11/2004 Ratamelonta: Arvokisajoukkue - Valinta joukkueeseen

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA              

PÄÄTÖS                   Nro 11/2004

3.12.2004                 Diaarinro 8/2004  

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Kanoottiliitto ry:n ratajaoston 13.7.2004 tekemä esitys ratamelonnan miesten yksikön K 1 500 olympiaedustajan nimeämiseksi Ateenan olympialaisiin.  

ASIA    

Olympiavalintaa koskevan esityksen asianmukaisuus 

MUUTOKSENHAKIJA

Mikko Keso 

KUULTAVA

Suomen Kanoottiliitto ry 

VALITUS

Keso on valituksessaan vaatinut, että urheilun oikeusturvalautakunta toteaa miesten ratamelonnan olympiaedustajaa koskeneen Kanoottiliiton esityksen olleen liiton omien karsintaohjeiden ja asetettujen valintakriteerien vastainen sekä Kesoa syrjivä. Esitystä tehtäessä ei ollut noudatettu liiton sääntöjen mukaista menettelyä ja päätös oli muutenkin liikunnan eettisten arvojen ja reilun pelin periaatteen vastainen. Kanoottiliiton olisi tullut esittää Keson valitsemista olympiaedustajaksi. 

VASTAUS

Kanoottiliitto on vastauksessaan korostanut, että olympiapaikka oli ratkaistu Keson ja Kimmo Latvamäen välisessä karsintakilpailussa. Päätöksen villillä kortilla saadun olympiapaikan täyttämisestä karsintakilpailun perusteella oli tehnyt Olympiakomitea eikä Kanoottiliitto. Kanoottiliiton tekemä esitys ei ollut muutoinkaan sitonut olympiakomiteaa, joka valitsee yksinoikeudella olympiaedustajat. Joka tapauksessa Kanoottiliiton esitys Latvamäen valitsemisesta oli ollut perusteltu, koska Latvamäki oli SM-kilpailuissa voittanut kolme mestaruutta. Keso oli osallistunut ainoastaan yhdelle matkalle ja hävinnyt sillä Latvamäelle. SM-kilpailujen perusteella ei ollut jäänyt epäselvyyttä siitä, kuka oli Suomen paras miesmeloja. 

VASTASELITYS

Keso on vastaselityksessään katsonut, ettei SM-kilpailuille voitu valintaprosessissa antaa ratkaisevaa merkitystä, koska melojille liitosta toimitetussa olympiavalintoja koskeneessa päävalmentajan ohjeessa ei ollut mainintaa SM-kilpaluissa annettujen näyttöjen merkityksestä. Keso oli järjestänyt harjoittelunsa ja kilpailunsa karsintaohjeiden perusteella. SM-kilpailut eivät olleet hänelle kauden päätapahtuma. Keso oli tullut SM-kilpailuihin suoraan rankalta leiriltä.

Mikäli liitto olisi omien karsintaohjeidensa mukaisesti esittänyt Keson valintaa, ylimääräistä karsintakilpailua Keson ja Latvamäen välillä tuskin olisi järjestetty ja Keso olisi saanut olympiapaikan. 

PÄÄTÖS

Asiassa on kysymys Kanoottiliiton Olympiakomitealle tekemästä olympiaedustajaa koskevasta esityksestä. Valitus ei koske Olympiakomitean menettelyä eikä sen suorittamaa lopullista olympiaedustajan valintaa.

Urheilun oikeusturvalautakunta voi sääntöjensä 3 §:n mukaan  käsitellä valituksen urheilijan valitsematta jättämisestä arvokilpailuihin, jos lajiliiton tai Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu tai jos päätös on ilman hyväksyttävää syytä syrjivä sukupuolen, iän, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Olympiavalinnoista päättää Olympiakomitea lajiliittojen tekemien esitysten pohjalta. Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 3 §:ssä tarkoitettu valitusmahdollisuus koskee sekä lajiliittojen että Olympiakomitean ratkaisuja. 

