10/2000 Painonnosto: Kurinpito - Kilpailukielto - Toimitsijakielto - Doping

URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA       PÄÄTÖS 24.10.2000

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Suomen Painonnostoliitto r.y:n johtokunnan päätös 11.7.2000 (liitteenä}, jonka mukaan Benjamin Pirkkiö on asetettu kah­ den vuoden kilpailu- ja toimitsijakieltoon Suomen Antido­ ping-toimikunnan valvontaryhmän toteaman Rovaniemellä 4.4.2000 tapahtuneen harjoituskauden doping-testistä kiel­ täytymisen johdosta.

ASIA      Kilpailu- ja toimitsijakielto

 MUUTOKSENHAKIJA

Benjamin Pirkkiö, Rovaniemi

KUULTAVAT

Suomen Painonnostoliitto r.y Suomen Antidoping-toimikunta

VALITUS

Benjamin Pirkkiö on vaatinut, että yllä mainittu päätös ku­ motaan.

 valituksensa perusteluissa Pirkkiö on kiistänyt kieltäyty­ neensä doping-testistä. Hän on kertonut olleensa väitetyn testistä kieltäytymisen ajankohtana 4.4.2000 Helsingissä ei­ kä kyseisellä harjoituspaikalla Rovaniemellä. Pirkkiö onni­ mennyt asiassa useita todistajia ja vaatinut suullisen kä­ sittelyn toimittamista todistajien kuulemiseksi.

VASTAUKSET

Suomen Painonnostoliitto r.y. on vastauksessaan ainoastaan ilmoittanut pitäytyvänsä tekemässään päätöksessä.

Suomen Antidoping-toimikunta on vastauksessaan kertonut, et­ tä doping-testaaja Kimmo Kunnari tunsi Benjamin Pirkkiön en­ tuudestaan hyvin ulkonäöltä ja kykeni sen vuoksi luotetta­ vasti tämän tunnistamaan. Myös hänen avustajansa Jukka Er­ vasti oli tunnistanut Pirkkiön näkemiensä valokuvien perus­ teella. Antidoping-toimikunnan käsityksen mukaan Kunnari ja Ervasti olivat asiassa täysin puolueettomia todistajia, kun taas Pirkkiön nimeämä "todisteluketju koostui Pirkkiötä lä­ hellä olevien voimailua harrastavien henkilöiden lausumista."

VASTASELITYS

Pirkkiö on vastaselityksessään todennut, että todistajien kertomusten luotettavuus oli arvioitava suullisessa käsittelyssä.

SUULLINEN KÄSITTELY

Asiassa on toimitettu 5.10.2000 suullinen käsittely. Suulli­ sessa käsittelyssä ovat olleet läsnä Pirkkiö henkilökohtai­ sesti, avustajanaan asianajaja Kauko Nevala, painonnosto­ liitto toimistopäällikkö Anne Hoikkalan edustamana sekä an­ tidoping-toimikunta valvontaryhmän puheenjohtajan Timo Sep­ pälän edustamana.

Suullisessa käsittelyssä Pirkkiö, painonnostoliitto ja anti­ doping-toimikunta ovat uudistaneet aiemmin lausumansa. Pirk­ kiö on lisäksi vaatinut, että painonnostoliitto ja antido­ ping-toimikunta velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa 27.188,90 markalla korkoineen.

Käsittelyssä on kuultu todistajina Juha Antti Hyväriä, Timo Joonas Holmalahtea, Mika Juhani Kuoksaa, Tuomas Antero Vää­ nästä, Kimmo Oskari Kunnaria ja Jukka Petteri Ervastia.

Suullisessa käsittelyssä on verrattu Pirkkiötä ja Väänästä ulkonäöltään. Pirkkiö oli ilmoituksensa mukaan 170 cm pitkä

ja painoi 98 kg. Väänänen oli ilmoituksensa mukaan 173 cm pitkä ja painoi 100 kg. Lautakunta on todennut, että he ovat suurinpiirtein samanikäisiä vaaleita ja lyhyttukkaisia voimailijoita.

