16/2010 Koripallo: Dopingrikkomus, Kurinpito- Kurinpitoseuraamus- Doping

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA

PÄÄTÖS     Nro 16/2010

16.7.2010    Diaarinro 10/2010    

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA 

Suomen Antidopingtoimikunnan ADT ry:n Valvontalautakunnan päätös 6.4.2010 

ASIA  

Dopingrikkomus 

MUUTOKSENHAKIJA 

Lon Matthew Gibson, Amerikan yhdysvallat 

KUULTAVAT 

Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry

Suomen Koripalloliitto ry 

SUOMEN ANTIDOPINGTOIMIKUNNAN VALVONTALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 

Suomen Antidopingtoimikunnan Valvontalautakunta (Valvontalautakunta) on 6.4.2010 antamallaan päätöksellä katsonut Lon Matthew Gibsonin 

·         syyllistyneen Suomen antidopingsäännöstön 2 §:n mukaiseen dopingrikkomukseen ja 

·         suositellut Gibsonille määrättäväksi 2 vuoden pituisen urheilun toimintakiellon. 

Valvontalautakunta on lausunut perusteluinaan seuraavan: 

·         Gibsonin 13.1.2010 antama dopingtestinäyte on sisältänyt 19-norandrosteronia, joka on muun muassa nandrolonin, 19-norandrosteenidionin ja 19-norandrosteenidiolin aineenvaihduntatuote. Hiilen isotooppitutkimuksen (IRMS) mukaan kyseessä on elimistön ulkopuolinen nandroloni tai sen esiaste. Aine on määritelty WADA:n luettelossa urheilussa kielletyksi aineeksi. Gibson on myöntänyt käyttäneensä Deca-nimistä lääkettä kesällä 2009. 

·         Arvioitaessa Gibsonille määrättävää seuraamusta, asiassa on otettava huomioon, että kysymyksessä on Suomen antidopingsäännöstön 2.1 kohdassa tarkoitettu dopingrikkomus. Kysymys on Gibsonin ensimmäisestä dopingrikkomuksesta, joten seuraamuksena on säännöstön 10.2 kohdan mukaan pääsääntöisesti kahden vuoden urheilun toimintakielto. Gibson on kertonut, että hän oli kesän 2009 aikana nilkkavammansa johdosta käyttänyt suun kautta otettavia lääketabletteja. Tarkempaa selvitystä lääkeaineiden sisällöstä ei ole esitetty. 

Suun kautta nautitut nandrolonin esiasteita sisältävät aineet muuttuvat elimistöön imeydyttyään nandroloniksi, joka poistuu elimistöstä nopeasti ja antaa positiivisen tuloksen dopingtestissä vain muutaman vuorokauden ajan viimeisen annoksen jälkeen. Gibson ei ole siten selvittänyt, mistä positiivinen testitulos tammikuussa 2010 on aiheutunut. 

Näin ollen asiassa ei ole tullut esille mitään, minkä voitaisiin katsoa poistavan tai vähentävän urheilijan tuottamusta tai laiminlyöntiä. 

VALITUS PERUSTEINEEN 

Gibson on valituksessaan vaatinut, että Suomen Antidopingtoimikunnan Valvontalautakunnan päätös kumotaan. 

Gibson on perustellut vaatimustaan seuraavilla syillä: 

·         Hän oli ottanut loukkaantumistensa johdosta Deca-nimisiä tabletteja kesällä 2009 ja hän oli saattanut ottaa muutaman tabletin joulukuussa 2009. Tämä ei ole voinut selittää positiivista tulosta dopingtestissä 13.1.2010. 

·         Tämän pohdinnan jälkeen Gibson oli kysynyt asuinkumppaniltaan Jacelyn Oshirolta, kuinka testitulos saattoi olla positiivinen. Kiivaan keskustelun jälkeen Oshiro oli myöntänyt murskanneensa Deca-nimisiä tabletteja Gibsonin proteiinijuomaan lähes joka aamu useiden kuukausien ajan. Tämä selittää positiivisen testituloksen dopingtestissä 13.1.2010. 

