimenpiteet määrittelee liittohallitus matkanjohtajan raportin perusteella.
(2) Urheilijasopimuksen ehdot
Lautakunta toteaa edelleen, että A:n ja liiton väliseen urheilijasopimukseen sisältyy seuraava määräys:
Alkoholin, tupakan, nuuskan ja muiden päihdyttävien aineiden käyttö on liiton alaisissa tapahtumissa kielletty. Mikäli urheilija rikkoo tätä kieltoa tai rikkoo yleistä järjestystä koskevia määräyksiä ja ohjeita, voidaan urheilija matkanjohtajan toimesta kotiuttaa välittömästi. Kotiuttamiskustannuksista vastaa uimari.
Muut Uimaliiton sääntöihin sekä yhdistysoikeudellisen kurinpitomenettelyn periaatteisiin perustuvat toimenpiteet määrittää liittohallitus matkanjohtajan raportin perusteella.
(3) Suomen Uimaliiton toimintasäännöt
Vielä lautakunta toteaa, että liiton toimintasääntöjen 9 §:n 3 kappaleen mukaan:
Liittohallitus voi päättää myös jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta kilpailukiellosta ja varoituksesta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liittokokouksen vahvistamissa kilpailu-, edustusoikeus- tai sarjamääräyksissä, jos jäsenyhdistyksen jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti
Oikeusturvalautakunta toteaa, että Uintiurheilun sääntökirjassa (2009) ei ole erikseen määräyksiä kurinpidosta ja määrättävistä kurinpitoseuraamuksista. Asiassa ei ole esitetty muitakaan sääntömääräyksiä, joissa olisi määräyksiä siitä, minkä menettelyn perusteella kurinpitoseuraamus on mahdollista määrätä ja minkälaisia kurinpitoseuraamuksia voidaan määrätä.
II Kurinpitoseuraamuksen määräämisen edellytyksiä koskeva lautakunnan arviointi
Urheilun kurinpidon vakiintuneisiin periaatteisiin kuuluu, että urheilijalle voidaan määrätä kilpailu- tai toimintakielto, jos kiellon antaminen perustuu sellaisiin sääntöihin tai sopimuksiin, joihin urheilija on sitoutettu. Kyseisistä säännöistä ja sopimuksista pitää ilmetä yhtäältä se käyttäytyminen tai menettely, jonka perusteella seuraamus voidaan määrätä, ja toisaalta ne seuraamukset, jotka voidaan määrätä.
Tässä tapauksessa sekä arvokilpailumatkojen säännöistä että A:n urheilijasopimuksesta ilmenee, että alkoholin käyttö on ollut kiellettyä. Säännöistä tai sopimuksesta ilmenee määräyksen rikkomisen johdosta määrättävänä nimenomaisena seuraamuksena välitön urheilijan omalla kustannuksella toimitettava kotiuttaminen. Sen sijaan säännöissä tai sopimuksessa ei ole määräystä, että alkoholin käyttökiellon rikkomisen johdosta voitaisiin määrätä kilpailukielto.
Arvokilpailumatkoja koskevissa säännöissä ja urheilijasopimuksessa on kuitenkin määrätty, että muut mahdolliset seuraamukset voisi määrätä liittohallitus. Urheilun oikeusturvalautakunta toteaa, että urheilun kurinpidon perussääntöjen mukaan liittohallitus ei voi määrätä kurinpitoseuraamusta tällaisen avoimen valtuutuksen perusteella vaan liittohallituksenkin kurinpitovalta voi perustua vain sellaisiin sääntömääräyksiin tai sopimuksiin, joissa on ennakolta määrätty rikkomukset ja niiden seuraamukset. Kuten edellä on todettu, asiassa ei ole esitetty, että liitossa olisi voimassa A:ta sitovat seuraamuksia koskevat kurinpitosäännöt.