PÄÄTÖS

Esitetty näyttö

Asiassa on riidatonta, että doping-testaaja Kimmo Kunnari on 4.4.2000 kello 17.50 Rovaniemellä yhdessä avustajansa Jukka Ervastin kanssa saapunut kuntosali Reippaalle tarkoitukse­ naan suorittaa Pirkkiölle harjoituspaikalla yllätystesti.

Kunnari on todistajana kuultaessa kertonut, että saavuttuaan avustajansa Ervastin kanssa voimailusaliin hän oli havainnut Pirkkiön salin penkillä istumassa. Hän oli testannut Pirkki­ ön useita kertoja aikaisemminkin ja tunsi muutenkin Pirkkiön ulkonäöltä hyvin. Etäisyys Kunnarin ja Pirkkiön välillä oli ollut 5-6 metriä ja Kunnari oli varma siitä, että kyseinen henkilö oli ollut Pirkkiö. Paikalla oli ollut hyvä valaistus. Havaittuaan Kunnarin Pirkkiö oli noussut seiso­ maan ja kääntynyt poistuakseen salilta. Tuolloin Kunnari oli ilmoittanut kuuluvalla äänellä, että hänellä oli määräys testata Pirkkiö. Pirkkiö oli alkanut juosta ulko-ovea kohti, jolloin Kunnari oli huutanut: "Benjamin Pirkkiö minulla on testimääräys sinulle." Kunnarin huudoista huolimatta Pirkkiö oli poistunut ovesta ulos räntäsateeseen. Ulkona Kunnari oli havainnut takapihalle johtaneet tuoreet jäljet, joiden hän oli olettanut olleen Pirkkiön jättämät.

Ervasti on todistajana kuultaessa kertonut, ettei hän tunte­ nut kuntosali Reippaalle saapuessaan Pirkkiötä entuudestaan ulkonäöltä. Katseltuaan Pirkkiötä ja Väänästä urheilun oike­ usturvalautakunnan kokouspaikalla Ervasti oli kuitenkin sitä mieltä, ettei salilta poistunut henkilö ollut ainakaan Vää­ nänen vaan pikemminkin Pirkkiö. Salilta poistunut henkilö oli ollut lyhyempi kuin Väänänen. Ervasti oli nähnyt kysei­ sen henkilön kasvot sivulta 2-3 sekunnin ajan. Etäisyys Er­ vastin ja kyseisen henkilön välillä oli ollut noin 5-10

metriä. Ervasti piti muistikuviensa perusteella melko toden­ näköisenä, että salilta poistunut henkilö oli Pirkkiö. Er­ vasti oli havainnut ulkona tuoreessa rännässä yhdet juoksu­ jäljet, jotka olivat johtaneet ulko-ovelta katsottuna oikealle.

Pirkkiö on häntä henkilökohtaisesti kuultaessa kertonut läh­ teneensä 3.4.2000 omalla autollaan Helsinkiin, yöpyneensä Helsingissä tuttavansa luona, tavanneensa 4.4.2000 Helsin­ gissä Sörkkä Gym-kuntosalilla sponsorinsa edustajan Timo Holmalahden sekä harjoitelleensa kyseisellä salilla valmen­ tajansa Antti Hyvärin läsnäollessa väitetyn testistä kiel­ täytymisen ajankohtana. Saliharjoittelun jälkeen Pirkkiö oli lähtenyt ajamaan kohti Rovaniemeä, jonne hän oli saapunut aamuyöllä 5.4.2000. Pirkkiöllä ei kysyttäessä ole ollut esittää mitään Helsingissä käyntiin liittynyttä kirjallista todistetta.

Hyväri on todistajana kuultaessa kertonut olleensa valmen­ nettavansa Pirkkiön seurassa Helsingissä Sörkkä Gym-kunto­ salilla 4.4.2000 noin klo 14-16. Hyväri oli ollut kyseisenä päivänä Helsingissä palomiesten kaukalopallokilpailuissa ja lähtenyt seuraavana päivänä Tallinnaan. Hyväri on oikeustur­ valautakunnan istunnossa esittänyt passinsa, jossa oli mai­ nittua Tallinnassa käyntiä koskenut merkintä.

Bolmalahti on todistajana kuultaessa kertonut olleensa Pirk­ kiön seurassa Helsingissä Sörkkä Gym-kuntosalilla 4.4.2000 noin klo 17 saakka. Holmalahden poistuttua salilta Pirkkiö oli jäänyt salille lopettelemaan harjoitustaan.