·         Tämä uusi seikka osoittaa, että hän ei ole tehnyt virhettä asiassa eikä hänen ole näytetty toimineen huolimattomasti eikä hänen puolellaan ole laiminlyöntiä. Kysymyksessä on siten Suomen antidopingsäännöstön kohdan 10.5 mukainen tilanne. Perusteita kahden vuoden toimintakiellon määräämiseen ei ole. Vaihtoehtoisesti Gibsonin tapaukseen tulee soveltaa Suomen antidopingsäännöstön kohtaa 10.5.2 eli dopingrikkomus ei ole aiheutunut Gibsonin huomattavasta tuottamuksesta eikä laiminlyönnistä.   

VASTAUKSET PERUSTEINEEN 

Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry(ADT) on lausumassaan vaatinut valituksen hylkäämistä. 

ADT on lausumanaan viitannut Valvontalautakunnan päätökseen ja siitä ilmeneviin perusteluihin. Lisäksi ADT on todennut, että jos Gibsonin selitys siitä, miten Deca-nimisiä tabletteja oli sekoitettu hänen juomasekoitukseen, on totta, tämä selittäisi Gibsonin positiivisen testituloksen dopingtestissä 13.1.2010. Joka tapauksessa Gibson on myöntänyt ottaneensa kiellettyjä aineita sisältäneitä tabletteja joulukuussa 2009 ilman, että hän olisi yrittänyt ottaa selvää tablettien sisällöstä. Asiassa ei ole perusteita kumota Valvontalautakunnan päätöstä. 

Suomen Koripalloliitto ry on vastauksessaan vaatinut valituksen hylkäämistä. 

Liiton mukaan asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista, jonka johdosta päätöksen kumoamiseen olisi perusteita. 

VASTASELITYS 

Gibson on antamassaan vastaselityksessä todennut aikaisemmin esittämänsä lisäksi, että hän ei ole todennut ottaneensa tabletteja joulukuussa 2009, kuten ADT on väittänyt. Gibson on todennut saattaneensa ottaa joulukuussa 2009 muutaman tabletin, koska hän ei ollut keksinyt mitään muuta selitystä positiiviseen dopingtestitulokseen. Nyt uuden selvityksen perusteella oli tiedossa, että positiivinen testitulos johtui siitä, että hänen naisystävänsä (kihlattu) oli murskannut tabletteja hänen juomasekoitukseensa. Tämä selittää positiivisen testituloksen. 

Gibson on 10.6.2010 antamassaan vastaselityksessään ilmoittanut olevansa nyt Yhdysvalloissa ja tämän johdosta hän on ilmoittanut luopuvansa oikeudestaan suulliseen kuulemiseen asiassa: 

”I will waive my right to an oral hearing at this time due to the distance and difficulty of an oral hearing.” 

LISÄLAUSUMA 

Gibson on 30.6.2010 toimittanut oikeusturvalautakunnalle lisälausuman. 

PÄÄTÖS 

Käsittelyratkaisu 

Suullinen käsittely 

Oikeusturvalautakunta on Gibsonille toimittamassaan vastaselityspyyntökirjeessä pyytänyt Gibsonia ilmoittamaan, haluaako hän asiassa suullista käsittelyä ja ketä hän haluaisi kuulla. Gibson on vastaselityksessään ilmoittanut luopuvansa oikeudestaan suulliseen käsittelyyn. Tämän vuoksi Gibsonin valitus ratkaistaan suullista käsittelyä toimittamatta. Näin ollen myöskään Suomen Antidopingtoimikunnan suullinen kuuleminen asian ratkaisemiseksi ei ole tarpeen. 