Uimaliiton liittohallitus on perustellut ratkaisuaan vielä aikaisemmalla arvokilpailuihin liittyneellä käytännöllään. Tältä osin oikeusturvalautakunta toteaa, että liiton aikaisempi menettely ei ole ollut lautakunnan arvioitavana, eikä sillä ole siten tässä asiassa merkitystä.
Näistä syistä kilpailukiellon määräämiselle ei ole ollut edellytyksiä.
III Kurinpitomenettelyä koskevat kannanotot
Asianosaisen kuuleminen on keskeinen urheilun kurinpidossa noudatettava oikeussuojaperiaate. Se perustuu urheilun kurinpidon ja yhdistysoikeudellisen kurinpidon yleisiin oikeusperiaatteisiin, ja sitä on vakiintuneesti noudatettu urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisukäytännössä.
Urheilun kurinpidossa asianmukaiseen kuulemismenettelyyn kuuluu, että ensiksikin urheilijalle annetaan tieto häneen kohdistetusta kurinpitomenettelystä ja kaikesta siitä aineistosta, johon menettely perustuu. Toiseksi urheilijalle tulee antaa aito mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn siten, että hänelle varataan tilaisuus antaa vastineensa ja oma selvityksensä. Koko kuulemismenettely on pantava toimeen ennen kuin kurinpidosta päättävä elin tekee ratkaisunsa.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että tässä tapauksessa Uimaliitto ei ole ennen asian ratkaisemista ilmoittanut A:lle, että joukkueenjohtajan raportti on johtanut kurinpitomenettelyyn. Menettelyn aikana ennen liittohallituksen päätöksen tekemistä A ei ole myöskään saanut tilaisuutta tutustua joukkueenjohtajan raporttiin eikä hän ole saanut tilaisuutta ennen liittohallituksen päätöstä lausuman antamiseen asiassa.
Uimaliiton liittohallituksen kurinpitomenettely on ollut olennaisilta osiltaan virheellistä. Tähän arvioon ei vaikuta se, että liittohallituksen 23.8.2010 päättämä kilpailukielto on määrätty alkamaan 5.9.2010 ja A:lle on annettu tilaisuus tulla kuulluksi 4.9.2010. Kilpailukieltoa koskeva päätöshän on tehty jo 23.8.2010 A:ta kuulematta.
IV Urheilun oikeusturvalautakunnan johtopäätökset
Uimaliiton liittohallituksen päätös 23.8.2010, jolla A:lle on määrätty neljän kuukauden kilpailukielto, ei perustu A:ta sitoviin sopimuksiin eikä liiton sääntöihin eikä kiellon määräämiselle siten ole ollut edellytyksiä. Kilpailukielto on tästä syystä perusteeton.
Uimaliiton menettelyyn asian käsittelyssä on sisältynyt olennaisia virheitä siltä osin kuin kysymys on ollut A:n kuulemisesta. Kuulemisessa tapahtunut menettelyvirhe koskee kurinpitomenettelyn keskeisiä oikeusturvan takeita.
V Lautakuntamenettelystä aiheutuneet kulut
Asian näin päättyessä Uimaliitto on velvollinen korvaamaan A:n lautakuntakäsittelystä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. A:n vaatima määrä 2 779,80 euroa on määrältään kohtuullinen.
Päätöslauselma
Valitus hyväksytään. Suomen Uimaliitto ry:n liittohallituksen päätös 23.8.2010 kumotaan siltä osin kuin A:lle on määrätty neljän kuukauden kilpailukielto ajalle 5.9.2010 – 5.1.2011.
Suomen Uimaliitto ry velvoitetaan korvaamaan A:n lautakuntakulut arvonlisäveroineen 2 779,80 eurolla.
Valitusmaksu palautetaan.
Ratkaisu oli yksimielinen.
Pertti Välimäki Timo Ojala
puheenjohtaja sihteeri
Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pertti Välimäki, Heikki Halila, Mika Palmgren, Marja Ramm-Schmidt ja Hilkka Salmenkylä.