Tosiasiat

Esitetyn selvityksen mukaan Kanoottiliiton päävalmentaja on  14.4.2004 toimittanut melojille sähköpostilla ohjeet menettelystä olympiaedustajien valinnassa. Selvitystä siitä, että ohjeet olisi nimenomaisesti hyväksytty liiton elimissä ei ole esitetty. Ohjeiden on kuitenkin täytynyt olla myös liiton päättävien elimien tiedossa. Kun muuta ei ole edes väitetty voidaan katsoa, että kysymys on ollut liiton nimenomaisesti asettamista valintakriteereistä.

Karsintaohjeista on ilmennyt, että EM-kilpailuissa 20. - 23.5.2004 maapaikan hankkinut meloja oli lähtökohtaisesti oikeutettu olympiapaikkaan, ellei kukaan mahdollisista haastajista voittanut häntä 3.6.2004 järjestettävässä karsintakilpailussa. Mikäli haastaja kuitenkin voitti, maapaikan hankkinut meloja ja haastaja ratkaisivat olympiapaikan keskinäisessä “kaksoistaistelussa” Duisburgin MC-kilpailussa 24. - 27.6.2004. Ohjeissa on todettu, että ne olivat voimassa myös siinä tapauksessa, että maapaikkaa ei saavutettu EM-kilpailuissa, mutta olympiapaikka saatiin villillä kortilla.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa Suomi ei ole saanut EM-kilpailujen tai edellisen vuoden MM-kilpailujen perusteella maapaikkaa. Tämän vuoksi karsintaohjeissa mainittua 3.6.2004 pidettäväksi aiottua karsintakilpailua ei ole järjestetty. Suomi on kuitenkin myöhemmin saanut miesten K 1 500 metrille olympiapaikan villillä kortilla. Varmuus olympiapaikasta on saatu 11.7.2004 pidettyjen SM-kilpailujen jälkeen 13.7.2004.

Kanoottiliitossa ratajaosto tekee olympiapaikkaa koskevan esityksen Olympiakomitealle. Ratajaoston jäsenet ovat SM-kilpailujen yhteydessä käydyissä keskusteluissa todenneet, että jos Suomi saa villin kortin, miesten K 1 500 edustajaksi esitetään SM-kilpailujen voittajaa. Olympiapaikan varmistuttua 13.7.2004 ratajaoston puheenjohtaja on keskusteltuaan asiasta ratajaoston jäsenten kanssa ilmoittanut Olympiakomitealle kanoottiliiton esittävän olympiaedustajaksi Latvamäkeä.

Kanoottiliiton esityksen tekemisen jälkeen asiassa on päätetty järjestää 31.7.2004 Keson ja Latvamäen välillä karsintakilpailu, josta Keso on saanut hänen valmistautumisensa kannalta hyvissä ajoin tiedon. Latvamäki on voittanut 31.7.2004 järjestetyn kilpailun 0,58 sekunnin erolla ja hänet on valittu olympiaedustajaksi. 

Oikeudellinen arviointi

Urheiluliiton menettelyn arvioinnin lähtökohtana on liitolle kuuluva yhdistysautonomia. Sen mukaan liitto voi periaatteessa tehdä olympiaedustajaa koskevat esityksensä asettamatta ennakolta minkäänlaisia valintakriteereitä tai edes perustelematta päätöksiään. Tätä liiton yhdistysautonomiaa rajoittaa kuitenkin perustuslain 6 §:stä johtuva syrjinnän kielto.

Liiton yhdistysautonomiaa voivat edustusvalinnoissa rajoittaa olympiakomitean ohjeet tai muut velvoitteet; lisäksi liitto voi omin päätöksinsä sitoutua noudattamaan määrättyjä kriteereitä ja menettelyä. Näin on Kanoottiliitto tässä tapauksessa menetellyt. Asiakirjoista ilmenee, että periaate on hyväksytty myös Kanoottiliiton huippujaoksen kokouksessa 8.3.2004. Huippujaos on päättänyt, että kaikkien lajien on laadittava edustusurheilijoiden valintamenettelystä kirjallinen kuvaus, joka tiedotetaan urheilijoille. Tavoitteeksi on kirjattu pyrkimys toimia avoimesti ja tasapuolisesti kaikkia urheilijoita kohtaan.