Pääasiaratkaisu 

Tosiasiat ja kysymyksenasettelu 

Lon Matthew Gibsonille on tehty 13.1.2010 dopingtesti. Dopingtestinäytteen tulos on ollut positiivinen ja näyte on sisältänyt 19-norandrosteronia, joka on muun muassa nandrolonin, 19-norandrosteenidionin ja 19-norandrosteenidiolin aineenvaihduntatuote. Mainitut aineet kuuluvat WADA:n kiellettyjen aineiden luettelon kohdan S.1 (anaboliset aineet) mukaisiin kiellettyihin aineisiin. 

Gibsonin valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko kielletty aine päätynyt hänen elimistöönsä ilman Gibsonin tuottamusta ja onko valituksen kohteena oleva päätös tämän johdosta kumottava joko siten, että urheilun toimintakielto jätetään Suomen antidopingsäännöstön 10.5.1 kohdan nojalla määräämättä, tai siten, että toimintakielto säännöstön 10.5.2. kohdan nojalla määrätään kahta vuotta lyhyemmäksi ajaksi. 

Oikeusturvalautakunta tutkii Suomen Antidopingtoimikunnan Valvontalautakunnan päätöksen kokonaisuudessaan eli myös seuraamussuositusta koskevilta osin. 

Tässä asiassa annettava oikeusturvalautakunnan päätös ei estä Gibsonia hakemasta muutosta Suomen Koripalloliiton tekemään ratkaisuun, jolla Koripalloliitto määrää asiassa seuraamuksen. 

Sääntömääräykset 

Suomen antidopingsäännöstön 2009 (antidopingsäännöstö) kohdan 2 mukainen dopingrikkomus on muun muassa se, että urheilijalla otetussa näytteessä on kiellettyä ainetta (kohta 2.1). Urheilijan on varmistettava, että hänen elimistöönsä ei pääse mitään kiellettyä ainetta. Urheilija on vastuussa häneltä otetusta näytteestä löytyneestä kielletystä aineesta, sen aineenvaihduntatuotteista tai merkkiaineista. Urheilijan aikomuksella, tuottamuksella, laiminlyönnillä tai tietoisuudella ei ole vaikutusta näytettäessä toteen kohdan 2.1 mukaista dopingrikkomusta (kohta 2.1.1). 

Antidopingsäännöstön kohdassa 10.5 ovat määräykset urheilun toimintakiellon määräämättä jättämisen tai sen poistamisen perusteista sekä siitä, milloin toimintakieltoa on mahdollista lyhentää erityisolosuhteiden perusteella. 

·         Kohdan 10.5.1. mukaan jos urheilija yksittäisen dopingrikkomuksen tapahduttua näyttää toteen, että rikkomus ei ole johtunut hänen tuottamuksestaan eikä laiminlyönnistään, urheilun toimintakielto tulee jättää määräämättä tai poistaa jo määrätty urheilun toimintakielto. Kun urheilijan näytteestä on löydetty 2.1 kohdassa tarkoitettua kiellettyä ainetta, sen aineenvaihduntatuotetta tai merkkiainetta, hänen on lisäksi näytettävä, millä tavalla kielletty aine on joutunut hänen elimistöönsä. 

·         Kohdan 10.5.2 mukaan, jos urheilija yksittäisen dopingrikkomuksen tultua ilmi näyttää toteen, että rikkomus ei ole johtunut hänen huomattavasta tuottamuksestaan eikä laiminlyönnistään, ja jos urheilijan näytteestä on löydetty 2.1 kohdassa tarkoitettua kiellettyä ainetta, sen aineenvaihduntatuotetta tai merkkiainetta, hän lisäksi näyttää toteen, millä tavalla kielletty aine on joutunut hänen elimistöönsä, voidaan urheilun toimintakielto määrätä muutoin määrättävää toimintakieltoa lyhyemmäksi. Näin määrättävän toimintakiellon tulee kuitenkin olla vähintään puolet muutoin määrättävästä urheilun toimintakiellosta. 