Kuoksa on todistajana kuultaessa kertonut olleensa 4.4.2000 noin klo 16-18 Rovaniemellä kuntosali Reippaassa. Hän oli tuolloin havainnut tuntemansa doping-testaaja Kunnarin saa­ puvan salille. Salilla harjoitellut ja penkillä tuolloin is­ tunut mies oli Kunnarin nähtyään noussut ja poistunut kii­ reesti paikalta. Kunnari oli huutanut miehelle: "Benjamin, Benjamin". Kuoksa ei ollut tuolloin tiennyt salilta poistu­ neen miehen henkilöllisyyttä, mutta myöhemmin oli selvinnyt,

että kyseinen mies oli ollut Tuomas Väänänen. Missään tapa­ uksessa kysymyksessä ei ollut Benjamin Pirkkiö, jonka Ervas­ ti hyvin tunsi.

Väänänen on todistajana kuultaessa kertonut olleensa illalla 4.4.2000 Rovaniemellä kuntosali Reippaassa, kun paikalle oli tullut Väänäselle tuntematon mies. Väänänen on oikeusturva­ lautakunnan istunnossa tunnistanut miehen Kunnariksi. Kunna­ riksi osoittautunut mies oli sanonut Väänäselle jotakin, mi­ tä Väänänen ei ollut kuullut. Väänänen oli luullut, että Kunnari ja hänen seurassaan ollut mies olivat häntä hakemaan tulleita siviilipukuisia poliiseja. Koska Väänänen oli tien­ nyt, että hänellä oli poliisin haku päällä, hän oli katsonut parhaimmaksi poistua pikaisesti paikalta. Hän oli juossut ulko-ovelle ja edelleen ulos oikealle talon taakse.

Näytön arviointi

Oikeusturvalautakunta toteaa käsillä olevasta prosessuaali­ sesta asetelmasta ensinnäkin sen, ettei antidoping-toimikun­ nan valvontaryhmällä ole käytännössä ollut mahdollisuutta hankkia selvitystä, joka liittyisi Pirkkiön väitettyyn oles­ keluun testistä kieltäytymisen ajankohtana toisella paikka­ kunnalla. Valvontaryhmällä ei ole ollut käytössään sellaisia esitutkinta- ja pakkokeinoja, joihin esimerkiksi virallinen syyttäjä voisi vastaavassa tilanteessa rikosprosessissa tur­ vautua. Pirkkiöllä sen sijaan on ollut käytössään pätevä lainoppinut avustaja, jonka avustuksella Pirkkiön kannalta parhaaksi arvioitua selvitystä on voitu hankkia.

Toiseksi oikeusturvalautakunta toteaa sen, ettei asiassa kuulluilla todistajilla ole ollut vastaavaa totuudessa pysy­ misvelvollisuutta kuin todistajilla on tuomioistuimessa käy­ tävässä prosessissa tai muussa viranomaismenettelyssä. Oike­ usturvalautakunnassa kuultavilta todistajilta ei oteta valaa tai vakuutusta eikä heitä voida rangaista perättömästä lausumasta.

Edellä mainittujen seikkojen johdosta oikeusturvalautakun- nassa käytävä prosessi ei vastaa yleisessä tuomioistuimessa käytävää prosessia, joka käydään tasaveroisten asianosaisten kesken ja jossa kaikkien asiaosaisten mahdollisuudet selvi­ tyksen hankkimiseen ja esittämiseen on pyritty turvaamaan (equ.ality of arms - periaate).

Edellä todetuista seikoista huolimatta oikeusturvalautakun­ nan on pelkästään sille välittömästi esitetyn selvityksen perusteella harkittava, mitä asiassa on pidettävä totena.