Kanoottiliiton päävalmentajan melojille 14.4.2004 tiedottamat valintaohjeet ovat selkeästi kuvanneet valintakriteerejä tilanteessa, jossa EM-kilpailuissa olisi saavutettu maapaikka. Vaikka ohjeissa mainitaan myös mahdollisuus villiin korttiin ja tämän mahdollisuuden varalta viitataan vastaaviin kriteereihin kuin EM-kilpailuissa ansaitun maapaikan kohdalla, eivät ohjeet tosiasiassa enää ole soveltuneet tähän tilanteeseen, koska 3.6.2004 pidettäväksi aiottua karsintakilpailua ole järjestetty lainkaan eikä ohjeissa tarkoitettua kaksinkamppailutilannetta näin ollen myöskään ole voinut olla Duisburgin MC-kilpailuissa. Toisaalta on kuitenkin selvää, ettei SM-kilpailuilla ohjeiden mukaan ole ollut merkitystä valintaprosessissa.

Liitto on siis sitoutunut valintamenettelyssään noudattamaan selkeitä valintakriteereitä ja avointa menettelyä. Kun 14.4.2004 annetut ohjeet olivat tulleet soveltamiskelvottomiksi EM-kilpailujen jälkeen, valintamenettelyn asianmukainen hoitaminen olisi edellyttänyt uusien ohjeiden antamista joko heti EM-kilpailujen jälkeen tai viimeistään siinä vaiheessa, kun villin kortin mahdollisuudesta saatiin tieto.

Kun melojille ei EM-kilpailujen jälkeen ole annettu uutta valintakriteerejä koskevaa tiedotetta, on ymmärrettävää, että Keso on voinut perustellusti jäädä siihen käsitykseen, ettei SM-kilpailuilla ole olympiavalinnan kannalta merkitystä. Näissä olosuhteissa on ollut luonnollista, ettei Keso ole panostanut SM-kilpailuihin vaan edelleen keskittynyt olympiaedustukseen tähtäävään harjoitteluun.

Keson näkökulmasta arvioiden asiassa on selvästi piirteitä, joiden perusteella Kanoottiliiton menettelyä ei voida pitää asianmukaisena. Mikäli SM-kilpailuille on haluttu antaa valintaprosessissa painoarvoa, asiasta olisi tullut tiedottaa Kesolle hyvissä ajoin ennen kilpailuja.

Menettely, jolla olympiapaikan saaminen loppujen lopuksi on Olympiakomiteassa ratkaistu, on kuitenkin ollut reilu. Latvamäen valinta olympiaedustajaksi on ollut urheilullisesti arvioiden oikea ratkaisu.

Kanoottiliiton menettelyn, vaikka siihen onkin sisältynyt edellä todettuja  moitittavia piirteitä, ei voida katsoa johtaneen Keson epäasialliseen syrjintään olympiaedustajaa nimettäessä. Koska päävalmentajan 14.4.2004 ilmoittamat valintakriteerit ovat villillä kortilla saadun olympiapaikan osalta olleet puutteelliset, ei Kanoottiliiton ratajaoston myöskään voida katsoa menetelleen suorastaan näiden kriteerien vastaisesti.

Urheilun oikeusturvalautakunta toteaa, että pelkästään Kanoottiliiton menettelyä koskenut Keson valitus on ollut aiheellinen. Keso näin ollen voittaa asiansa urheilun oikeusturvalautakunnassa. Kanoottiliiton on korvattava Keson oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi arvioidulla 800 eurolla.

Asian näin päättyessä valitusmaksu palautetaan.  

Pertti Välimäki                          Jarmo Hirvonen

puheenjohtaja                          sihteeri  

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Pertti Välimäki, Helena Jaatinen, Juha Rantasila, Hannu Rautiainen ja Risto Riitesuo.