Lisäksi Gibson on viitannut antidopingsäännöstön kohtaan 10.4, jossa on kysymys kielletyn aineen käyttämisestä muussa kuin suoritusta parantavassa tai dopingaineen käyttämisen peittämistarkoituksessa. Gibson on kertonut käyttäneensä Deca-nimistä lääkettä lääkinnällisistä syistä kesällä 2009. Valituksen kohteena oleva Valvontalautakunnan ratkaisu perustuu kuitenkin tammikuussa 2010 otettuun dopingtestinäytteeseen. Näytteestä on löydetty 19-norandosteronia, joka on muun muassa nandrolonin aineenvaihduntatuote. Aine poistuu nopeasti elimistöstä eikä positiivinen testitulos ole mahdollinen kuin muutaman vuorokauden kuluessa aineen viime käytöstä. Näin ollen positiivinen testitulos ei voi olla peräisin väitetystä kesän 2009 lääkinnällisestä käytöstä ja tämän vuoksi säännöstön kohta 10.4. ei tule asiassa sovellettavaksi. 

Todistustaakka dopingasioissa 

Antidopingsäännöstön kohdan 3.1 mukaan Antidopingtoimikunnan on näytettävä toteen, että dopingrikkomus on tapahtunut. Kohdan 3.2.1 mukaan WADA:n akkreditoimien laboratorioiden oletetaan suorittaneen näytteiden analysoinnin ja valvontamenettelyt Kansainvälisen laboratoriostandardin mukaisesti. 

Sen jälkeen, kun Antidopingtoimikunta on näyttänyt dopingrikkomuksen tapahtuneen, urheilijan tulee välttääkseen urheilun toimintakiellon näyttää se, että kysymys ei ole ollut hänen tuottamuksesta eikä laiminlyönnistä ja tämän lisäksi se, miten kielletty aine on päätynyt hänen elimistöönsä. Tämän osalta urheilun toimintakiellon määrääminen ei esty vielä sillä, että urheilijan esittämä selvitys osoittaa mahdolliseksi sen, että kielletty aine on päätynyt hänen elimistöönsä esimerkiksi jonkin toisen henkilön tietoisen menettelyn johdosta. Pelkkä varteenotettava mahdollisuus siitä, että kielletty aine on päätynyt urheilijan ilmoittamalla tavalla hänen tietämättään elimistöön, ei siis riitä siihen, että toimintakielto voitaisiin jättää määräämättä. 

Urheilijalla on täysi näyttövelvollisuus 10.5.1 ja 10.5.2 mukaisissa tilanteissa, jolloin urheilijan tulee näyttää se, miten kielletty aine on päätynyt hänen elimistöönsä. Oikeusturvalautakunta toteaa, että antidopingsäännöstön kohdan 10.5.1 mukaisesta tilanteesta voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun dopingaine on päätynyt urheilijan elimistöön ilman, että urheilija lainkaan on tietoinen tästä. Kohdan 10.5.2. mukaisesta tilanteesta voi puolestaan olla kysymys esimerkiksi silloin, kun urheilija on pyrkinyt riittävällä tavalla selvittämään jonkin tietyn lääkkeen käyttöä, mutta päätynyt virheelliseen johtopäätökseen. Tällaisessa tulkinnanvaraisessa tilanteessa urheilijan tuottamus tai laiminlyönti voi jäädä siinä määrin vähäiseksi, että urheilun toimintakiellon kestoa ei ole tarpeen määrätä kahden vuoden mittaiseksi. 

Asiassa esitetty selvitys  

Gibson on Suomen Antidopingtoimikunnan Valvontalautakunnalle antamassaan lausumassa kertonut käyttäneensä kesällä 2009 noin kolmen viikon ajan isältään saamia lääkepillereitä. Tämä käyttö oli liittynyt Gibsonin kesäkuussa 2009 loukkaamansa nilkan hoitoon. Gibson ei ollut tarkemmin tarkastanut, mistä lääkkeistä oli ollut kysymys, koska hän oli luottanut isäänsä. Tämän jälkeen Gibson ei ollut käyttänyt mainittua lääkettä. 