Arvioidessaan todistaja Kunnarin kertomuksen uskottavuutta lautakunta on todennut, että hänen kertomuksensa oli johdon­ mukainen eikä ristiriitaisuuksia ilmennyt. Kunnari on myön­ tänyt muistikuviensa puutteet salilta poistuneen henkilön vaatetuksen osalta. Tämä ei kuitenkaan vähennä hänen kerto­ muksensa uskottavuutta, koska on tyypillistä, että luotetta­ va todistaja myöntää epävarmuutensa joidenkin asioiden ja yksityiskohtien osalta. Olennaista Kunnarin kertomuksessa on, että hän on harjoituspaikalla tunnistanut varmuudella ennestään tuntemansa Pirkkiön. Ennestään tuttujen kasvojen tunnistamista pidetään todistajanpsykologiassa yleisesti varsin luotettavana havaintona toisin kuin aikaisemmin tun­ temattomien kasvojen myöhempää tunnistamista esimerkiksi po­ liisin tunnistamisrivistössä.

Ervastin kertomus ei ole näyttönä yhtä vahva kuin Kunnarin kertomus. Ervasti ei ole entuudestaan tuntenut Pirkkiötä ei­ kä hän myöhemminkään ole ollut varma siitä, että kysymykses­ sä oli Pirkkiö.

Pirkkiön oman kertomuksen osalta lautakunta on todennut, et­ tä hänenkin kertomuksensa oli johdonmukainen eikä ristirii­ taisuuksia ilmennyt. Oikeusturvalautakunta pitää kuitenkin kertomuksen uskottavuuden kannalta arveluttavana, ettei Pirkkiöllä ole ollut esittää minkäänlaista Helsingin matkaan liittynyttä kirjallista todistetta.

Hyvärin kertomus Helsingissä ja Tallinnassa käynnistään on yksityiskohtaisuudessaan luotettava, mitä päätelmää tukee myös Hyvärin passissa ollut Tallinnassa käyntiä osoittanut leima. Kertomuksen totuudenmukaisuuden arvioiminen Sörkkä Gyrn-kuntosalilla käynnin osalta ei kuitenkaan ole ollut yhtä selvää. Lautakunta ei kuitenkaan pidä Hyvärin kertomusta tältäkään osin epäuskottavana.

Holma1ahden kertomus on eräiden asiassa sinänsä merkitykset­ tömien yksityiskohtien kuten Sörkkä Gyrn-kuntosalilla käyty­ jen keskustelujen sisällön ja luontaistuotteiden luovutusta­ van suhteen ollut epävarma ja yksityiskohdiltaan epäilyttä­ vän niukka. Yleisesti tiedetään, että valehteleva ihminen harvoin vaivautuu keksimään yksityiskohtia, jotka liittyvät asian kannalta epäolennaisiin seikkoihin. Holmalahden kerto­ mus on kuitenkin pääosin yhtäpitävä Pirkkiön ja Hyvärin ker­ tomusten kanssa.

Kuoksan kertomus riidattomien tapahtumien osalta vastaa Kunnarin ja Ervastin kertomusta. Muilta osin oikeusturvalau­ takunta pitää kertomusta sisällöltään yleisen elämänkokemuk­ sen vastaisena. Kuoksa on kertonut havainneensa Kunnarin erehtyneen henkilöstä, mutta siitä huolimatta hän ei ole Kunnarin kanssa tapahtumapaikalla käymässään keskustelussa maininnut tälle erehtyrnisestä mitään. Johdonmukaista olisi ollut, että Kuoksa olisi heti tuoreeltaan ilmoittanut Kunna­ rille, ettei salilta poistunut henkilö ollut Pirkkiö.

Väänäsen kertomus oli oikeusturvalautakunnan arvion mukaan johdonmukainen eikä ristiriitaisuuksia ilmennyt. Kertomuk­ seen sisältyi normaalia hajanaisuutta ja yksityiskohtia, jotka esimerkiksi salilta poistumisen suunnan osalta sopivat Kunnarin ja Ervastin ulkona olleista jalanjäljistä tekemiin havaintoihin. Väänäsen esittämä selitys poikkeukselliselle pakenemiselleen voimailusalilta on sinänsä mahdollinen.

Oikeusturvalautakunta toteaa kokoavasti, että asiassa kuul­ tujen todistajien kertomukset poikkeavat keskeisiltä osin täysin toisistaan. Vaikka lautakunta pitää todistaja

Kunnarin kertomusta, jota Ervastin kertomus jossain määrin tukee, luotettavana, ei asian arvioinnissa voida sivuuttaa Hyvärin, Holmalahden, Kuoksan ja Väänäsen kertomuksia, joi­ den mukaan Pirkkiö ei ole ollut voimailusalilta poistunut henkilö.