Suomen Antidopingtoimikunnan Valvontalautakunta on päätöksessään 6.4.2010 todennut, että suun kautta nautitut nandrolonin esiasteita sisältävät aineet muuttuvat elimistöön imeydyttyään nandroloniksi, joka poistuu elimistöstä nopeasti ja antaa positiivisen dopingtestituloksen vain muutaman vuorokauden ajan viimeisen annoksen jälkeen. 

Valituksessaan oikeusturvalautakunnalle Gibson on viitannut siihen, että hänen kihlattunsa oli murskannut lääkkeitä Gibsonin proteiinijuomasekoitukseen. Tämä oli tapahtunut Gibsonin tietämättä. Valitukseen on liitetty Gibsonin naisystävän Jacelyn Oshiron allekirjoittama lausuma, jossa hän toteaa ottavansa täyden vastuun Gibsonin positiivisesti dopingtestituloksesta. Oshiro toteaa lausumassaan laittaneensa Deca-tabletteja Gibsonin proteiinijuomasekoitukseen joulukuun lopusta 2009 alkaen jatkuen koko tammikuun 2010 ajan. Oshiro on maininnut motiivikseen sen, että hän oli kyllästynyt muuttamaan Euroopan eri osissa ja hän halusi palata takaisin Yhdysvaltoihin asumaan Gibsonin kanssa. 

Urheilun oikeusturvalautakunnan johtopäätökset 

Kysymyksessä olevassa tapauksessa Gibson on kertonut käyneensä naisystävänsä kanssa keskustelua siitä, miten positiivinen dopingtestitulos oli mahdollinen. Gibsonin mukaan tämän keskustelun yhteydessä naisystävä on kertonut laittaneensa Gibsonin proteiinijuomasekoitukseen Deca-nimisiä tabletteja. Gibson on toimittanut valituksensa liitteenä naisystävänsä Oshiron lausuman, jossa hän selostaa kielletyn aineen päätymistä Gibsonin elimistöön samalla tavoin kuin Gibson valituksessaan. 

Oikeusturvalautakunta toteaa, että Gibsonin selvityksen perusteella on mahdollista, että kielletty aine on päätynyt hänen elimistöönsä ilman, että hän olisi tiennyt tästä. Tällöin Gibsonilla ei olisi tuottamusta asiassa. Oikeusturvalautakunta päätyy kuitenkin siihen, että yksin Oshiron kirjallisesti antaman lausuman perusteella asiassa ei voida katsoa tulleen antidopingsäännöstön kohtien 3 ja 10.5 tarkoittamalla tavalla luotettavasti näytetyksi, miten kielletty aine on Gibsonin elimistöön päätynyt. 

Näin ollen oikeusturvalautakunta päätyy siihen, että asiassa ei ole antidopingsäännöstön kohdan 10.5.1 mukaisia perusteita jättää urheilun toimintakieltoa määräämättä eikä kohdan 10.5.2. mukaisia perusteita määrätä urheilun toimintakieltoa normaalisti määrättävää lyhyemmäksi. 

Päätöslauselma 

Valitus hylätään. Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n Valvontalautakunnan päätöstä 6.4.2010 ei muuteta.   

Valitusmaksua ei palauteta. 

Ratkaisu oli yksimielinen. 

Muutoksenhaku 

Suomen antidopingsäännöstön kohdan 13.2 mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta Kansainväliseltä urheilun välimiesoikeudelta CAS:lta niin kuin sen säännöissä määrätään.     

Pertti Välimäki                                    Timo Ojala puheenjohtaja                                     sihteeri 

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pertti Välimäki, Erkki Aurejärvi, Matti Hiltunen, Mika Palmgren ja Jukka Virtanen.