Yleisten oikeusperiaatteiden mukaan asia on epävarmassa ta­ pauksessa ratkaistava syytetyn eduksi. Kun Pirkkiön asema on hänelle määrätty kilpailukieltoseuraarnus huomioon ottaen rinnastettavissa syytetyn asemaan rikosprosessissa, on asia ratkaistava Pirkkiön eduksi siitä huolimatta, että myös Pirkkiön syyllisyyden tueksi on esitetty todennäköisiä syitä.

Oikeusturvalautakunta katsoo, ettei asiassa esitetyn risti­ riitaisen selvityksen perusteella ole riittävällä varmuudel­ la näytetty, että Pirkkiö olisi 4.4.2000 Rovaniemellä kiel­ täytynyt doping-testistä.

Päätöslauselma

Urheilun oikeusturvalautakunta ei hyväksy Suomen Painonnos­ toliitto r.y:n johtokunnan tekemää tämän päätöksen liitteenä olevaa Pirkkiötä koskevaa päätöstä.

Pirkkiön maksama valitusmaksu palautetaan.

Lautakunta katsoo, että Suomen Painonnostoliitto r.y:n ja Suomen Antidoping-toimikunnan tulisi yhdessä korvata Pirkki­ ön oikeudenkäyntikulut asiassa 27.188,90 markalla korkoineen.

Erkki-J hani Taipale puheenjohtaja

·-Vr?--,

Jarmo Hirv sihteeri

Ratkaisuun osallistuneet jäsenet: Erkki-Juhani Taipale, Erk­ ki Aurejärvi, Marja Ramm-Schmidt, Kari-Pekka Tiitinen ja Pekka Timonen (eri mieltä).

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto. Lautakunnan jäsen, dosentti Pekka Timonen:

Arvioin asiassa esitettyä näyttöä jossakin määrin toisin kuin enemmistö. Olen lisäksi eri mieltä todistustaakasta ja sen jakautumisesta asiassa.

Doping -testiä koskevaa näyttöongelmaa arvioitaessa on ensi­ sijaisesti lähdettävä siitä, että antidoping -toimikunta ei voi esittää muuta testitilannetta koskevaa näyttöä kuin tes­ taajan ja testiavustajan kertomukset. Doping-valvonnan toi­ mivuuden ja sen tavoitteiden täyttymisen varmistamiseksi tä­ tä näyttöä on lähtökohtaisesti pidettävä riittävänä, ellei sitä kumota yksiselitteisen vakuuttavalla vastanäytöllä.

Doping-testaaja Kimmo Kunnari on entuudestaan tuntenut Pirk­ kiön ja ollut varma siitä, että hänen näkemänsä ja häntä pa­ koon lähtenyt henkilö oli Pirkkiö. Testiavustaja Jukka Er­ vasti ei ollut entuudestaan tuntenut Pirkkiötä, mutta hän oli tunnistanut tämän kuvista ja oli todistajana kuultaessa sitä mieltä, että salilta poistunut henkilö ei ollut Väänä­ nen vaan Pirkkiö.

Tätä antidoping-toimikunnan puolelta esitettyä näyttöä vas­ taan puhuu se, että Pirkkiön nimeämät todistajat ovat yhden­ mukaisesti kertoneet Pirkkiön olleen testaushetkellä Helsin­ gissä ja todistaja Väänänen on kertonut olleensa salilta testausajankohtana poistunut henkilö. Todistajien yhdenmu­ kaisten kertomusten luotettavuutta heikentävät kuitenkin heidän yhteytensä Pirkkiöön, lausumien jälkikäteisyys sekä ristiriidat erilaisissa urheilun oikeusturvalautakunnan suullisessa käsittelyssä esille tulleissa yksityiskohdissa.

Pirkkiön oman kertomuksen uskottavuutta heikentää erityises­ ti Helsingin matkaan liittyvien kirjallisten dokumenttien

puute sekä se, että hänen väitetystä Helsingissä yöpymises­ tään ei ole esitetty näyttöä todistelun avulla.

Rovaniemellä paikalla olleen todistaja Kuoksan kertomuksen uskottavuutta heikentää se, että hän ei kertomansa mukaan ollut pyrkinyt oikaisemaan testaajan erehdystä, vaikka oli nimenomaan käynyt kysymässä, oliko myös hänet itsensä tar­ koitus testata. Samoin Kuoksan kertomuksen uskottavuutta heikentää se, että hän ei kertomansa mukaan ollut soittanut tai muutenkaan kertonut asiasta Pirkkiölle, vaikka hänellä oman kertomuksensa mukaan oli tiedossaan Pirkkiön matkapuhe­ limen numero ja he pitivät säännöllisesti yhteyttä toisiinsa.

Pidän Pirkkiön puolesta esitettyä, kylläkin yhdenmukaista ja useiden todistajien kertomaan perustuvaa, näyttöä osin ris­ tiriitaisena ja luotettavuudeltaan ongelmallisena. Tähän ar­ viointiini vaikuttaa myös se, että urheilun oikeusturva­ lautakunnassa esiintyneet todistajat ovat tienneet puhuvan­ sa ilman valan velvoitusta ja siihen liittyviä sanktioriske­ jä. Lisäksi on otettava huomioon se, että oikeusturvalauta­ kunnalla ei ole keinoja selvittää Kuoksan ja Pirkkiön puhe­ linliikennettä, jonka avulla mahdollisesti saataisiin yksi­ selitteinen tieto sekä heidän välisestään yhteydenpidosta että Pirkkiön olinpaikasta testauspäivänä.

Kaikki edellä oleva huomioon ottaen pidän Pirkkiön puolesta esitettyä näyttöä riittämättömänä kumoamaan doping-testaa­ jan ja testiavustajan kertomusta.

Näistä syistä päädyn siihen, että valituksenalaista Suomen painonnostoliitto r.y:n johtokunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Vakuudeksi:         7

Jarmo Hirvo sihteeri

•                                 2T  N l LA           l     T A P L        I;      IFTING FEDERATION FINNISHER  GEWICHTHEBER-VEABAND

·                     Radiokatu 20, FIN-00093 SLU, 11' 09-3481 2352 Telefax 09-3481 2588

Johtokunnan kokous 9/2000                                                                   PÖYTÄKIRJAN OTE                                                 1(2)

r

14.7.2000

Aika: Paikka:

11.7.2000 klo 18.10 - 20.20

SLU -talo, Radiokatu 20, Helsinki

L

Läsnä

Poissa

Esa  Lomma  pj. Ahti Hämäläinen Markku Liimatainen Jaakko Kailajärvi

Aki Männistö

Markku Lahtonen Jaarli Pirkkiö Raimo Laine

Panu  Lahtinen, siht.

Asiantuntijana   Pekka Kare

Pekka Niemi

1 § Kokouksen avaus

Puheenjohtaja  Esa Lomma avasi kokouksen klo 18.10, Panu Lahtinen  nimettiin kokouksen sihteeriksi.

2§ Kokouksen  laillisuus ja päätösvaltaisuus

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

5 § Dopingasiat

Puheenjohtaja Esa Lomma jääväsi itsensä tämän pykälän käsittelyn ajaksi ja poistui kokouksesta. Varapuheenjohtaja Markku  Liimatainen toimi pykälän  viisi (5) ajan kokouksen puheenjohtajana.

Mika Reijosen ja Benjamin Pirkkiön tapaukset käsiteltiin erillisinä. Jaarli Pirkkiö oli jäävi olemaan mukana päätöksenteossa Benjamin Pirkkiön tapauksen osalta ja oli poissa kokouksesta asian käsittelyn ajan.

Kokouksessa korostettiin johtokunnalla olevan asiassa ainoastaan tekninen rooli, joka päätöksenteossaan tukeutuu voimassaoleviin sääntöihin. SPNL:n johtokunta ei ole tuomioistuimen kaltainen elin, eikä näin ollen ole oikeutettu tekemään ratkaisua asianomaisten syyttömyydestä tai syyllisyydestä. Johtokunnalle on annettu tiettäväksi molempien kyseessä olevien urheilijoiden jatkavan asian käsittelyä oikeusasteelle, mikäli heidät asetetaan kilpailukieltoon. Urheilijoilla on  oikeus  jatkaa asian käsittelyä oikeusasteissa. Sekä SPNL että ADT suosittelevat kuitenkin asian saattamista ensin Urheilun  Oikeusturvalautakunnan käsiteltäväksi.

Asian riidallisuuteen ja keskeneräisyyteen vedoten johtokunta teki päätöksen asian tiedottamisesta. SPNL:n johtokunta ei tiedota tapaukseen liittyvistä päätöksistä julkisuuteen ennen Urheilun Oikeusturvalautakunnan lopullista  päätöstä.

SPNL:n johtokunta on päätöksenteossaan tukeutunut voimassaoleviin Kansainvälisen Olympiakomitean lääketieteellisen komitean suosituksiin, Kansainvälisen PainoMostoliiton dopingsrutntöihin, Suomen Antidoping-toimikunnan urheilujärjestöjen doping -säännöstöön ja Suomen Painonnostoliiton sääntöihin seka Antidoping-toimikunnan päätöksiin.

Johtokunta on kokouksessaan syventynyt ratkaisua tehdessään molempien kyseessä olevien tapausten taustoihin. Johtokunnan jäsenillä on ollut käytettävissään kaikki tapauksiin olennaisesti liittyvät asiakirjat.

Johtokunta hyväksyi kokouksessa pöytäkirjan kohdan numero viisi (5). jonka perusteella tämä pöytäkirjan  ote on kirjoitettu ja  lähetetty asianomaisille.

MEAITA  138630·87789

2(2)

Mika Reijonen,

Suomen Antidoping -toimikunta on ensin kokouksessaan 3.5.2000 ja sen  jälkeen  Mika  Reijosen antamien lisäselvitysten jälkeen kokouksissaan 7.6. ja  28.6.2000  tehnyt  yksimielisen  päätöksen  siitä, että kyseessä oleva harjoituskauden testistä  kieltäytyminen 12.4.2000  on doping,  josta  urheilujärjestön on  annettava  urheilujärjestöjen doping-säännöstön  mukainen rangaistus.

Suomen  Painonnostoliiton (SPNL) johtokunta  asettaa  Mika  Reijosen,  seura  Loimaan  Leisku, kahden

(2) vuoden kilpailu- ja toimitsijakieltoon. Syynä harjoittelukauden doping-testistä kieltäytyminen 12.4.2000.   Kilpailu- ja toimitsijakielto astui  voimaan 12.4.2000 ja on voimassa 12.4.2002 saakka.

Benjamin Pirkkiö,

Suomen Antidoping -toimikunta on ensin kokouksessaan 3.5.2000 ja sen jälkeen Benjamin Pirkkiön antamien lisäselvitysten jälkeen kokouksissaan 7.6. ja  28.6.2000  tehnyt  yksimielisen  päätöksen  siitä, että kyseessä oleva harjoituskauden testistä  kieltäytyminen 4.4.2000  on doping,  josta  urheilujärjestön  on annettava  urheilujärjestöjen doping -säännöstön  mukainen rangaistus.

Suomen Painonnostoliiton (SPNL) johtokunta asettaa Benjamin Pirkkiön, seura Rovaniemen Reipas, kahden (2) vuoden kilpailu-  ja  toimitsijakieltoon.  Syynä  harjoittelukauden  doping-testistä kieltäytyminen 4.4.2000. Kilpailu- ja toimitsijakielto astui voimaan 4.4.2000 ja on voimassa 4.4.2002 saakka.

8 § Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja  Esa Lomma päätti kokouksen  klo 20.20

Pöytäkirjan otteen vakuudeksi

Markku Liima    nen Puheenjohtajana pykälän viisi (S) käsittelyn ajan

·

Panu Lahtinen

Kokouksen sihteeri

Pöytäkirjan otteen jäljennöksen  oikeaksi todistavat

Tiedoksi:             Mika Reijonen

Mika Reijosen asianajaja Pekka Kähkönen Benjamin Pirkkiö

Benjamin Pirkkiön asianajaja Kauko Nevala Suomen  Antidoping -toimikunta

Urheilun Oikeusturvalautakunta